Maavoimien kehittäminen

Noinhan se paljolti on. Toisaalta, jos tällä vuosikymmenellä on se kolme miljardia käytettävissä maavoimien kalustoon, niin sillä luulisi paikkaavan joitakin puutteita etupainotteisesti.

Esimerkiksi pyöräajoneuvohankinnoissa on jo laitettu vaihde silmään, vaikka Pasit nähtävästi jatkavat pitkälle tulevaisuuteen MLU:n voimalla. Voinee ajatella, että näillä uusilla ajoneuvoilla osin korvataan poistuvien ällien ja telakuorma-autojen kuljetuskapasiteettia, vaikkeivat ne välttämättä samoille joukoille tulisikaan. Samaten se "virallinen" telakuorma-autojen korvaaja on jo työn alla ja kenties hankinnat ehditään aloittamaan jo kuluvan vuosikymmenen lopulla.

Samoin CV90:n MLU kuluvan vuosikymmenen aikana voinee siirtää korvaustarpeen edelleen 40-luvun puolelle. Toivon ainakin.

Mitenkähän BMP-2Fin:t korvataan.
 
Eli esim. tarvitaanko Niinisalossa erityisesti pelkästään tykistöä kouluttavaa varuskuntaa vai voisiko sen koulutustehtävät siirtää muille prikaateille.
Et ole ilmeisesti kovin hyvin perehtynyt nykyisten Puolustusvoimiemme rakenteeseen. Edellisen vuosituhannen lopun "teurastustoimikunta" jätti vielä aselajeille omat varuskunnat, siis it:lle Hyrylän, pioneereille Keuruun ja tykkimiehille Niinisalon. Niin ja viestille Riihimäen. Kaksi ensimmäistä on lopetettu, toinen jo seuraavalla karsimiskierroksella 5 v myöhemmin ja Keuruu 2014. Samassa yhteydessä Niinisalon asema tykkimiesten valtakuntana päättyi ja viestimiehet siirtyivät jo ennestään tupaten täyteen Parolaan. Nykyisin siellä on Pohjanmaan Jääkäripataljoona sekä lentotiedustelupatteri tykkimiesten lisäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko yksi keino kehittää maavoimia ensi vuosikymmenellä luopua yhden jutun varuskunnista ja liittää ne johonkin toiseen varuskuntaan?

Eli esim. tarvitaanko Niinisalossa erityisesti pelkästään tykistöä kouluttavaa varuskuntaa vai voisiko sen koulutustehtävät siirtää muille prikaateille.

Ja sama myös panssariprikaatin kanssa, kun motorisoidut taisteluosastotkin tulevat tiensä päähän, niin eikö ne mekanisoidut taisteluosastot voitaisi kouluttaa myös Karjalan prikaatissa.

Ja samalla eikö yksi varuskunta riittäisi kouluttamaan Pohjois-Suomen puolustajat eli eikö Rovaniemelle voisi rakentaa varuskunnan, jossa koulutettaisiin sitten Kainuun Jääkäriprikaatin nimellä varusmiehiä ja näin suljettaisiin Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati.
Pikku nyassi. Niinisalo ei ole enää tykistövaruskunta vaan mukana on JK,TIEDK, KRHK

edit. Old boy oli nopeampi.
 
Olisiko yksi keino kehittää maavoimia ensi vuosikymmenellä luopua yhden jutun varuskunnista ja liittää ne johonkin toiseen varuskuntaan?

Eli esim. tarvitaanko Niinisalossa erityisesti pelkästään tykistöä kouluttavaa varuskuntaa vai voisiko sen koulutustehtävät siirtää muille prikaateille.

Ja sama myös panssariprikaatin kanssa, kun motorisoidut taisteluosastotkin tulevat tiensä päähän, niin eikö ne mekanisoidut taisteluosastot voitaisi kouluttaa myös Karjalan prikaatissa.

Ja samalla eikö yksi varuskunta riittäisi kouluttamaan Pohjois-Suomen puolustajat eli eikö Rovaniemelle voisi rakentaa varuskunnan, jossa koulutettaisiin sitten Kainuun Jääkäriprikaatin nimellä varusmiehiä ja näin suljettaisiin Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati.

@Old Boy jo avasikin rakennetta historiallisesta näkövinkkelistä ja Niinisalon osalta. Mutta tutustu vielä siihen, mitä kaikkea PsPR:ssa koulutetaan. Se on vähän muutakin kuin panssareita, mm. Hyrylästä siirrettyjä toimintoja.

Mitä taas tulee toimintojen keskittämiseen yleisesti, niin se ei ole aivan mutkatonta. Mitä maksaa rakentaa uudet tilat henkilöstölle ja kalustolle? Riittääkö olemassaolevat harjoitusalueet isommalle määrälle koulutettavia vai täytyykö laajentaa? Jos täytyy, niin onko valtiolla sopivia maaomistuksia alueella vai lähdetäänkö pakkolunastusten tielle? Entä vaikutukset henkilöstöön, siis kapiaisten pakkomuutto uudelle paikkakunnalle ja varusmiesten lomien matka-aikojen piteneminen? Ja saadaanko tälle kaikelle sitten vastinetta?
 
Mitenkähän BMP-2Fin:t korvataan.
Voimafantasioin leopördien karvaamista black pantherilla, joten eiköhän samaan diiliin voitaisi ottaa niitä korean K21 vaunuja? 1 min googletuksella ovat CV:tä halvempia ja vaikuttaisivat ihan päteviltä. Ehkä antaisivat jotain hyvää kaverisopimusta kun ostaa koko keräilysarjan noita korean vaunuja, kerta K9 löytyy jo inventaariosta
 
Mitäs hyvää briteillä on moisessa prikaatissa

Ainakin se toimii meille hyvänä referenssinä, koska mm prikaati on brittien uuden maavoimadoktriinin sekä yhteisen tulenkäytön ensimmäinen ilmentymä ja koeorganisaatio. Eli ed yhtymän pitäisi olla hyvä esimerkki siitä, miten britit kuvittelevat käyvänsä maasotaa 2030-luvulla ja myöhemmin.

Aiheesta on julkistakin tietoa niin paljon, että pelkästään tiivistelmistä syntyisi aikamoinen opus...
 
Korealainen rauta kelpaisi varmasti myös Suomen oloihin, koviin vuoristo-oloihin ne siellä suunnitellaan ja otetaan käyttöön.

Bemareiden korvaus mennee n, 2030-2035 aikahaarukkaan, jolloin myös Maavoimien uusi Operatiivinen yhtymä 2035 pitäisi olla tuloillaan.

Voisin siis vaikka toivoa, että tällaisia operatiivisia prikaatitason yhtymiä olisi kolme:

- Mekaaninen yhtymä, jossa neljä pataljoonaa, sen verran uusia CV90:ä tai vastaavia että saadaan tosiaan neljä 2+2 pataljoona MLU-Leopardeista ja panssarijääkäreiden ryntövaunuista.
- Mot yhtymä pyörillä, jossa Porin jääkärit uusilla Pasi 6x6 takseilla sekä MLU-AMV:llä, joissa miehittämätön torni.
- Mot yhtymä teloilla, jossa Kainuun jääkärit uusilla telavaunuilla. Ryntövaunuja ei pohjoiseen uskalla enää haaveilla.

Toisin sanoen bemarit korvataan lisä-ceeveillä sekä AMV torni-MLU:lla.

Lisäksi sitten pk-seudun Kaarti sekä Utin erikoisjantterit helikoptereineen. Niin, ja Raja :salut:

Ainahan saa haaveilla.
 
Ainakin se toimii meille hyvänä referenssinä, koska mm prikaati on brittien uuden maavoimadoktriinin sekä yhteisen tulenkäytön ensimmäinen ilmentymä ja koeorganisaatio. Eli ed yhtymän pitäisi olla hyvä esimerkki siitä, miten britit kuvittelevat käyvänsä maasotaa 2030-luvulla ja myöhemmin.

Aiheesta on julkistakin tietoa niin paljon, että pelkästään tiivistelmistä syntyisi aikamoinen opus...

Pitää lukia.

Aattelin vaan että kun ihan vaunutyypin valitsit esimerkiksi.
 
Toisaalta myös joukkovahvuudet kutistuvat ensi vuosikymmenellä, joten toiselta puolelta myös vähenee tulenkäyttöä tarvitsevat yksiköt.

Tällainen viesti oli kirjoitettu Tykistö-ketjuun ja käytän tätä lähinnä esimerkkinä. Saman tyylisiä joukkovahvuuksien kutistumis ennusteita on tainnut hyvin lyhyen ajan sisällä kirjoittaa jotkut muutkin. Mihin nämä perustuvat?

On selvää että meillä on raskasta kalustoa, joka tulee elinikänsä päähän 30-luvulle mentäessa. Näiden organisaatioita poistuu vahvuuksista, jolloin kokonaisvahvuuskin voi pienentyä. Onko nyt oikeasti jossain sanottu, että todellisia vahvuuksien alentamisia tehtäisiin Maapuolustus 2030 setin puitteissa? Nopeasti kävin läpi usean artikkelin liittyen Maapuolustus 2030 ja OPYHT 2035 enkä löytänyt kuin maininnan poistuvasta kalustosta.


Onko kyse pelkästään siitä ettei termiä "alueelliset joukot" enää käytettäisi ja tämän aiheittumasta "sekaannuksesta".
 
Tällainen viesti oli kirjoitettu Tykistö-ketjuun ja käytän tätä lähinnä esimerkkinä. Saman tyylisiä joukkovahvuuksien kutistumis ennusteita on tainnut hyvin lyhyen ajan sisällä kirjoittaa jotkut muutkin. Mihin nämä perustuvat?

On selvää että meillä on raskasta kalustoa, joka tulee elinikänsä päähän 30-luvulle mentäessa. Näiden organisaatioita poistuu vahvuuksista, jolloin kokonaisvahvuuskin voi pienentyä. Onko nyt oikeasti jossain sanottu, että todellisia vahvuuksien alentamisia tehtäisiin Maapuolustus 2030 setin puitteissa? Nopeasti kävin läpi usean artikkelin liittyen Maapuolustus 2030 ja OPYHT 2035 enkä löytänyt kuin maininnan poistuvasta kalustosta.


Onko kyse pelkästään siitä ettei termiä "alueelliset joukot" enää käytettäisi ja tämän aiheittumasta "sekaannuksesta".

Oma käsitykseni on, että kaluston ns "massavanheneminen" klaarataan kategorisoimalla yhä useampi organisaatio erikseen perustettaviksi joukoiksi. Edellisten käyttö edellyttää kuukausien koulutusta ja varustamista.

Jatkossa tulisi olemaan nopeasti käyttöön saatavat operatiiviset joukot ja paikallispuolustus sekä jonkinmoinen "paperiorganisaatio", millä varaudutaan laajamittaiseen sotaan. Tämä siis yhtenä mahdollisena kehityspolkuna.
 
Oma käsitykseni on, että kaluston ns "massavanheneminen" klaarataan kategorisoimalla yhä useampi organisaatio erikseen perustettaviksi joukoiksi. Edellisten käyttö edellyttää kuukausien koulutusta ja varustamista.

Jatkossa tulisi olemaan nopeasti käyttöön saatavat operatiiviset joukot ja paikallispuolustus sekä jonkinmoinen "paperiorganisaatio", millä varaudutaan laajamittaiseen sotaan. Tämä siis yhtenä mahdollisena kehityspolkuna.

Tämähän on vain paluuta kylmän sodan alkupuolelle. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden säilyttää SA-vahvuus nimellisesti 986 000 taiteilijassa.
 
Jatkossa tulisi olemaan nopeasti käyttöön saatavat operatiiviset joukot ja paikallispuolustus sekä jonkinmoinen "paperiorganisaatio", millä varaudutaan laajamittaiseen sotaan. Tämä siis yhtenä mahdollisena kehityspolkuna.

Eikös kehitys ole kulkenut tähän suuntaan jo valmiusprikaatien ensiaskelista lähtien? Mikä sen muuttaisi? Määrärahat kohdistuvat takuulla lujittamaan operatiivisia joukkoja.

Hyvä kysymys olleekin, että millainen tuon paperiorganisaation tulisi olla, jotta siihen voisi ladata uskottavuutta ja real toimintakykyä? Kun valtaviin materiaalivarastointeihin tuskin vielä mennään....joukkoja, joille on periytynyt entiset operatiiviset kalut ja kilkuttimet? Vastaus kysymykseen: laajamittaiset sotatoimet....tuskin vain. Elon peruslaskuopin mukaan tuokaan ei natsaa.

Joku uskottava laajoilla alueita käsittävä ja pitkäaikaiseen toimintaan kykenevä organisaatio olisi sitten ehkä jees. Mikä sellainen tulee kysymykseen, kun talouden lait rajoittavat varmasti materiaalimääriä ja remmiin polkaistava väkikään ei ole ihan absoluuttista parasta aa-luokkaa.

Miten luoda niin uskottava toisen portaan organisaatio, että sillä olisi myös sotaa estävä vaikutus? Eli hyökkääjälle syntyisi tietoisuus siitä, ettei se vastustajan op-voimien lyöminen vielä riitä.....onko sellaista mahdollisuutta edes olemassa? Jos ei, niin op-voimien tappiin vahvistaminen kaikilla saatavissa olevilla rahoilla ym. on SE.

Minä en ota kantaa tähän toisen portaan paperitiikeriasiaan lainkaan, lainasin estoitta jäsenen viestistä. Onko toinen porras paperitiikeri tai ei, siihen löytyy varmasti mielipiteitä. Kun malliksi tässä ollaan seurattu vuosikaudet niin hankintoja kuin harjoituksiakin, niin kenties siitä voi vetää johtopäätöksiä, ehkä ei.
 
Eikös kehitys ole kulkenut tähän suuntaan jo valmiusprikaatien ensiaskelista lähtien? Mikä sen muuttaisi? Määrärahat kohdistuvat takuulla lujittamaan operatiivisia joukkoja.

Hyvä kysymys olleekin, että millainen tuon paperiorganisaation tulisi olla, jotta siihen voisi ladata uskottavuutta ja real toimintakykyä? Kun valtaviin materiaalivarastointeihin tuskin vielä mennään....joukkoja, joille on periytynyt entiset operatiiviset kalut ja kilkuttimet? Vastaus kysymykseen: laajamittaiset sotatoimet....tuskin vain. Elon peruslaskuopin mukaan tuokaan ei natsaa.

Joku uskottava laajoilla alueita käsittävä ja pitkäaikaiseen toimintaan kykenevä organisaatio olisi sitten ehkä jees. Mikä sellainen tulee kysymykseen, kun talouden lait rajoittavat varmasti materiaalimääriä ja remmiin polkaistava väkikään ei ole ihan absoluuttista parasta aa-luokkaa.

Miten luoda niin uskottava toisen portaan organisaatio, että sillä olisi myös sotaa estävä vaikutus? Eli hyökkääjälle syntyisi tietoisuus siitä, ettei se vastustajan op-voimien lyöminen vielä riitä.....onko sellaista mahdollisuutta edes olemassa? Jos ei, niin op-voimien tappiin vahvistaminen kaikilla saatavissa olevilla rahoilla ym. on SE.

Minä en ota kantaa tähän toisen portaan paperitiikeriasiaan lainkaan, lainasin estoitta jäsenen viestistä. Onko toinen porras paperitiikeri tai ei, siihen löytyy varmasti mielipiteitä. Kun malliksi tässä ollaan seurattu vuosikaudet niin hankintoja kuin harjoituksiakin, niin kenties siitä voi vetää johtopäätöksiä, ehkä ei.

Kukaan ei täällä osanne vastata tähän problematiikkaan. Uskoisin, että ensin pitäisi määrittää aika, milloin em joukot tulisi olla sotakelpoisia. Sen jälkeen varustelutaso ja suorituskyky (tai toisinpäin), ja voidaanko koulutus ylipäätänsä toteuttaa op-joukkojen materiaalilla?

Ehkäpä tässä skenaariossa suurin etu olisi siinä, että ainakin puolitetaan meidän länsinaapurin kohtaamat ongelmat: ei ole koulutettuja joukkoja, ja ei materiaalia.

Summa summarum: onpa eläkevuosille ainakin mielenkiintoista seurattavaa... :unsure:
 
Oma käsitykseni on, että kaluston ns "massavanheneminen" klaarataan kategorisoimalla yhä useampi organisaatio erikseen perustettaviksi joukoiksi. Edellisten käyttö edellyttää kuukausien koulutusta ja varustamista.

Jatkossa tulisi olemaan nopeasti käyttöön saatavat operatiiviset joukot ja paikallispuolustus sekä jonkinmoinen "paperiorganisaatio", millä varaudutaan laajamittaiseen sotaan. Tämä siis yhtenä mahdollisena kehityspolkuna.

No onhan tuokin yksi vaihtoehto. Kehitystä tuo ei kyllä olisi, enkä nyt ihan tuohon usko. Voit toki avata "paperiorganisaatiota" vähän lisää.

Nykyinen ammattiporukka ei taida olla taipuvainen näennäisen suorituskyvyn luonnille samaan tapaan kuin joskus on ehkä ollut tapana. Eikä tällaiselle linjalle saa missään tilanteessa antaa mahdollisuutta.

Tämä massavanheneminen koskee ensisijaisesti 122 H kalustoa, joka on runsaslukuinen. Nämä voi olla ainoita joiden kokonaissuorituskykyä ei pystytä korvaamaan nykyisenkaltaisen budjetin puitteissa. Jos ajatellaan skenaariota jossa "massavanheneminen" ei vaikuttaisi juuri muille osa-alueille, niin ei tuolla olisi tulevaisuuden "paikallispuolustukselle" välttämättä niin suurta vaikutusta.



Keskustelu lähti ehkä nyt vähän väärään suuntaan kun porukka haikailee jo entisaikojen paperitiikereitä, joita oli esim 90-luvulla ainakin toinen PSPR, osa JPR ja lähes kaikki JVPR. Kuvitelma että tällä hetkellä oltaisiin missään lähelläkään tätä tai että tulevaisuudessa palattaisiin tällaiselle tielle on kyllä kummallinen. Toisin kuin osalla näyttää luulot olevan niin paperiorganisaatioita pienennettiin merkittävimmin 2000-luvun puolenvälin paikkeilla ja sitten 2015 niistä käytännössä luovuttiin kokonaan. Toki meillä on osa joukoista otta-ajoneuvoilla, mutta muu kalusto on hyvin tasalaatuista, mitä ei todellakaan ole ollut koskaan ennen 2010-lukua.

Ai niin se kysymys mitä halusin tietää oli että onko jossain mainittu mitään tulevaisuuden kokonaisvahvuuksista? Pysyykö samana, kasvaako vai pieneneekö ja kuinka paljon?
 
No onhan tuokin yksi vaihtoehto. Kehitystä tuo ei kyllä olisi, enkä nyt ihan tuohon usko. Voit toki avata "paperiorganisaatiota" vähän lisää.

Nykyinen ammattiporukka ei taida olla taipuvainen näennäisen suorituskyvyn luonnille samaan tapaan kuin joskus on ehkä ollut tapana. Eikä tällaiselle linjalle saa missään tilanteessa antaa mahdollisuutta.

Tämä massavanheneminen koskee ensisijaisesti 122 H kalustoa, joka on runsaslukuinen. Nämä voi olla ainoita joiden kokonaissuorituskykyä ei pystytä korvaamaan nykyisenkaltaisen budjetin puitteissa. Jos ajatellaan skenaariota jossa "massavanheneminen" ei vaikuttaisi juuri muille osa-alueille, niin ei tuolla olisi tulevaisuuden "paikallispuolustukselle" välttämättä niin suurta vaikutusta.



Keskustelu lähti ehkä nyt vähän väärään suuntaan kun porukka haikailee jo entisaikojen paperitiikereitä, joita oli esim 90-luvulla ainakin toinen PSPR, osa JPR ja lähes kaikki JVPR. Kuvitelma että tällä hetkellä oltaisiin missään lähelläkään tätä tai että tulevaisuudessa palattaisiin tällaiselle tielle on kyllä kummallinen. Toisin kuin osalla näyttää luulot olevan niin paperiorganisaatioita pienennettiin merkittävimmin 2000-luvun puolenvälin paikkeilla ja sitten 2015 niistä käytännössä luovuttiin kokonaan. Toki meillä on osa joukoista otta-ajoneuvoilla, mutta muu kalusto on hyvin tasalaatuista, mitä ei todellakaan ole ollut koskaan ennen 2010-lukua.

Ai niin se kysymys mitä halusin tietää oli että onko jossain mainittu mitään tulevaisuuden kokonaisvahvuuksista? Pysyykö samana, kasvaako vai pieneneekö ja kuinka paljon?
Eipä taida olla julkisissa lähteissä mainintoja, mutta 30-luvulla mentäneen reippaasti alle 200.000:n. Vaikeaa on arvuuttelu, kun PV:n strateginen suunnittelu tuottaa ja ylläpitää kokoajan vaihtoehtoisia suunnitelmia.

Ne ns paperitiikerit lienevät jatkossa niitä joukkoja, joiden varustaminen perustuu valtaosin esim ottokalustoon. Esim nykyisenkaltainen pyörätraktoreilla varustettu alueellinen taisteluosasto voisi hyvinkin kuulua erikseen perustettaviin joukkoihin.
 
Back
Top