Maavoimien kehittäminen

Melko erilaiset näkemykset tulevaisuuden sodankäynnin joukoista ja tarpeista Ranskalla ja Britannialla.

Ranskalaisille jää siis 50% enemmän taistelupanssareita ja 60% enemmän joukkoja kuin Briteille.

Brittien laivasto on kokonaisuudessaan kyllä vahvempi ja modernimpi. Keihäänkärkenä upouudet Queen Elizabeth- ja Prince of Wales tukialukset koneineen sekä Astute-luokan SSN:t, joilla on Tomahawkeja. Ehkä erilainen suunnittelu kertoo saarivaltion ja mannervaltion eroista ja doktriinista?

Erittäin hyvä linkki ja juttu kuitenkin(y)
Hiukan vahvempi kyllä, muttei mitään suuruusluokkaeroa. Briteillä on hyvin, hyvin suuria vaikeuksia laivastonsa kanssa nykyään. Surullista kyllä.
 
Hiukan vahvempi kyllä, muttei mitään suuruusluokkaeroa. Briteillä on hyvin, hyvin suuria vaikeuksia laivastonsa kanssa nykyään. Surullista kyllä.
FREMM-fregatit ja uudet Suffren-luokan hyökkäyssukellusveneet tuovat iskukykyä paljon lisää Ranskalle. Scorpene on ensimmäinen joka voi ampua MDcN-risteilyohjuksia 1400 km päähän.
Lisäksi fransmanneilla on 3 Mistralia, jotka ovat ylitse Brittien Albion ja Bulwark-alusten kykyjen.

Jos Britit ja Ranskikset yhdistäisivät voimansa, ne voisivat lähettää helposti tehokkaan laivasto-osaston kohtalaisen matkan päähän toimimaan. Esimerkiksi osasto, jossa olisi Queen Elizabeth, Type 45 fregatti, 1-2 FREMM-fregattia, 2 Type 23 Iron Dukea, 1 Suffen- tai 1 Astute sekä 1 Mistral ja 1 Albion huoltoaluksineen voisi projisoida jo voimaa kohtalaisesti.
 
FREMM-fregatit ja uudet Suffren-luokan hyökkäyssukellusveneet tuovat iskukykyä paljon lisää Ranskalle. Scorpene on ensimmäinen joka voi ampua MDcN-risteilyohjuksia 1400 km päähän.
Lisäksi fransmanneilla on 3 Mistralia, jotka ovat ylitse Brittien Albion ja Bulwark-alusten kykyjen.

Jos Britit ja Ranskikset yhdistäisivät voimansa, ne voisivat lähettää helposti tehokkaan laivasto-osaston kohtalaisen matkan päähän toimimaan. Esimerkiksi osasto, jossa olisi Queen Elizabeth, Type 45 fregatti, 1-2 FREMM-fregattia, 2 Type 23 Iron Dukea, 1 Suffen- tai 1 Astute sekä 1 Mistral ja 1 Albion huoltoaluksineen voisi projisoida jo voimaa kohtalaisesti.
Näillä näkymin on todennäköisempää, että enemmän perinteinen juttu noiden kahden välillä on lähempänä... :-) No, ei kai sentään. Tuo olisi hyvä idea sinällään. Sitten kun länsi joutuu laittamaan Kiinan tai Venäjän vähän ruotuun, on tuolle käyttöä. USA laittaa noin 10 tuollaista settiä liikkeelle, "Eurooppa" yhden.

Type-45 on hävittäjä muuten.
 
Näillä näkymin on todennäköisempää, että enemmän perinteinen juttu noiden kahden välillä on lähempänä... :) No, ei kai sentään. Tuo olisi hyvä idea sinällään. Sitten kun länsi joutuu laittamaan Kiinan tai Venäjän vähän ruotuun, on tuolle käyttöä. USA laittaa noin 10 tuollaista settiä liikkeelle, "Eurooppa" yhden.

Type-45 on hävittäjä muuten.
Tuo euroopan "setti" voisi olla hieman nopeammin perillä Itämerellä jos rähinä alkaa. Mikäli USAn CTF ei purjehdi sattumalta Pohjanmerellä niin Norfolkista kestää vähän enemmän aikaa tuupata vaikka olisi 100 tukialusta. Pohjois-euroopan 3 tukialuksesta melko varmasti ainakin yksi iso on kotisatamassaan aina. Siten de Gaulle tai jompikumpi Brittiläisistä olisi aina käytettävissä näin yhdessä sopien. Joku on aina noista kuitenkin maailmalla, kuten de Gaulle nyt Persianlahdella.

Ranskan ja Brittien pitäisi jättää keskinäinen kilpailu sikseen ja yhdistää voimat merellä niin euroopan NATO-haarassa olisi voimaa enemmän lähetettäväksi Putinia kiusaamaan. Itse ainakin ilahtuisin tästä täällä karhun kainalossa.
 
Hiukan vahvempi kyllä, muttei mitään suuruusluokkaeroa. Briteillä on hyvin, hyvin suuria vaikeuksia laivastonsa kanssa nykyään. Surullista kyllä.
Briteillä on vähän kaksijakoinen tuo sotapolitiikka. Toisaalta halutaan näytellä suurvaltamuskeleita, mutta sitten kun pitäisi laittaa rahaa siihen tarpeeksi ja vielä pitkäjäntäisesti, iskee leikkuri ja suurvallan sotilaalliset kyvyt jäävät puoliväliin. Esim. Harrierien ja niiden lentotukialusten poistot ennen kuin F-35 on käytössä kunnolla. Se jätti briteille ison loven laivaston suorituskykyyn vuosikausiksi.

Ja kuvittelepa kuinka paljon vähemmän britit laittaisivat armeijaansa, jos heillä ei olisi niitä merentakaisia alueita, joiden puolustukseen on yksinkertaisesti pakko laittaa resursseja.
 
FFG G5 vaunu on reteen oloinen kuljetus / tukivaunu korvaamaan MTLB / V:t kun aika koittaa. Norskit saavat ensimmäiset combat support- versiot 2022 käyttöönsä.
Testattu Norjassa ja kulkee 1.7 m lumessa ja toimii pakkasessa.
https://www.ffg-flensburg.de/en/light-vehicle-systems/pmmc-g5/
https://www.janes.com/defence-news/...ombat-support-vehicle-to-be-delivered-in-2022
Meillä ei ole varaa tuollaisiin. Kannattaa puolustusvoimien ruveta katselemaan Pohjois-Koreaan, jahka ne uusivat kalustoaan.
 
Meillä ei ole varaa tuollaisiin. Kannattaa puolustusvoimien ruveta katselemaan Pohjois-Koreaan, jahka ne uusivat kalustoaan.
Olipa kerrassaan viisas ja kattava analyysi aiheesta:rolleyes:. Tervetuloa foorumille! Koeta vähän petrata tai älä vaivaudu kommentoimaan jos et ole Petri Hulkko, joka tietää rahoituksesta jotakin.
 
Olipa kerrassaan viisas ja kattava analyysi aiheesta:rolleyes:. Tervetuloa foorumille! Koeta vähän petrata tai älä vaivaudu kommentoimaan jos et ole Petri Hulkko, joka tietää rahoituksesta jotakin.

Oletko sinä Petri Hulkko? Koska minä se en mielestäni ole. :unsure:
 
FFG G5 vaunu on reteen oloinen kuljetus / tukivaunu korvaamaan MTLB / V:t kun aika koittaa. Norskit saavat ensimmäiset combat support- versiot 2022 käyttöönsä.
Testattu Norjassa ja kulkee 1.7 m lumessa ja toimii pakkasessa.
https://www.ffg-flensburg.de/en/light-vehicle-systems/pmmc-g5/
https://www.janes.com/defence-news/...ombat-support-vehicle-to-be-delivered-in-2022
Etenkin tuo aurinkovarjo on kiva lisävaruste . Takakontista löytyy varmaan retkituolit ja kokoontaitettava pöytä.
 
Oma käsitykseni on, että kaluston ns "massavanheneminen" klaarataan kategorisoimalla yhä useampi organisaatio erikseen perustettaviksi joukoiksi. Edellisten käyttö edellyttää kuukausien koulutusta ja varustamista.

Jatkossa tulisi olemaan nopeasti käyttöön saatavat operatiiviset joukot ja paikallispuolustus sekä jonkinmoinen "paperiorganisaatio", millä varaudutaan laajamittaiseen sotaan. Tämä siis yhtenä mahdollisena kehityspolkuna.

Ne ns paperitiikerit lienevät jatkossa niitä joukkoja, joiden varustaminen perustuu valtaosin esim ottokalustoon. Esim nykyisenkaltainen pyörätraktoreilla varustettu alueellinen taisteluosasto voisi hyvinkin kuulua erikseen perustettaviin joukkoihin.


Miten tällainen ”erikseen perustettava joukko” eroaa muuten vaan hitaasti perustettavasta joukosta?
 
Eli joukon erilaisista ominaisuuksista päätetään tai niitä määritellään vasta joskus myöhemmin?
Ymmärtäisin saamasi vastauksen ennemmin niin, että on operatiivisiin suunnitelmiin vaikuttavia joukkoja ja sitten on ”erikseen perustettavia joukkoja”. Eli eivät ole keskiössä/ratkaisuroolissa vaan täytettä tarpeen mukaan jonnekin (mielellään mahdollisimman kauas?).
 
Olisiko joskus v. 2035 realismia tämä maavoimien kokoonpanon suhteen?

Operatiiviset joukot:

2 OY 2035 - prikaatia
4 panssarikalustolla kulkevaa taisteluosastoa
Erikoisjääkärit, jne... muut erikoisjoukot

Paikalliset joukot:

12 taisteluosastoa
n. 35 jääkäripataljoonaa

Ja tämän orkesterin koko olisi luokkaa n. 100000 miestä ja naista ja ym... pronominioletettua.

Ja tähän päälle tulisi sitten erikseen perustettavia joukkoja.
 
Olisiko joskus v. 2035 realismia tämä maavoimien kokoonpanon suhteen?

Operatiiviset joukot:

2 OY 2035 - prikaatia
4 panssarikalustolla kulkevaa taisteluosastoa
Erikoisjääkärit, jne... muut erikoisjoukot

Paikalliset joukot:

12 taisteluosastoa
n. 35 jääkäripataljoonaa

Ja tämän orkesterin koko olisi luokkaa n. 100000 miestä ja naista ja ym... pronominioletettua.

Ja tähän päälle tulisi sitten erikseen perustettavia joukkoja.

OY... hetken aikaa kuvittelin, että tässä haetaan puolustusvoimien yhtiöittämistä. Sitten muistin operatiivisen yhtymän.

Joka tapauksessa kuvauksesi ovat varsin yleisluonteisia eikä niihin sen vuoksi pysty ottamaan kunnolla kantaa. Miten mikäkin joukko varustetaan?

Panssarijoukoissa on vanhenemassa hirveä määrä tavaraa (BMP-2, MT-LB, Leopard 2A4, 2S1 (122 PSH 74)). CV90 jatkaa päivityksin ja Leopard 2A6 on tuolloin 2035 joko saamassa päivityksiä jatkaakseen ykkösportaassa tai sitten poistumassa uusien tieltä. Moottoroidut taisteluosastot menevät varmuudella pataan - niillä ei ole 15 vuoden päästä vaunuja eikä tykistöä. KARJPR taas on panssarijoukkojen kärkikokoonpano tulevaisuudessakin. Säilyvätkö mekanisoidut taisteluosastot jossakin muodossa siinä rinnalla vai pannaanko kaikki paukut karjalaisten kehittämiseen, se on sitten toinen kysymys.

Arvaan, että tulevaisuuden panssarijoukot ovat laajuudeltaan 3-5 pataljoonaa/taisteluosastoa. Tarkempi määrä riippuu halusta panostaa panssarijoukkoihin muiden joukkojen kustannuksella sekä tietysti panssarijoukkojen rakentamisen yksityiskohdista. Muodostuuko pataljoona kolmesta vai neljästä taistelevasta komppaniasta? Hankitaanko uudet taistelupanssarivaunut Leopard 2A6:n tilalle vai tehdäänkö päivitys Leopardeille? Ostetaanko uusia rynnäkköpanssarivaunuja vai mennäänkö pelkällä CV90:llä? Kuinka vahva tykistötuki halutaan? Riittävätkö nykyiset erikoisvaunut (silta, raivaus, hinaus) vai halutaanko niitä lisää? Eipä noihin amatöörit pysty mitään sanomaan, mutta mielestäni on turvallista odottaa tällä sektorilla vähemmän kuin enemmän.

Vähemmän sen vuoksi, että kehitetään muutakin kuin vain panssarijoukkoja. Arktinen liikkuvuus -hanke (tarkoituksena tuottaa telakuorma-autojen korvaaja) sekä Patria 6X6 viittaavat siihen, että resursseja halutaan jakaa muuallekin ja että panssarijoukkojen lisäksi voisi olla kaksi muuta operatiivista yhtymää. Yksi etelässä (PORJPR:n rungolla) ja toinen pohjoisessa (KAIPR:n rungolla), laajuudeltaan kumpikin ehkäpä 3-4 pataljoonaa. Tykistö molemmilla 155 millistä, optimistisesti Moukareita, pessimisesti vedettävää kotimaista.

Paikallisjoukoille jäisi silloin vedettävää 155 millistä se mitä ylijohto ja operatiiviset eivät ota itselleen, eli ehkä ~100 putkea. Samoin Paseja vapautuu Patria 6X6:n korvatessa niitä operatiivisilla joukoilla ja mahdollisesti myös jämätelakuorma-autoja saattaisi riittää pohjoisen suunnan paikallisjoukoille, jos niihin saa vielä taiottua henkeä. Kaipa siitä ~10 taisteluosastoa kokoaisi? Loput paikallisjoukot voi motorisoida ottoajoneuvoilla (optimistisesti valtion kuormureilla ja Hiluxeilla) ja epäsuorassa on nojattava kranaatinheittimiin sekä ylempää annettuun tulenkäyttöoikeuteen.
 
Miten mikäkin joukko varustetaan?
Paikalliset taisteluisastot tekoilla/paseilla, jne... ja tukena on esim. 8 tykin patteri 155 K83:a.

Ja toinen OY 2035 olisi jatko Karjalan prikaatin muodostamalle sodan ajan mekanisoidulle prikaatille, ja toinen taas Porin prikaatin kouluttamalle jääkäriprikaatille.

Nuo neljä taisteluosastoa operatiivisellä puolella olisivat taas jatkoa Parolan kouluttamille taisteluosastoille.

Ja jääkäripataljoonat olisivat sitten itsenäisiä pataljoonia, jotka liikkuvat sitten kuorma-auto, jne... kalustolla.
 
OY... hetken aikaa kuvittelin, että tässä haetaan puolustusvoimien yhtiöittämistä. Sitten muistin operatiivisen yhtymän.

Joka tapauksessa kuvauksesi ovat varsin yleisluonteisia eikä niihin sen vuoksi pysty ottamaan kunnolla kantaa. Miten mikäkin joukko varustetaan?

Panssarijoukoissa on vanhenemassa hirveä määrä tavaraa (BMP-2, MT-LB, Leopard 2A4, 2S1 (122 PSH 74)). CV90 jatkaa päivityksin ja Leopard 2A6 on tuolloin 2035 joko saamassa päivityksiä jatkaakseen ykkösportaassa tai sitten poistumassa uusien tieltä. Moottoroidut taisteluosastot menevät varmuudella pataan - niillä ei ole 15 vuoden päästä vaunuja eikä tykistöä. KARJPR taas on panssarijoukkojen kärkikokoonpano tulevaisuudessakin. Säilyvätkö mekanisoidut taisteluosastot jossakin muodossa siinä rinnalla vai pannaanko kaikki paukut karjalaisten kehittämiseen, se on sitten toinen kysymys.

Arvaan, että tulevaisuuden panssarijoukot ovat laajuudeltaan 3-5 pataljoonaa/taisteluosastoa. Tarkempi määrä riippuu halusta panostaa panssarijoukkoihin muiden joukkojen kustannuksella sekä tietysti panssarijoukkojen rakentamisen yksityiskohdista. Muodostuuko pataljoona kolmesta vai neljästä taistelevasta komppaniasta? Hankitaanko uudet taistelupanssarivaunut Leopard 2A6:n tilalle vai tehdäänkö päivitys Leopardeille? Ostetaanko uusia rynnäkköpanssarivaunuja vai mennäänkö pelkällä CV90:llä? Kuinka vahva tykistötuki halutaan? Riittävätkö nykyiset erikoisvaunut (silta, raivaus, hinaus) vai halutaanko niitä lisää? Eipä noihin amatöörit pysty mitään sanomaan, mutta mielestäni on turvallista odottaa tällä sektorilla vähemmän kuin enemmän.

Vähemmän sen vuoksi, että kehitetään muutakin kuin vain panssarijoukkoja. Arktinen liikkuvuus -hanke (tarkoituksena tuottaa telakuorma-autojen korvaaja) sekä Patria 6X6 viittaavat siihen, että resursseja halutaan jakaa muuallekin ja että panssarijoukkojen lisäksi voisi olla kaksi muuta operatiivista yhtymää. Yksi etelässä (PORJPR:n rungolla) ja toinen pohjoisessa (KAIPR:n rungolla), laajuudeltaan kumpikin ehkäpä 3-4 pataljoonaa. Tykistö molemmilla 155 millistä, optimistisesti Moukareita, pessimisesti vedettävää kotimaista.

Paikallisjoukoille jäisi silloin vedettävää 155 millistä se mitä ylijohto ja operatiiviset eivät ota itselleen, eli ehkä ~100 putkea. Samoin Paseja vapautuu Patria 6X6:n korvatessa niitä operatiivisilla joukoilla ja mahdollisesti myös jämätelakuorma-autoja saattaisi riittää pohjoisen suunnan paikallisjoukoille, jos niihin saa vielä taiottua henkeä. Kaipa siitä ~10 taisteluosastoa kokoaisi? Loput paikallisjoukot voi motorisoida ottoajoneuvoilla (optimistisesti valtion kuormureilla ja Hiluxeilla) ja epäsuorassa on nojattava kranaatinheittimiin sekä ylempää annettuun tulenkäyttöoikeuteen.
Paluu neljän pataljoonan prikaateihin olisi kyllä taistelun kestävyyden kannalta hyvä, samalla 2035 operatiivisessa yhtymässä kukin pataljoona olisi varmastikin tarvittaessa kyvykäs toimimaan itsenäisenä pataljoonataisteluosastona.

Toivottavasti olisi varaa kolmeen operatiiviseen yhtymään. Karjalaiset neljä 2+2 mekanisoitua pataljoona tarvittavin tuki yms komponentein. Neljä kahden vaunukomppanian pataljoonaa tarkoittaisi 112 tst vaunua, muutaman A4:n upgreidi + sitten pioneeri ja liikkeen edistämiskikkareet. CV:tä pitäisi ostaa tukku lisää, mekanisoitu yhtymä selvästi kallein laittaa kasaan.

Porilaiset neljä pataljoonaa 6x6 pyörillä, AMV:lle konetykit katolle. Näillekin kulun edistämisen kikkareet. Sitten lopuksi kainuulaiset neljä uusin telavaunuin.

Kaikille näille epäsuora tueksi (onnistunee helpommin) sekä ilmatorjunta (nyt meneekin taas todella kalliiksi).

Sitten paikalliset lisäksi päälle.

Kalliiksi tulee maavoimien 2030-luku. Pessimisti ei pety jos arvaa että pystyyn saataisiinkin vain kaksi operatiivista yhtymää... :camo:
 
Paluu neljän pataljoonan prikaateihin olisi kyllä taistelun kestävyyden kannalta hyvä, samalla 2035 operatiivisessa yhtymässä kukin pataljoona olisi varmastikin tarvittaessa kyvykäs toimimaan itsenäisenä pataljoonataisteluosastona.

Toivottavasti olisi varaa kolmeen operatiiviseen yhtymään. Karjalaiset neljä 2+2 mekanisoitua pataljoona tarvittavin tuki yms komponentein. Neljä kahden vaunukomppanian pataljoonaa tarkoittaisi 112 tst vaunua, muutaman A4:n upgreidi + sitten pioneeri ja liikkeen edistämiskikkareet. CV:tä pitäisi ostaa tukku lisää, mekanisoitu yhtymä selvästi kallein laittaa kasaan.

Porilaiset neljä pataljoonaa 6x6 pyörillä, AMV:lle konetykit katolle. Näillekin kulun edistämisen kikkareet. Sitten lopuksi kainuulaiset neljä uusin telavaunuin.

Kaikille näille epäsuora tueksi (onnistunee helpommin) sekä ilmatorjunta (nyt meneekin taas todella kalliiksi).

Sitten paikalliset lisäksi päälle.

Kalliiksi tulee maavoimien 2030-luku. Pessimisti ei pety jos arvaa että pystyyn saataisiinkin vain kaksi operatiivista yhtymää... :camo:
Ja tässäkin tulee yhä tärkeämmäksi se, että HX:n käyttökustannukset pysyvät mieluiten siinä 250 miljoonassa eurossa / 10 prosentissa puolustusbudjetista, koska kaikki sen yli menevä leikkaa maa - ja merivoimilta.
 
Back
Top