Maavoimien kehittäminen

Niin, missä määrin miehistö saadaan varusmiehistä, missä määrin tuoreista reserviläisistä jotka sitoutuvat olemaan valmiudessa?

Pakko sanoa myös oma rajallinen näkemykseni VYKS-vapaaehtoisten määrästä, "suurempi kuin mitä voidaan ottaa" kuten PV muotoilee. Tuo "vapaaehtoisten" saaminen olemassa oleviin VYKS:in on osin kai tehty niin, että kuuden kuukauden hommia ei enää yksinkertaiseti ole tarjolla. "Menetkö VYKS:iin vai menetkö VYKS:iin?" Tutuilla nuorilla vapaaehtoisuus asetettu näin. Sanottakoon myös, että toivuttuaan harmituksesta että intti jatkuu, niin nämä tutut nuoret kyllä palvelivat motivoituneina VYKS-vaiheenkin läpi.

Niin tai näin, toivottavasti tästäkin maksetaan jokin korvaus valmiuteen sitoutuville nuorille. EI valtakunnassa raha lopu, kuten ollaan nähty, soisi Kaikkosen hoitavan hommat niin että tännekin sitä riittäisi.
Tuo varusmies/reserviläinen -jako tietysti vaikuttaa siihen puhutaanko valmiuspataljoonista jotka ovat Lindbergin kuvailemalla tavalla liikkeellä tunneissa ja reservin kokoonpanoista jotka aktivoidaan päivissä. Sitoumusressut ja tuntien valmius ei ole realismia kokonaisten joukkojen osalta. Emme tosin tiedä mistä tarkalleen puhutaan. Eikä se valmiuspataljoona ollenkaan välttämättä ole määrävahvuinen tuhannen miehen jääkäripataljoona vaan mahdollisesti paljonkin kevyempi kokoonpano mutta erilaisilla aselajiosilla terästettynä. Vähän eksakstia tietoa ja paljon liikkuvia osia. Hyvä niin :D
 
Ei kaikki hankinnat vaadi erikoisrahoitusta. Valmispataljoonat ovat perustettu ja varustettu normaalilla hankintarahoituksella ja varustus on normaalia maavoimien varustusta. Valmiuspataljoonista en tiedä, mutta valmiusyksiköihin oli enemmän hakijoita kuin oli paikkoja. En usko, että varusmiesten saaminen näihin muodostuisi kynnyskysymykseksi.
Niin, missä määrin miehistö saadaan varusmiehistä, missä määrin tuoreista reserviläisistä jotka sitoutuvat olemaan valmiudessa?

Pakko sanoa myös oma rajallinen näkemykseni VYKS-vapaaehtoisten määrästä, "suurempi kuin mitä voidaan ottaa" kuten PV muotoilee. Tuo "vapaaehtoisten" saaminen olemassa oleviin VYKS:in on osin kai tehty niin, että kuuden kuukauden hommia ei enää yksinkertaiseti ole tarjolla. "Menetkö VYKS:iin vai menetkö VYKS:iin?" Tutuilla nuorilla vapaaehtoisuus asetettu näin. Sanottakoon myös, että toivuttuaan harmituksesta että intti jatkuu, niin nämä tutut nuoret kyllä palvelivat motivoituneina VYKS-vaiheenkin läpi.

Niin tai näin, toivottavasti tästäkin maksetaan jokin korvaus valmiuteen sitoutuville nuorille. EI valtakunnassa raha lopu, kuten ollaan nähty, soisi Kaikkosen hoitavan hommat niin että tännekin sitä riittäisi.
Oon samaa mieltä kun jäsen @Panssari Salama eli PV:n viesti vapaaehtoisten ryntäyksestä eri valmiusyksiköihin ei vastaa todellista tilannetta. Niihin määrätään loput varusmiehet pakolla ja esim Kaartin osalta on julkisestikin kerrottu joskus, että 6 kk:lla selviää yksi kuudesta. Tämä suhdeluku todennäköisesti vaihtelee saapumiserittäin ja on toisissa varuskunnissa erilainen. Kuuntelin viime helmikuussa Maavoimien Mediapäivän streamia ja siellä toisaalta sanottiin, että 43 % palvelee ainoastaan lyhimmän ajan. Siten @Hanski kin on oikeassa eli varusmiehet saadaan näihin yksiköihin tavalla tai toisella ja kotiutuessa on moni sanonu mullekin: "Oli se vuosi intissä ihan kyvä juttu."

Ilman rahaa taas ei mitään synny ja Valmiusjoukkoja rakennettaessa se tehtiin erillisen määrärahan turvin. Valmiuspataljoonat taas on jouduttu perustamaan pelkällä normirahoituksella eli kyse on jonkinlaisesta silmänkääntötempusta vähän Niinistön aikaisen sa-vahvuuden kohottamisen tapaan. Ilman lisärahaa eivät keskimääräiset palveluajat pitene merkittävästi eikä ihan uudelle tasolle nousevia harjoituksiakaan voi järjestää.
 
Tuo varusmies/reserviläinen -jako tietysti vaikuttaa siihen puhutaanko valmiuspataljoonista jotka ovat Lindbergin kuvailemalla tavalla liikkeellä tunneissa ja reservin kokoonpanoista jotka aktivoidaan päivissä. Sitoumusressut ja tuntien valmius ei ole realismia kokonaisten joukkojen osalta. Emme tosin tiedä mistä tarkalleen puhutaan. Eikä se valmiuspataljoona ollenkaan välttämättä ole määrävahvuinen tuhannen miehen jääkäripataljoona vaan mahdollisesti paljonkin kevyempi kokoonpano mutta erilaisilla aselajiosilla terästettynä. Vähän eksakstia tietoa ja paljon liikkuvia osia. Hyvä niin :D
Mikäs sen "maakuntapaltajoonan" kokoonpano olikaan? Jääkärikomppania, Spollekomppania, tuki, huolto? Ei mikään "perinteinen" pataljoona, muistaakseni.
 
Oon samaa mieltä kun jäsen @Panssari Salama eli PV:n viesti vapaaehtoisten ryntäyksestä eri valmiusyksiköihin ei vastaa todellista tilannetta. Niihin määrätään loput varusmiehet pakolla ja esim Kaartin osalta on julkisestikin kerrottu joskus, että 6 kk:lla selviää yksi kuudesta. Tämä suhdeluku todennäköisesti vaihtelee saapumiserittäin ja on toisissa varuskunnissa erilainen. Kuuntelin viime helmikuussa Maavoimien Mediapäivän streamia ja siellä toisaalta sanottiin, että 43 % palvelee ainoastaan lyhimmän ajan. Siten @Hanski kin on oikeassa eli varusmiehet saadaan näihin yksiköihin tavalla tai toisella ja kotiutuessa on moni sanonu mullekin: "Oli se vuosi intissä ihan kyvä juttu."

Ilman rahaa taas ei mitään synny ja Valmiusjoukkoja rakennettaessa se tehtiin erillisen määrärahan turvin. Valmiuspataljoonat taas on jouduttu perustamaan pelkällä normirahoituksella eli kyse on jonkinlaisesta silmänkääntötempusta vähän Niinistön aikaisen sa-vahvuuden kohottamisen tapaan. Ilman lisärahaa eivät keskimääräiset palveluajat pitene merkittävästi eikä ihan uudelle tasolle nousevia harjoituksiakaan voi järjestää.
Vähän niin kuin rantapyssyssä on mainittu Gyltön olleen erittäin haluttu palveluspaikka. Niin varmaan olikin jos vaihtoehtoina oli Gyltö tai Utö. Sotaväessä on se vahvuus että jokainen paikka saadaan kyllä täytettyä.
 
Mikäs sen "maakuntapaltajoonan" kokoonpano olikaan? Jääkärikomppania, Spollekomppania, tuki, huolto? Ei mikään "perinteinen" pataljoona, muistaakseni.
Jääkäriprikaatin pioneeripataljoona taisi olla ääriesimerkki. Siinä oli tyyliin komppania+joukkue. Tai komppania + toinen erittäin pieni komppania. Vahvuutta öbaut 200 ukkoa.
 
Vähän niin kuin rantapyssyssä on mainittu Gyltön olleen erittäin haluttu palveluspaikka. Niin varmaan olikin jos vaihtoehtoina oli Gyltö tai Utö. Sotaväessä on se vahvuus että jokainen paikka saadaan kyllä täytettyä.
Mites se menikään kun kerrottiin miten valinta eri tehtäviin menikään: "Puolustusvoimien tarve, asevelvollisen osaaminen, asevelvollisen oma toive, tässä järjestyksessä". Näin sen muistan.

Ja näinhän sen pitää ollakin.
 
Mites se menikään kun kerrottiin miten valinta eri tehtäviin menikään: "Puolustusvoimien tarve, asevelvollisen osaaminen, asevelvollisen oma toive, tässä järjestyksessä". Näin sen muistan.

Ja näinhän sen pitää ollakin.
Silti olisi kohtuullista että palvelusajan kaksinkertaistuminen näkyisi kunnolla myös palvelussuhteen ehdoissa. Hyvän varustuksen ja railakkaan sotilaskoulutuksen ohella myös taloudellisten tekijöiden pitäisi olla kohdillaan.
 
Ilman rahaa taas ei mitään synny ja Valmiusjoukkoja rakennettaessa se tehtiin erillisen määrärahan turvin. Valmiuspataljoonat taas on jouduttu perustamaan pelkällä normirahoituksella eli kyse on jonkinlaisesta silmänkääntötempusta vähän Niinistön aikaisen sa-vahvuuden kohottamisen tapaan. Ilman lisärahaa eivät keskimääräiset palveluajat pitene merkittävästi eikä ihan uudelle tasolle nousevia harjoituksiakaan voi järjestää.
AIheeseen palaten vielä: jos nyt siis spekuloitiin, että Kynnysjoukout = Valmiusyksiköt/pataljoonat, niin PV:n kaavioissa Kynnysjoukot ovat kuitenkin yhtäläisellä painoarvolla Ratkaisujoukkojen kanssa. Tämän viittaisi siihen, että toisinkuin nykyiset Valmiusyksiköt jotka käyttävät olemassa olevaa SA-varustusta (joka siis osoitettu SA-joukoille), niin tämän kaavion mukaan Kynnysjoukot ovat SA-joukkoja. Niillä pitäisi siis olla oma varustus.

5e704eff-e507-4de2-b5ba-26b5837b382a


Mistä tämä varustus otetaan. Nykyisten alueellisten joukkojen paras ja tuorein varustus jaetaan Paikallis- ja Kynnysjoukoille. Käänteisessä järjestyksesä, Kynnysjoukot varustetaan ensin?

Retorisia kysymyksiä, ehkäpä kysymys sinällään on se, että ei tämä mikään nollasummapeli voi olla ilman budjettimuutoksia, vaatii uudelleen organisointia ja -rahoitusta. Mistä toki 2035-yhtymässä ja 2030 maanpuolustuksessa kyse onkin.

Kuvan lähde: https://maavoimat.fi/maapuolustus-2030
 
Kylmäävää ajatella että britti nojaavat tulivoimassa F-35 ja Apache lavetteihin, s-veneiden risteilyohjusten lisäksi. STRIKE-Prikaatilla ei ole taistelupanssareita vastaamaan Venäjän motorisoituja tai mekanisoituja joukkoja.

MRR- Venäläinen, motorisoitu kiväärirykmentti:

structure.jpg


Arktisissa rykmenteissä on sama määrä perusjoukkoja ja tankkeja, mutta 2 tai 3 kertainen määrä tykistöä (mm. MSTA-S), ilmatorjuntaa, panssarintorjuntaa ja muita tukijoukkoja.
https://www.openbriefing.org/publications/intelligence-briefings/russias-new-arctic-brigades/

Jos STRIKE on etujoukkoa ja sen tehtävä on keveillä vaunuilla tiedustella, niin jo normaalin Motorisoidun rykmentin kanssa joukolla on todellisia vaikeuksia.
Tuleva MFP on kriittinen tekijä M270 raketinheitinpatterien kanssa jos prikaati meinaa selvitä Venäläisiä vastaan hengissä. MFP:n varsin vaatimaton kantama-odotus (30 km), ei kyllä riitä vastaamaan Venäjän tykistölle.

Linkissä on ilmaistu aiheellisesti huolta STRIKEn selviytymisestä etujoukkona ja kaukana muista.

The realisation of STRIKE as it stands in 2020 is, however, somewhat less clear-cut.
With AJAX’s 40 mm cannon representing the largest armament, the formation has been accused of lacking direct firepower. Despite calls for a 105 mm or 120 mm armed ‘tank destroyer’ vehicle to shore up this capability, studies to date suggest existing capabilities are enough. CT40 is one of the most capable medium calibre armaments available, and overmatches essentially any threat vehicle’s armour short of contemporary MBTs. Even these would suffer significant damage and could be rendered a mobility or mission kill under sustained fire. Studies conducted by the UK’s dstl concluded that existing capabilities around the CT40 gun overmatch peer threat armour.

Beyond the weapons on and in the BOXER and AJAX vehicles themselves, the Army envisages STRIKE using ‘Joint Effects’ for much of its offensive action – air, joint fires and multi-domain resources including electronic warfare. Divisional fires attached to the Brigades would include 155mm artillery and medium/long range rocketry, heavily supported by F-35B and APACHE aircraft as well as submarine launched cruise missiles.

The Army calls this ‘Integrated Effect’, and it is certainly, theoretically, compelling. The concern is that much of this relies on capabilities that either do not exist or would be unlikely to be available in many of the envisaged conflicts. For example, the West often relies on the assumption that, like recent asymmetric conflicts in the Middle East and North Africa, it will enjoy an entirely permissive air environment and can rely on aircraft to deliver many of the desired effects. But Russia presents arguably the most capable and largest air defence network in the world, and the likelihood of even limited air support during an initial high tempo engagement of the type STRIKE is intended to conduct is very low. This would be broadly true of many of the UK’s peer threats. As the forward element of a UK force, or the lead screening element of a larger force, STRIKE is expected to operate in near isolation, in which context it lacks organic supporting capabilities.


AJAX ja BOXER eivät pärjää runsaalle panssarintorjunnalle ja T-90 taisteluvaunupataljoonalle. BOXER on kumipyöräinen ja ei ole tarkoitettu kovaan kahinaan etulinjassa, koska kumipyörät eivät kestä sirpalemyrskyssä. Edes F-35 ei pysty sietämään runsasta ilmatorjuntaa ja tukemaan maavoimia joka paikassa, varsinkaan jos tukialukset eivät voi toimia lähellä tai kenttä ei ole käytettävissä. Apache kykenee lentämään heikoissa olosuhteissa, mutta se on haavoittuva kattavaa ilmatorjuntaa vastaan. Hyökkäyssukellusveneitä on Briteillä liian vähän ja ne eivät ole varmuudella käytettävissä.

Brittien JEF-joukkojen uskottavuutta voidaan epäillä jos näin heppoisella porukalla ja taktiikalla ollaan lähdössä sotimaan kovaa vastustajaa vastaan. On suuri virhe tuhria Challenger 2 projekti ja suosia AJAX-vaunujen hankintaa vähien tankkien päivityksen sijasta. Sota Pohjois-Norjassa tai Baltiassa vaatisi ehdottomasti tukeen aina Norjan tai NATO/ USMC:n taisteluvaunuja, ilmatorjuntaa ja paljon pitkänkantaman tykistöä.
 
Kylmäävää ajatella että britti nojaavat tulivoimassa F-35 ja Apache lavetteihin, s-veneiden risteilyohjusten lisäksi. STRIKE-Prikaatilla ei ole taistelupanssareita vastaamaan Venäjän motorisoituja tai mekanisoituja joukkoja.

MRR- Venäläinen, motorisoitu kiväärirykmentti:

structure.jpg


Arktisissa rykmenteissä on sama määrä perusjoukkoja ja tankkeja, mutta 2 tai 3 kertainen määrä tykistöä (mm. MSTA-S), ilmatorjuntaa, panssarintorjuntaa ja muita tukijoukkoja.
https://www.openbriefing.org/publications/intelligence-briefings/russias-new-arctic-brigades/

Jos STRIKE on etujoukkoa ja sen tehtävä on keveillä vaunuilla tiedustella, niin jo normaalin Motorisoidun rykmentin kanssa joukolla on todellisia vaikeuksia.
Tuleva MFP on kriittinen tekijä M270 raketinheitinpatterien kanssa jos prikaati meinaa selvitä Venäläisiä vastaan hengissä. MFP:n varsin vaatimaton kantama-odotus (30 km), ei kyllä riitä vastaamaan Venäjän tykistölle.

Linkissä on ilmaistu aiheellisesti huolta STRIKEn selviytymisestä etujoukkona ja kaukana muista.

The realisation of STRIKE as it stands in 2020 is, however, somewhat less clear-cut.
With AJAX’s 40 mm cannon representing the largest armament, the formation has been accused of lacking direct firepower. Despite calls for a 105 mm or 120 mm armed ‘tank destroyer’ vehicle to shore up this capability, studies to date suggest existing capabilities are enough. CT40 is one of the most capable medium calibre armaments available, and overmatches essentially any threat vehicle’s armour short of contemporary MBTs. Even these would suffer significant damage and could be rendered a mobility or mission kill under sustained fire. Studies conducted by the UK’s dstl concluded that existing capabilities around the CT40 gun overmatch peer threat armour.

Beyond the weapons on and in the BOXER and AJAX vehicles themselves, the Army envisages STRIKE using ‘Joint Effects’ for much of its offensive action – air, joint fires and multi-domain resources including electronic warfare. Divisional fires attached to the Brigades would include 155mm artillery and medium/long range rocketry, heavily supported by F-35B and APACHE aircraft as well as submarine launched cruise missiles.

The Army calls this ‘Integrated Effect’, and it is certainly, theoretically, compelling. The concern is that much of this relies on capabilities that either do not exist or would be unlikely to be available in many of the envisaged conflicts. For example, the West often relies on the assumption that, like recent asymmetric conflicts in the Middle East and North Africa, it will enjoy an entirely permissive air environment and can rely on aircraft to deliver many of the desired effects. But Russia presents arguably the most capable and largest air defence network in the world, and the likelihood of even limited air support during an initial high tempo engagement of the type STRIKE is intended to conduct is very low. This would be broadly true of many of the UK’s peer threats. As the forward element of a UK force, or the lead screening element of a larger force, STRIKE is expected to operate in near isolation, in which context it lacks organic supporting capabilities.


AJAX ja BOXER eivät pärjää runsaalle panssarintorjunnalle ja T-90 taisteluvaunupataljoonalle. BOXER on kumipyöräinen ja ei ole tarkoitettu kovaan kahinaan etulinjassa, koska kumipyörät eivät kestä sirpalemyrskyssä. Edes F-35 ei pysty sietämään runsasta ilmatorjuntaa ja tukemaan maavoimia joka paikassa, varsinkaan jos tukialukset eivät voi toimia lähellä tai kenttä ei ole käytettävissä. Apache kykenee lentämään heikoissa olosuhteissa, mutta se on haavoittuva kattavaa ilmatorjuntaa vastaan. Hyökkäyssukellusveneitä on Briteillä liian vähän ja ne eivät ole varmuudella käytettävissä.

Brittien JEF-joukkojen uskottavuutta voidaan epäillä jos näin heppoisella porukalla ja taktiikalla ollaan lähdössä sotimaan kovaa vastustajaa vastaan. On suuri virhe tuhria Challenger 2 projekti ja suosia AJAX-vaunujen hankintaa vähien tankkien päivityksen sijasta. Sota Pohjois-Norjassa tai Baltiassa vaatisi ehdottomasti tukeen aina Norjan tai NATO/ USMC:n taisteluvaunuja, ilmatorjuntaa ja paljon pitkänkantaman tykistöä.
Aika köykäisiä UK/NL-merijalkaväkijoukkoja pohjoiseen Norjaan on ennenkin kaavailtu vahvistuksiksi. Mikä tahansa panssarointi on iso plussa ja konetykki jo luksusta kun tähän saakka on menty telakuorma-autoilla.

Mut ei sillä. Voi se pumppu silti olla liian kevyt.
 
Brittien JEF-joukkojen uskottavuutta voidaan epäillä jos näin heppoisella porukalla ja taktiikalla ollaan lähdössä sotimaan kovaa vastustajaa vastaan. On suuri virhe tuhria Challenger 2 projekti ja suosia AJAX-vaunujen hankintaa vähien tankkien päivityksen sijasta. Sota Pohjois-Norjassa tai Baltiassa vaatisi ehdottomasti tukeen aina Norjan tai NATO/ USMC:n taisteluvaunuja, ilmatorjuntaa ja paljon pitkänkantaman tykistöä.

USMC on parhaillaan luopumassa kaikista panssarivaunuista.
 
Kylmäävää ajatella että britti nojaavat tulivoimassa F-35 ja Apache lavetteihin, s-veneiden risteilyohjusten lisäksi. STRIKE-Prikaatilla ei ole taistelupanssareita vastaamaan Venäjän motorisoituja tai mekanisoituja joukkoja.

MRR- Venäläinen, motorisoitu kiväärirykmentti:

structure.jpg


Arktisissa rykmenteissä on sama määrä perusjoukkoja ja tankkeja, mutta 2 tai 3 kertainen määrä tykistöä (mm. MSTA-S), ilmatorjuntaa, panssarintorjuntaa ja muita tukijoukkoja.
https://www.openbriefing.org/publications/intelligence-briefings/russias-new-arctic-brigades/

Jos STRIKE on etujoukkoa ja sen tehtävä on keveillä vaunuilla tiedustella, niin jo normaalin Motorisoidun rykmentin kanssa joukolla on todellisia vaikeuksia.
Tuleva MFP on kriittinen tekijä M270 raketinheitinpatterien kanssa jos prikaati meinaa selvitä Venäläisiä vastaan hengissä. MFP:n varsin vaatimaton kantama-odotus (30 km), ei kyllä riitä vastaamaan Venäjän tykistölle.

Linkissä on ilmaistu aiheellisesti huolta STRIKEn selviytymisestä etujoukkona ja kaukana muista.

The realisation of STRIKE as it stands in 2020 is, however, somewhat less clear-cut.
With AJAX’s 40 mm cannon representing the largest armament, the formation has been accused of lacking direct firepower. Despite calls for a 105 mm or 120 mm armed ‘tank destroyer’ vehicle to shore up this capability, studies to date suggest existing capabilities are enough. CT40 is one of the most capable medium calibre armaments available, and overmatches essentially any threat vehicle’s armour short of contemporary MBTs. Even these would suffer significant damage and could be rendered a mobility or mission kill under sustained fire. Studies conducted by the UK’s dstl concluded that existing capabilities around the CT40 gun overmatch peer threat armour.

Beyond the weapons on and in the BOXER and AJAX vehicles themselves, the Army envisages STRIKE using ‘Joint Effects’ for much of its offensive action – air, joint fires and multi-domain resources including electronic warfare. Divisional fires attached to the Brigades would include 155mm artillery and medium/long range rocketry, heavily supported by F-35B and APACHE aircraft as well as submarine launched cruise missiles.

The Army calls this ‘Integrated Effect’, and it is certainly, theoretically, compelling. The concern is that much of this relies on capabilities that either do not exist or would be unlikely to be available in many of the envisaged conflicts. For example, the West often relies on the assumption that, like recent asymmetric conflicts in the Middle East and North Africa, it will enjoy an entirely permissive air environment and can rely on aircraft to deliver many of the desired effects. But Russia presents arguably the most capable and largest air defence network in the world, and the likelihood of even limited air support during an initial high tempo engagement of the type STRIKE is intended to conduct is very low. This would be broadly true of many of the UK’s peer threats. As the forward element of a UK force, or the lead screening element of a larger force, STRIKE is expected to operate in near isolation, in which context it lacks organic supporting capabilities.


AJAX ja BOXER eivät pärjää runsaalle panssarintorjunnalle ja T-90 taisteluvaunupataljoonalle. BOXER on kumipyöräinen ja ei ole tarkoitettu kovaan kahinaan etulinjassa, koska kumipyörät eivät kestä sirpalemyrskyssä. Edes F-35 ei pysty sietämään runsasta ilmatorjuntaa ja tukemaan maavoimia joka paikassa, varsinkaan jos tukialukset eivät voi toimia lähellä tai kenttä ei ole käytettävissä. Apache kykenee lentämään heikoissa olosuhteissa, mutta se on haavoittuva kattavaa ilmatorjuntaa vastaan. Hyökkäyssukellusveneitä on Briteillä liian vähän ja ne eivät ole varmuudella käytettävissä.

Brittien JEF-joukkojen uskottavuutta voidaan epäillä jos näin heppoisella porukalla ja taktiikalla ollaan lähdössä sotimaan kovaa vastustajaa vastaan. On suuri virhe tuhria Challenger 2 projekti ja suosia AJAX-vaunujen hankintaa vähien tankkien päivityksen sijasta. Sota Pohjois-Norjassa tai Baltiassa vaatisi ehdottomasti tukeen aina Norjan tai NATO/ USMC:n taisteluvaunuja, ilmatorjuntaa ja paljon pitkänkantaman tykistöä.

STRIKE-prikaatia on kyllä väännetty konseptina kasaan kuin Iisakin kirkkoa, ja kovaa kritiikkiä on esiintynyt matkan varrella. Oma vaikutelmani kuitenkin on, että ovat sen kanssa tosissaan.

Vuosi 2023 lienee jonkinmoinen vedenjakaja hankkeelle, koska silloin alkavat mm Boxerit tulla palveluskäyttöön. Muutoinkin aika monta kriittistä suorituskykyä uupuu vielä, mm Bowmanin seuraaja, mahd maasta laukaistava Brimstone, Spike NLOS seuraaja, mahd 120mm heittimet, ja uudet tykitkin saavuttanevat operatiivisen valmiuden vasta 2032.

Brittien konseptin kehittymistä on kuitenkin mielenkiintoista seurata, koska siinä on lukuisia yhtymäkohtia meidän OPYHT 2035 kehitykseen, mm hajautettu-/koottu taistelu yhtymänä, operatiivisen ja taktisen liikkuvuuden yhdistäminen sekä JOINT - tulenkäyttö.
 
Sitä ainaki luulis ku siäl on siirrytty divisioonista ja rykmenteistä prikaateihin jolloin pienempi yksikkö voi toimia omatoimisesti ja tehokkaammin kuin suuri divisioona. Suomi saisi ottaa mallia.
 
Back
Top