Lopullinen tilinteko kopterihankkeesta

Museo

Kenraali
Aloitetaan oma vänkäysketju vispilänkaupasta kun on kuitenkin sen verran tärkeähkö aihe.

Second kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Sarfloy kirjoitti:
Onkohan tästä kehityksestä jäänyt jälkipolville mitään dokumentteja (haastatteluja missä moisia haaveita mainittu tms)? Ei vielä tuohon aikaan ollut kiinnostusta aiheeseen, ja on mennyt ihan ohi.

Eipä löydy tähän hätään. Tuohon aikaan asiaa seuranneet muistavat kyllä hyvin eduskuntaa myöden käydyn väännön helikoptereista. Perustelut hekojen puolesta olivat aina aika heikoissa kantimissa.

Sekä puolustusvoimat, että poliittinen johto olivat tuohon aikaan pikkuisen eksyksissä. Täällä härmän perällä elettiin vahvassa uskossa EU:n muodostumisesta liittovaltioksi nopealla tahdilla. Tulevaisuuden sodankuvana oli Jugoslavian kaltainan mättö, jossain unionin rajan ulkopuolella. Niihin kahinoihin oli tarkoitus ottaa osaa nopeilla lentojoukoilla. Hägglund ja Lipponen olivat muistaakseni tämän linjan innokkaimpia kannattajia.

Irakin sota taisi tulla meille onneksi. Ilmavoimien tukemat panssarijoukot iskivät salamasodan parhaita perinteitä kunnioittaen. Muutama heko ammuttiin jossain joutavassa operaatiossa seulaksi. Loppui ihan pahimmat heko haaveilut. :rolleyes:

Useissa Suomen sotilas-lehdissä tähän prosessiin osallistuneet (tai ainakin yksi) kirjoittaa että ilmamekanisoitujen joukkojen kehittäminen oli tähtäimessä ja se olisi jopa toteutunut kaluston osalta, nimittäin Venäjä olisi antanut niin kuljetushekoja ja rynnäkköhekoja lainojen vastikkeeksi. Pitkin 90-lukua oli myöskin tutkittu millaiset mahdollisuudet ja taktiikat kotimaassa toimisivat ilmamekanisoidun pumpun osalta, eli prosessi oli jo hyvässä käynnissä.

Sitten isku itäkalustoon liittyvä inho ja tuota kalustohankinta-optiota ei käytetty, kopterit piti kyllä saada ja onhan ne tarpeellisiakin, siis hankittiin NH:t ja siinäpä se. Ei rynnäkkökoptereita tai siis saattokoptereita. Ilmamekanisointi-hanke siis ei toteutunut.

Toki voi kysyä mitkä olisivat itäisen helikopterikaluston käyttökustannukset? Ei venäjäkään kykene harjoituksia ja kalustohuoltoja kustantamaan edes sille pienelle osalle heko-kalustosta joka sillä on käytössä, esim Georgian sodan aikana ilmeni vakavia puutteita niin tulenjohdon kuin kopterikuskien koulutuksessa. Ja veikkaan että Suomeltakin olisi vaadittu melkoisesti pätäkkää, ehkä raakasti liikaa.

EDIT: En mene tuosta kirjoituksesta 100% takuuseen, lehteä en jaksa kaivaa nyt esiin, ehkä edes muista mikä Suomen Sotilaan lehti se oli. Ehkä paremmalla aikaa sitten.

Hösseli kirjoitti:
Kyseinen velkavastinehanke käsitti ainaikin viimeksi julkaistun tarinan perusteella vain 10 taistelu- ja 10 kuljetuskopteria, joten sekin olisi mahdollistanut lähinnä taktiikan tutkimisen ja tuotekehittelyn.

10 MI-17-kopteria olisi hyvin voinut hankkiakin vanhoja korvaamaan, mutta muutaman MI-35:n käyttöarvosta en olisi niinkään varma.

Minusta järkevä kopteriratkaisu olisi ollut hankkia 6-8 Cougaria NH-kalustoa vastaavalla pimeätoimintavarustuksella yms. ja unohtaa systeemin paisuttaminen kokonaan.

Hande kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Hägglundin Moskovan vierailulla olisiko ollut 1996 ehdoteltiin vieraan toimesta Venäjän viiden miljardin markan velan kuittaamista taistelukoptereilla. Sopiva määrä oli kenraalin mukaan 50 kappaletta ja suosikkina Mil Mi-28. Ilmavoimista suunnitelmaa muistaakseni vastustettiin. Taistelukopterien nimi muuttui sitten jossain välissä saattohelikoptereiksi ja koko homma päätyi hyllylle rahoituksen leikkauksen jälkeen 1998 ja lopullisesti lentokieltoon 2001. Kuljetuskoptereista taas aloitettiin pohjoismainen selvitystyö 1996 ja kopterit piti saada palvelukseen 2003.

Olisi muuten kätevää jos nämä armeijan kopteriseikkailut ja ilmamekanisoinnin kaavailut löytyisivät yksistä kansista. Siis sellainen monipuolinen yleisesitys koko saagasta eikä mitään fanikirjaa tai opinnäytteenä tehtyä nollatutkimusta.
Voipi olla ettei PV ole kovin innostunut tukemaan tuota kirjahanketta... :a-laugh:

Sen kun palkkaisi tietokirjailijan töihin ja vaikka jonkun politiikantoimittajan avustamaan ja lähettäisi haastattelemaan asianomaisia. Ilmailuvalokuvaaja voisi ottaa komeat otokset kaikista kopterityypeistä.

Julkisista lähteistä löytyy varmaan satoja lehtiartikkeleita, muutamat muistelmat, eduskuntakeskustelut, puolustushallinnon julkiset paperit, ulkomaalisia kirjoja ja kasa sekalaisia kotimaisia opinnäytetöitä. Itsellä tulee mieleen tulee Lea Ahoniemen väitöskirja, kenraali Tilanderin muistelmat ja Maavoimien pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma vuodelta 1996. Kun kauniisti pyytäsi voisi päästä tutustumaan armeijan selvityksiin.

Itsellä kun oli 90-luvulla muutakin tekemistä niin jäi kopterihankkeen seuraaminen vähemmälle. Vaikka noista koptereista perinnefoorumilla vängättiinkin niin avoimia kysymyksiä löytyy kuitenkin runsaasti:

1.) Ilmamekanisoinnin ja panssarijoukkojen vertailu osana sodankäynnin kuvan muutosta
2.) Selvitykset ilmamekanisoinnista, käyttöperiaatteista ja kustannuksista
3.) Itäkaluston hankinta velkojen kuittaamiseksi
4.) Suomen omat kuljetuskopteriselvitykset ja kokemukset edeltävästä kalustosta
5.) Pohjoismainen helikopterihanke
6.) Taistelukopterien nousu ja tuho
7.) Selvitykset kopterien vaatimasta tukiorganisaatiosta
9.) Kopterit vallan käytävillä - kenraalien, poliitikkojen ja lobbarien rooli
10.) Kopterien rooli Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Ehkä pöly tässä laskeutuu ja joku tuollaisen kirjan tekee kun ne Suomen kopterit on ensin saaneet tulikasteensa kv. operaatiossa ja niiden todellinen käyttötarkoitus on selvinnyt. :) Johtuivatko pahimmat virheet helikopterisaagassa todella pelkästään Hägglundin impulsiivisuudesta ja oliko hankkeen valmistelu todella niin amatöörimäistä kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää?
 
Pitäisi tietää miten se wanha kunnon perinteinen uhka nykyään arvioidaan terävässä päässä? Sitä uhkaa vasten olisi varmasti ollut ainakin 17 tärkeämpää ja akuutimpaa rahanreikää, johon sulloa 420 miljoonaa...eikä olisi tehnyt tiukkaakaan.

On kiintoisaa nähdä tulevaisuudessa, millainen kustannuspaikka löytyy Utin osalta ulkoistetun maavoimien huolto- ja kunnossapidon saralta? 20:n kopterin täysmittainen pörryyttäminen imaisuttaa kevyeen parin varuskunnan käyttömenot niin että ropelit roikaa. Ja sitten niitä määrävuosin päivitellään ja aamistellaan, fyrkka juoksee ja peräroottorit tuhnuttaa.

Kohta 10 on varmaan se, joka kiinnostaa monia sellaisiakin, jotka leipätyökseen sotilaan hommaa tekevät? Utissa paukutetaan varmaan käsiä vastakkain, muualla kenties ei jakseta aivan samaan riemuun yhtyä.

Kv-toimintahan tässä päällimäiseksi tulee mieleen, ja ei siinä mitään, jos kerran se on tulevaisen päätyö puolustusvoimilla. Oikeastaan sehän olisi aivan hiton hienoa, Suomessa ei sotaa enää laisin, pojat paukuttimien kanssa köhisemään jonnekin, minne vaan.
 
baikal kirjoitti:
Kv-toimintahan tässä päällimäiseksi tulee mieleen, ja ei siinä mitään, jos kerran se on tulevaisen päätyö puolustusvoimilla. Oikeastaan sehän olisi aivan hiton hienoa, Suomessa ei sotaa enää laisin, pojat paukuttimien kanssa köhisemään jonnekin, minne vaan.

Summasin nämä kopterisaagan selittävät tekijät jo perinnefoorumilla kahteen päävaihtoehtoon (toki päävaihtoehtojen kombinaatiotkin ovat mahdollisia). Nyt kun perinnefoorumi katosi bittiavaruuteen minun on pakko toistaa itseäni jotta uudet lukijatkin pääsevät vänkäykseen mukaan.

Vaihtoehto 1. "Hutiloijat":
Kopterihanke oli heikosti valmisteltu, amatöörimäisesti johdettu ja viestintä oli puutteellista

Vaihtoehto 2. "Propagandamestarit":
Kopterihanke vastasi tarpeisiin jotka eivät kestäneet päivänvaloa, hanketta leimasi spin-tohtorointi ja hankkeen myötä loukattiin maamme demokraattista järjestelmää

Oli niin tai näin sivistysvaltiossa nyt ei vain toimita noin ainakaan noin isoissa hankkeissa ja toimintatapoja tulee kehittää niin ettei tuo toistu.

Meikäläisen puolesta pörrätköön koptereilla vaikka missä ulkomaalaisessa kriisipesäkkeessä kärräämässä vaikka paimentolaisille vuohenruokaa ja muukalaislegioonalle ammuksia. Kun kerran kopterihanketta jälkiviisaasti perustellaan uhkakuvien muutoksella niin oliko perinteinen pyörillä tai teloilla liikkuva panssaroitu joukko täysin kelvoton esimerkiksi torjumaan strategista iskua tai toimimaan kansainvälisessä kriisinhallintaoperaatiossa?

Voidaan myös kysyä onko Venäjä muuttunut vuosikymmenessä Putinin myötä ja Georgian tapahtumien valossa Suomelle vaarallisemmaksi? Mielestäni Venäjä oli Jeltsinin aikaan jopa paljon epävakaampi ja sikäli arvaamattomampi naapuri kuin nyt.

Eikä tämä kopterihanke varmaankaan turha ollut. 2020 tiedetään varmaankin paremmin kannattaako koptereihin ja niitä tukeviin järjestelmiin satsata lisää pelimerkkejä vai sijoitetaanko resurssit vanhenevien panssaroitujen ajoneuvojen korvaamiseen uusilla. Jälkikäteenhän asioita on helppo selittää parhain päin kun yksityiskohdat eivät ole muiden tiedossa mutta ei se uskottavuutta lisää.
 
Museo kirjoitti:
Vaihtoehto 1. "Hutiloijat":
Kopterihanke oli heikosti valmisteltu, amatöörimäisesti johdettu ja viestintä oli puutteellista

Vaihtoehto 2. "Propagandamestarit":
Kopterihanke vastasi tarpeisiin jotka eivät kestäneet päivänvaloa, hanketta leimasi spin-tohtorointi ja hankkeen myötä loukattiin maamme demokraattista järjestelmää


Yhdistelmä noista kahdesta. Sama tosin koskee Neuvostoliiton romahduksen jälkeistä ajanjaksoa. Omituista törmäilyä.

Petshoraa ei modattu. Ostettiin Buk. Se meneekin nyt luiskaan. Suurvaltameininki, kun mid-life updaten sijaan vehkeet stenataan.

Itä-Saksasta suuri määrä peliä ja vehjettä. Varastointia ei tosin kukaan tullut miettineeksi. --> pataan.

CV:eet, AMV:eet ja Amokset. Niin vähän ja niin hirveällä hinnalla.

Merivoimille ilmatyynyaluksilla iskukykyä. 180:n asteen käännös uhkakuvissa jo ennen ensimmäisen paatin saamista toimintaan.

Tähtäin tuntuu hetkittäin kovin lyhyeltä ja sumealta. :-/
 
Ensimmäinen kirjoitukseni tähän foruumiin... (enkä Susi1:eenkään koskaan kirjoittanut, vaikka seurasin sitä puoliaktiivisesti, enkä myöskään ymmärrä puolustusasioista juuri mitään)

Tuntuu siltä että suuri(n?) ongelma (korkeiden kustannusten lisäksi) on että ei oikein tiedetä mitä 20:lla kopterilla oikein tekisi. Näinkö on?

Miten jos, kun kerran koptereita on, Spike-ER ohjukisa on, rannikkoa pitää puolustaa - kiinteää rannikkotykistöä ei juuri enää ole... niin "annetaan" muutama (4-6?) NH90 kopteria, Spike launcherilla varustettuna Uudenmaan Prikaatin käyttöön... varmasti löytyisi niille käyttöä saaristossa kun jääkäreitä pitää siirtää saaresta toiseen... ja NH90 - Spike-Er paketti olisi aika tehokas ja pelottava pakkaus monellekin viholliskipparille... eikä tällaisen paketin kasaaminen voi makasaa hirveästii Vai voiko????
Tosin, tällaisia viritelmia ei kai vielä ole olemassa, vaikka http://www.eurospike.com kirjoittaa näin:
The Spike-ER is the extended long-range version of the Spike-Missile, capable of defeating tanks at a range of up to 8 kilometers. This missile is designed for installation on land vehicles, helicopters and naval platforms.

ja http://www.nhindustries.com/ kirjoittaa että NH90 NFH:oon voi asentaa:
Weapons: 2 Anti-Ship Missiles Marte MK2/S

Siis, NH90 (NFH) on suuniteltu kantamaan ohjuksia... joskaan ei välttämättä Spike-ER:ää. Mutta onko Spiken 8 km range liian lyhyt että kannattaisi? Vai onko Suomen versio (TTH?) niin erilainen että homma ei onnistu (järkevin kustannuksin)?
 
Kolmannen jääkärikomppanian mies kirjoittaa ihan asiaa. Trolli joskus viittasi kopterikeskustelussa siihen, että ei pidä aina liian tiukasti tuijottaa asioita vihrein laatoin...sinisetkin laatat on olemassa. Ja kun me ei todella poloiset tiedetä, mitä NHindustries aikoo kehittää ja MITÄ SILLÄ JO KENTIES ON PAKETISSA....
 
3JK kirjoitti:
varmasti löytyisi niille käyttöä saaristossa kun jääkäreitä pitää siirtää saaresta toiseen...

Sitten voi tietysti myös kysyä, että miksi saaristossa pitäisi siirrellä jääkäreitä saaresta toiseen..tai miksi siellä ylipäätään pitäisi olla jääkäreitä joita siirrellä yhtään mihinkään?
Tietysti tämä on vain yksi näkökulma, varmasti hieman provosoivakin, mutta sanon sen silti:
Useinhan on tavattu moittia maavoimia siitä, että uhkakuvat ovat ikivanhoja ja ajastaan jääneitä. Väitän kuitenkin, että jos jossain uhkakuvat ovat jääneet ajasta jälkeen, niin rannikkopuolustuksessa!
Se on tosin sanottava samaan hengenvetoon, että siellä (rannikkopuolustuksessa) on reagoitu muutokseen ja ainakin näin sivullisen (maavoimien miehen) silmin rannikkopuolustus läpikäy jonkinlaista siirtymävaihetta kohti seuraavaan aikaa.
 
niin... ajattelin lähinnä että jääkärien siirtämiset tulisivat tavallaan bonuksena... pääpointti olisi ne Spiket pultattuna kiinni muutamaan kopteriin...
 
3JK kirjoitti:
niin... ajattelin lähinnä että jääkärien siirtämiset tulisivat tavallaan bonuksena... pääpointti olisi ne Spiket pultattuna kiinni muutamaan kopteriin...

Ei riitä Spikessä kantama. Alusten It poimii hekot taivaalta kauan ennen Spikejen kantamalle pääsemistä. Tosin vihulaisen hävittäjät saattavat keritä jo sitä ennen.

Eikä Spiken onneton taistelukärki tee myöskään oikeutta törkeän kalliiden hekojen käyttämiselle. Kyseessä on kuitenkin maavoimien kallein asejärjestelmä. Sillä pitäisi saada jotain merkittävää aikaiseksi. Vaan miten helvetillä? :confused:
 
ok... näin arvelinkin että range on hiukan lyhyt... toisaalta, jos kopteri on kytiksellä saaren takana ja nousee vasta viime hetkessä (kun ne turhat jääkärit saaren toisella puolella on havainnut vihollisaluksen) ja ampuu koko satsin (8 ohjusta)... vaikka taistelukärki saattaa ollakin onneton tekee 8 (tai edes) 4 x onneton taistelukärki aikamoiset reiät mihin tahansa alukseen...

Mutta, jos Spike ei riitä... voihan pultata 2 x RBS-15 siihen kiinni (mitä muuten voisi myös tehdä Horneteihin)
 
3JK kirjoitti:
ok... näin arvelinkin että range on hiukan lyhyt... toisaalta, jos kopteri on kytiksellä saaren takana ja nousee vasta viime hetkessä (kun ne turhat jääkärit saaren toisella puolella on havainnut vihollisaluksen) ja ampuu koko satsin (8 ohjusta)... vaikka taistelukärki saattaa ollakin onneton tekee 8 (tai edes) 4 x onneton taistelukärki aikamoiset reiät mihin tahansa alukseen...

Mutta, jos Spike ei riitä... voihan pultata 2 x RBS-15 siihen kiinni (mitä muuten voisi myös tehdä Horneteihin)

Miksei samantien hugh 500:n niitä Spikeja?

Leikki kuitenkin sikseen. Jos haluamme tosissamme taisteluhelikopterin, niin sitten hankkisimme sellaisen, emmekkä laittaisi kuljetushekoon pst-ohjuksia. Se, jos meillä olisi varaa, niin varmasti olisi myös tst-hekoja, koska muillakin leikkikavereilla on samat lelut. Olisi niille ihan aikuisten oikeasti käyttöäkin, mutta kun on paljon muitakin kehityskohteita, niin emme voi hommata tst-hekoja rahan puutteen vuoksi. Kuljetushekojen aseistaminen on mielestäni typerintä käyttöä (pl. omasuoja kk), mitä niillä voi tehdä.

Kuitenkin idea tst-hekon olemassa olosta olisi ihan järkevää (pst, saatto ja kriha tehtävät), vaikkakin niitä olisi vain 10 kpl, mutta ne olisi niin perhanan kalliita hekoja, että nykyisellä rahoituksella loppuisi muut investoinnit kokonaan...
 
kyllä Hugh 500 + Spike on ihan mahdollinen... idea vaan oli yrittää keksiä joku järkevä käyttö jo olemassaoleville, kalliille koptereille.
 
3JK kirjoitti:
kyllä Hugh 500 + Spike on ihan mahdollinen... idea vaan oli yrittää keksiä joku järkevä käyttö jo olemassaoleville, kalliille koptereille.

Kyllä niille käyttöä löytyy, mutta se käyttöhän niissä maksaakin. Jos pilliin vihelletään, niin käyttöä on niille ihan varmasti enemmän kuin lentokykyisiä koneita. Turha kuitenkaan mitään vietnam tyyllistä airborne pataljoona käyttöä niillä on, mutta kaluston ja henkilöstön kuljettamista kyllä. Turha toisaalta rypistellä kun kakka on jo koptereiden osalta housussa.
 
Ei niille tosiaan tarvitse keksimällä keksiä tekemistä. Minä en nimittäin epäile hetkeäkään, etteikö kopterien tarjoamalle liikkeelle olisi Suomen kokoisessa maassa kysyntää jopa niin paljon, että kaikkia tehtäviä ei ehditä lentää. Onko touhu kustannustehokasta onkin sitten kokonaan toinen asia.

Muistetaan suhdeluvut, kopterikauppaa kohtuullistamalla olisi kuitenkin saatu hankittua kotimaisia maastokuorma-autoja sen verran, että niillä olisi liikkunut lähes 100.000 ukkoa. Silti olisi siis voitu hankkia uudet ja ajanmukaiset koneet vanhojen tilalle.
 
Osaako joku sanoa noitten kopterien toimitusaikataulusta mitään. Ei taida ne 2008 vuoden tiedot enää pitää paikkaansa. Mun käsitys on että 2008 toimitettiin 5 konetta (IOC), 2009 1kpl ainakin (1.9.09) (IOC+), 2010 6kpl (IOC+) ja 2011- (FOC). Eli tällä hetkellä olisi käytössä 6-7 konetta mahdollisesti 8.
 
Hösseli kirjoitti:
Ei niille tosiaan tarvitse keksimällä keksiä tekemistä. Minä en nimittäin epäile hetkeäkään, etteikö kopterien tarjoamalle liikkeelle olisi Suomen kokoisessa maassa kysyntää jopa niin paljon, että kaikkia tehtäviä ei ehditä lentää. Onko touhu kustannustehokasta onkin sitten kokonaan toinen asia.

Muistetaan suhdeluvut, kopterikauppaa kohtuullistamalla olisi kuitenkin saatu hankittua kotimaisia maastokuorma-autoja sen verran, että niillä olisi liikkunut lähes 100.000 ukkoa. Silti olisi siis voitu hankkia uudet ja ajanmukaiset koneet vanhojen tilalle.

Periaatteessa kyllä, mutta jos tarve on siirtää lastia mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen, eivät ne maastokuorma-autot asiassa auttaisi. Toisaalta kun pitää siirtää suuri määrä lastia paikasta toiseen, silloin ne kuorma-autot ovat omiaan. Kustannustehokkuus riippuu ihan siitä, mitä pitää saada aikaiseksi.
 
peelo kirjoitti:
Osaako joku sanoa noitten kopterien toimitusaikataulusta mitään. Ei taida ne 2008 vuoden tiedot enää pitää paikkaansa. Mun käsitys on että 2008 toimitettiin 5 konetta (IOC), 2009 1kpl ainakin (1.9.09) (IOC+), 2010 6kpl (IOC+) ja 2011- (FOC). Eli tällä hetkellä olisi käytössä 6-7 konetta mahdollisesti 8.

Tuo taitaa olla aika lailla tämän hetken tilanne.
 
RistoJ kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Ei niille tosiaan tarvitse keksimällä keksiä tekemistä. Minä en nimittäin epäile hetkeäkään, etteikö kopterien tarjoamalle liikkeelle olisi Suomen kokoisessa maassa kysyntää jopa niin paljon, että kaikkia tehtäviä ei ehditä lentää. Onko touhu kustannustehokasta onkin sitten kokonaan toinen asia.

Muistetaan suhdeluvut, kopterikauppaa kohtuullistamalla olisi kuitenkin saatu hankittua kotimaisia maastokuorma-autoja sen verran, että niillä olisi liikkunut lähes 100.000 ukkoa. Silti olisi siis voitu hankkia uudet ja ajanmukaiset koneet vanhojen tilalle.

Periaatteessa kyllä, mutta jos tarve on siirtää lastia mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen, eivät ne maastokuorma-autot asiassa auttaisi. Toisaalta kun pitää siirtää suuri määrä lastia paikasta toiseen, silloin ne kuorma-autot ovat omiaan. Kustannustehokkuus riippuu ihan siitä, mitä pitää saada aikaiseksi.

Eli kun Suomen oloissa satakunta taistelijaa siirretään koptereilla muutama tunti nopeammin oikeaan paikkaan niin torjuntavoittoja alkaa tulemaan? Ja tästä kannatti maksaa se muutama sata miljoonaa ylimääräistä? Ei siinä mitään jos kerran sotaherrat ovat tuon aikakriittisyyden oikeasti noin pähkäilleet. Jos kunnolla varusteltuja joukkoja on niin vähän että tuohon on ryhdyttävä niin mikäs siinä.
 
Museo kirjoitti:
Eli kun Suomen oloissa satakunta taistelijaa siirretään koptereilla muutama tunti nopeammin oikeaan paikkaan niin torjuntavoittoja alkaa tulemaan? Ja tästä kannatti maksaa se muutama sata miljoonaa ylimääräistä? Ei siinä mitään jos kerran sotaherrat ovat tuon aikakriittisyyden oikeasti noin pähkäilleet. Jos kunnolla varusteltuja joukkoja on niin vähän että tuohon on ryhdyttävä niin mikäs siinä.
Nyt käsittelyssä olevat vaihtoehdothan ovat ne, että meillä on:

2 kevyttä ilmakuljetteista komppaniaa á n. 150 miestä (tehtaan ilmoittama kuljetuskyky 320 miestä)

tai

1 kevyt ilmakuljetteinen komppania n. 150 miestä ( 6 kpl Cougar à 25 miestä tehtaan ilmoituksena ) ja lisäksi 50 kokonaisuudessaan moottoroitua kivääripataljoonaa raskaine tukiaseineen

Rohkenen väittää jälkimmäistä vaihtoehtoa paremmaksi, jos puhutaan kotimaan puolustuksesta. Käytännössä kannattaisi tietysti puolittaa pataljoonien määrä ja hankkia niille pst-aseita, pimeätoiminta- ja viestivälineitä, jolloin meillä olisikin käytettävissä 25 ajanmukaista, joskin kevyttä, jääkäripataljoonaa.

Tasajaollakin yksi pataljoonista olisi käytännössä enintään 60km (eli tunnin) päässä sieltä, missä sitä tarvittaisiin. Sopivasti painottamalla päästäisiin tärkeillä alueilla suunnilleen puoleen tuntiin. Tuossa ajassa ei kopteriporukkaa kovin pitkälle lennätetä, joten kotialueen harmaan vaiheen puolustus olisi merkittävästi nykytilannetta voimakkaampi ja silti erikoisjoukoille löytyisi myös asianmukaista kopterikalustoa. Kahden sijasta voitaisiin siis reagoida komppanian voimin 76 paikassa yhtaikaa.

Koptereilta säästyvillä käyttökustannuksilla järjestäisi noille pataljoonille erittäin todennäköisesti vielä kertausharjoituksetkin. Vaihtoehtoja siis oli ja toteutettu kopterikauppa oli niiden joukossa sieltä huonoimmasta päästä.

Vai mitä en ole ymmärtänyt?
 
Museo kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Ei niille tosiaan tarvitse keksimällä keksiä tekemistä. Minä en nimittäin epäile hetkeäkään, etteikö kopterien tarjoamalle liikkeelle olisi Suomen kokoisessa maassa kysyntää jopa niin paljon, että kaikkia tehtäviä ei ehditä lentää. Onko touhu kustannustehokasta onkin sitten kokonaan toinen asia.

Muistetaan suhdeluvut, kopterikauppaa kohtuullistamalla olisi kuitenkin saatu hankittua kotimaisia maastokuorma-autoja sen verran, että niillä olisi liikkunut lähes 100.000 ukkoa. Silti olisi siis voitu hankkia uudet ja ajanmukaiset koneet vanhojen tilalle.

Periaatteessa kyllä, mutta jos tarve on siirtää lastia mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen, eivät ne maastokuorma-autot asiassa auttaisi. Toisaalta kun pitää siirtää suuri määrä lastia paikasta toiseen, silloin ne kuorma-autot ovat omiaan. Kustannustehokkuus riippuu ihan siitä, mitä pitää saada aikaiseksi.

Eli kun Suomen oloissa satakunta taistelijaa siirretään koptereilla muutama tunti nopeammin oikeaan paikkaan niin torjuntavoittoja alkaa tulemaan? Ja tästä kannatti maksaa se muutama sata miljoonaa ylimääräistä? Ei siinä mitään jos kerran sotaherrat ovat tuon aikakriittisyyden oikeasti noin pähkäilleet. Jos kunnolla varusteltuja joukkoja on niin vähän että tuohon on ryhdyttävä niin mikäs siinä.

Siirretään siirretään, paitsi jos on huono sää, jos on joutilaita koptereita, jos sattuu ilmatila olemaan vapaana, jos tiedetään varmaksi laskeutumisalue---> voidaan toki jepet jättää 40 kilsan päähän 40:n kilon taakoilla 40 asteen pakkasessa 40-kertaista ylivoimaa vastaan 40-numeron saappaissa ja kohteen ja pudotusalueen välissä on vielä 40 vesiestettä. Kovasti TORJUNTAVOITOLTA RUPEE haiskahtamaan.....

Harmaassa vaiheessa, vielä aikaa ennen Harmagedonia, tämä voidaan varmaan hoitaa kätsästi...sitten kun liikettä rupeaa olemaan maalla, merellä, ilmassa, viidakossa ja järvillä...ei ehkä ihan niin helppoa edes meidän oloissamme. Toisaalta harmaassa vaiheessa ennättänee useimpiin paikkoihin kuorma-autoilla ja jopa traktorilla tahi junalla. Ja jos joku paikka jo etukäteen tiedetään niiiiiin kriittiseksi niin kannattaako sitä jättää miehittämättä? Voihan sinne paiskata vaikka pitäjän reserviupseerit ja aliupseerit ja Valmiusliiton naiset tukkeeksi, jos eivät muut jouda.

Yritäpäs olla Museo-man kärsivällinen, kyllä laitos keksii jotain käyttöä koptereille. Pakkohan se on. Siinä nyt menee joku vuosi, mutta alle 20 kuitenkin.
 
Back
Top