Maavoimien kehittäminen

Hanski kirjoitti:
Nyt vasta ehdin lukea tämän läpi ja sehän oli huisin mielenkiintoista tavaraa mm. Suomen OPYHT2035-kehityksen kannalta!

Blogin ajatuksena oli, että Brittien maavoimien ytimen muodostaisi jatkossa 2 Strike-prikaatia Boxer-ajoneuvoilla ja yksi mekanisoitu prikaati teloilla. Nämä olisi koottu taisteludivisioonaan. Tästä voi vetää suoran kytköksen suomalaiseen OPYHT-rakenteeseen, tämän voisi kuvitella koostuvan myös tela- ja pyöräkomponenteista. Toinen Brittien divisioona olisi kevyt divisioona mm. kriha-tehtäviin.

Strike-konsepti perustuu(isi) blogin mukana kuuteen ydinalueeseen:
1. verkkokeskeinen C4I-ympäristö, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan jaon ja johtamisen data- ja puheyhteyksillä. Britit kehittävät LE TacCIS -nimistä johtamisjärjestelmäkonseptia, mikä toteutuu nopealla googalauksella noin viisi vuotta suomalaista M18-viestijärjestelmää perässä. LE TacCIS sisältää mm. taktisen IP-verkon, laajakaistayhteydet, ja ilmeisesti SDR-radiot, mutta toteutus tosiaan suomalaisesta näkökulmasta laahaa aika perässä. Brittiarmeijalla on nyt 85 viestisolmua (Point of Presence), mikä kasvaa 155 kappaleeseen vuosien mittaan. Tämäkin on suomalaisittain aika pieni määrä, mutta meillä on etuna, ettei PoP:ja tarvitse rakentaa ympäri maailmaa. Briteillä on osana LE TacCIS -ohjelmaa selvityksessä kaupalliset toimintamallit ja tästä tein nopean yhdistämisen suomalaiseen arjen välineiden käyttöön. Tälläkin alueella Britit ovat 5+ vuotta Suomea perässä.
2. Toinen ydinalue on hajautettu taistelutapa. Kovasti kuulostaa blogin teksti tutulta ja Suomessahan tuohon siirryttiin jo 2015.
3. Kolmas ydinalue on tehokas ISTAR-toiminta: "Capabilities include satellite surveillance, UAVs and drones for reconnaissance, as well as the sights and sensors fitted to individual vehicles." Tällä osa-alueella Britit saattavat olla Suomea edellä erityisesti satelliitti- ja tutkajärjestelmien osalta. Toisaalta Suomessa on jo useita vuosia ollut arkipäivää pataljoonatason taktiset lennokit, joita Britit ovat vasta jalkauttamassa. Todennäköisesti Suomi ehtii toteuttaa myös joukkue-komppaniatasan lennokkijärjestelmät noin 5 vuotta ennen Brittejä.
4. Neljäs ydinalue on kevennetty logistinen jalanjälki, joka saavutetaan pyöräajoneuvojen käytöllä vs. tela-ajoneuvot. Suomessa JPR90-ajoista lähtien on totuttu operatiivisten joukkojen liikkumiseen kumipyörillä, joten tässä ei varsinaisesti ole mitään uutta. Suomessa joukkojen logistinen jalanjälki on ollut (pakon sanelemana) aina pieni, toivottavasti pääsisimme tältä osin Brittien tasolle.
5. Viides ydinalue on hyvä operatiivinen liikkuvuus, jälleen pyöräajoneuvoista johtuen. Suomessa tämä on toteutunut jo JPR90:ssä, joten sinällään tämä ei tuo uutta suomalaiseen ajatteluun.
6. Kuudes ja blogin mukaan tärkein alue on tykistön kehittyminen. Tämä on mielenkiintoinen, joukossa on meillä jo toteutettuja asioita, mutta myös asioita, jotka toivottavasti tulevat myös kotoisan pv:n kehitykseen 2020-luvulla. Pataljoonatasolla Briteillä on halu siirtyä 80 mm KRH:sta Boxereihin asennettuihin 120 mm Nemo-heittimiin (Patria Nemo oikein nimellä mainittuna). Pataljoonatasan tulituki kattaisi alueen 0-10 km. AMOS on ollut Suomessa operatiivisilla joukoilla jo 15+ vuotta käytössä ja vaikka määrä on pieni, se on kyky, josta mm. Britit vasta unelmoivat! Prikaatitasalla taistelua tuettaisiin 155 mm tykistöllä etäisyydellä 10-50 km. Britit haaveilevat Boxer-asenteisesta tykkijärjestelmästä (esim. Boxer RCH155) tai Archerista tai vastaavasta. Suomesta puuttuu tällä hetkellä tämäntyyppinen tykistöjärjestelmä. Suomalainen erityisolosuhde-toimenpide voisi olla käytettyjen eteläafrikkalaisten G6-ajoneuvokanuunoiden osto? Britit suunnittelevat myös nykyisten Spike NLOS -järjestelmien päivitystä 10+ kilometriä kantavalla PST-ohjusjärjestelmällä. Tällainen tarvittaisiin varmasti myös Suomessa! Divisioonatasolla taistelua tuetaan rakettitykistöllä, esimerkiksi HIMARS GLMRS- ja PrSM-ammuksilla. Divisioonatykistö kattaisi alueen 50-500 kilometriä. Suomessa on tältä osin jo hyvä alku, kunhan PrSM:t vielä hankitaan! Briteillä on tykistötutkia varsin kattavasti saatavilla ja blogissa esitetään malli, jossa divisioonan tykistörykmentillä olisi tykistötutka & UAV -pataljoona.

Divisoonan taistelua tuettaisiin myös Apache- ja kuljetushelikopterirykmenteillä, tämä tulisi olla Suomessakin tavoitteena jollain aikajänteellä!

Britit pohtivat blogin perusteella siirtymistä nelijakoiseen organisaatioon Strike-prikaateissa (ratsuväkipataljoona ja kolme jalkaväkipataljoonaa). Tämä kuulostaa jälleen suomalaisittain tutulta! Nelijakoinen organisaatio tuo huomattavasti lisämahdollisuuksia.

Blogissa pohditaan, että vähitään pataljoonan tiedusteluajoneuvot (8 kpl) pitäisi varustaa konetykillä ja PST-ohjuksilla. Tämä olisi hyvä tavoite 2020-luvulla Suomeenkin, erityisesti nykyisten AMV:den aseistaminen ja käyttö esimerkiksi kärkipataljoonien kärkikomppanioina.

Blogissa pohditaan Viking-ajoneuvojen korvaamista ja siinä nostetaan esille ajatus, että Skandinavia jäisi ystävällismielisten kumppaneiden vastuulle. Tämä on tietysti Suomen kannalta ikävää pohdintaa!

Yhteenvetona voi todeta, että Suomen maavoimien kehittyminen tapahtuu hyvin samansuuntaisesti, mitä Briteissä (ja NATO-maissa) on suunniteltu. Monet asiat ovat jo Suomessa toteutettuja ja kokonaistilannetta ei voi pitää millään tavalla huonona!
Klikkaa laajentaaksesi...
Blogista löytyy lukuisia STRIKE - konseptia sivuavia kirjoituksia. Näitä kun täydentää mm RUSI:n omilla julkaisuilla, niin saa kohtuullisen kokonaiskuvan aiheesta.

Blogi on sävyltään "lievästi" kriittinen, mutta hyväksyvä. Muualta löytyy vastapainoksi kyllä kovaakin kritiikkiä. Konsepti on brittien asevoimille ja erityisesti maavoimille tosiaankin lähes elämän ja kuoleman kysymys.
 
peelo kirjoitti:
No nyt on taas GEMI/AEMI ilmoitukset julkaistu. Jos joku ei ole aikaisemmin nähnyt niin alla linkki, josta molemmat voi ladata. Niille joille aikaisempien vuosien lämiskät tuttuja ei mitään uutta viimeisimmissä ole. 2 kpl K9 tullut lisää ja 122 RAKH määrä jotenkin maagisesti noussut +1 (yht 35 kpl!?!?). Niin ja GEMIin ilmestynyt aika iso määrä (16 kpl) siltapanssarivaununja lisää, ilmeisesti vanhat MTU-20 kummittelee tai sitten joku luulee että Sisu E15TP-L on siltapanssarivaunu (AVLB), toki ei ne luvut täsmää aikaisempien kanssa vaikka uudet LEO2L (4kpl) sekä Sisut (9 kpl) laskettaisiin sinne.

puolustusvoimat.fi

Exchange of information - Puolustusvoimat

puolustusvoimat.fi puolustusvoimat.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Oma veikkaukseni noista lukumääristä ja niiden vaihtelusta on yksinkertaisesti siinä, että sinne ilmoitetaan nykyään jotakuinkin kaikki käyttökuntoiseksi katsottu kalusto - ellei sitä ole sattunut unohtumaan - ja ei-käyttökuntoiset eivät kuulu ilmoituksiin, vaikka ne olisivat korjattavissa käyttökuntoisiksi - ja samalla myös esimerkiksi huollossa oleva kalusto saattaa jäädä ilmoittamatta. Mielestäni tämä selittäisi 2016-2021 ollutta pientä vaihtelua kaluston suhteen - tosin AVLB:itä ei, koska AEMI:ssa on kuitenkin vain 6+12 laitettu (Leopard 2L + BLG-60). Voi toki olla, että siellä on jotain muita idän ihmeitä jäänyt ilmoittamatta AEMI:ssa, mutta GEMI:ssä on ilmoitettu (eikös noita T-55 -pohjaisia siltavaunuja ollut useampaakin mallia).

Ne vanhat ilmoituksethan joskus 2012 paikkeiltahan, joita täällä on pyörinyt, ja jotka erosivat 2015 loppuvuodesta tulleesta isosta muutoksesta ilmoituksissa, taas sisälsivät ilmeisesti vain sodan ajan vahvuuteen lasketun kaluston.

Itse ilmoituksien sisällöstä:
niinpä muuten vieläkin nuo 9 kappaletta T-55M:ää pyörivät vahvuudessa. BMP-1TJ ja TJJ ovat nekin päätyneet nyt täysmääräisinä ilmoituksiin, siis 34 kappaletta - vai liekö tuossa mukana myös BMP-1KPD? Aika paljon niitä on, enemmän kuin itse luulin. M270 on myös taas tuolla korkealla lukumäärällä. 155 K on jostain syystä vain 132 kappaleella, niitähän on kuitenkin hankittu 113 + 54 kappaletta, yhteensä siis 167 kappaletta. Ällit ja MT-LBu:t ovat erotettu nyt toisistaan, mitä ei ole aina aiemmin tehty.
 
Viimeksi muokattu:
J0h1F kirjoitti:
Oma veikkaukseni noista lukumääristä ja niiden vaihtelusta on yksinkertaisesti siinä, että sinne ilmoitetaan nykyään jotakuinkin kaikki käyttökuntoiseksi katsottu kalusto - ellei sitä ole sattunut unohtumaan - ja ei-käyttökuntoiset eivät kuulu ilmoituksiin, vaikka ne olisivat korjattavissa käyttökuntoisiksi - ja samalla myös esimerkiksi huollossa oleva kalusto saattaa jäädä ilmoittamatta. Mielestäni tämä selittäisi 2016-2021 ollutta pientä vaihtelua kaluston suhteen - tosin AVLB:itä ei, koska AEMI:ssa on kuitenkin vain 6+12 laitettu (Leopard 2L + BLG-60). Voi toki olla, että siellä on jotain muita idän ihmeitä jäänyt ilmoittamatta AEMI:ssa, mutta GEMI:ssä on ilmoitettu (eikös noita T-55 -pohjaisia siltavaunuja ollut useampaakin mallia).

Ne vanhat ilmoituksethan joskus 2012 paikkeiltahan, joita täällä on pyörinyt, ja jotka erosivat 2015 loppuvuodesta tulleesta isosta muutoksesta ilmoituksissa, taas sisälsivät ilmeisesti vain sodan ajan vahvuuteen lasketun kaluston.

Itse ilmoituksien sisällöstä:
niinpä muuten vieläkin nuo 9 kappaletta T-55M:ää pyörivät vahvuudessa. BMP-1 TJ ja TJJ ovat nekin päätyneet nyt täysmääräisinä ilmoituksiin, siis 34 kappaletta - vai liekö tuossa mukana myös BMP-1 KPD? Aika paljon niitä on, enemmän kuin itse luulin. M270 on myös taas tuolla korkealla lukumäärällä. 155 K on jostain syystä vain 132 kappaleella, niitähän on kuitenkin hankittu 113 + 54 kappaletta, yhteensä siis 167 kappaletta. Ällit ja MT-LBu:t ovat erotettu nyt toisistaan, mitä ei ole aina aiemmin tehty.
Klikkaa laajentaaksesi...
BLG:tä on hankittu meille 16kpl joten 22(+4 tuloillaan) pitäisi olla siltavaunujen maksimimäärä. Jotain haamuja siellä on mukana. MTU-20 -siltavaunuja on ollut aikanaan 12kpl ja niistä on ilmoitettu poistetuiksi vain 3kpl. Ehkä ne loput tosiaan on vielä jemmassa? Tai sitten on laskettu silta-autoja mukaan lukuun. Kumpi tahansa veisi ainakin lähelle ilmoitettua lukemaa.

AEMI ja GEMI poikkeavat tietysti aina toisistaan koska jälkimmäisessä on kaikki Pv:n kalut ja ensimmäisessä vain tietyn tason kokoonpanoihin sijoitetut.
 
Viimeksi muokattu:
Kun katselee ensi vuosikymmentä ja maavoimien kehittämistä, niin rehellisesti sanottuna oma erillisrahoitus tarvittaisiin maavoimille operatiivisen kärjen luomiseen ja paikallisjoukkojen luontiin.

Koska ensi vuosikymmenenkään ei ole kovin helppo, koska Hawkit tulevat tiensä päähän, Haminat, Pansiot ja Katanpäät tulevat tiensä päähän, ja tähän jo palaa ykkösmiljardeja. Ja samalla pitäisi uusia massiivinen määrä maavoimien kalustoa.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Kun katselee ensi vuosikymmentä ja maavoimien kehittämistä, niin rehellisesti sanottuna oma erillisrahoitus tarvittaisiin maavoimille operatiivisen kärjen luomiseen ja paikallisjoukkojen luontiin.

Koska ensi vuosikymmenenkään ei ole kovin helppo, koska Hawkit tulevat tiensä päähän, Haminat, Pansiot ja Katanpäät tulevat tiensä päähän, ja tähän jo palaa ykkösmiljardeja. Ja samalla pitäisi uusia massiivinen määrä maavoimien kalustoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noinhan se paljolti on. Toisaalta, jos tällä vuosikymmenellä on se kolme miljardia käytettävissä maavoimien kalustoon, niin sillä luulisi paikkaavan joitakin puutteita etupainotteisesti.

Esimerkiksi pyöräajoneuvohankinnoissa on jo laitettu vaihde silmään, vaikka Pasit nähtävästi jatkavat pitkälle tulevaisuuteen MLU:n voimalla. Voinee ajatella, että näillä uusilla ajoneuvoilla osin korvataan poistuvien ällien ja telakuorma-autojen kuljetuskapasiteettia, vaikkeivat ne välttämättä samoille joukoille tulisikaan. Samaten se "virallinen" telakuorma-autojen korvaaja on jo työn alla ja kenties hankinnat ehditään aloittamaan jo kuluvan vuosikymmenen lopulla.

Samoin CV90:n MLU kuluvan vuosikymmenen aikana voinee siirtää korvaustarpeen edelleen 40-luvun puolelle. Toivon ainakin.
 
Paljonkohan noita uusia Patria 6x6 ajoneuvoja tullaan hankkimaan? Olisi ilo nähdä Etelän alueellisilla entistä enemmän pyöräpanssariajoneuvoja otto-ajoneuvojen tilalla.
 
PJ85 kirjoitti:
Paljonkohan noita uusia Patria 6x6 ajoneuvoja tullaan hankkimaan? Olisi ilo nähdä Etelän alueellisilla entistä enemmän pyöräpanssariajoneuvoja otto-ajoneuvojen tilalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Enemmän kuin pelkään ja vähemmän kuin toivotte. :)
 
No tulisikohan edes sen verran että yhden prikaatin varustaisi? Tai varmaan menee niin että niillä korvataan paseja esim KARJPR kokoonpanossa ja paseja jaetaan alueellisille?
 
Ja yleisesti Maavoimien kehittäminen on nyt tulossa aika jännittävään aikaan pian, kun alueellisista joukoista luovutaan ja niiltä ylijäävät varusteet+kyvyt jaetaan operatiivisten ja paikallisten joukkojen kesken.

Eli meillä varmaankin sitten 2035 on se kaksi tai kolme operatiivista yhtymää. Oma veikkaukseni on kaksi prikaatitason yhtymä ja kaksi taisteluosaston tason yhtymää. Nämä olisivat suoraan jatkoa KarPr:n ja PsPr:n kouluttamille sodanajan joukoille eli sille mekanisoidulle prikaatille ja mekanisoiduille taisteluosastoille. Ja sitten mahdollisesti vielä mikäli nähdään hyödyllisenä 2030-luvun Pasin vastikkeella kulkeva jääkäriprikaati, joka kuuluu Porin Prikaatin koulutettavaan kokoonpanoon, voi vielä tuollainenkin olla operatiivisissa joukoissa.

Sitten taas näen, että enää ei ole paikallisia prikaateja ollenkaan, joten niistä kolmesta alueellisesta prikaatista luovutaan, ja tilalla on paikallisjoukoissa sitten erilaisia taisteluosastoja, paikallispataljoonia ja paikalliskomppanioita.
 
PJ85 kirjoitti:
No tulisikohan edes sen verran että yhden prikaatin varustaisi? Tai varmaan menee niin että niillä korvataan paseja esim KARJPR kokoonpanossa ja paseja jaetaan alueellisille?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa realistiselta. Eiköhän niitä ajoneuvoja muutama sata saada hankittua vuosikymmenen mittaan. Ei Patriaa oltaisi ryhdytty rahoittamaan vain kymmenien ajoneuvojen takia - tai ainakin haluan uskoa näin.
 
Mikä on veikkaus siihen, että miten käy Porin prikaatin kouluttamalla sodan ajan joukoille?

Säilytetäänkö kokoonpanossa ensi vuosikymmenellä se Porin prikaatin kouluttama jääkäriprikaati vai puretaanko ko. osasto erillisiksi taisteluosastoiksi / pataljooniksi?
 
Onko jollakin vedenpitävää faktaa tämänhetkisistäkään sa-kokoonpanoista Porin prikaatin osalta?
 
Protheon_93 kirjoitti:
Mikä on veikkaus siihen, että miten käy Porin prikaatin kouluttamalla sodan ajan joukoille?

Säilytetäänkö kokoonpanossa ensi vuosikymmenellä se Porin prikaatin kouluttama jääkäriprikaati vai puretaanko ko. osasto erillisiksi taisteluosastoiksi / pataljooniksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tälläkin hetkellä ainoa prikaatitason jalkaväkijoukko, jolle tarvittaessa voidaan luoda MEK:n muodossa ns kova kärki. Eli veikkaukseni on, että säilyy saaden jatkossa ehkäpä brittien STRIKE - prikaatin kaltaisia kykyjä?
 
Olisiko yksi keino kehittää maavoimia ensi vuosikymmenellä luopua yhden jutun varuskunnista ja liittää ne johonkin toiseen varuskuntaan?

Eli esim. tarvitaanko Niinisalossa erityisesti pelkästään tykistöä kouluttavaa varuskuntaa vai voisiko sen koulutustehtävät siirtää muille prikaateille.

Ja sama myös panssariprikaatin kanssa, kun motorisoidut taisteluosastotkin tulevat tiensä päähän, niin eikö ne mekanisoidut taisteluosastot voitaisi kouluttaa myös Karjalan prikaatissa.

Ja samalla eikö yksi varuskunta riittäisi kouluttamaan Pohjois-Suomen puolustajat eli eikö Rovaniemelle voisi rakentaa varuskunnan, jossa koulutettaisiin sitten Kainuun Jääkäriprikaatin nimellä varusmiehiä ja näin suljettaisiin Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Olisiko yksi keino kehittää maavoimia ensi vuosikymmenellä luopua yhden jutun varuskunnista ja liittää ne johonkin toiseen varuskuntaan?

Eli esim. tarvitaanko Niinisalossa erityisesti pelkästään tykistöä kouluttavaa varuskuntaa vai voisiko sen koulutustehtävät siirtää muille prikaateille.

Ja sama myös panssariprikaatin kanssa, kun motorisoidut taisteluosastotkin tulevat tiensä päähän, niin eikö ne mekanisoidut taisteluosastot voitaisi kouluttaa myös Karjalan prikaatissa.

Ja samalla eikö yksi varuskunta riittäisi kouluttamaan Pohjois-Suomen puolustajat eli eikö Rovaniemelle voisi rakentaa varuskunnan, jossa koulutettaisiin sitten Kainuun Jääkäriprikaatin nimellä varusmiehiä ja näin suljettaisiin Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikkei varuskunnista puolusteta maata. Niin eikös tuossa ideassa jäisi satoja kilometrejä alueita ilman varuskuntia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top