28/10/2018Etusivu /
Rikokset /
Ruotsi /
terrorismi /
Tuhopoltot /
Uncategorized10 kommenttiaartikkeliin Kaikki muistavat Breivikin, mutta kuka muistaa Göteborgin discopalon vuodelta 1998?
Monilta on jäänyt unholaan kokonaan, että Ruotsin suurin massamurha ei suinkaan ole ollut Tukholman rekka-isku. Suurin uusruotsalaisten aiheuttama kuolemantapaus tulee vuodelta 1998. Kaiken kaikkiaan 63 ihmistä kuoli ja 250 loukkaantui.
20-vuotta sitten 29. lokakuuta 1998 pidettiin Göteborgissa iso nuorisodisco. Backaplanilla sijaitsevan Makedonialaiseen yhdistystilaan oli kokoontunut arvion mukaan 370 nuorukaista iältään 12-25 vuotta. Suurin osa paikallolijoista oli Lähi-idästä kotoisin olleita nuorukaisia. Ruotsalaisia paikalla oli vain kourallinen. Nuorukaisten tarkoitus oli juhlia Halloweeniä ja tanssia.
Tiloissa oli selvästi liikaa ihmisiä, sillä toisessa kerroksessa sijaitseva tila oli mitoitettu 150:lle henkilölle. Paikalla oli tuplasti sen mitä sinne olisi saanut ottaa sisään. Juhlatilaan johti yksi sisäänkäynti rappusten kautta ja yksi hätätie. Tila oli palon sattuessa varsinainen surmanloukku: kapeat portaat ja ikkunat 2 metrin korkeudella lattiasta.
Tapahtumat alkoivat klo 23.30 aikaan kun neljä iranilaista nuorukaista, 19-vuotiaat Shoresh Kaveh, Housein Arsani ja Meysam Mohammadye sekä 21-vuotias Mohammad Mohammadamini päättivät hieman pilailla. Nuorukaiset pönkäsivät toisen kerroksen hätäuloskäynnin sohvalla ja muilla huonekaluilla ja tuikkasivat sohvan tuleen.
Klo 23.42 tuli ensimmäinen soittoi hätäkeskukseen ja puhelun aikana hätäkeskuksessa kuultiin, että palopaikalla oli täysi kaaos. Puhelulla kuuluu kirkumista. Palo levisi räjähdysmäisesti, mutta tupaten täynnä olevassa salissa paloa ei huomattu heti. Se ehti 10 minuutissa kehittyä täydeksi paloksi, jonka jälkeen koko tila käytännössä yhtäkkiä lehahti täyteen savua ja liekkejä.
Tässä vaiheessa musiikki lopettettiin. Syntyi täysi paniikki. Jokainen sisälläolija ymmärsi, että palaa elävältä jos ei pääse ulos. 370 ihmistä ryntäsi yhtäaikaa yksiin kapeisiin portaisiin. Iranilaiset olivat pöngänneet hätäulostien, joten sitäkään ei voitu käyttää. Osa kaatui portaissa ja joutui ihmislauman yliajamaksi. Osa nuorukaisista tuupertui jo saliin hengitettyään savua. Osa pääsi ulos tilojen ikkunoista. Ongelma oli vain se, että ikkunat olivat kahden metrin korkeudella lattiasta ja sieltä oli 6 metrin pudotus maahan.
Osa nuorimmista piiloutui erilaisiin komeroihin, joita salissa oli. Heidät löydettiin kuolleina. Kaikenkaikkiaan 63 nuorukaista kuoli. 60 heistä kuoli palopaikalle. 250 loukkaantui. Ainakin 200 henkilöä loukkaantui hyvin vakavasti saaden eri asteisia palovammoja. Monille tuli elinikäisiä vammoja, jotka vaikeuttavat elämää tänäkin päivänä.
Mielenkiintoinen piirre palopaikalla oli se, että sekä poliiseja ja palomiehiä lyötiin uhrien tai heidän omaisten toimesta. Sama asia tuli ilmi oikeudessa ja jotkut arvelivat sen johtuvan siitä, että joidenkin mielestä pelastuslaitos ei auttanut tarpeeksi. Muutama paikalla ollut sairaanhoitaja pahoinpideltiin. Sosiaalihallituksen tuolloisten selitysten mukaan tämä johtui ”maahanmuuttajanuorukaisten taustasta ja epäluottamuksesta viranomaisiin”.
Palon jälkeen alkoi massiivinen poliisioperaatio. Jo heti alkuun huomattiin, että palo oli tahallaan sytytetty. Yli 100 poliisia piti tuhansia kuulusteluja. Aluksi näytti siltä, etttä tekijät jäävät selvittämättä. Mutta reilu vuoden päästä poliisi pidättikin neljä nuorukaista.
Shoresh Kaveh
Housein Arsani
Meysam Mohammadyeh
Mohammad Mohammadamini
Oikeudessa palon motiivista ei tullut täyttä selkoa, mutta jotain sen suuntaista vahvistettiin, että nelikkoa ei päästetty discoon ja siitä suuttuneena he sytyttivät palon. Eli kosto. Yksi kertoi, että hän koki kunniaansa loukatuksi kun häneltä vaadittiin 40 kruunun sisäänpääsymaksu.
Hovioikeus vahvisti tuomion, jonka mukaan palo sytytettiin yksissä tuumin. Tuomioiksi vahvistettiin Mohammadaminille 8 vuotta, Kavehille ja Mohammadyehille 6 vuotta ja Arsanille 3,5 vuotta. Tämä siksi, että hän oli tekohetkellä alaikäinen.
Tänä päivänä kolme ensimmäistä on saanut uuden identiteetin, Mohammadamini istuu muista jutuista vankilassa. Se tiedetään, että myös Kaveh on harrastanut polttohommia discopalonkin jälkeen. Hän on vainonnut jotain pientä ravintolaa yrittäen saada sitä syttymään muutamaan kertaan. Sen jälkeen kun tekijät otettiin kiinni ja nimet levisivät julkisuuteen useat maahanmuuttajataustaiset ryhmät lupasivat tapporahaa tekijöistä. Kaikki saivat vankilasta oman erityisosaston, mutta ainakin muutama tyyppi hakattiin vankilassa.
Kaikki tuntevat Breivikin, mutta hyvin harva näitä iraniaanoja 20-vuoden jälkeen kun he polttomurhasivat 63 ihmistä ja vammauttivat toistasataa. Yksi merkittävä piirre on miten valtamedia on toiminut. Tuolloin 2000-luvun alussa kun selvisi keitä tekijät ovat, media on siitä asti salannut taustan. Jos sellainen on tullut vahingossa esille niin tänä päivänä kaikki sellaiset artikkelit vuosituhannen alusta on poistettu. Jos ihminen alkaa nyt penkomaan asiaa niin siitä ei saa sellaista kuvaa kuin millainen tapahtuma oikeasti oli. Tänään tapahtuman muistopäivänä yksikään valtamedia ei ole kertonut tekijän taustoja ja oikeita nimiä. Aika merkittävää: polttomurhasivat 63 ihmistä ja silti heistä kirjoitellaan lehdissä ”nimi muutettu”.