Maavoimien kehittäminen

Pieksut! Olipa suuri tuo optio, jota en muistanut. Tuolla yli 200 miljoonalla, jos lunastetaan kokonaan, saadaan varmasti suurimmalle osalle joukoista pimeänäkölaitteet ja laserit.
Mitähän luokkaa ovat kpl? NVG-kakkulat 2000 e.+? Sotilaslaser 1000 e.+? Onko kellään käsitystä?

Aika heikko hintatietoja on arvailla, kun ei edes tarkkoja teknisiä speksejä taida olla julki (onkohan VV:t gen 3 putkella?). Verkkokauppojen (Viranomainen, Opticsplanet jne.) tarjonnasta voi tosin arvella jotakin suuntaa-antavaa. Toisaalta PV tilaa suurehkoja määriä, toisaalta mukaan tarvitaan varaosia, dokumentaatiota, koulutusta... Joka tapauksessa heitän löysästi, että ei se alta kolmen tonnin ole se pimeänäkölaite, mikäli se on niin "cutting edge" kuin annetaan ymmärtää.

Lasereita tulee kahta mallia, köyhempää miehistölle ja rikkaampaa johtajille. Köyhempi ehkä sen tonnin verran ja rikkaampi kaksi? Alla rikkaampaa hieman muistuttava kaupallinen laite.


Aiempaa keskustelua aiheesta (mm. hankittavat mallit).


Senopin esite (VV):

 
Kehitysnäkymistä, maavoimat aloittaa. Viesti on, että kun muut saa erillisrahoituksesta niin maavoimissa on varaa olla rauhallinen. Kehitystä normaalista budjetista. Eri voimien vuosikymmenet. Maa on 2030-luvulla taas tarpeen massavanhentuessa.

Suosittelen kohtaa 17 minuutista alkaen. Kerrotaan mitä on Yhteiset suorituskyvyt. (logistiikka, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, johtamisjärjestelmä, yhteinen tiedonkäsittely-ympäristö, sitten kyber- ja infopuolustus...)
 
Viimeksi muokattu:
Kehitysnäkymistä, maavoimat aloittaa. Viesti on, että kun muut saa erillisrahoituksesta niin maavoimissa on varaa olla rauhallinen. Kehitystä normaalista budjetista. Eri voimien vuosikymmenet. Maa on 2030-luvulla taas tarpeen massavanhentuessa.

Suosittelen kohtaa 17 minuutista alkaen. Kerrotaan mitä on Yhteiset suorituskyvyt. (logistiikka, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, johtamisjärjestelmä, yhteinen tiedonkäsittely-ympäristö, sitten kyber- ja infopuolustus...)
Tää oli hyvä! Katsoin tuosta 17 min ja siitä eteenpäin. Hyvissä käsissä ollaan.
 
Mikäli maavoimien käyttämien varuskuntien tarve pienenee (ja mikäli tällöin resursseja vapautuu) tulevaisuudessa niin luulisi että rahallisesti ei olisi mikään suuri santsaus jo nykyisille merivoimien ja ilmavoimien joukko-osastojen alueelle perustaa maavoimien esim. reservin valmiusyksiköitä. Mielellään sinne myös edes pienen erän varusmiehiä laittaisi kouluttautumaan ja sijoittautumaan esimerkiksi tukemaan tätä yksikköä(suojaus, kuljetus yms.).

Tuntuu jotenkin oudolta itsestä että suurien kaupunkien yhteydessä (kuitenkin kaukana maavoimien yksiköistä )olevat meri ja ilmavoimien joukko-osastot ovat maavoimien kannalta hyödyntämättä. Ainakin niin että sitä ei ole julkisuudessa kerrottu.

Ilmavoimien joukko-osastot Pirkkala, Rovaniemi ja Tikkakoski, Rissala. Niiden läheisyydessä on väkiluvultaan isot kaupungit josta saisi koottua hyvin äkkiä valmiusjoukkoja. Eikä sijaintikaan nyt nopeasti katsottuna huonolta näytä. Kyllähän he kouluttavat väkeä mutta ns omiin tarpeisiin.

Merivoimien joukko-osastot Turku, Raasepori, Kirkkonummi. En näkisi yhtään syytä olla myös hyödyntämättä merivoimien alueita mikäli tilaa riittää. Puhumattakaan Uudellamaalla jossa asuu kohta
2 miljoonaa suomalaista.
Taidan olla oikeilla jäljillä.


"Merivoimien joukko-osastoissa aloittaa toimintansa kesän - syksyn 2021 aikana varusmiehistä koulutettavat valmiusyksiköt. Ne ovat nopeasti tehtävään kykeneviä, suorituskykyisiä, asevelvollisista koostettuja joukkoja.

Rannikkoprikaatiin (Kirkkonummi) ja Uudenmaan prikaatiin (Raasepori) perustettaviin yksiköihin ei ole erillishakua, vaan koulutusvalinnat tehdään varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Varusmiesten palvelusajat tulevat olemaan Rannikkoprikaatissa noin puolella 347 vrk ja puolella 255 vrk sekä Uudenmaan prikaatissa kaikilla 347vrk.

- Valmiusyksikkö on tavallista suorituskykyisempi ja vaativampi joukko, joka on korkeatasoisemmin varustettu. Operatiivinen valmius saavutetaan syksyn 2021 aikana, kertoi merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju etänä pidetyssä mediatapaamisessa merivoimien vuosipäivän aattona 8.7.

Yksiköiden tavoitteena on parantaa merivoimien valmiutta vastata nopeisiin turvallisuusympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi niissä on tarjolla motivoivaa koulutusta asevelvollisille, myös reserviläisille, jotka ovat halukkaita sitoutumaan toimintaan. Erityisesti maakuntajoukot tullaan kiinnittämään valmiusyksiköistä muodostuvaan kokonaisuuteen."
 
Taidan olla oikeilla jäljillä.


"Merivoimien joukko-osastoissa aloittaa toimintansa kesän - syksyn 2021 aikana varusmiehistä koulutettavat valmiusyksiköt. Ne ovat nopeasti tehtävään kykeneviä, suorituskykyisiä, asevelvollisista koostettuja joukkoja.

Rannikkoprikaatiin (Kirkkonummi) ja Uudenmaan prikaatiin (Raasepori) perustettaviin yksiköihin ei ole erillishakua, vaan koulutusvalinnat tehdään varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Varusmiesten palvelusajat tulevat olemaan Rannikkoprikaatissa noin puolella 347 vrk ja puolella 255 vrk sekä Uudenmaan prikaatissa kaikilla 347vrk.

- Valmiusyksikkö on tavallista suorituskykyisempi ja vaativampi joukko, joka on korkeatasoisemmin varustettu. Operatiivinen valmius saavutetaan syksyn 2021 aikana, kertoi merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju etänä pidetyssä mediatapaamisessa merivoimien vuosipäivän aattona 8.7.

Yksiköiden tavoitteena on parantaa merivoimien valmiutta vastata nopeisiin turvallisuusympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi niissä on tarjolla motivoivaa koulutusta asevelvollisille, myös reserviläisille, jotka ovat halukkaita sitoutumaan toimintaan. Erityisesti maakuntajoukot tullaan kiinnittämään valmiusyksiköistä muodostuvaan kokonaisuuteen."
Ihan loogista että rannikolla valmiusyksiköt ovat Merivoimien alla. Eihän Merivoimien vastuualuekaan rajoitu rantaviivaan vaan jatkuu hyvän matkaa kuivalle maalle. Tai näin oli ainakin vielä pimeällä 2010-luvulla.
 
Taidan olla oikeilla jäljillä.


"Merivoimien joukko-osastoissa aloittaa toimintansa kesän - syksyn 2021 aikana varusmiehistä koulutettavat valmiusyksiköt. Ne ovat nopeasti tehtävään kykeneviä, suorituskykyisiä, asevelvollisista koostettuja joukkoja.

Rannikkoprikaatiin (Kirkkonummi) ja Uudenmaan prikaatiin (Raasepori) perustettaviin yksiköihin ei ole erillishakua, vaan koulutusvalinnat tehdään varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Varusmiesten palvelusajat tulevat olemaan Rannikkoprikaatissa noin puolella 347 vrk ja puolella 255 vrk sekä Uudenmaan prikaatissa kaikilla 347vrk.

- Valmiusyksikkö on tavallista suorituskykyisempi ja vaativampi joukko, joka on korkeatasoisemmin varustettu. Operatiivinen valmius saavutetaan syksyn 2021 aikana, kertoi merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju etänä pidetyssä mediatapaamisessa merivoimien vuosipäivän aattona 8.7.

Yksiköiden tavoitteena on parantaa merivoimien valmiutta vastata nopeisiin turvallisuusympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi niissä on tarjolla motivoivaa koulutusta asevelvollisille, myös reserviläisille, jotka ovat halukkaita sitoutumaan toimintaan. Erityisesti maakuntajoukot tullaan kiinnittämään valmiusyksiköistä muodostuvaan kokonaisuuteen."

Ja kas valmiusyksikköpataljoona on syntynyt.
 
Erityisesti maakuntajoukot tullaan kiinnittämään valmiusyksiköistä muodostuvaan kokonaisuuteen.
Tämän pitäisi aiheuttaa parranpärinää aktiiviressuissa. Onko tämä seudun erikoisuus vai nähdäänkö muuallakin? KARPR on somen mukaan harjoitellut VALMP-kokoonpanossa, siinä ei ilmeisesti ole ressuja mukana.
 
Tämän pitäisi aiheuttaa parranpärinää aktiiviressuissa. Onko tämä seudun erikoisuus vai nähdäänkö muuallakin? KARPR on somen mukaan harjoitellut VALMP-kokoonpanossa, siinä ei ilmeisesti ole ressuja mukana.
Olisi looginen osa pidempää kehityskaarta, nyt kun on siirrytty kolmesta joukkotasosta kahteen. Paikallisjoukkojen osalta on nyt havaittavissa hienoista nostetta, niin kaluston kuin suorituskyvyn osalta ja maakuntajoukot on näiden kärki. Tarkemmat parranpärinät kannattaa varmaan säästää sinne erätulille johon naapurilla ei ole kutsua. ;)
 
Ihan loogista että rannikolla valmiusyksiköt ovat Merivoimien alla. Eihän Merivoimien vastuualuekaan rajoitu rantaviivaan vaan jatkuu hyvän matkaa kuivalle maalle. Tai näin oli ainakin vielä pimeällä 2010-luvulla.
Välillä menee vastuualueet päällekkäin.

"Porin prikaatin henkilökunnan muodostama osasto harjoitteli viikonloppuna Kemiönsaaressa, Salossa ja Kiikalan lentokentän alueella. Maanantain aikana henkilökunnasta muodostunut osasto saa kuitenkin seuraksensa Porin prikaatin, Uudenmaan prikaatin ja Rannikkolaivaston joukoista koostuvat sotilaspoliisikomppaniat, jotka siirtyvät toiminta-alueellensa Salon ympäristöön"

 
Viimeksi muokattu:

Mielenkiintoinen artikkeli ja pääosat poimittuna;

1. Operatiivisille joukoille tulee satoja uusia Patria 6x6-ajoneuvoja.

2. Paikallisille joukoille sirtyy iso määrä Paseja liikkuvuutta parantamaan.

3. Bankut ja Nasut menevät pohjoisessa kokonaan luiskaan ja korvataan 40km/h tienopeuden sijasta 70-80 km/h nopeuteen kykenevään kalustoon.

4. Pari miljardia euroa olisi suunniteltu budjetti.

----------
 
Toteutuessaan mahtava ja tarpeellinen juttu maavoimille ja kaikille, mutta epäilijä minussa nostaa päätä, näinköhän toteutuu määrällisesti.

Se, että maavoimat avautuvat suunnitelmistaan, tarkoittaa sitä, että ed suunnitelma on jo PV:n kehittämisohjelmassa.

KEHO yleensä perustuu VM:n antamiin suunnittelukehyksiin, ja jos ei toteudu, niin yleensä joku on säätänyt valtionhallinnossa pahemman kerran, mikä sinänsä ei ole yllättävää. Mutta toistaiseksi olisin luottavaisin mielin...
 
Se, että maavoimat avautuvat suunnitelmistaan, tarkoittaa sitä, että ed suunnitelma on jo PV:n kehittämisohjelmassa.

KEHO yleensä perustuu VM:n antamiin suunnittelukehyksiin, ja jos ei toteudu, niin yleensä joku on säätänyt valtionhallinnossa pahemman kerran, mikä sinänsä ei ole yllättävää. Mutta toistaiseksi olisin luottavaisin mielin...

Jep.

Kyllähän tuossa täytyy olla lihaa luiden ympärillä, muutoin avautuminen olisi melkoinen fiasko.
 
Se, että maavoimat avautuvat suunnitelmistaan, tarkoittaa sitä, että ed suunnitelma on jo PV:n kehittämisohjelmassa.

KEHO yleensä perustuu VM:n antamiin suunnittelukehyksiin, ja jos ei toteudu, niin yleensä joku on säätänyt valtionhallinnossa pahemman kerran, mikä sinänsä ei ole yllättävää. Mutta toistaiseksi olisin luottavaisin mielin...

Moniko niistä kuuluisasta kymmenestä Jääkäriprikaatista saatiin varustettua 90-luvulla? Tai mikä osuus suunnitelluista helikoptereista hankittiin?

Mutta siinä mielessä uutinen on lupaava, että tavoite on noinkin korkealla. On varaa pudota reippaasti eikä olla heti maassa turvallaan, vaikka tavoite toteutuisi vain 30 tai 50 prosenttisesti.
 
Moniko niistä kuuluisasta kymmenestä Jääkäriprikaatista saatiin varustettua 90-luvulla? Tai mikä osuus suunnitelluista helikoptereista hankittiin?

Mutta siinä mielessä uutinen on lupaava, että tavoite on noinkin korkealla. On varaa pudota reippaasti eikä olla heti maassa turvallaan, vaikka tavoite toteutuisi vain 30 tai 50 prosenttisesti.

Jääkäriprikaatien varustaminen nyykähti toisaalta kotimaisen materiaalin ja YVI 1-kaluston kalleuteen sekä toisaalta poliittisen johdon uskoon bilateraalikaupan kaikkivoipaisuuteen. Ja tuolloin ei valtion strategisen suunnittelun prosessi ollut vielä ihan loppuun viritelty...
 
Onkohan 2 miljardia ihan realistinen budjetti ton liikkuvuuden kehittämiseen? Et jos tuo rahamäärä on käytössä niin hommat hoituu?
 
Back
Top