Maakuntajoukot tiedottaa.

[Samses]

Reserviläisen(sotilaan) työtä tuo ei ole edes käskettynä, reserviläisiä pitäisi käyttää kriisitilanteissa tai ympäristökatastrofeissa. Meillähän on tällaiseen tilanteeseen olemassa jo tarvittava väki, täydennyspoliisit.

Olemme samaa mieltä että täydennyspolisit olisivat oikein sopiva taho hoitamaan tuon, mutta se toiminta ei taida olla koskaan oikein päässyt vauhtiin.

Mutta, reserviläinenkin on sotilas. Ja sotilas ei valikoi palvelustehtäviään vaan menee sinne minne käsketään. Ja valtiolla on oikeus käskeä palvelemaan, tästä oli jopa @s91 kanssani pienen keskustelun jälkeen samaa mieltä.

 

[Loki]

Päijät-Hämeen maakuntakomppanian sivuilta löytyi mukava tietopaketti maakuntakomppanian virka-apu järjestelyistä.

MAAKUNTAKOMPPANIAN KÄYTTÖ TAVANOMAISEEN VIRKA-APUTEHTÄVÄÄN

2012 keväällä on annettu ohjeistus liittyen maakuntakomppanian käyttöön virka-aputehtävissä. Paikallistasoilla maakunnissa ohjeistusta on tarkennettu ja näiden pohjalta laadittu maakuntakohtainen ohjeistus alueen maakuntakomppanian käytöstä tavanomaiseen virka-aputehtävään.

Päijät-Hämeen Maakuntakomppanian osalta ohjeistus on saatu valmiiksi.

Sitoumuksen antaneen henkilön osallistuminen virka-aputehtävään tai pelastustehtävään ei ole reservin kertausharjoitus eli heitä ei saa määrätä tehtävään kertausharjoituskäskyllä. Heille lähetetään ilmoitus, joka on rinnastettavissa kutsuun vapaaehtoiseen harjoitukseen (PVVEH). Ilmoituksessa heille tiedotetaan tehtävästä, johon sitoumuksen antaneita henkilöitä aiotaan käyttää ja johon heidän edellytetään osallistuvan.

Sitoumuksen antanut henkilö on velvollinen noudattamaan sotilasviranomaisen määräystä puolustusvoimien virka-aputehtäviin, jollei laillista estettä ole.

Lailliseksi esteeksi katsotaan esimerkiksi joukkoliikenteen keskeytyminen, vakava sairaus tai se, ettei henkilö ole saanut työnantajaltaan vapautusta työstä.

Poissaoloa virka-aputehtävästä ei pidetä rikoslain 45 luvussa tarkoitettuna sotilasrikoksena. Jos sitoumuksen antanut vapaaehtoinen henkilö ei ilmoituksen saatuaan ilman laillista estettä osallistu virka-aputehtävään, voi puolustusvoimat purkaa hänen sitoumuksensa yksipuolisesti.

Virka-aputehtävään osallistuvaan reserviläiseen sovelletaan rikoslain 45 luvun säännöksiä. Henkilö on mainittujen säännösten alainen siitä alkaen, kun hän astuu palvelukseen virka-aputehtävään siihen asti kun hänet kotiutetaan virka-aputehtävästä.

Virka-apua voidaan antaa seuraavissa tapauksissa:

• Pelastustoiminnan tukemistehtävät
• Etsintätehtävät
• Henkilön etsimiseksi ja kiinniottamiseksi jokamiehen kiinniotto-oikeudella
• Henkilöiden ja omaisuuden tilapäiseksi suojelemiseksi
• Öljyntorjuntatehtävät (tiedustelu)
• Liikenteenohjaustehtävät
• Alueen eristämis- ja suojaamistehtävät
• Tuhoalueiden tiedustelutehtävät.

Virka-aputehtävään suunnitellulle henkilöstölle on pyrittävä toimittamaan ennakkovaroitus tulevasta tehtävästä heti, kun se on mahdollista. Samalla voidaan tarkistaa henkilöstön saatavuus ja riittävyys kyseiseen tehtävään.

Virka-apuosaston lähtökohtaisena tavoitteena on saada kokoon noin joukkueen vahvuinen vapaaehtoisista koostuva osasto maakuntakomppaniasta. Henkilöstö ilmoittautuu ennakkovaroituksen (vähintään 12 tuntia ennen ilmoitusta) saatuaan kokoontumispaikalla 12 tunnin kuluessa ilmoituksen saamisesta ja ilman ennakkovaroitusta 24 tunnin kuluessa ilmoituksen saamisesta.

Virka-aputehtävään osallistuessaan sitoumuksen tehnyt henkilö on vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukaan oikeutettu seuraaviin sosiaalisiin ja taloudellisiin etuuksiin:

• Ilmaiseen sotilasmajoitukseen, vaatetukseen ja muonitukseen.
• Reserviläispalkan ja -päivärahan suuruiseen korvaukseen jokaiselta palvelusvuorokaudelta.
• Matkustamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen kuten kertausharjoituksissa.
• Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimista annetun lain mukaiseen terveydenhuoltoon.
• Sotilastapaturmalain mukaiseen korvaukseen vammasta tai palvelussairaudesta.
• Asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain mukaiseen ryhmähenkivakuutuksen suuruiseen korvaukseen.

Virka-aputehtävään osallistuminen kartuttaa reserviläiselle tehtävän keston mukaisen vuorokausimäärän kertausharjoitusvuorokausina. Vuorokausimäärä kirjautuu henkilön tietoihin tietojärjestelmässä. Kertyvien virka-apuvuorokausien määrä ei vähennä asevelvollisuuslain määrittämää kertausharjoitusten maksimivuorokausimäärää.

Virka-apuosaston johtajaksi on aina nimettävä virassa oleva ammattisotilas koko tehtävän ajaksi.

Ensisijaisesti Päijät-Hämeen maakuntakomppanian pääkouluttaja nimetään maakuntakomppanian virka-apuosaston johtajaksi. Pääkouluttajan ollessa estynyt, nimetään virka-apuosaston johtajaksi Panssariprikaatin virassa oleva ammattisotilas.

Maakuntajoukkojen reserviläiselle on lainattu kotona säilytettäväksi henkilökohtainen vaatetus- ja suojavarustus.

Virka-aputehtävissä henkilökohtaista materiaalia voidaan täydentää sääolosuhteiden, tehtävän laadun ja arvioidun keston tai muiden syiden mukaan. Tarvittava suojamateriaali määritetään viimeistään tehtävän määräyksen yhteydessä ja täydennetään tarpeen mukaan.

Virka-aputehtävissä joukkokohtainen materiaali määritetään osaston koon, sääolosuhteiden, tehtävän laadun ja arvioidun keston tai muiden syiden perusteella. Tarvittava materiaali määritetään viimeistään tehtävän määräyksen yhteydessä ja täydennetään tarpeen mukaan.

Virka-apuosaston johtajana oleva kantahenkilökuntaan kuuluva järjestää osaston huollon perustavan joukon sekä virka-apua pyytäneen viranomaisen tukemana ja ohjeistamana.

Virka-aputehtävän pitkittyessä valmistaudutaan vaihtamaan henkilöstö. Vaihtamiseen käytetään ensin oman maakuntakomppanian henkilöstöä. Tehtävän edelleen pitkittyessä vaihtamiseen käytetään tarvittaessa toisen maakuntakomppanian henkilöstöä tai varusmiehiä.

Maakuntakomppanian harjoituksissa on koulutettu ja koulutetaan tulevaisuudessakin virka-apukykyä kehittäviä taitoja.

Tehtäväkohtaisen koulutuksen ja tehtävään liittyvät erikoispiirteet kouluttaa osastolle ja sen johtajille hälytyksen antanut virkamies tai virka-aputehtävää johtava viranomainen.

http://www.maakuntakomppania.fi/styled-2/styled-8/index.html

 

[Roger Mike]

Päijät-Hämeen maakuntakomppanian sivuilta löytyi mukava tietopaketti maakuntakomppanian virka-apu järjestelyistä.

Minulla on vahva usko, että säikeessä kuvatun kaltaisista virka-aputehtävistä ei makseta reserviläispalkkaa, vaan vain pelkkä päiväraha. Linkkiä ristiriidattomaan lähteeseen en kuitenkaan löytänyt. Kyseessä ei myöskään ole kertausharjoitus, joten työnantajalla ei ole mitään pakottavaa syytä päästää maakkilaista pois sorvin äärestä.

 

[Vonka]

Minulla on vahva usko, että säikeessä kuvatun kaltaisista virka-aputehtävistä ei makseta reserviläispalkkaa, vaan vain pelkkä päiväraha. Linkkiä ristiriidattomaan lähteeseen en kuitenkaan löytänyt. Kyseessä ei myöskään ole kertausharjoitus, joten työnantajalla ei ole mitään pakottavaa syytä päästää maakkilaista pois sorvin äärestä.

Reserviläispalkan ohjeiden mukaan saa, vaikka virka-apu ei ole KH, vaan rinnasteinen vapaaehtoiseen harjoitukseen. Toisaalta MAAK voidaan komentaa ylimääräiseen palvelukseen.. En oikein näe pakolaiskriisissä kuin yhden sopivan tehtävän sille: kohteensuojaus. Mutta meillä ei ole vielä laajamittaisia mellakoita tms. Alkaisi MAAK kelvata, jos 3000 jätkää rynnäköisi pikkukylän poliisiasemalle astalot kädessä tai pakenisi ryöstellen pitkin väylän vartta. Mutta eihän niiden tarvitse, kun huolto pelaa.

Koko keskustelu on siis täysin turha. MAAK harjoittelee jatkossakin ryhmän, joukkueen ja komppanian taistelua kasarmien komeroissa ollen yksi PV:n aluepuolustusyksikkö. Yleensäkin virka-apuun riittää varusmiehiä.

En muista kuin yhden virka-apuesimerkin. Pohjois-Pohjanmaan MAAKista oli 25 tyyppiä siivoamassa Raahen öljyvahinkoa. Siellä oli myös WWF:n ja SPR:n kautta rekrytoitu ryhmä sekä varusmiehiä. Rautaruukin olisi tietenkin - moraalisesti ajatellen - pitänyt maksaa vaikka siivousfirma jostain kun kerran sotkikin, mutta 13 000 liraa raskasta polttoöljyä on vakava ympäristövahinko ja se piti saada heti pois ilman kuukausiin venyvää tappelua siitä, kenen syy ja kuka siivoaa. Tästä WWF ja viranomaiset olivat yhtä mieltä. Ja kun Iso-Kraaselissa, Kumpeleessa, Vesimatalassa ja Selkämatalassa lienevät raahelaisten mökkirannat, ei tainnut työnantaja laittaa vastaan.

 

[Samses]

En muista kuin yhden virka-apuesimerkin. Pohjois-Pohjanmaan MAAKista oli 25 tyyppiä siivoamassa Raahen öljyvahinkoa..

Plus Nokialla oli sen vesiputken rikkouduttua juomaveden jakelussa MaakKiporukkaa, ainakin Hiidenveden porukasta ja varmaan noista Pirkanmaan porukoista myös.

 

[Vonka]

Plus Nokialla oli sen vesiputken rikkouduttua juomaveden jakelussa MaakKiporukkaa, ainakin Hiidenveden porukasta ja varmaan noista Pirkanmaan porukoista myös.

Siinä oli teoriassa katastrofin ainekset. Varsinainen putkirikko se ei ollut. Nokialla oli kunta yhdistänyt paskaputken makean veden putkeen liitosventtiilillä, joka joko oli auki tai rikkoutunut. Koko kunta jäi ilman vettä kloorauksen ajaksi, joka kesti useita päiviä.

Hälytyshistoria on legenda. Oli tulossa viikonloppu. Eräs perheenäiti yritti saada kaupungin terveystarkastajaa ottamaan näytteitä, kun vesijohtovesi haisi paskalta. Terveystarkastaja kuitenkin ilmoitti, että virka-aika loppuu. Äiti soitti vielä Nokian vesilaitoksen vikapäivystykseen, jossa kerrottiin, että viemäriveden päätyminen vesijohtoverkostoon on mahdotonta.

Hommaan herättiin vasta maanantaiaamuna, kun terveyskeskukseen alkoi juosta vatsatautisia, joista jo aamulla ainakin 30 lähetettiin Taussiin. Pahasti saastuneella vesijohtoalueella asui 10 000 nokialaista. On ihme, ettei kukaan kuollut. Sen ensin hälytystä yrittäneen perheenäidin yksivuotias lapsi joutui keskussairaalaan ja se oli tosi lähellä, ettei lapsi mennyt.

Mutta vettä siis hommattiin Hämeenkyröstä tankkiautoilla ja jaettiin kiireesti ympäri kuntaa.

 

[Stagideus]

Minulla on vahva usko, että säikeessä kuvatun kaltaisista virka-aputehtävistä ei makseta reserviläispalkkaa, vaan vain pelkkä päiväraha. Linkkiä ristiriidattomaan lähteeseen en kuitenkaan löytänyt. Kyseessä ei myöskään ole kertausharjoitus, joten työnantajalla ei ole mitään pakottavaa syytä päästää maakkilaista pois sorvin äärestä.

Ainakin niiden komppanioiden osalta, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä homma menee niinkuin PHMAAKK:n kuvauksessa. Virka-apujoukkue on ensisijaisesti se osa joukosta, jota käytetään virka-aputehtävillä, ellei tehtävän luonne vaadi suuremman osaston käyttöä. Ideaalitilanteessa virka-apujoukkue on miehitetty erikseen sen toimintaan sitoutuneilla taistelijoilla.

Kuten tuossa tekstissäkin mainitaan, ilmoitus on rinnastettavissa PVVEH-kutsuun, joten ehdotonta pakkoa ilmestyä paikalle ilmoituksen saatuaan ei ole. Vasta tehtävälle ilmoittauduttaessa ilmoitus muuttuu käskyksi ja homma lähtee rullaamaan kuten olisi kyse KH:sta. Mikäli erikseen huomataan jengin sluibaavan ilman laillista tai muuten hyväksyttävää estettä tehtävistä, voidaan 1) sijoitusta Virka-apujoukkueessa ja 2) MAAKK:ssa tarkistaa ja tarvittaessa purkaa koulutussitoomus. Näin menetellään myös tapauskohtaisesti mikäli henkilöitä ei säännönmukaisesti näy harjoituksissa.

Jos maahan ja Schengenin alueelle ensisijaisesti laittomasti saapuneiden ihmismassojen kontrollointi kuulostaa aivan hirveältä hommalta, on luultavasti täysin vailla ymmärrystä Suomalaisesta turvallisuusjärjestelmästä, jonka aivan peruskiveä viranomaisyhteistyö ja virka-apu ovat. Sisäisen turvallisuuden määrärahojen leikkaamista ei tällä yhteistyöllä kuitenkaan voi perustella olematta älyllisesti epärehellinen.

Käytännössä jokaisessa pakolaiskriisin vaikutuksen piirissä olevassa Eurooppalaisessa valtiossa armeija on antanut ja antaa virka-apua siviiliviranomaisille, joiden henkilöstö on mitoitettu normaalitilannetta varten... Paitsi Ruotsissa. Ruotsissa armeijan taisteluharjoitus peruttiin, jotta alueella olevien vastaanottokeskusten asiakaskunnalle ei tulisi pyssyjen paukkeesta paha mieli.

 

[Pseeri]

Reserviläispalkan ohjeiden mukaan saa, vaikka virka-apu ei ole KH, vaan rinnasteinen vapaaehtoiseen harjoitukseen. Toisaalta MAAK voidaan komentaa ylimääräiseen palvelukseen.. En oikein näe pakolaiskriisissä kuin yhden sopivan tehtävän sille: kohteensuojaus. Mutta meillä ei ole vielä laajamittaisia mellakoita tms. Alkaisi MAAK kelvata, jos 3000 jätkää rynnäköisi pikkukylän poliisiasemalle astalot kädessä tai pakenisi ryöstellen pitkin väylän vartta. Mutta eihän niiden tarvitse, kun huolto pelaa.

Koko keskustelu on siis täysin turha. MAAK harjoittelee jatkossakin ryhmän, joukkueen ja komppanian taistelua kasarmien komeroissa ollen yksi PV:n aluepuolustusyksikkö. Yleensäkin virka-apuun riittää varusmiehiä.

En muista kuin yhden virka-apuesimerkin. Pohjois-Pohjanmaan MAAKista oli 25 tyyppiä siivoamassa Raahen öljyvahinkoa. Siellä oli myös WWF:n ja SPR:n kautta rekrytoitu ryhmä sekä varusmiehiä. Rautaruukin olisi tietenkin - moraalisesti ajatellen - pitänyt maksaa vaikka siivousfirma jostain kun kerran sotkikin, mutta 13 000 liraa raskasta polttoöljyä on vakava ympäristövahinko ja se piti saada heti pois ilman kuukausiin venyvää tappelua siitä, kenen syy ja kuka siivoaa. Tästä WWF ja viranomaiset olivat yhtä mieltä. Ja kun Iso-Kraaselissa, Kumpeleessa, Vesimatalassa ja Selkämatalassa lienevät raahelaisten mökkirannat, ei tainnut työnantaja laittaa vastaan.

Täydellisen samaa mieltä. Hiidenveden porukka oli aikanaan Nokialla, se oli eka maakk virka-apu.

 

[Vonka]

Ruotsissa armeijan taisteluharjoitus peruttiin, jotta alueella olevien vastaanottokeskusten asiakaskunnalle ei tulisi pyssyjen paukkeesta paha mieli.

¨

Ruotsissa puolustusvoimien ja siviiliyhteiskunnan suhde on hyvin problemaattinen ja juontaa kuulemma juurensa vanhaan tapahtumaan, jossa konekivääri laukesi siviilejä kohti.

 

[Victor Charlie]

Ainakin niiden komppanioiden osalta, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä homma menee niinkuin PHMAAKK:n kuvauksessa. Virka-apujoukkue on ensisijaisesti se osa joukosta, jota käytetään virka-aputehtävillä, ellei tehtävän luonne vaadi suuremman osaston käyttöä. Ideaalitilanteessa virka-apujoukkue on miehitetty erikseen sen toimintaan sitoutuneilla taistelijoilla.

Kuten tuossa tekstissäkin mainitaan, ilmoitus on rinnastettavissa PVVEH-kutsuun, joten ehdotonta pakkoa ilmestyä paikalle ilmoituksen saatuaan ei ole. Vasta tehtävälle ilmoittauduttaessa ilmoitus muuttuu käskyksi ja homma lähtee rullaamaan kuten olisi kyse KH:sta. Mikäli erikseen huomataan jengin sluibaavan ilman laillista tai muuten hyväksyttävää estettä tehtävistä, voidaan 1) sijoitusta Virka-apujoukkueessa ja 2) MAAKK:ssa tarkistaa ja tarvittaessa purkaa koulutussitoomus. Näin menetellään myös tapauskohtaisesti mikäli henkilöitä ei säännönmukaisesti näy harjoituksissa.

Jos maahan ja Schengenin alueelle ensisijaisesti laittomasti saapuneiden ihmismassojen kontrollointi kuulostaa aivan hirveältä hommalta, on luultavasti täysin vailla ymmärrystä Suomalaisesta turvallisuusjärjestelmästä, jonka aivan peruskiveä viranomaisyhteistyö ja virka-apu ovat. Sisäisen turvallisuuden määrärahojen leikkaamista ei tällä yhteistyöllä kuitenkaan voi perustella olematta älyllisesti epärehellinen.

Käytännössä jokaisessa pakolaiskriisin vaikutuksen piirissä olevassa Eurooppalaisessa valtiossa armeija on antanut ja antaa virka-apua siviiliviranomaisille, joiden henkilöstö on mitoitettu normaalitilannetta varten... Paitsi Ruotsissa. Ruotsissa armeijan taisteluharjoitus peruttiin, jotta alueella olevien vastaanottokeskusten asiakaskunnalle ei tulisi pyssyjen paukkeesta paha mieli.

Sa virka-apujoukkue ja ra virka-apuosasto ovat käsittääkseni eri asioita. Ra tilanteessa virka-apua antavat ne Maak:n jäsenet, jotka ovat sitoumuksen tehneet, riippumatta sa sijoituksesta komppaniassa. Näistä sitten otetaan tarvittava määrä väkeä. Sa tilanteessa virka-apuun käytetään yhtä joukkuetta, joka on siis nimeltään virka-apujoukkue, käytänössä neljäs jääkärijoukkue. Siihen sitten sijoitetaan soturit. Vapaaehtoisuutta ei myöskään pillin soidessa enää kysellä.

 

[Samses]

Sa virka-apujoukkue ja ra virka-apuosasto ovat käsittääkseni eri asioita. Ra tilanteessa virka-apua antavat ne Maak:n jäsenet, jotka ovat sitoumuksen tehneet, riippumatta sa sijoituksesta komppaniassa. Näistä sitten otetaan tarvittava määrä väkeä. Sa tilanteessa virka-apuun käytetään yhtä joukkuetta, joka on siis nimeltään virka-apujoukkue, käytänössä neljäs jääkärijoukkue. Siihen sitten sijoitetaan soturit. Vapaaehtoisuutta ei myöskään pillin soidessa enää kysellä.

Juurikin näin.

 

[Stagideus]

Ainakin niiden komppanioiden osalta, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä homma menee niinkuin PHMAAKK:n kuvauksessa. Virka-apujoukkue on ensisijaisesti se osa joukosta, jota käytetään virka-aputehtävillä, ellei tehtävän luonne vaadi suuremman osaston käyttöä. Ideaalitilanteessa virka-apujoukkue on miehitetty erikseen sen toimintaan sitoutuneilla taistelijoilla.

Sa virka-apujoukkue ja ra virka-apuosasto ovat käsittääkseni eri asioita. Ra tilanteessa virka-apua antavat ne Maak:n jäsenet, jotka ovat sitoumuksen tehneet, riippumatta sa sijoituksesta komppaniassa. Näistä sitten otetaan tarvittava määrä väkeä. Sa tilanteessa virka-apuun käytetään yhtä joukkuetta, joka on siis nimeltään virka-apujoukkue, käytänössä neljäs jääkärijoukkue. Siihen sitten sijoitetaan soturit. Vapaaehtoisuutta ei myöskään pillin soidessa enää kysellä.

Useimpien MAAKKien systeemeihin en ole tutustunut, mutta niiden Etelä-Suomen yksiköiden kohdalla, joiden toiminnasta minulla on jokin käsitys, oli asia organisoitu ennen paikallisjoukkojen uudistusta seuraavalla muotilla:
- Joko SA-organisaatioon eri tehtäviin sijoitetuista, voimakeinojen käyttökoulutetuista,
- tai ns. valmiusjoukkueesta, jonka SA-rooli vaihtui muutaman vuoden kierrolla,
muodostettiin pysyväisluontoisesti RA-virka-apujoukkue, joka oli ensisijaisesti se joukko, jota näistä MAAKKeista käytettäisiin virka-aputehtäviin normaalioloissa, jos tehtävän luonne ei vaadi yli joukkueen kokoista osastoa, tai vaihtoehtoisesti edellyttää luonteeltaan voimakeinojen käyttöoikeutettua joukkoa.

Nykyisen organisaation mukaan näissä yksiköissä RA-virka-apuosasto on käytännössä SA-organisaation mukainen 4J, eli virka-apujoukkue. Käsittääkseni tavoitetila olisi, että tämä joukko olisi voimankäyttökoulutettua, mutta ohjesääntöjä odotellessa tämä perustuu enemmän olettamukseen ja eri dokumenteista saatuun fiilikseen, kuin koviin faktoihin.

Tällä hetkellä PAIKPien organisaatiossa ja toiminnassa on vielä huomattavia alueellisia eroavaisuuksia johtuen aiemmasta MAAKKien epäselvästä asemasta ja minkään järjellisen koulutusohjeen puutteesta, jolloin toiminnan organisointi jätettiin käytännössä täysin yksittäisten aluetoimistojen ja joukko-osastojen mielikuvituksen varaan.