Olisi jännä joskus selvittää, mihin maakuntakomppanioihin sitoutuneet kokevat ilmoittautuneensa. Ihan aikuisten oikeasti firmalle voisi olla hyötyä käsittää mihin maakkilaiset kuvittelevat sitoutuneensa tulemaan käskystä. Tämän tiedon pohjalta tiedotuksen, kannusteet ja muun järjestelmän voisi virittää sellaiseksi, että ne motivoivat sitoumuksen tehneitä.
Maakkilaisten päiväunissa keskimäärin varmasti on
Horatius porteilla,
Reinin vartio tai kotimaisemmin Kollaa kestää ja sillähän järjestelmää myydään ressuille ja jos harjoituksessa ei harjoitellakaan sitä
40-1 -skenaariota varten niin jostain kuuluu nurinaa.
Kylmä tosiasia kuitenkin on se, että maakuntakomppaniat ovat pohjimmiltaan se organisaatio, jota PV tarjoaa ei-hetkellisiin tarpeisiin, joita varten maassa ei ole kiinteää organisaatiota. Omasta mielestäni näin pitääkin olla. En haluaisi maksaa veroja, joilla kustannetaan ne ennustamattomien tilanteiden ministeriön joukot, jotka odottavat seuraavaa vesi-, öljy- tai pakolaiskriisiä.
Lapsen työtä on leikki, varusmiehen työtä on koulutus ja reserviläisten työtä (silloin kun sitä on) on isänmaan puolustus. Sitoutuneen reserviläisen työtä on lisäksi kaikki ne tehtävät, joissa PV lakisääteisesti tai pyynnöstä tukee muita viranomaisia. Varusveijarit lähtevät ensimmäisenä tehtävälle ihan siitä syystä, että niitä on nurkissa pyörimässä ja useimmat virka-apupyynnöt ratkeavat nopeasti. Jos jollakulla on nimet papereissa ja tämä tulee yllätyksenä niin vika on joko tiedotuksessa tai tiedon vastaanottossa ja veikkaan jälkimmäistä.
Itse lähdin saamaan vaihtelua toimistotyöhön ja elämyksiä jotka auttavat pistämään asiakkaalta tulleen ikävän sähköpostin isompaan mittasuhteeseen. Ei ole tähän mennessä tarvinnut pettyä.