Maavoimien kehittäminen

Ilma-ammuntaohjelma pitää laittaa ensin päälle. Jotta sen ehtii ajoissa tehdä, edellyttää tämä mun käsityksen mukaan yhteyttä ilmatilannekuvaan. Kaiketi nykyisillä johtamisjärjestelmillä hoituu helposti.

CV:n ammunnanhallinta ei ole kovin julkinen asia. Ennen kuin täydennät mun tietoja tai omaa postaustasi, kannattaa tarkistaa että tieto on jo jossain aikaisemmin julkaistu.


Se moodin päälle kytkeminen tarkoittaa peukalon liikettä. Tai vaihtoehtoisesti käden, riippuen mistä haluaa sen kytkeä päälle, kuten @peelo tuossa jo aiemmin kertoi, ja kestää alle sekunnin. Lisäksi näiden kytkimien takaa löytyy juurikin nuo 3 maalimoodia. Tarvittava ilmatilannekuva kyllä välittyy, koska etenkään hyökkäyksen aikana rynnäkköpsv:n putken suunta ei ole ilmaan, vaan hyökkäysuraa kohti.

Tarkastan kyllä aina kirjoitukseni turvallisuustason, joten ei huolta; CV:n ammunnanhallinnan perustoiminta ei ole mitenkään erikoinen, eikä poikkea toiminnaltaa mistään kylmän sodan jälkeen rakennetusta rynnäkköpanssarivaunusta. Hienoin ammunnahallinnan komponentti on päätähtäin, UTAAS, ja Saabin sivuilta löytyy hyvinkin kattavat tiedot UTAAS tähtäimestä lähtien amumaetäisyyksistä, koroista, laserin pulssitaajuudesta jne. Sieltä stalkkamaan lisätietoja
 
Viimeksi muokattu:
Eivät muuten ole olleet ainakaan vuodesta 1944 lähtien. Muutoin saksalaisten vastahyökkäys Ardenneilla vuoden 1944 lopulla vahvoin panssarivoimien olisi onnistunut liittoutuneiden jalkaväkeä vastaan tai Tali-Ihantalassa NL:n panssarivoimat olisivat tulleet läpi huomattavan numeerisen ylivoiman turvin.

Kyllä jo toisesta maailmansodasta lähtien epäsuora tuli ja ilmavoimat ovat hallinneet tavanomaista taistelukenttää.

Mielestäni hyviä esimerkkejä jo 76 vuoden takaa. Suomen osalta ps-vaunujen liike pysäytettiin tykistön ja Os. Kuhlmayn ansiosta plus kun saatiin pureva lähipst-kalusto lopulta kentälle. Ardenneilla adin hyökkäys eteni....sanotaan, että loppui bensapulaan, mutta lopullinen kulminoituminen tapahtui, kun tsadaa: sää kirkastui ja ahneet rynnäkkökoneet pääsivät tositoimeen. Usan ps-voima ei päässyt monestakaan paikasta läpi ennen kunnon hilloamista, joka tapahtui tykein ja ilmavoimin. NL ampui tykistöllä läpimurtokohdat jauhoksi. Ja siitä sitten mentiin niin ps-voimin kuin jalkaväelläkin.

Persianlahti 1 panssarilauttailmiö tuli mahdolliseksi, kun oli ensin kuusi viikkoa hillottu vastustajaa ilmasta käsin plus tärkeitä kohtia ohjuksin.

Georgian ja Ukrainan sodan aloitus ja ps-voimat. Molemmissa hyökkäykselle luotiin edellytyksiä mm. siten, että omalla pitkän kantaman tulella Venäjä katkaisi liikkumisen syvyydessä. Eli kun puolustajan vehkeet eivät olleet pelipaikoilla, niin ne eivät sinne myöskään koskaan päässeet.

Kursk. Saksan hyökkäys takelsi valmisteltuun puolustukseen jo tultaessa: miinoituksiin ajoi kättelyssä paljon kärkivaunuja ja melkein joka suunnalta tuli torjuntaa. Aikataulut olivat perseellään jo alle kymmenessä tunnissa H-hetkestä ja vaikeudet olivat selviö. Joo, materiaalinen ylivoima.....no niinhän se voi toisella aina olla.

Mielestäni meillä ei ole dataa toisen ms:n jälkeen siitä, miten kaksi suht kehittynyttä vastustajaa ottaa yhteen mm. panssarivoimin. Ja 75 vuoden takaa mallien ottaminen saattaa olla kyllä luvalla sanoen ihan tyhjän kanssa.
 
Mielestäni hyviä esimerkkejä jo 76 vuoden takaa. Suomen osalta ps-vaunujen liike pysäytettiin tykistön ja Os. Kuhlmayn ansiosta plus kun saatiin pureva lähipst-kalusto lopulta kentälle. Ardenneilla adin hyökkäys eteni....sanotaan, että loppui bensapulaan, mutta lopullinen kulminoituminen tapahtui, kun tsadaa: sää kirkastui ja ahneet rynnäkkökoneet pääsivät tositoimeen. Usan ps-voima ei päässyt monestakaan paikasta läpi ennen kunnon hilloamista, joka tapahtui tykein ja ilmavoimin. NL ampui tykistöllä läpimurtokohdat jauhoksi. Ja siitä sitten mentiin niin ps-voimin kuin jalkaväelläkin.

Persianlahti 1 panssarilauttailmiö tuli mahdolliseksi, kun oli ensin kuusi viikkoa hillottu vastustajaa ilmasta käsin plus tärkeitä kohtia ohjuksin.

Georgian ja Ukrainan sodan aloitus ja ps-voimat. Molemmissa hyökkäykselle luotiin edellytyksiä mm. siten, että omalla pitkän kantaman tulella Venäjä katkaisi liikkumisen syvyydessä. Eli kun puolustajan vehkeet eivät olleet pelipaikoilla, niin ne eivät sinne myöskään koskaan päässeet.

Kursk. Saksan hyökkäys takelsi valmisteltuun puolustukseen jo tultaessa: miinoituksiin ajoi kättelyssä paljon kärkivaunuja ja melkein joka suunnalta tuli torjuntaa. Aikataulut olivat perseellään jo alle kymmenessä tunnissa H-hetkestä ja vaikeudet olivat selviö. Joo, materiaalinen ylivoima.....no niinhän se voi toisella aina olla.

Mielestäni meillä ei ole dataa toisen ms:n jälkeen siitä, miten kaksi suht kehittynyttä vastustajaa ottaa yhteen mm. panssarivoimin. Ja 75 vuoden takaa mallien ottaminen saattaa olla kyllä luvalla sanoen ihan tyhjän kanssa.
Toisaalta keskustelu kääntyy helposti mustavalkoiseksi. Kokonaisuudessa on monen monta murusta jotka yhdessä muodostavat sen itseään suurempien osasten summan.

Tankitkin voivat olla sellainen vaikkei käytäisikään kliinisen puhtaita panssarilauttojen taisteluita m/Kantakoski. Ei tykistökään yksin sotia voita. Annetaan siis hiukan armoa myös panssarijoukoille ( ja muullekin jalkaväelle ).
 
Mielestäni kaikki mainitut esimerkit 2.ms jälkeen kertovat, että toinen osapuoli on kokenut vastustajan panssarit niin suureksi uhaksi, että ne on pitänyt lamauttaa ennen hyökkäystä. Panssariyhtymän lisäksi siis tarvitaan ilmaherruus puolustajalle, joka estää hyökkääjän ilmavoiman käytön ja tuhoaa kaukovaikuttamiskyvyn. Tämän jälkeen panssariyhtymä estää jo olemassaolollaan hyökkäyksen.
 
Eikös Intialla ja Pakistanilla ollut jotain panssaritaistelujakin muun nahinan yhteydessä? Onk tietoo?
 
Mielestäni kaikki mainitut esimerkit 2.ms jälkeen kertovat, että toinen osapuoli on kokenut vastustajan panssarit niin suureksi uhaksi, että ne on pitänyt lamauttaa ennen hyökkäystä. Panssariyhtymän lisäksi siis tarvitaan ilmaherruus puolustajalle, joka estää hyökkääjän ilmavoiman käytön ja tuhoaa kaukovaikuttamiskyvyn. Tämän jälkeen panssariyhtymä estää jo olemassaolollaan hyökkäyksen.

Ilmaherruus ei enää nykyaikana oikein riitä. Kaukoaseita on nykyään muitakin - drooneja, tykistöraketteja, kenttätykistön täsmäammuksia, epäsuoraa ampuvia pst-ohjuksia ym... Ei Israelillakaan sujunut rapsakkaasti 2006 vaikka ilmaylivoima ja maaylivoima oli täydellinen.
 
Niin, missä määrin miehistö saadaan varusmiehistä, missä määrin tuoreista reserviläisistä jotka sitoutuvat olemaan valmiudessa?

Pakko sanoa myös oma rajallinen näkemykseni VYKS-vapaaehtoisten määrästä, "suurempi kuin mitä voidaan ottaa" kuten PV muotoilee. Tuo "vapaaehtoisten" saaminen olemassa oleviin VYKS:in on osin kai tehty niin, että kuuden kuukauden hommia ei enää yksinkertaiseti ole tarjolla. "Menetkö VYKS:iin vai menetkö VYKS:iin?" Tutuilla nuorilla vapaaehtoisuus asetettu näin. Sanottakoon myös, että toivuttuaan harmituksesta että intti jatkuu, niin nämä tutut nuoret kyllä palvelivat motivoituneina VYKS-vaiheenkin läpi.

Niin tai näin, toivottavasti tästäkin maksetaan jokin korvaus valmiuteen sitoutuville nuorille. EI valtakunnassa raha lopu, kuten ollaan nähty, soisi Kaikkosen hoitavan hommat niin että tännekin sitä riittäisi.
Todellisuus ei liene näin auvoinen enää vapaaehtoisten osalta nyt kun VYKS kasvatetaan VALMP. Porilainen-lehti kertoi että valmiuspataljoonan tykistöpatteriin oli hankaluuksia löytää halukkaita miehistöpesteihin.

Valmiusyksiköt tai pataljoonat ja niiden kokoonpanot ei ole julkista tietoa, mutta paljon kertoo se, että esim. mun "koti" joukkoyksikössä lähes kaikki tehtävät on nykyisin 347 vrk...
 
Valmiusyksiköt tai pataljoonat ja niiden kokoonpanot ei ole julkista tietoa, mutta paljon kertoo se, että esim. mun "koti" joukkoyksikössä lähes kaikki tehtävät on nykyisin 347 vrk...

Ja siitä tulee seuraamaan vaihe, että kotijoukkoyksikössäsi, jos se on suurehko, tulee olemaan vaikeuksia saada sisälle tarpeeksi väkeä per koko yksikkö. Käskettyinä tullaan, hakijoiden määrä vähenee.
 
Eikös Intialla ja Pakistanilla ollut jotain panssaritaistelujakin muun nahinan yhteydessä? Onk tietoo?
Eikä Vietnamissakin ollut panssaritaisteluja ja vieläpä aika saman tasoisella kalustolla? Ei nyt mitään Kurskeja mutta siis kuitenkin.. iipot ja arabit sitten vielä päälle mutta tätä on vaikea kommentoida mitenkään ilman Rasismia :)
 
Onko missään päin tehty listaa kalustosta, joka vanhenee maavoimilta ja poistuu käytöstä seuraavan 10-15 vuoden kuluessa? Mikäli tällainen lista olisi olemassa, pystyttäisiin paremmin hahmottamaan budjetin panostuksen kohteita ja mihin on varaa.
 
No nyt on taas GEMI/AEMI ilmoitukset julkaistu. Jos joku ei ole aikaisemmin nähnyt niin alla linkki, josta molemmat voi ladata. Niille joille aikaisempien vuosien lämiskät tuttuja ei mitään uutta viimeisimmissä ole. 2 kpl K9 tullut lisää ja 122 RAKH määrä jotenkin maagisesti noussut +1 (yht 35 kpl!?!?). Niin ja GEMIin ilmestynyt aika iso määrä (16 kpl) siltapanssarivaununja lisää, ilmeisesti vanhat MTU-20 kummittelee tai sitten joku luulee että Sisu E15TP-L on siltapanssarivaunu (AVLB), toki ei ne luvut täsmää aikaisempien kanssa vaikka uudet LEO2L (4kpl) sekä Sisut (9 kpl) laskettaisiin sinne.

 
No nyt on taas GEMI/AEMI ilmoitukset julkaistu. Jos joku ei ole aikaisemmin nähnyt niin alla linkki, josta molemmat voi ladata. Niille joille aikaisempien vuosien lämiskät tuttuja ei mitään uutta viimeisimmissä ole. 2 kpl K9 tullut lisää ja 122 RAKH määrä jotenkin maagisesti noussut +1 (yht 35 kpl!?!?). Niin ja GEMIin ilmestynyt aika iso määrä (16 kpl) siltapanssarivaununja lisää, ilmeisesti vanhat MTU-20 kummittelee tai sitten joku luulee että Sisu E15TP-L on siltapanssarivaunu (AVLB), toki ei ne luvut täsmää aikaisempien kanssa vaikka uudet LEO2L (4kpl) sekä Sisut (9 kpl) laskettaisiin sinne.

Raketinheittimiä ostettiin Saksasta 36 tai 37 kpl joten vieläkin on varaa nostaa :D

Tuota siltavaunuhommaa ei kyllä järki selitä. Toisaalta missään ei välttämättä ole sanottu että koko MTU-20 -kalusto olisi meiltä poistettu? Saksan kauppojen jälkeen MTU:ta jäi käyttöön 9kpl. Ehkä ne on nyt bongattu jonkun luolaston perältä ja kahdeksan saatiin käyntiin?
 
Raketinheittimiä ostettiin Saksasta 36 tai 37 kpl joten vieläkin on varaa nostaa :D

Tuota siltavaunuhommaa ei kyllä järki selitä. Toisaalta missään ei välttämättä ole sanottu että koko MTU-20 -kalusto olisi meiltä poistettu? Saksan kauppojen jälkeen MTU:ta jäi käyttöön 9kpl. Ehkä ne on nyt bongattu jonkun luolaston perältä ja kahdeksan saatiin käyntiin?
Ainahan niihin valtaviin luolastoihin jotain unohtuu perimmäiseen kammariin. Kuka olisi muistanut tarkistaa, ovatko luolan 37231 MTU:t vielä tallessa...
 
No nyt on taas GEMI/AEMI ilmoitukset julkaistu. Jos joku ei ole aikaisemmin nähnyt niin alla linkki, josta molemmat voi ladata. Niille joille aikaisempien vuosien lämiskät tuttuja ei mitään uutta viimeisimmissä ole. 2 kpl K9 tullut lisää ja 122 RAKH määrä jotenkin maagisesti noussut +1 (yht 35 kpl!?!?). Niin ja GEMIin ilmestynyt aika iso määrä (16 kpl) siltapanssarivaununja lisää, ilmeisesti vanhat MTU-20 kummittelee tai sitten joku luulee että Sisu E15TP-L on siltapanssarivaunu (AVLB), toki ei ne luvut täsmää aikaisempien kanssa vaikka uudet LEO2L (4kpl) sekä Sisut (9 kpl) laskettaisiin sinne.

Hyvä huomio tuo GEMIn lukeminen, sitä ei ole samalla tavalla tullut tavailtua.

Leo2L lukumäärä AEMIssa pysyy tiukasti kuudessa, vaikka niitä täällä kerrotaan ja sinäkin kerrot tehdyn neljä lisää.
 
Leo2L lukumäärä AEMIssa pysyy tiukasti kuudessa, vaikka niitä täällä kerrotaan ja sinäkin kerrot tehdyn neljä lisää.
Onko nuo jo luovutettu? Ja koska AEMI listaus on "päivätty"



Siinä hankinta uutisessa oli näin.


Uusien siltapanssarivaunujen toimitukset sekä aiemmin hankittujen siltapanssarivaunun ja SISU E15TP-L -silta-autojen muutostyöt ajoittuvat vuosille 2019–2021.





"Puolustusvoimat hankkii neljä uutta Leopard 2L -siltapanssarivaunua - Reserviläinen" https://www.reservilainen.fi/uutiset/puolustusvoimat_hankkii_nelja_uutta_leopard_2l_-siltapanssarivaunua
 
Onko nuo jo luovutettu? Ja koska AEMI listaus on "päivätty"



Siinä hankinta uutisessa oli näin.


Uusien siltapanssarivaunujen toimitukset sekä aiemmin hankittujen siltapanssarivaunun ja SISU E15TP-L -silta-autojen muutostyöt ajoittuvat vuosille 2019–2021.

"Puolustusvoimat hankkii neljä uutta Leopard 2L -siltapanssarivaunua - Reserviläinen" https://www.reservilainen.fi/uutiset/puolustusvoimat_hankkii_nelja_uutta_leopard_2l_-siltapanssarivaunua
Tuohan selittäisi sen. AEMI on päivitetty "voimassa 1.1.2021 alkaen", ja tulostettu 28.12.2020. Sitkeästi näyttänyt kuutta.

Löysinkin tuon Patrian tiedotteen: Patria toimittaa siltapanssarivaunukalustoa Puolustusvoimille | Patria (patriagroup.com)

Puolustusministeri Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen siltapanssarivaunujärjestelmän hankinnasta Patrialta. Puolustusvoimat hankkii neljä uutta Leopard 2L - siltapanssarivaunua, jotka voivat käsitellä eri mittaisia Leguan-siltoja. Siltapanssarivaunut rakennetaan aikaisemmin hankittujen Leopard 2A4 -panssarivaunujen alustoille. Samalla hankitaan myös eri mittaisten siltojen käsittelykyky aiemmin hankittuihin kuuteen Leopard 2L - siltapanssarivaunuun ja yhdeksään SISU E15TP-L -silta-autoon.

Patria toteutti vuosina 2004 - 2008 siltajärjestelmäprojektin, jossa toimitettiin Puolustusvoimille 6 siltapanssarivaunua ja 9 silta-autoa. Nyt valtuutetulla lisähankinnalla lisätään siltapanssarivaunujen lukumäärää ja päivitetään olemassa oleva kalusto.

Hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 28,6 miljoonaa euroa, ja sen työllistämisvaikutus lisähankintavarauksineen on Suomessa noin 55 henkilötyövuotta, josta Patrian osuus on noin 35 henkilötyövuotta.

Uusien siltapanssarivaunujen toimitukset sekä aiemmin hankittujen siltapanssarivaunun ja SISU E15TP-L -silta-autojen muutostyöt ajoittuvat vuosille 2019 - 2021.

Muoks KVG kertoi samalla alkuperäisten siltavaunujen tilauksesta ja kustannuksesta, laitetaan tähän talteen sekin:

Puolustusvoimat hankkii erikoispanssarivaunuja - Kotimaa - Turun Sanomat (ts.fi)

Puolustusvoimat hankkii erikoispanssarivaunuja​

Turun Sanomat
23.12.2004 3:00
JORMA PIHLAVA
Puolustusvoimat teki keskiviikkona sopimuksen Patria Weapon Systemsin kanssa kuuden siltapanssarivaunun, yhdeksän silta-auton ja kuuden raivaamispanssarivaunun hankinnasta.
Nämä toimitetaan vuosina 2006-2008 maavoimien valmiusyhtymille.
Hankintojen kokonaisarvo on noin 72 miljoona euroa. Pääosa uudesta kalustosta sijoitetaan Karjalan prikaatiin Valkealan Vekarajärvelle.
Maavoimaesikunnan pioneeri- ja suojelutarkastaja, eversti Lasse Otranen kertoo, että kaikki tela-alustaiset silta- ja raivausvaunut sijoitetaan Karjalan prikaatiin. Yhdeksän pyöräalustaista silta-autoa jaetaan tasan kolmen valmiusyhtymän, Kainuun prikaatin, Karjalan prikaatin ja Porin prikaatin kesken.
Puolustusvoimilla ei ole ennestään vastaavia raivaamispanssarivaunuja.
Uudet siltavaunut ja -autot korvaavat vanhaa venäläisvalmisteista kalustoa.
Silta- ja raivaamispanssarivaunut rakennetaan Leopard-panssarivaunun alustalle.
Silta-autot tulevat kotimaiselle Sisu-maastokuorma-autoalustalle.
Itse silta on saksalaisvalmisteinen Leguan, jonka kantavuus on 70 tonnia panssariajoneuvolla ja 100 tonnia pyöräajoneuvolla. Siltajakson pituus on 26 metriä.

Hankintasopimus kattaa kaluston lisäksi sen ylläpitoon tarvittavan välineistön ja koulutuksen.

Kuljetuspanssarit tulevat Säkylään​

Keskiviikkona päätettiin myös 62 uuden kotimaisen AMV-kuljetuspanssariajoneuvon hankinnasta. Paseiksi kutsuttujen ajoneuvojen uusi sukupolvi sijoitetaan Porin prikaatiin Säkylään. Ajoneuvot toimittaa Patria Vehicles Oy. Hankinnan kokonaisarvo on 96 miljoonaa euroa.

Ajoneuvojen toimitukset ajoittuvat vuosiin 2006 ja 2007. AMV-ajoneuvoilla on parempi miinasuoja ja pimeätoimintakyky kuin aiemmilla Pasi-panssariajoneuvoilla.

Uuden Pasin prototyypit on testattu kenttäkokeissa 2003-2004. Toimitus Suomen puolustusvoimille on jatkoa Patria Puolaan myymälle lähes 700 ajoneuvon sarjalle.
 
Viimeksi muokattu:
Raketinheittimiä ostettiin Saksasta 36 tai 37 kpl joten vieläkin on varaa nostaa :D

Tuota siltavaunuhommaa ei kyllä järki selitä. Toisaalta missään ei välttämättä ole sanottu että koko MTU-20 -kalusto olisi meiltä poistettu? Saksan kauppojen jälkeen MTU:ta jäi käyttöön 9kpl. Ehkä ne on nyt bongattu jonkun luolaston perältä ja kahdeksan saatiin käyntiin?

Hyvä huomio 122 RAKH määrä. Jotenkin nopeasti ajattelin, että heittimiä olisi pitänyt tulla maahan lisää, mutta jos tuo (36 tai 37) on oikea määrä niin sitten jollain tavalla ymmärrettävää.
 
Hyvä huomio 122 RAKH määrä. Jotenkin nopeasti ajattelin, että heittimiä olisi pitänyt tulla maahan lisää, mutta jos tuo (36 tai 37) on oikea määrä niin sitten jollain tavalla ymmärrettävää.
Tuollainen 1-2 kappaleen puuttuminen on aika selkeä, yksittäinen vehjes voi olla vaikka atomeiksi purettuna peruskunnostuksessa, jolloin se puuttuu käytössäolevien listalta ja kyseinen yksilö palaa listoille, kun peruskunnostus on tehty.
 
Oheisesta blogista UK Land Power löytyy lisää mielenkiintoista arvuuttelua: Optimising UK Strike Brigade Structures.
Nyt vasta ehdin lukea tämän läpi ja sehän oli huisin mielenkiintoista tavaraa mm. Suomen OPYHT2035-kehityksen kannalta!

Blogin ajatuksena oli, että Brittien maavoimien ytimen muodostaisi jatkossa 2 Strike-prikaatia Boxer-ajoneuvoilla ja yksi mekanisoitu prikaati teloilla. Nämä olisi koottu taisteludivisioonaan. Tästä voi vetää suoran kytköksen suomalaiseen OPYHT-rakenteeseen, tämän voisi kuvitella koostuvan myös tela- ja pyöräkomponenteista. Toinen Brittien divisioona olisi kevyt divisioona mm. kriha-tehtäviin.

Strike-konsepti perustuu(isi) blogin mukana kuuteen ydinalueeseen:
1. verkkokeskeinen C4I-ympäristö, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan jaon ja johtamisen data- ja puheyhteyksillä. Britit kehittävät LE TacCIS -nimistä johtamisjärjestelmäkonseptia, mikä toteutuu nopealla googalauksella noin viisi vuotta suomalaista M18-viestijärjestelmää perässä. LE TacCIS sisältää mm. taktisen IP-verkon, laajakaistayhteydet, ja ilmeisesti SDR-radiot, mutta toteutus tosiaan suomalaisesta näkökulmasta laahaa aika perässä. Brittiarmeijalla on nyt 85 viestisolmua (Point of Presence), mikä kasvaa 155 kappaleeseen vuosien mittaan. Tämäkin on suomalaisittain aika pieni määrä, mutta meillä on etuna, ettei PoP:ja tarvitse rakentaa ympäri maailmaa. Briteillä on osana LE TacCIS -ohjelmaa selvityksessä kaupalliset toimintamallit ja tästä tein nopean yhdistämisen suomalaiseen arjen välineiden käyttöön. Tälläkin alueella Britit ovat 5+ vuotta Suomea perässä.
2. Toinen ydinalue on hajautettu taistelutapa. Kovasti kuulostaa blogin teksti tutulta ja Suomessahan tuohon siirryttiin jo 2015.
3. Kolmas ydinalue on tehokas ISTAR-toiminta: "Capabilities include satellite surveillance, UAVs and drones for reconnaissance, as well as the sights and sensors fitted to individual vehicles." Tällä osa-alueella Britit saattavat olla Suomea edellä erityisesti satelliitti- ja tutkajärjestelmien osalta. Toisaalta Suomessa on jo useita vuosia ollut arkipäivää pataljoonatason taktiset lennokit, joita Britit ovat vasta jalkauttamassa. Todennäköisesti Suomi ehtii toteuttaa myös joukkue-komppaniatasan lennokkijärjestelmät noin 5 vuotta ennen Brittejä.
4. Neljäs ydinalue on kevennetty logistinen jalanjälki, joka saavutetaan pyöräajoneuvojen käytöllä vs. tela-ajoneuvot. Suomessa JPR90-ajoista lähtien on totuttu operatiivisten joukkojen liikkumiseen kumipyörillä, joten tässä ei varsinaisesti ole mitään uutta. Suomessa joukkojen logistinen jalanjälki on ollut (pakon sanelemana) aina pieni, toivottavasti pääsisimme tältä osin Brittien tasolle.
5. Viides ydinalue on hyvä operatiivinen liikkuvuus, jälleen pyöräajoneuvoista johtuen. Suomessa tämä on toteutunut jo JPR90:ssä, joten sinällään tämä ei tuo uutta suomalaiseen ajatteluun.
6. Kuudes ja blogin mukaan tärkein alue on tykistön kehittyminen. Tämä on mielenkiintoinen, joukossa on meillä jo toteutettuja asioita, mutta myös asioita, jotka toivottavasti tulevat myös kotoisan pv:n kehitykseen 2020-luvulla. Pataljoonatasolla Briteillä on halu siirtyä 80 mm KRH:sta Boxereihin asennettuihin 120 mm Nemo-heittimiin (Patria Nemo oikein nimellä mainittuna). Pataljoonatasan tulituki kattaisi alueen 0-10 km. AMOS on ollut Suomessa operatiivisilla joukoilla jo 15+ vuotta käytössä ja vaikka määrä on pieni, se on kyky, josta mm. Britit vasta unelmoivat! Prikaatitasalla taistelua tuettaisiin 155 mm tykistöllä etäisyydellä 10-50 km. Britit haaveilevat Boxer-asenteisesta tykkijärjestelmästä (esim. Boxer RCH155) tai Archerista tai vastaavasta. Suomesta puuttuu tällä hetkellä tämäntyyppinen tykistöjärjestelmä. Suomalainen erityisolosuhde-toimenpide voisi olla käytettyjen eteläafrikkalaisten G6-ajoneuvokanuunoiden osto? Britit suunnittelevat myös nykyisten Spike NLOS -järjestelmien päivitystä 10+ kilometriä kantavalla PST-ohjusjärjestelmällä. Tällainen tarvittaisiin varmasti myös Suomessa! Divisioonatasolla taistelua tuetaan rakettitykistöllä, esimerkiksi HIMARS GLMRS- ja PrSM-ammuksilla. Divisioonatykistö kattaisi alueen 50-500 kilometriä. Suomessa on tältä osin jo hyvä alku, kunhan PrSM:t vielä hankitaan! Briteillä on tykistötutkia varsin kattavasti saatavilla ja blogissa esitetään malli, jossa divisioonan tykistörykmentillä olisi tykistötutka & UAV -pataljoona.

Divisoonan taistelua tuettaisiin myös Apache- ja kuljetushelikopterirykmenteillä, tämä tulisi olla Suomessakin tavoitteena jollain aikajänteellä!

Britit pohtivat blogin perusteella siirtymistä nelijakoiseen organisaatioon Strike-prikaateissa (ratsuväkipataljoona ja kolme jalkaväkipataljoonaa). Tämä kuulostaa jälleen suomalaisittain tutulta! Nelijakoinen organisaatio tuo huomattavasti lisämahdollisuuksia.

Blogissa pohditaan, että vähitään pataljoonan tiedusteluajoneuvot (8 kpl) pitäisi varustaa konetykillä ja PST-ohjuksilla. Tämä olisi hyvä tavoite 2020-luvulla Suomeenkin, erityisesti nykyisten AMV:den aseistaminen ja käyttö esimerkiksi kärkipataljoonien kärkikomppanioina.

Blogissa pohditaan Viking-ajoneuvojen korvaamista ja siinä nostetaan esille ajatus, että Skandinavia jäisi ystävällismielisten kumppaneiden vastuulle. Tämä on tietysti Suomen kannalta ikävää pohdintaa!

Yhteenvetona voi todeta, että Suomen maavoimien kehittyminen tapahtuu hyvin samansuuntaisesti, mitä Briteissä (ja NATO-maissa) on suunniteltu. Monet asiat ovat jo Suomessa toteutettuja ja kokonaistilannetta ei voi pitää millään tavalla huonona!
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top