Maavoimien kehittäminen

@ak.tied lueskelin noita läpi ja ilmeisesti siis PV:n hanke kulkee Arktinen liikkuvuus nimellä ja sitten on näitä eri maiden/yritysten kehityshankkeita, tuo aikaisempi ja nyt tänävuonna alkanut Patrian koordinoima (FAMOUS?). Eli hankinnat tietenkin tulee PV:n hankkeen kautta eikä tietenkään millään EU-rahoituksella ja EU:n hankkeet sitten tukevat lähinnä EU maiden puolustusteollisuuden tuotekehitystä ja kilpailukykyä, rahoitus osittain osallistujamailta joten esim PLM (PV) saa sitten osan datasta omaan käyttöönsä.

Tuosta sain sen verran hyvät hakusanat, että löytyi tästä juttu heinäkuulta 2021. Maavoimien sivuilla avattuna tuo mistä kirjoitit.

Hankkeita tosiaan useampi.

 

Suojeluharjoitusten panokset nousevat​

Säkylässä harjoiteltiin käyttäen kovia taisteluaineita.

Maavoimien esikunta innoissaan harjoituksesta​


Ennen harjoitusta pidettiin oppitunti, jonka aikana käytiin selkeästi läpi harjoituksen läpivienti, aineet ja varotoimet. Tunnelma on katossa ja upseerit odottavat innolla harjoituksen alkamista. Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme painottaa, että harjoituksella valetaan uskottavuutta suojeluun.

– Kun puhutaan kovista taisteluaineista, siinä on tietynlainen psyykkinen kuorma. On hyvä järjestää tällainen harjoitus turvallisessa ympäristössä lähialueella eikä sitten vaativassa virka-aputehtävässä puhumattakaan sodankaltaisista olosuhteista. Kuten muissakin harjoituksissa, tässäkin pyritään viemään harjoitus turvallisesti niin lähelle sitä tositilannetta kuin mahdollista, Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme kertoo harjoitusoppitunnilla.

Everstiluutnantin jälkeen pioneeritarkastaja, eversti Juha Helle nousee luokkahuoneen eteen ja ilmaisee hyväntuulisesti näkemyksensä harjoituksesta.

– Olen äärimmäisen tyytyväinen, että voimme harjoitella kovilla taisteluaineilla Suomessa. Meidän ei tarvitse lähteä Kanadaan tai Tsekkiin. Säkylä oli luonnollinen valinta paikaksi, koska Suojelun osaamiskeskus ja suojeluosaamisen kehto sijaitsevat täällä, eversti Helle kertoo luokassa.

– Tänne on rakennettu hienot puitteet, ja nyt pääsemme katsomaan, miten harjoitus oikeasti onnistuu.

Insinöörimajuri Timo Heiskanen, joka edustaa kemikaaliturvallisuuden osalta Maavoimien esikuntaa, painottaa harjoituksen riskien ja turvallisuuden tasapainoa. Insinöörimajuri teroittaa, että ”taistelija harjoittelee kovilla ampumatarvikkeilla – tässä kovat aineet ovat ne ampumatarvikkeet”.

Prikaati on tehnyt suunnattomasti töitä turvallisuusvaatimusten täyttymisen eteen. Koska taisteluaineet luokitellaan joukkotuhoaseiksi, ei niiden käyttö ole harjoituksessa missään nimessä huolimatonta.

Harjoituksessa on samankaltaisia varomääräyksiä kuin ammunnoissa. Aktiivihiilipukujen, kumisaappaiden, hanskojen ja suojanaamarin tiiveys tarkistetaan ennen harjoitusta tiiveyskokeella, jossa käytetään kyynelkaasua.

Kovien taisteluaineiden käytön riskit eivät eroa konseptitasolla kovien patruunoiden riskistä. Tapaturman todennäköisyys on erittäin matala, koska tapaturmien estämiseksi tehdään paljon töitä. Varoyhteydet, ensiapu ja varomääräykset ovat kaikki yhtä lailla läsnä.

Harjoitusalue rajattiin useammalla aidalla, joihin on kiinnitetty hengenvaaraa ilmaisevia kylttejä. Harjoittelussa otetaan myös huomioon vaikutukset ympäristöön. Itse taisteluaineita ei koskaan levitetä maastoon, vaan aineita käsitellään teräsalustojen päällä. Puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien leviäminen ympäristöön on estetty harjoitusalueen keräysjärjestelmin.
 
@ak.tied lueskelin noita läpi ja ilmeisesti siis PV:n hanke kulkee Arktinen liikkuvuus nimellä ja sitten on näitä eri maiden/yritysten kehityshankkeita, tuo aikaisempi ja nyt tänävuonna alkanut Patrian koordinoima (FAMOUS?). Eli hankinnat tietenkin tulee PV:n hankkeen kautta eikä tietenkään millään EU-rahoituksella ja EU:n hankkeet sitten tukevat lähinnä EU maiden puolustusteollisuuden tuotekehitystä ja kilpailukykyä, rahoitus osittain osallistujamailta joten esim PLM (PV) saa sitten osan datasta omaan käyttöönsä.
Eipä taida tuosta yhteiseurooppalaisesta projektista tulla mitään. Huhtikuussa 2020 Ruotsi, Saksa, Hollanti ja UK solmivat sopimuksen uuden ATV:n kehittämisestä. Se kehitetään Ruotsissa BvS10:n pohjalta. Tarkoitus on valmistaa ainakin 500 ajoneuvoa joista Ruotsille vähintään 150-200.

 
Jos on bankkutyyppinen ratkaisu käsillä, niin kaippa Patria voi olla ihan yhtä etevä, kuin muut telakonetoimittajat. Aällitällikin on ihan hyvä ja yksinkertainen peli, ja vastaavan kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi ei pitäisi olla kovin vaikea pala kenellekään.

Toivottavasti tuo kaksimiljardinen sisältää jotain asejärjestelmiäkin.

Ainoa, mikä ihmetyttää on Pasi kakkosen tilaaminen AMV:n sijaan. Onko hintaero tosiaan niin suuri, vai onko 6x6 jotenkin parempi?
Eikös tuosta ollut joskus juttua, että yhden AMV:n hinnalla sai 2 vai peräti 3 kpl Pasi 2.0:aa
 

Suojeluharjoitusten panokset nousevat​

Säkylässä harjoiteltiin käyttäen kovia taisteluaineita.

Maavoimien esikunta innoissaan harjoituksesta​


Ennen harjoitusta pidettiin oppitunti, jonka aikana käytiin selkeästi läpi harjoituksen läpivienti, aineet ja varotoimet. Tunnelma on katossa ja upseerit odottavat innolla harjoituksen alkamista. Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme painottaa, että harjoituksella valetaan uskottavuutta suojeluun.

– Kun puhutaan kovista taisteluaineista, siinä on tietynlainen psyykkinen kuorma. On hyvä järjestää tällainen harjoitus turvallisessa ympäristössä lähialueella eikä sitten vaativassa virka-aputehtävässä puhumattakaan sodankaltaisista olosuhteista. Kuten muissakin harjoituksissa, tässäkin pyritään viemään harjoitus turvallisesti niin lähelle sitä tositilannetta kuin mahdollista, Satakunnan Pioneeri- ja viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Antti Rajahalme kertoo harjoitusoppitunnilla.

Everstiluutnantin jälkeen pioneeritarkastaja, eversti Juha Helle nousee luokkahuoneen eteen ja ilmaisee hyväntuulisesti näkemyksensä harjoituksesta.

– Olen äärimmäisen tyytyväinen, että voimme harjoitella kovilla taisteluaineilla Suomessa. Meidän ei tarvitse lähteä Kanadaan tai Tsekkiin. Säkylä oli luonnollinen valinta paikaksi, koska Suojelun osaamiskeskus ja suojeluosaamisen kehto sijaitsevat täällä, eversti Helle kertoo luokassa.

– Tänne on rakennettu hienot puitteet, ja nyt pääsemme katsomaan, miten harjoitus oikeasti onnistuu.

Insinöörimajuri Timo Heiskanen, joka edustaa kemikaaliturvallisuuden osalta Maavoimien esikuntaa, painottaa harjoituksen riskien ja turvallisuuden tasapainoa. Insinöörimajuri teroittaa, että ”taistelija harjoittelee kovilla ampumatarvikkeilla – tässä kovat aineet ovat ne ampumatarvikkeet”.

Prikaati on tehnyt suunnattomasti töitä turvallisuusvaatimusten täyttymisen eteen. Koska taisteluaineet luokitellaan joukkotuhoaseiksi, ei niiden käyttö ole harjoituksessa missään nimessä huolimatonta.

Harjoituksessa on samankaltaisia varomääräyksiä kuin ammunnoissa. Aktiivihiilipukujen, kumisaappaiden, hanskojen ja suojanaamarin tiiveys tarkistetaan ennen harjoitusta tiiveyskokeella, jossa käytetään kyynelkaasua.

Kovien taisteluaineiden käytön riskit eivät eroa konseptitasolla kovien patruunoiden riskistä. Tapaturman todennäköisyys on erittäin matala, koska tapaturmien estämiseksi tehdään paljon töitä. Varoyhteydet, ensiapu ja varomääräykset ovat kaikki yhtä lailla läsnä.

Harjoitusalue rajattiin useammalla aidalla, joihin on kiinnitetty hengenvaaraa ilmaisevia kylttejä. Harjoittelussa otetaan myös huomioon vaikutukset ympäristöön. Itse taisteluaineita ei koskaan levitetä maastoon, vaan aineita käsitellään teräsalustojen päällä. Puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien leviäminen ympäristöön on estetty harjoitusalueen keräysjärjestelmin.
Jaa. Kevättalvella -86 eli pari kuuta ennen muuan ydinvoimalan poksahtamista Suojelu- ja sääkoulun luutnantit harjoittelivat Tikkakoskella me kohderyhmänään. Oltiin sikakyösti naamalla ja taikaviitta yllä, kun meidän päälle viskeltiin säteilevää sahanpurua (tjs.). Sitten mitattiin säteilyt. Tämän jälkeen otimme havunoksan, jolla ouhdisimme purut. Toinen mittaus. Sitten viitat ja muut suojat pois ja kolmas mittaus. Näin opimme, että taikaviitta toimii.
 
En tiedä oliko tuo panssaroidun kaluston uusimisen 2 Mrd PV:ltä vai Hesarin omia "lähteitä", mutta summa on melko mukava. Jos laskeskelen olettaen, että maavoimien vahvuus pienenee: jolloin jos nyt heitetään 500 bankun seuraajaa, reilu 300 6*6:sta, CV:iden pikkupäivitys, ja eliniän jatkoremonttien jatkaminen lopuille paseille, ja 2A4:sta erikoisvaunumuokkaukset, ei olla vielä lähelläkään.

Joku voisi heittää ajatusta mitä ollaan hankkimassa. Jos mukaan laskisi 2A6:sten päivitykset APS:llä, panssaroinnin parannuksella, lämppäreillä ym. ja heittää vielä mukaan AMV:iden päälle vaikka Nexterin 40 mm tornit Spikeillä, en silti pääse kuin vähän yli miljardiin.

Mihin loppusumma menee, jos tuo olisi todella budjetti? Kaikki ei varmaan mene materiaaliin, mutta silti: korvattaisiinko Ällitällejä jollain telavaunulla tyyliin Lynx APC, tai olisiko CV:n MLU:n jotain samantyylistä kuin Hollannissa, ja tulisiko niitä lisää Bemarien poistuessa? Päivitettäisiinkö parikymmentä 2A4:ää myös? 2 miljardin karkkikauppa auki, täyttäkää omat suosikkinne pussiin :uzi:
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä Leojen kunnon päivitys vuosikymmenen puolivälissä näyttäisi järkevältä kun katsoo naapurin kaluston päivityksitä ja hankintoja. Samaa tekevät muutkin. Myös AMV IFV kävisi minun järkeen, sen ympärille voi kohtuullisella kustannuksella luoda kevyemmän osaston joka olisi hyvin liikkumiskykyinen, mitä nyt kuulutetaan, ruotsalaiset pitävät omia AMV-osastojaan hyvinä tähän tarkoitukseen. (Edit: Porilaiset kerkeisi moneen paikkaan sen mukaan missä tarvitaan, pyörillä kulkevaa epäsuoraa tulta ehkä mukaan vielä)
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä oliko tuo panssaroidun kaluston uusimisen 2 Mrd PV:ltä vai Hesarin omia "lähteitä", mutta summa on melko mukava. Jos laskeskelen olettaen, että maavoimien vahvuus pienenee: jolloin jos nyt heitetään 500 bankun seuraajaa, reilu 300 6*6:sta, CV:iden pikkupäivitys, ja eliniän jatkoremonttien jatkaminen lopuille paseille, ja 2A4:sta erikoisvaunumuokkaukset, ei olla vielä lähelläkään.

Joku voisi heittää ajatusta mitä ollaan hankkimassa. Jos mukaan laskisi 2A6:sten päivitykset APS:llä, panssaroinnin parannuksella, lämppäreillä ym. ja heittää vielä mukaan AMV:iden päälle vaikka Nexterin 40 mm tornit Spikeillä, en silti pääse kuin vähän yli miljardiin.

Mihin loppusumma menee, jos tuo olisi todella budjetti? Kaikki ei varmaan mene materiaaliin, mutta silti: korvattaisiinko Ällitällejä jollain telavaunulla tyyliin Lynx APC, tai olisiko CV:n MLU:n jotain samantyylistä kuin Hollannissa, ja tulisiko niitä lisää Bemarien poistuessa? Päivitettäisiinkö parikymmentä 2A4:ää myös? 2 miljardin karkkikauppa auki, täyttäkää omat suosikkinne pussiin :uzi:

Hinnoista on tässä vaiheessa lähinnä huonoja arvauksia. Esimerkiksi siitä telakuorma-autojen korvaajasta ei ole tällä hetkellä edes juuri mitään teknisiä tietoja (pl. nopeus). Hinta vaihtelee reippaasti sen mukaan, onko kyseessä uudelleenkeksitty M113 tehokkaammalla 500 hv moottorilla vaiko AMV teloilla.
 
Eipä taida tuosta yhteiseurooppalaisesta projektista tulla mitään. Huhtikuussa 2020 Ruotsi, Saksa, Hollanti ja UK solmivat sopimuksen uuden ATV:n kehittämisestä. Se kehitetään Ruotsissa BvS10:n pohjalta. Tarkoitus on valmistaa ainakin 500 ajoneuvoa joista Ruotsille vähintään 150-200.

Tuo on vanhempi juttu koska marraskuussa 2020 julkaistiin ed.lähteen perusteella tuo missä Suomi on mukana. Molemmat hankkeet liittyvät maavoimien tiedotteen mukaan FAMOUS- ohjelmaan, jossa tarkkaan luettuna kehitetään ratkaisuja UUSIIN JA OLEMASSAOLEVIIN hankkeisiin.

Eli eivät ole kilpailevia hankkeita ymmärtääkseni, vaan molemmat saavat tukea ja teollisuus mukana useista maista. On mielenkiintoista nähdä miten Patrian hanke eroaa BvS- varianteista.
 
Tuo on vanhempi juttu koska marraskuussa 2020 julkaistiin ed.lähteen perusteella tuo missä Suomi on mukana. Molemmat hankkeet liittyvät maavoimien tiedotteen mukaan FAMOUS- ohjelmaan, jossa tarkkaan luettuna kehitetään ratkaisuja UUSIIN JA OLEMASSAOLEVIIN hankkeisiin.

Eli eivät ole kilpailevia hankkeita ymmärtääkseni, vaan molemmat saavat tukea ja teollisuus mukana useista maista. On mielenkiintoista nähdä miten Patrian hanke eroaa BvS- varianteista.
FAMOUSissa tutkitaan käsittääkseni eri osa-alueita. Mistään varsinaisesta ajoneuvon kehittämisestä ei vielä ole kyse. Patria voi sitten käyttää tutkimuksen tuloksia joko yksin tai muiden kanssa kehitettävässä ATV:ssä. Suurimmat potentiaaliset vientimaat ovat kylläkin jo päätyneet muihun ratkaisuihin, mutta kyllä esim. 500 kappaleen tilaus riittää siihen, että Patria voi kehittää ajoneuvon pääasiassa Suomen markkinoille.

Kehitettävät teknologia-alueet liittyvät muun muassa liikkuvuuteen, energiatuotantoon, suojaukseen, tilannetietoisuuden kehittämiseen, autonomisuuteen, asejärjestelmän kehittämiseen sekä ylläpidettävyyden parantamiseen.
 
En tiedä oliko tuo panssaroidun kaluston uusimisen 2 Mrd PV:ltä vai Hesarin omia "lähteitä", mutta summa on melko mukava. Jos laskeskelen olettaen, että maavoimien vahvuus pienenee: jolloin jos nyt heitetään 500 bankun seuraajaa, reilu 300 6*6:sta, CV:iden pikkupäivitys, ja eliniän jatkoremonttien jatkaminen lopuille paseille, ja 2A4:sta erikoisvaunumuokkaukset, ei olla vielä lähelläkään.

Joku voisi heittää ajatusta mitä ollaan hankkimassa. Jos mukaan laskisi 2A6:sten päivitykset APS:llä, panssaroinnin parannuksella, lämppäreillä ym. ja heittää vielä mukaan AMV:iden päälle vaikka Nexterin 40 mm tornit Spikeillä, en silti pääse kuin vähän yli miljardiin.

Mihin loppusumma menee, jos tuo olisi todella budjetti? Kaikki ei varmaan mene materiaaliin, mutta silti: korvattaisiinko Ällitällejä jollain telavaunulla tyyliin Lynx APC, tai olisiko CV:n MLU:n jotain samantyylistä kuin Hollannissa, ja tulisiko niitä lisää Bemarien poistuessa? Päivitettäisiinkö parikymmentä 2A4:ää myös? 2 miljardin karkkikauppa auki, täyttäkää omat suosikkinne pussiin :uzi:
Kyllähän tuossa jo ainakin miljardi saataisiin menemään, jos esim. jäljellejäävistä 2A4:istä päivitettäisiin 100 kappaletta 2A7V-tasolle. Voisikohan tähän saada EU-rahoitusta?
Sinänsähän 2A4:ien päivittäminen olisi järkevämpää, jos haluttaisiin säilyttää nykyinen määrä vaunuja (toisaalta - taistelupanssarivaunujen suhde 1:1 rynnäkköpanssarivaunuihin ei ehkä ole optimaalinen). 2A4:äähän on ostettu 139 kappaletta, joista 6 on Marksmanien alustoina, 10 siltavaunuina, 6 pioneerivaunuina, ja tällä hetkellä 1 panssarimuseossa ja 1 Parolan liittymässä. Jälkimmäisetkin rungot olisi varmaankin otettavissa tarvittaessa käyttöön, koska 2A7V-päivityksessä 2A4:t käytännössä puretaan alkutekijöihinsä ja kuluneet osat vaihdetaan täysin, runko tarvittaessa vahvistetaan. Eli siis lisäerikoisvaunujenkin pohjiksi jäisi vielä n. 15 kappaletta.
 
Monikohan noista 139 A4-rungosta on ollut jo hankintahetkellä ns. varaosakunnossa eli tarkoitus oli vain kannibalisoida varaosia. Ja onko noita vaunuja ajettu ns. loppuun tässä vajaan parinkymmenen vuoden aikana? Määrä, joka on tällä operatiivisessa kunnossa TST-vaununa lienee salaisuus.
 
Monikohan noista 139 A4-rungosta on ollut jo hankintahetkellä ns. varaosakunnossa eli tarkoitus oli vain kannibalisoida varaosia. Ja onko noita vaunuja ajettu ns. loppuun tässä vajaan parinkymmenen vuoden aikana? Määrä, joka on tällä operatiivisessa kunnossa TST-vaununa lienee salaisuus.
Muistaakseni 100 hankittiin alkuun taistelevaksi kalustoksi, ja sitä täydennettiin myöhemmin 39 varaosiksi tarkoitetulla Leo2a4:llä.
 
Muistaakseni 100 hankittiin alkuun taistelevaksi kalustoksi, ja sitä täydennettiin myöhemmin 39 varaosiksi tarkoitetulla Leo2a4:llä.
Ensin tuli 124 ja myöhemmin 15. Jälkimmäinen satsi nimettiin suoraan varaosiksi. Alkuperäisistä muunnettiin ainakin ensimmäiset 12 pioneerivaunua.
 
Back
Top