Yle Ruotsin merisotaharjoituksessa: "Tulevaisuudesta emme toki tiedä, mutta varustaudumme puolustamaan itseämme"
Ruotsalaishavaintojen perusteella Venäjän ilmavoimat esiintyy itämerellä aggressiivisemmin kuin laivasto.
Ruotsin Merivoimien ampumaharjoitus Itämerellä
Ruotsin Merivoimien ampumaharjoitus Itämerellä
Ruotsin merivoimat arvioi Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyneen aiempiin vuosiin verrattuna. Se heikkenee mahdollisesti edelleen.
Yle seurasi Ruotsin merivoimien ampumaharjoituksia Karlskronan edustalla. Harjoitusta johtanut laivueen komentaja
Per Edling ei oleta ajoittain jännittyneen tilanteen lientyvän lähiaikoina.
– Sotilaiden lähtökohta on, että sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä heikkenee, täräyttää Edling Ylen haastattelussa HMS Nyköpingin kannella.
Toimittaja hätkähtää laivueen komentajan suorasukaista vastausta ja kysyy tarkennusta, jolloin vastaus lientyy.
– Tulevaisuudesta emme toki tiedä, mutta varustaudumme puolustamaan itseämme. Todennäköisesti kehitys Itämerellä jatkuu niin kuin tänä päivänä. Päivittäistä uhkaa ei ole, arvioi Edling loppujen lopuksi.
- Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin merivoimien ampumaharjoituksia. Katso video tästä!
Itämeri on yhä enemmän sekä Venäjän että sotilasliitto Naton kiinnostuksen kohde. Sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan, on turvallisuuspoliittinen tilanne ollut ajoittain jännittynyt Itämerelläkin.
Naton aktiivisuus perustuu siihen, että sotilasliitto turvaa Baltian maita, Viroa, Latviaa ja Liettuaa Itämerellä.
Vain etunimellä Jessicaksi esittäytynyt kersantti toimii HMS Nyköpingin ilmatorjunnan ampujana. "Keskityn tehtäväni suorittamiseen. Työssäni taistelen uhkia vastaan."Mike Toivonen / Yle
Venäjä seuraa lähietäisyydeltä muiden harjoituksia Itämerellä
Kun Ruotsi osallistui kumppanimaidensa kanssa kesäkuussa Nato-johtoiseen BALTOPS-harjoitukseen Itämerellä, venäläisalukset ja lentokoneet seurasivat lähietäisyydeltä. Myös Suomi oli mukana harjoituksissa.
Edlingin mukaan Venäjä on Itämerellä yhä aktiivisempi ja suurvallalla on yhä parempi kalusto.
Entä millaisen uhkan Venäjä ruotsalaissotilaan mielestä Itämerellä muodostaa?
– Tällä hetkellä Itämerellä eletään äärimmäisen herrasmiesmäisesti. Mutta Venäjä voi käyttää aseellista voimaansa toisinkin. Hekin, kuten myös Ruotsi, vastaa Edling
Ruotsalaishavaintojen perusteella Venäjän ilmavoimat esiintyy itämerellä aggressiivisemmin kuin laivasto.
Myös Suomessa venäläisten sotilaslentokoneiden ilmatilaloukkaukset ovat tyypillisempiä kuin laivojen aluevesiloukkaukset.
Kommodori Per Edling on Ruotsin Merivoimien kolmannen pintatorjuntalaivueen komentaja.Mike Toivonen / Yle
Suomi ja Ruotsi siirtymässä harjoituksista toimintaan
Ruotsin ja Suomen Puolustusvoimat valmistelevat parhaillaan ehdotusta poliitikoille, miten maiden sotilasyhteistyötä syvennettäisiin tulevaisuudessa.
Suomen Puolustusvoimien uusi komentaja
Timo Kivinen arvioi elokuun alussa , että yhteistyö Ruotsin kanssa on
edennyt nopeammin kuin odotettiin.
Ruotsalaiskäsityksen mukaan merellä Suomi ja Ruotsi ovat siirtymässä yhteisistä harjoituksista yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja yhteisiin operaatioihin.
Keskustelut Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta tai Ruotsin liittymisestä sotilasliitto Natoon Ruotsin merivoimien laivueen komentaja Per Edling jättää poliitikoille.
Ruotsin Merivoimien ampumaharjoitus käytiin Karlskronan edustalla elokuun toisella viikolla.Jyrki Lyytikkä / Yle
Neuvostosukellusvene karilla vuonna 1981: Suhteet jäätyivät
Edling on Ruotsin merivoimien kolmannen pintatorjuntalaivueen komentaja. Laivueen tukikohta on Öölannin eteläpuolella Karlskronassa.
Samoilla vesillä, kymmenisen kilometriä laivastotukikohdasta, ajoi silloisen
Neuvostoliiton sukellusvene karillevuonna 1981. Karilleajo Ruotsin aluevesillä jäädytti Ruotsin ja Neuvostoliiton suhteet pitkäksi aikaa.
Kesän aikana havaintoja vieraan vallan sukellusveneistä ei kuulemma ole ollut.
Ruotsalaislaivueen Visby-luokan korvetit, sotalaivat, on varustettu samankaltaisella taistelujärjestelmällä ja vastaavilla torpedoilla kuin on jo alustavasti sovittu Suomelle rakennettaviin neljään uuteen sotalaivaan. Suomalaislaivat valmistunevat Rauman telakalta vuosina 2021 – 2025.
Ruotsalaisen laivueen komentajan mielestä samankaltainen varustelu Suomen laivojen kanssa merkitsee, että maiden merisotilaat ymmärtävät toistensa taistelutaidot hyvin ja yhteistyö on helppoa.
Ruotsi pohtii sotilaallisen avun antamiseen ripeämpää tapaa
Suomi on jo muuttanut omaa lakiaan niin, että maa pystyy tarvittaessa antamaan ja vastaanottamaan sotilaallista apua. Avun antamisesta ja vastaanottamisesta päätetään tapaus kerrallaan.
Lakia tarvitaan, jos Suomi antaisi Euroopan unionin turvatakuiden mukaisesti sotilaallista apua jollekin maalle tai osallistuisi vaikkapa sukellusvene-etsintöihin Ruotsin pyynnöstä Ruotsin aluevesillä.
Ruotsissa ei vielä vastaavaa lakia ole.
Tosin yksittäistapauksissa Ruotsi pystyisi tekemään vastaavan ratkaisun sikäläisen eduskunnan, valtiopäivien päätöksellä. Päätösprosessi olisi kuitenkin raskas ja kestäisi pitkään.
Ennen Ruotsin hallituksen vaihdosta valmistelussa oli lakiesitys Suomen ja Ruotsin keskinäisestä sotilaallisesta avusta, jossa päätösprosessi olisi yksinkertaisempi ja nopeampi. Lakiesityksen aikataulu on nyt avoinna.
Samalla Ruotsissa käydään keskustelua, pitäisikö nopeampi sotilaallisen avun antaminen ja saaminen laajentaa koskemaan muitakin maita kuin Suomea.
Ruotsalaispoliitikoilla on myös mietintämyssyssä varautuminen Suomen auttamiseen kriisitilanteessa
noin viiden tuhannen sotilaan joukolla. Kyse on sikäläisen parlamentaarisen komitean ehdotuksesta, joka on nyt lausuntokierroksella.
yle.fi
