Maanpuolustus, sotilasteemat, ulko- ja turvallisuuspolitiikka: uutisia Ruotsista

Viimeisetkin Ruotsin asevoimien joukot vedettiin strategisesti keskeiseltä Itämeren saarelta vuonna 2005, mitä Moskova ei tietenkään epäröinyt käyttää hyväkseen.

– Tavanomaisesta turistiprofiilista lievästi sanoen poikkeavista kohteista kiinnostuneiden venäläisten muskelimiesten vierailut soittivat hälytyskelloja. Muut maat vetosivat ruotsalaisiin, jotta Gotlannin puolustukseen suhtauduttaisiin vakavasti, Lucas toteaa Centre for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tuoreessa artikkelissa.

Kenties karmivin muistutus saaren haavoittuvuudesta saatiin 29. maaliskuuta 2013, jolloin kaksi Venäjän ilmavoimien Tupolev Tu-22M3 -pommikonetta lähestyi neljän Suhoi Su-27 -hävittäjän saattamana Gotlantia simuloiden iskua Ruotsin signaalitiedustelupalvelun päämajaan ja keskeiseen johtokeskukseen. Ruotsin ilmavoimat eivät kyenneet reagoimaan, koska lentäjät olivat pääsiäisvapaalla. lisää:

 
Puolustusvoimilla pulaa a-tarvikkeista.

"Kuukauden ammusvarantojen hankkiminen voisi kustantaa maalle jopa 30 miljardia kruunua (n. 2,7 miljardia euroa)"

Mielenkiintoista olisi tietää oikeasti kuinka kauan euroopan maiden varastoilla NYT pärjäisi... ehkä parempi ettei tiedä
 
"Kuukauden ammusvarantojen hankkiminen voisi kustantaa maalle jopa 30 miljardia kruunua (n. 2,7 miljardia euroa)"

Mielenkiintoista olisi tietää oikeasti kuinka kauan euroopan maiden varastoilla NYT pärjäisi... ehkä parempi ettei tiedä

Nyt maksetaan hintaa siitä virhearviosta, jonka mukaan Euroopassa ei voi syttyä suuren mittakaavan maasotaa. Osa varastoista mennyt Ukrainan tarpeeseen. Ja mikä helvetti siinä oikein mättää kun Eurooppa ei saa ammustuotantoa pystyyn ? Aikaa ryssän hyökkäyksestä on kohta mennyt jo kaksi vuotta.
 
Ja mikä helvetti siinä oikein mättää kun Eurooppa ei saa ammustuotantoa pystyyn ? Aikaa ryssän hyökkäyksestä on kohta mennyt jo kaksi vuotta.
Tuotanto käynnistyy, kun tilaukset tulevat perille.
Toinen asia on se, että tilauksia pitää tulla pitkälle ajalle, jotta teollisuus pystyy investoimaan laajennuksiin. Tyhjästä joutuu osan kyvykkyyksistä rakentamaan.

Edelleenkään, mikä on uskomatonta, ei teollisuudelle ole tilauksia tullut.
Ilmeisesto "EU-rahaa" toivotaan kaikkialla ja sitten kilpailutetaan ja lopulta teetätetään halvimman tarjouksen tehneellä. Näin jää edelleen maakohtainen varautuminen tekemättä..
 
"Kuukauden ammusvarantojen hankkiminen voisi kustantaa maalle jopa 30 miljardia kruunua (n. 2,7 miljardia euroa)"

Mielenkiintoista olisi tietää oikeasti kuinka kauan euroopan maiden varastoilla NYT pärjäisi... ehkä parempi ettei tiedä
Aika hyvin on tilauksia sisällä...

"Ammusvalmistaja Nammon mukaan nyt tehtävät tilaukset voitaisiin toimittaa vasta kuuden vuoden päästä. "
 
Aika hyvin on tilauksia sisällä...

"Ammusvalmistaja Nammon mukaan nyt tehtävät tilaukset voitaisiin toimittaa vasta kuuden vuoden päästä. "

Ruotsi tehnyt jotain tilauksia..

"Tällaisia ammuksia(155mm)valmistaa vain neljä yritystä Länsi-Euroopassa. Yksi niistä on suomalais-norjalainen Nammo, jolla on Ruotsissa tehdas Karlskogassa.

– Tämä päätös tarkoittaa, että saamme pitkän aikavälin perspektiiviä ja voimme lähteä ostamaan raaka-aineita hyvissä ajoin. Toinen on se, että saamme tilauksia, jotka mahdollistavat investoinnit lisätuotantokapasiteettiin, sanoo Nammon Ruotsin liiketoiminnan kehityspäällikkö Björn Andersson."

Verkkouutisten jutusta yllä ketjussa
 
Aika hyvin on tilauksia sisällä...

"Ammusvalmistaja Nammon mukaan nyt tehtävät tilaukset voitaisiin toimittaa vasta kuuden vuoden päästä. "
Eikös ole ollut puhetta tuotannon kolminkertaistamisesta eli nykyinen taso olisi alle 80000/v. En osaa sanoa onko luvuissa koko Nammo vai suomen osa.

Suhteessa kulutukseen ei valmistusmäärä ole kummoinen edes vuonna 2028.

In April, the New York Times reported that Nammo planned to increase its production rate to 200,000 artillery shells per year by 2028. At that time, Ukrainian forces were estimated to need a quarter of a million 155mm shells per month to fight off Russian troops.

 
Ukrainan sota tarjoaa opetuksia myös Ruotsin asevoimille, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun opettaja, everstiluutnantti Joakim Paasikivi Svenska Dagbladetin haastattelussa. Ukrainan puolustustaistelua alusta alkaen seurannut Paasikivi nostaa nyt esille kolme maanpuolustuksen kannalta merkittävää avainkysymystä, joiden merkitys on korostunut kohta kaksi vuotta kestäneen sodan aikana. Nämä ovat lennokkien kasvanut rooli, elintarvikevarmuus sekä väestösuojien riittävyys. LISÄÄ:

 
Back
Top