Maavoimien kehittäminen

@ak.tied oliko kokonaisvahvuuden ylläpito mainittu virallisesti esim. Puolustusselonteko-julkaisussa? 280 000 kyllä mainittiin nykytilaa käsittelevässä osiossa, mutta en löytänyt tuota tai siihen viittaavaa mainintaa kun käsiteltiin tulevaa. Tuli aika pikaisesti selattua että voi olla ettei vaan sattunut silmään. Lainauksessasi se saattaa kuitenkin olla vain IS:n näkemys.
 
@ak.tied oliko kokonaisvahvuuden ylläpito mainittu virallisesti esim. Puolustusselonteko-julkaisussa? 280 000 kyllä mainittiin nykytilaa käsittelevässä osiossa, mutta en löytänyt tuota tai siihen viittaavaa mainintaa kun käsiteltiin tulevaa. Tuli aika pikaisesti selattua että voi olla ettei vaan sattunut silmään. Lainauksessasi se saattaa kuitenkin olla vain IS:n näkemys.
Taisi olla IS tulkintaa, enkä nyt äkkisiltään muista, että olisi ollut suora sitaatti... toisaalta noiden toimittajien tason tietäen todnäk sellainen lukema on suullisesti annettu. Kovin harmittaa, että nuo striimit eivät oikein toimineet.
 
@ak.tied oliko kokonaisvahvuuden ylläpito mainittu virallisesti esim. Puolustusselonteko-julkaisussa? 280 000 kyllä mainittiin nykytilaa käsittelevässä osiossa, mutta en löytänyt tuota tai siihen viittaavaa mainintaa kun käsiteltiin tulevaa. Tuli aika pikaisesti selattua että voi olla ettei vaan sattunut silmään. Lainauksessasi se saattaa kuitenkin olla vain IS:n näkemys.
Selontekoa en ole avannutkaan, mutta tiedotustilaisuuden kuuntelin toisella korvalla. Siinä kentsu täysin suoraan sanoi että kokonaisvahvuus ei muutu yhtään. Joutui vielä toistamaan itseään kun toimittajien kuullun ymmärtäminen tuntui jääneen kotiin...
 
Paikallisjoukkojen osuuden korostaminen tarkoittanee ainakin muutamia asioita:

valtioalueen sisään kehitetyille monimaalitilanteille saadaan parempi vaste? Jokaisen pataljoonan oheen tulee nyrkki, joka on tarkoitettu varsinaisiin tst-toimiin? Pataljoona ei ole perinteinen tuhannen sotilaan poppoo vaan joukkoja räätälöidään -sopiviksi- niin tarpeiden kuin resurssienkin osalta?

perinteisemmän maanpuolustustilanteen osalta voinee pohtia mitä nämä joukot tarkoittavat mm. metodiensa tasolla? Mitä tehtäviä, mitä tavoitteita ja millä keinoin?

Jotenkin tuli maku, joka kertoo kuinka selonteon nämä osat vahvistavat jo kotvan kehitettyä teemaa?

Onko selonteossa joku osa mielestänne, joka on erityisesti viesti ns. lähiulkomaille?
 
@ak.tied oliko kokonaisvahvuuden ylläpito mainittu virallisesti esim. Puolustusselonteko-julkaisussa? 280 000 kyllä mainittiin nykytilaa käsittelevässä osiossa, mutta en löytänyt tuota tai siihen viittaavaa mainintaa kun käsiteltiin tulevaa. Tuli aika pikaisesti selattua että voi olla ettei vaan sattunut silmään. Lainauksessasi se saattaa kuitenkin olla vain IS:n näkemys.

Vahvistus tälle.
Uudistus ei vaikuta Suomen sodan ajan joukkojen kokoon, joka on 280 000, Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

 
”Reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen kyetään paikallisjoukkojen myötä hyödyntämään entistä paremmin."
Tätä jaksetaan toistella joka vuosikymmenellä, mutta ellei paikallisjoukkoja koota alueensa reserviläisistä, joka ei joukkotuotannon aikakautena enää toteudu, niin ei sitä paikallistuntemusta hirveämmin löydy.
 
Tätä jaksetaan toistella joka vuosikymmenellä, mutta ellei paikallisjoukkoja koota alueensa reserviläisistä, joka ei joukkotuotannon aikakautena enää toteudu, niin ei sitä paikallistuntemusta hirveämmin löydy.
Toi on muuten aivan tosi. Samaa olen itsekin hämmästellyt. Voihan se toki olla niin, että ekat pari vuotta kuulut operatiiviseen ja sitten tipahdat paikallisiin. En tiedä.
Mutta kun tää liikkuvuus jne. on kova sana, niin eikös tässä nyt periaatteessa vain operatiiviset ole liikkuvia ja paikallisen liikkuvuutta kasvatetaan Paseilla? Eikös tää nimenomaan nyt jämäytä systeemiä paikalleen? Alueelliset kai operoi läänitasolla, mutta nyt paikalliset pystyvät menemään jopa naapurikuntaan.
 
Toi on muuten aivan tosi. Samaa olen itsekin hämmästellyt. Voihan se toki olla niin, että ekat pari vuotta kuulut operatiiviseen ja sitten tipahdat paikallisiin. En tiedä.
Mutta kun tää liikkuvuus jne. on kova sana, niin eikös tässä nyt periaatteessa vain operatiiviset ole liikkuvia ja paikallisen liikkuvuutta kasvatetaan Paseilla? Eikös tää nimenomaan nyt jämäytä systeemiä paikalleen? Alueelliset kai operoi läänitasolla, mutta nyt paikalliset pystyvät menemään jopa naapurikuntaan.
Paikallisuuden määrittely voi olla haastavaa. Koko lapsuuden ja nuoruuden Kainuussa viettänyt muuttaa intin jälkeen opiskelemaan Tampereelle ja 5 vuotta myöhemmin työn perässä Espooseen. Missä on hänen paikallistuntemus?

Ja olettavasti näin, että pian asepalveluksen jälkeen tulee 1-2 kovaa kertausta ja tiedät kuuluvasi operatiivisiin. Kun lappua ei pariin vuoteen ole kuulunut, niin siirto paikallisjoukkoihin on tapahtunut. 20000 asepalvelussuoritetta/vuosi ja operatiivisten maavoimien koko nykyään on joku 30000. Kiertoaika lienee max 3-4 vuotta kun osaa ei operatiivisiin sijoiteta koskaan.

Oletan, että uudessa systeemissä paikallisjoukoissa on mobiileja ja kohtuu suojattuja ja tulivoimaisia osia (kuten nyt alueellisissa), mutta joukkojen laatu ei yhdessä yössä muutu, vaikka ne eri laatikkoon sijoitetaankin. Lisäksi on sanottu, että ”valtaosa” alueellisista siirretään paikallisjoukkoihin, eli kovin osa menee operatiivisiin?

160 uutta Pasia paikallisille vuosikymmenen loppua kohden paikannee tämän aukon, mutta ei tuolla määrällä liiku kuin murto-osa kokonaisuudesta.

1631261610392.jpeg
 
Aikanaan havaittiin että maakuntajoukkoihin hakeutui tavallista enemmän johtajakoulutuksen saaneita. Minua fiksumpi olisi tajunnut että siinä olisi potentiaalia paikallispataljoonan kaaderiksi, jolla oikeasti olisi ollut paikallistuntemusta ja kokemusta joukkona toimimisesta
 
Aikanaan havaittiin että maakuntajoukkoihin hakeutui tavallista enemmän johtajakoulutuksen saaneita. Minua fiksumpi olisi tajunnut että siinä olisi potentiaalia paikallispataljoonan kaaderiksi, jolla oikeasti olisi ollut paikallistuntemusta ja kokemusta joukkona toimimisesta
Totta. Eikä joukon tarvitse olla 100% koko ikänsä paikalla asuneita voidakseen hyötyä paikallistuntemuksesta. Johtajien pitää "vain" (lainausmerkit koska joillekin tuo on todennetusti erittäin vaikea pala niellä) löytää ja hyödyntää johdettavillaan oleva toiminta-alueen tunteminen. Järvet joet ja maantiet eivät kovin usein paikkaansa vaihda. Rakennetuilla seuduilla muutos on toki nopeampaa, mutta ei taajamienkaan pääpiirteet muutu mahdottomia siinä ajassa kun väki on paikallisjoukoissa.
 
Eli käytännössä vanhoja paseja siirretään TSTOS (PSAJON) taisteluosastoille, jotka nykyään on alueellisten alla.

PSAJONeilla on jo Pasit.

Voisko ajatella niin että PSAJONien komppaniat eli JK (PSAJON) siirtyy paikallisjoukoille ja niille tulee sitten pieniä säätöjä organisaatioon. Lisäksi näiden "PSAJON" komppanioiden määrä hiukan lisääntyy, koska nykyisiltä operatiivisiltä vapautuu joitain vanhoja Paseja (ei välttämättä 160+ kpl). Samalla vähenee "taisteluajoneuvoilla" varustamattomien komppanioiden määrä (=JK (PAJON)).
 
Eli käytännössä vanhoja paseja siirretään TSTOS (PSAJON) taisteluosastoille, jotka nykyään on alueellisten alla.
Se uusi paikallisjoukkojen kokoonpano, joka Paseilla kalustetaan on nimeltään kevyt jääkäripataljoona. K.o. kokoonpanojen joukkotuotantoa ollaan jo käynnistelemässä. Ja poikkeus vahvistaa tässäkin säännön.
 
PSAJONeilla on jo Pasit.

Voisko ajatella niin että PSAJONien komppaniat eli JK (PSAJON) siirtyy paikallisjoukoille ja niille tulee sitten pieniä säätöjä organisaatioon. Lisäksi näiden "PSAJON" komppanioiden määrä hiukan lisääntyy, koska nykyisiltä operatiivisiltä vapautuu joitain vanhoja Paseja (ei välttämättä 160+ kpl). Samalla vähenee "taisteluajoneuvoilla" varustamattomien komppanioiden määrä (=JK (PAJON)).

Osaatko arvata, mitä tapahtuu HAJP:eille? Luovutaanko niistä tai vähennetäänkö niitä?

Lisäys: Itselleni koko organisaatio on jäänyt melko hämäräksi. Hajautettua taistelua, juu, mutta millä tavalla? SAS:n iskuosastotoimintaa Pohjois-Afrikassa sakuja vastaan Land Roverilla, jossa on pari konekivääriä? Vaiko liikennelaskentaa, miinojen kaivamista ja tuliylläkköjä rinkat selässä jossakin linjojen takana?
 
Tätä jaksetaan toistella joka vuosikymmenellä, mutta ellei paikallisjoukkoja koota alueensa reserviläisistä, joka ei joukkotuotannon aikakautena enää toteudu, niin ei sitä paikallistuntemusta hirveämmin löydy.
Paikallisuuden määrittely voi olla haastavaa. Koko lapsuuden ja nuoruuden Kainuussa viettänyt muuttaa intin jälkeen opiskelemaan Tampereelle ja 5 vuotta myöhemmin työn perässä Espooseen. Missä on hänen paikallistuntemus?
--

Julkisuudessa on esitetty, että paikallispataljoonan toiminta-alue olisi maakunta. Kun tulevaisuuden sodat sodittaneen nuorilla ja nuorehkoilla, niin järin suurta paikallistuntevaa joukkoa ei saa esim. ukkoutuvista ilomantsilaisista, ei sitten millään. Se Ilomantsiin lähetetty joensuulainen parikymppinen reserviläinen taas on ihan yhtä ulkopaikkakuntalainen kuin kuopiolainen tai tamperelainen.

Toisaalta voi kysyä, miten paikallistuntemuksen tulisi jakautua ja onko se mahdotonta huomioida joukkotuotannossa. Jos maakunnan varusmiehistä tuotetaan muun ohella yksi sotilaspoliisikomppania, niin pitäisikö tuvat/joukkueet muodostaa aina saman paikkakunnan varusmiehistä? Vai pitäisikö paikallistuntemusta hajauttaa niin, että joka ryhmässä on yksi lieksalainen, yksi joensuulainen, yksi ilomantsilainen, yksi nurmeslainen...? Kootusti taisteltaessa on varmaan etu, jos joka ryhmässä on edes yksi alueen tunteva. Toisaalta jos komppania hajautetaan periaatteella "1. joukkue perustaa kulunvalvontapisteen Ilomantsin keskustaan ja suojaa kunnantalon ja 2. joukkue tekee saman Lieksassa", niin tällöin taas olisi hyvä, jos 1. joukkue koostuisi pääasiassa ilmontasilaisista ja 2. joukkue lieksalaisista.

Toki kysymysmerkiksi nousee, voidaanko ja halutaanko noin toimia. "Herra kapteeni! Haluan tulenjohtajaksi/panssarimieheksi/pst-mieheksi." "Ehei, kaikista kotipitäjäsi miehistä tehdään spolleja. Nuo hommat kuuluvat stadilaisten ja lahtelaisten vastuulle. Seuraava!" Samaten on jonkinlainen riski, että tappiot kasautuvat alueellisesti epäreilusti. Jos rantasalmelaisskenaario ei toteudu, niin toteutuuko se ehkä käänteisenä? Pohjois-karjalainen sotilaspoliisikorpraali polttaa kessua vihollisen lentäjän vangitsemisen ja autoilijoiden henkilöllisyyspaperien tarkastamisen välillä, siinä missä isojen kaupunkien pojista perustetut panssarijääkäripataljoonat ovat muuttuneet kasaksi metalliromua ja hiiltyneitä ruumiita Kymenlaakson Kurskissa. Mutta sota ei taida olla reilua...

Jotakin paikallisjoukkojen kokoonpanoista maakunnittain linkin takaa vasemman laidan valikosta, tosin lähinnä maakuntakomppanioiden osalta.

 
Osaatko arvata, mitä tapahtuu HAJP:eille? Luovutaanko niistä tai vähennetäänkö niitä?

Lisäys: Itselleni koko organisaatio on jäänyt melko hämäräksi. Hajautettua taistelua, juu, mutta millä tavalla? SAS:n iskuosastotoimintaa Pohjois-Afrikassa sakuja vastaan Land Roverilla, jossa on pari konekivääriä? Vaiko liikennelaskentaa, miinojen kaivamista ja tuliylläkköjä rinkat selässä jossakin linjojen takana?
Kaikkia näitä
 
Tätä jaksetaan toistella joka vuosikymmenellä, mutta ellei paikallisjoukkoja koota alueensa reserviläisistä, joka ei joukkotuotannon aikakautena enää toteudu, niin ei sitä paikallistuntemusta hirveämmin löydy.
Torrakko vaan tänne kouraan, niin voin sitten seistä tuossa viereisessä risteyksessä, on tuttu paikka, eikun joku muualta tullut joukon johtaja tarvii muutaman paikallisen scoutin pystyäkseen toimimaan kunnolla, saattaa kyllä käydä upseerikunnian päälle jos joutuu kuuntelemaan jotain käppäukkoa neuvomassa :cool:
 
Julkisuudessa on esitetty, että paikallispataljoonan toiminta-alue olisi maakunta. Kun tulevaisuuden sodat sodittaneen nuorilla ja nuorehkoilla, niin järin suurta paikallistuntevaa joukkoa ei saa esim. ukkoutuvista ilomantsilaisista, ei sitten millään. Se Ilomantsiin lähetetty joensuulainen parikymppinen reserviläinen taas on ihan yhtä ulkopaikkakuntalainen kuin kuopiolainen tai tamperelainen.

Toisaalta voi kysyä, miten paikallistuntemuksen tulisi jakautua ja onko se mahdotonta huomioida joukkotuotannossa. Jos maakunnan varusmiehistä tuotetaan muun ohella yksi sotilaspoliisikomppania, niin pitäisikö tuvat/joukkueet muodostaa aina saman paikkakunnan varusmiehistä? Vai pitäisikö paikallistuntemusta hajauttaa niin, että joka ryhmässä on yksi lieksalainen, yksi joensuulainen, yksi ilomantsilainen, yksi nurmeslainen...? Kootusti taisteltaessa on varmaan etu, jos joka ryhmässä on edes yksi alueen tunteva. Toisaalta jos komppania hajautetaan periaatteella "1. joukkue perustaa kulunvalvontapisteen Ilomantsin keskustaan ja suojaa kunnantalon ja 2. joukkue tekee saman Lieksassa", niin tällöin taas olisi hyvä, jos 1. joukkue koostuisi pääasiassa ilmontasilaisista ja 2. joukkue lieksalaisista.

Toki kysymysmerkiksi nousee, voidaanko ja halutaanko noin toimia. "Herra kapteeni! Haluan tulenjohtajaksi/panssarimieheksi/pst-mieheksi." "Ehei, kaikista kotipitäjäsi miehistä tehdään spolleja. Nuo hommat kuuluvat stadilaisten ja lahtelaisten vastuulle. Seuraava!" Samaten on jonkinlainen riski, että tappiot kasautuvat alueellisesti epäreilusti. Jos rantasalmelaisskenaario ei toteudu, niin toteutuuko se ehkä käänteisenä? Pohjois-karjalainen sotilaspoliisikorpraali polttaa kessua vihollisen lentäjän vangitsemisen ja autoilijoiden henkilöllisyyspaperien tarkastamisen välillä, siinä missä isojen kaupunkien pojista perustetut panssarijääkäripataljoonat ovat muuttuneet kasaksi metalliromua ja hiiltyneitä ruumiita Kymenlaakson Kurskissa. Mutta sota ei taida olla reilua...

Jotakin paikallisjoukkojen kokoonpanoista maakunnittain linkin takaa vasemman laidan valikosta, tosin lähinnä maakuntakomppanioiden osalta.

Paikallisjoukkojen kokoonpanoista. Ainakin 2015 paikallispataljoonaan on sijoitettu maakuntajoukot joten luultavasti tämä ainakin antaa suuntaa.
Kovin kärjistetty esimerkki verrata esimerkiksi tamperelaista ja joensuulaista sillä ajatuksella että ilomantsiin pitäisi mennä sotimaan. Mikäli on samasta maakunnasta kotoisin taikka edes viereisestä niin antaa suuremman todennäköisyyden paikallistuntemukselle kuin huomattavasti kauempaa saapuva. Puhumattakaan isompia kaupunkeja joissa kaikilla ei ole ajokortteja taikka autoja ja liikkuminen painottuu suurimmaksi osaksi julkiseen liikenteeseen isoimpien kaupunkien välillä.
Paikallisjoukot on edistystä joka tapauksessa verraten alueellisten joukkojen paikallistuntemukseen.

Mielenkiintoista nähdä millä tavalla suoraan paikallisjoukkoihin koulutettavat valikoidaan vai meneekö ns. kiintiö pakolla. Toisaalta eipä sitä ennenkään ole aina päässyt sinne minne on halunnut vaan sinne minne on määrätty.
Toiseksi miten saadaan alueen tuntevaa väkeä kun joissakin maakunnissa on muutenkin ikääntyvää väkeä. Kenties huomioidaan vapaaehtoiset reseriviläiset, ressut naapurimaakunnissa ja varusmiesten ammatit, työpaikat eri paikkakunnilla yms. Ainahan sitä ns. nuorilla on sodittu mutta kenties nämä ns oman maakuntansa tiedustelijat voivat sitten olla lähempänä 50v kuin 30v.
 
Paikallisjoukkojen kokoonpanoista. Ainakin 2015 paikallispataljoonaan on sijoitettu maakuntajoukot joten luultavasti tämä ainakin antaa suuntaa.
Kovin kärjistetty esimerkki verrata esimerkiksi tamperelaista ja joensuulaista sillä ajatuksella että ilomantsiin pitäisi mennä sotimaan. Mikäli on samasta maakunnasta kotoisin taikka edes viereisestä niin antaa suuremman todennäköisyyden paikallistuntemukselle kuin huomattavasti kauempaa saapuva. Puhumattakaan isompia kaupunkeja joissa kaikilla ei ole ajokortteja taikka autoja ja liikkuminen painottuu suurimmaksi osaksi julkiseen liikenteeseen isoimpien kaupunkien välillä.
Paikallisjoukot on edistystä joka tapauksessa verraten alueellisten joukkojen paikallistuntemukseen.

Minun on hankala ottaa kantaa kaikkien paikallistuntemukseen. Kuitenkin väitän, että voit heittää ylivoimaisen osan nuorista, pääkaupunkiseudulla kasvaneista ja asuvista reserviläisistä esim. Hyvinkäälle ja he ovat kuin vieraassa maassa. Etäisyyttä on muutamia kymmeniä kilometrejä, mutta jos siellä ei ole liikkunut säännöllisesti ja laajasti, niin paikallistuntemus jää kehittymättä.

Tässä on toki hirmu tärkeää myös paikallistuntemuksen määrittely. Miten sinä sen määrittelisit?

Itse ajattelisin, että paikallistuntemus on vähintään jonkinlaista kykyä liikkua alueella ilman karttaa ja kompassia. Kykyä arvioida, mistä vihollinen kulkisi ja missä olisi erityisen hyvä paikka omalle toiminnalle (IED, tuliylläkkö tms.) ja mikä olisi paras reitti poistua alueelta.

En tiedä, onko minulla jotenkin poikkeuksellisen huono suuntavaisto, mutta näin äkkiseltään en pitäisi itseäni järin "paikallistuntevana" esimerkiksi Hangossa tai Lahdessa. Olen kummassakin varmaan kymmenisen kertaa elämäni aikana käynyt, siis jalkautunut ajoneuvosta syöpöttelemään, nauttimaan kulttuurista taikka hoitamaan bisnestä, mutta siltikin minulla on vaikeuksia hahmottaa alueen kokonaisuutta päässäni puhumattakaan yksittäisistä kaduista. Toki varmaan tunnistaisin olevani Hankoniemellä, jos yhtäkkiä heräisin hiekkaharjun päältä ja näkisin tuulivoimaloita, taikka olevani Lahdessa herätessäni mäkimontusta ja nähdessäni radiomastot. Mutta noin niin kuin sotilaallisen toiminnan kannalta sen merkitys saattaisi olla vähäinen.

Mielenkiintoista nähdä millä tavalla suoraan paikallisjoukkoihin koulutettavat valikoidaan vai meneekö ns. kiintiö pakolla. Toisaalta eipä sitä ennenkään ole aina päässyt sinne minne on halunnut vaan sinne minne on määrätty.
Toiseksi miten saadaan alueen tuntevaa väkeä kun joissakin maakunnissa on muutenkin ikääntyvää väkeä. Kenties huomioidaan vapaaehtoiset reseriviläiset, ressut naapurimaakunnissa ja varusmiesten ammatit, työpaikat eri paikkakunnilla yms. Ainahan sitä ns. nuorilla on sodittu mutta kenties nämä ns oman maakuntansa tiedustelijat voivat sitten olla lähempänä 50v kuin 30v.

Jotenkin suhtaudun skeptisesti. Ainoat 50-vuotiaat tulevat olemaan maakkilaiset. Näin uskon.

Vaikka eihän sitä tiedä. Abauttiarallaa 50-vuotias, ei koskaan kerrannut, merivoimien miehistössä palvellut isäni sai VEH-kutsua vielä tuossa iässä. Miten lie sitten valikoitunut aluetoimiston silmissä, Jumala yksin tietää.
 
Itse ajattelisin, että paikallistuntemus on vähintään jonkinlaista kykyä liikkua alueella ilman karttaa ja kompassia.

Tämä on hyvä.

Loppu on detaljia, jonka tuntemuksen varaan ei voi oikein enää laskea. Joku porukasta tuntee ehkä yhden kolkan paremmin kuin muut, todennäköisesti, mutta ei välttämättä.

Oululainen, joka on käynyt kerran Helsingissä lähteäkseen risteilylle ei suurella todennäköisyydellä kykene ajamaan Santahaminasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ilman navia/karttaa. Puhumattakaan siitä, että Kehä I on tukkeutunut siviililiikenteen takia, koska Itäsalmen alueella on käynnissä operaatio ja liikenne siihen suuntaan on katkaistu. Ruuhka pitää kiertää, nyt heti. Takana kaksi jääkärijoukkuetta odottaa käskyä ajoneuvoissaan Itäväylälle pysähtyneenä.

Sama koskee helsinkiläistä Oulun seudulla. En itse ainakaan kykene edes keksimään vastaava esimerkkiä siltä suunnalta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top