Vonka
Supreme Leader
Viro myöntyi LNG-kiistassa Suomelle
Halu päästä vähentämään riippuvuutta Venäjän kaasusta mahdollisimman nopeasti käänsi Viron kannan. Viro tyytyy nyt pieneen LNG-terminaaliin ja hyväksyy, että alueellinen LNG-jättiterminaali rakennetaan Suomeen
Neuvotteluja kaasuterminaalista jatketaan, mutta Suomen ja Viron pääministerit kertoivat alustavasta sovusta myöhään eilen. Viro tyytyy nyt pienempään terminaalivaihtoehtoon. Lisäksi terminaalien välille rakennettaisiin kaasuputki, joka yhdistäisi Suomen Baltian ja muun manner-Euroopan kaasuverkkoihin. EU-komissio ehdotti samaa terminaalimallia jo syyskuussa, mutta silloin Viro ei sitä hyväksynyt.
Kiristynyt tilanne Venäjän ja Euroopan välillä ja siitä nousseet huolet kaasun saatavuudesta näyttävät vauhdittaneen vaihtoehdon hyväksymistä.
– Energiaturvallisuus Euroopassa on noussut kuluvan vuoden aikana selkeästi esille ja tullut entistä tärkeämmäksi. Erityisesti keskustelua on käyty Baltiassa. Sillä on ollut vaikutusta tässä prosessissa, sanoo neuvotteluja seurannut teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Virolle on siis tullut kiire saada ratkaisuja aikaan.
– Mitä nopeammin terminaaleja saadaan valmiiksi sitä nopeammin riippuvuutta Venäjän kaasusta voidaan vähentää, Plit tiivistää.
Sama pätee myös Suomeen, sillä yhdysputki ja Viron terminaalia huomattavasti suurempi terminaali lisäisi sekä huoltovarmuutta kriisitilanteissa että vähentäisi riippuvuutta Venäjältä tuotavasta kaasusta.
Maakaasua tuotaisiin nesteytetyssä muodossa eri puolilta maailmaa laivoilla terminaaleihin, josta sitä voisi kuljettaa pienempiin tankkauspisteisiin teollisuuden ja laivojen polttoaineeksi. Kaasuna sitä voitaisiin jakaa myös siirtoverkoissa Venäjän kaasun sijaan.
Pienen ja ison terminaalin sekä maiden välille rakennettavan putken kokoinen hanke maksaa noin 500 miljoonaa euroa. Ilman EU:n tukea hanke ei kuitenkaan käynnisty. EU:n osuudeksi toivotaan 100-200 miljoonan euron pottia. Kaasuyhdysputken suunnittelua varten tukihakemus lähti EU:lle jo elokuussa.
Seuraava tukihakukierros käynnistyy joskus ensi vuonna. Rahoituksessa riittää silti vielä pohdittavaa.
– Näissä on kysymys kokonaisuudesta ja tässä rahoituksen osuus on merkittävä eli minkälaisilla tukimäärillä haetaan, minne ne tulee ja missä vaiheessa haetaan. Luonnollisesti valmista ei tule ennenkuin viimeinenkin pala on kohdallaan, Plit sanoo.
http://yle.fi/uutiset/viro_myontyi_lng-kiistassa_suomelle/7551124
Halu päästä vähentämään riippuvuutta Venäjän kaasusta mahdollisimman nopeasti käänsi Viron kannan. Viro tyytyy nyt pieneen LNG-terminaaliin ja hyväksyy, että alueellinen LNG-jättiterminaali rakennetaan Suomeen
Neuvotteluja kaasuterminaalista jatketaan, mutta Suomen ja Viron pääministerit kertoivat alustavasta sovusta myöhään eilen. Viro tyytyy nyt pienempään terminaalivaihtoehtoon. Lisäksi terminaalien välille rakennettaisiin kaasuputki, joka yhdistäisi Suomen Baltian ja muun manner-Euroopan kaasuverkkoihin. EU-komissio ehdotti samaa terminaalimallia jo syyskuussa, mutta silloin Viro ei sitä hyväksynyt.
Kiristynyt tilanne Venäjän ja Euroopan välillä ja siitä nousseet huolet kaasun saatavuudesta näyttävät vauhdittaneen vaihtoehdon hyväksymistä.
– Energiaturvallisuus Euroopassa on noussut kuluvan vuoden aikana selkeästi esille ja tullut entistä tärkeämmäksi. Erityisesti keskustelua on käyty Baltiassa. Sillä on ollut vaikutusta tässä prosessissa, sanoo neuvotteluja seurannut teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Virolle on siis tullut kiire saada ratkaisuja aikaan.
– Mitä nopeammin terminaaleja saadaan valmiiksi sitä nopeammin riippuvuutta Venäjän kaasusta voidaan vähentää, Plit tiivistää.
Sama pätee myös Suomeen, sillä yhdysputki ja Viron terminaalia huomattavasti suurempi terminaali lisäisi sekä huoltovarmuutta kriisitilanteissa että vähentäisi riippuvuutta Venäjältä tuotavasta kaasusta.
Maakaasua tuotaisiin nesteytetyssä muodossa eri puolilta maailmaa laivoilla terminaaleihin, josta sitä voisi kuljettaa pienempiin tankkauspisteisiin teollisuuden ja laivojen polttoaineeksi. Kaasuna sitä voitaisiin jakaa myös siirtoverkoissa Venäjän kaasun sijaan.
Pienen ja ison terminaalin sekä maiden välille rakennettavan putken kokoinen hanke maksaa noin 500 miljoonaa euroa. Ilman EU:n tukea hanke ei kuitenkaan käynnisty. EU:n osuudeksi toivotaan 100-200 miljoonan euron pottia. Kaasuyhdysputken suunnittelua varten tukihakemus lähti EU:lle jo elokuussa.
Seuraava tukihakukierros käynnistyy joskus ensi vuonna. Rahoituksessa riittää silti vielä pohdittavaa.
– Näissä on kysymys kokonaisuudesta ja tässä rahoituksen osuus on merkittävä eli minkälaisilla tukimäärillä haetaan, minne ne tulee ja missä vaiheessa haetaan. Luonnollisesti valmista ei tule ennenkuin viimeinenkin pala on kohdallaan, Plit sanoo.
http://yle.fi/uutiset/viro_myontyi_lng-kiistassa_suomelle/7551124