Maavoimien kehittäminen

Voisiko taustalla olla esim. epäily teknologian vuotoriskeistä kyseisen maan upseeristosta?
Tai kilpailevasta teollisuudesta?

Norjasta? Älkää nyt hulluja puhuko. Puolaankin myydään pää märkänä, vaikka niillä on kovat sotateolliset ambitiot, ja Suomeen, vaikka meillä ei edelleenkään ole pesty kylmän sodan likapyykkejä.

Kyllä tässä varmaan on jonkinlaista uhka-arviota, että kuka tarvitsee eniten, ja toisaalta, kuka ehti ensin tuotantolinjalle. Onhan ajat muuttuneet tässä parissa vuodessa, jos tuo Norjan saama kielteinen vastaus annettiin syksyllä 2024... Ja onko Norjalla muuten edes mistä ampua? Wikipedian mukaan niillä ei olisi enää kuin 1 heitin jäljellä ja sekin päivittämätön, ts. ei pysty käyttämään noita uudempia ampumatarvikkeita...

Lisäyksen lisäys, HIMARS:n DSCA-laput kuitenkin on tullut julki vanhemmilla a-tarvikkeilla. Veikkaan tuotantokapasiteetin pullonkaulaa noiden tehokkaampien aseiden osalta.
 
Viimeksi muokattu:
35 mm IT-tykki hyvillä sensoreilla ja älyammuksilla tarjoaisi kohtuulliset kulut per torjunta, mutta niitä pitäisi ostaa kolminumeroinen lukumäärä (esim. BW:llä oli aikanaan nelisensataa Gepardia ja nykyisenlaisista lennokeista ei silloin oltu kuultukaan), jotta keskeisimmät rintamajoukot saisivat kattavan suojan. Toki se sitten vahvistaisi siinä samassa myös risteilyohjusten ja helikopterien torjuntaa huomattavasti, joten ihan yhden tempun ihme ei olisi kyseessä.
Entäs jos vain käytettäisiin rynnäkkövaunujen tykkejä paremmalla ammuskella ja tulenjohdolla (ml. sensorit)? Kuulostaa monessa mielessä tehokkaammalta vaihtoehdolta. Ja lisätykkejä saisi pulttaamalla taistelutaksien katolle, niillähän ei ole muutenkaan tarkoitus ajaa kosketukseen, mutta ovat etulinjassa kuitenkin mukana.
 
Entäs jos vain käytettäisiin rynnäkkövaunujen tykkejä paremmalla ammuskella ja tulenjohdolla (ml. sensorit)? Kuulostaa monessa mielessä tehokkaammalta vaihtoehdolta. Ja lisätykkejä saisi pulttaamalla taistelutaksien katolle, niillähän ei ole muutenkaan tarkoitus ajaa kosketukseen, mutta ovat etulinjassa kuitenkin mukana.

Kai sen voi niinkin tehdä, että ottaa vaikkapa CV90:n tornin, liittää siihen tutkapaneelit, laittaa airburst-ammuksen putkeen ja koodaa it-panssarivaunun ohjelmiston. Mutta onhan tuossa projektia verrattuna siihen, että markkinoilla on jo Skyrangeria ja sen sellaista.
 
Kai sen voi niinkin tehdä, että ottaa vaikkapa CV90:n tornin, liittää siihen tutkapaneelit, laittaa airburst-ammuksen putkeen ja koodaa it-panssarivaunun ohjelmiston. Mutta onhan tuossa projektia verrattuna siihen, että markkinoilla on jo Skyrangeria ja sen sellaista.
Tarkastelet asiaa selvästi teknisestä järjestelmänäkökulmasta, itse lähestyin asiaa organisaationäkökulmasta. Organisaatiossa olevien vaunujen käyttäminen ei (merkittävästi) lisäisi organisaatioiden vahvuutta ja vaikutus logistiseen jalanjälkeenkin olisi pieni.
 
Kai sen voi niinkin tehdä, että ottaa vaikkapa CV90:n tornin, liittää siihen tutkapaneelit, laittaa airburst-ammuksen putkeen ja koodaa it-panssarivaunun ohjelmiston. Mutta onhan tuossa projektia verrattuna siihen, että markkinoilla on jo Skyrangeria ja sen sellaista.
Eikös CV90 Mk IV versioon ole saatavissa tuollainen varustus? Nostaa vaan vaunun hinnan taivaisiin.
 
Tarkastelet asiaa selvästi teknisestä järjestelmänäkökulmasta, itse lähestyin asiaa organisaationäkökulmasta. Organisaatiossa olevien vaunujen käyttäminen ei (merkittävästi) lisäisi organisaatioiden vahvuutta ja vaikutus logistiseen jalanjälkeenkin olisi pieni.

Numeerisesti niitä ei kuitenkaan mahdottomia tarvittaisi. Jos vaunuja on vaikkapa 4-vaunun joukkue pataljoonassa ja prikaatissa lisäksi 12-vaunuinen komppania huolto- ja tykistöjoukkojen suojaksi ja painopisteen luomiseksi, niin puhutaan muutamasta kymmenestä vaunusta useamman sadan muun vaunun ohessa. Alustat luonnollisesti mielellään samoja kuin organisaatiossa on muutoinkin käytössä.

Se että vaikkapa jokaisesta (ps-)jääkärikomppaniasta varustettaisiin yksi vaunu (CV90, 6X6) it-vaunuksi, niin siinä taas on omat ongelmansa. Koko ajan olisi yksi vaunu pois perustehtävästä tai sitten vaunu olisi ilmatorjunnan kannalta epäoptimaalisessa tuliasemassa ja miehistön huomio vihollisen jalkaväessä ym. eikä suinkaan ilmatilannekuvassa ja taivaalla lentävässä tavarassa. Jossain 6X6:ssa voi alkaa jo rajoittaa se alustan kapasiteettikin, jos kyytiin pitäisi saada ainakin kuljettaja, operaattori ja johtaja plus tykkitorni sensoreineen plus jääkäriryhmä rojuineen.
 
Aiemmin oli puhetta sadoista vaunuista (vähintään joukkuetasolla), mikä olisikin oikea määrä, mikäli joukkoja halutaan kattavasti suojata droneilta. Jos taas riittää komentopaikkojen ja epäsuoran suojaus, silloin erilliset vaunut ovat parempi ratkaisu.

Tällä hetkellä sensorien ja integraatioiden hinnat ovat vielä kohtuuttomat, mutta hintojen tippumista tällä sektorilla pidän lähitulevaisuudessa todennäköisempänä kuin laser-aseiden tuloa yleiseen käyttöön.
 
Aiemmin oli puhetta sadoista vaunuista (vähintään joukkuetasolla), mikä olisikin oikea määrä, mikäli joukkoja halutaan kattavasti suojata droneilta. Jos taas riittää komentopaikkojen ja epäsuoran suojaus, silloin erilliset vaunut ovat parempi ratkaisu.

Tällä hetkellä sensorien ja integraatioiden hinnat ovat vielä kohtuuttomat, mutta hintojen tippumista tällä sektorilla pidän lähitulevaisuudessa todennäköisempänä kuin laser-aseiden tuloa yleiseen käyttöön.
Joukkuetasa on joka tapauksessa liian matalalla ilmatorjuntakalustolle. Joukon toiminta-alueen laajuuden voi suhteuttaa ilmatorjuntakaluston tehokkaaseen kantamaan. Tykkikalusto erityisesti 35-millisenä on tehokasta 2-3 kilometrin etäisyydelle ja 2-4 aseella aletaan puhua pataljoonan vastuualueen suuruisesta läntistä. Pataljoonatasa on myös ensimmäinen, minne on järkevää organisoida oma ilmatorjuntapumppu.
 
Aiemmin oli puhetta sadoista vaunuista (vähintään joukkuetasolla), mikä olisikin oikea määrä, mikäli joukkoja halutaan kattavasti suojata droneilta. Jos taas riittää komentopaikkojen ja epäsuoran suojaus, silloin erilliset vaunut ovat parempi ratkaisu.

Lienee syytä tarkentaa, että hain sadoilla vaunuilla ennemmin muutamaa sataa kuin lähemmäs tuhatta. Tämä on (ainakin nykyteknologialla) jo taloudellisten resurssien sanelema rajoite. Samoin pidän selvänä, että suojaa drooneilta tarvitsee kaikki rintamalinjassa olevat yksiköt - ei väliä, onko kyse valtakunnan ykköspanssarinyrkistä vaiko paikallisjoukkojen "kevytjääkäripataljoonasta". Jos se on linjassa, se on droonivaarassa.

Kun maavoimien vahvuus on 180 000 miestä, joista ehkä kolmannes on etulinjassa, niin arbitraarisiin 1000 miehen pataljooniin jakamalla riskissä olisi 60 pataljoonaa. Tällöin vaikkapa se neljä vaunua per pataljoona tarkoittaisi yhteensä 240 IT-vaunua. Se ei takaisi täydellistä suojaa, mutta kuten @Hanski totesi, niin vaunujoukkue kykenee kattamaan ainakin pataljoonan keskeisimmän toiminta-alueen kertaalleen. Sekin olisi jo valtava tasonnosto nykyisestä ja hyvä saavutus suomalaisilla resursseilla.

Tällä hetkellä sensorien ja integraatioiden hinnat ovat vielä kohtuuttomat, mutta hintojen tippumista tällä sektorilla pidän lähitulevaisuudessa todennäköisempänä kuin laser-aseiden tuloa yleiseen käyttöön.

Koen lievää pessimismiä. Osapuilleen kaikkien kehittyneiden asejärjestelmien hinta on ollut jatkuvassa kasvussa jo kauan, pl. ehkä itse droonit. Se mitä tekniikan halventumisessa mahdollisesti voitetaan, se hävitään uhan muutoksessa. Helikopterin etäisyydeltä X havaitsevan lämpökameran tai tutkan hinta on varmaankin ajan mittaan laskenut, mutta sama suorituskyky ei enää riitä, vaan nyt pitäisi kyetä havaitsemaan huomattavasti alhaisemman herätteen maaleja.
 
Omasuojailmatorjuntaa on jo nyt ryhmätasalla, siihen pitää dronetorjunnan vertautua, jos taistelukosketuksessa olevalle osalle joukkoa halutaan suojaa. Oikea IT sitten erikseen

Omasuojailmatorjunta on ryhmätasalla lähinnä sen ansiosta, että konekivääri on puoli-ilmainen ja sille on paljon muutakin käyttöä. Kymppitonnin konekivääri miljoonan euron "Pasin" päällä ei paljoa tunnu, ja jos se säästää "Pasin" taisteluhelikopterilta edes yhdessä kohtaamisessa sadasta, niin se on jo maksanut itsensä takaisin säästyneenä vaununa (menemättä ihmishenkiin). Puhumattakaan mahdollisuudesta käyttää asettaa maamaaleja vastaan ja aseen moraalisesta vaikutuksesta joukolle. Lisäksi on pieni mahdollisuus saada päävoitto, eli pudottaa kymmenien miljoonien arvoinen ilma-alus taivaalta.

Kokonaan toinen asia on laittaa miljoonan "Pasin" päälle monta kertaa "Pasin" hintainen tykkitorni kaikilla krumeluureilla - tai edes yhden päälle joukkueessa. Tuskinpa sellaista rahaa löytyy kenttäarmeijan mittakaavassa. Vaikka en tiedä, onko ilmavoimien pikkujoulujen koeporauksissa löydetty öljylähde, mutta jos on, niin ikävä kyllä olette luultavasti poranneet kerosiinisäiliöön...
 
Edullinen ratkaisu tuohon droneuhkaan on tietysti antidrone drone, esim yksi ajoneuvo (Sisu GTP) joka kuljettaa 1-2 antidrone partiota ja jossa on kunnon sensorit drone uhkan havaitsemiseksi, joku 12.7mm kk tai 40mm krkk (airburst)Trackfire torni.

Pitää kehittää nopea hyvillä sensoreilla ja 2-4 verkkolaukauksella varustettu kohtuu hintainen antidrone.

Noita Korean K30 Biho vaunuja vois kyllä hankkia jokusen hinta n.12,1 milj. kappale, tuskin tulee paljon halvemmaksi viritellä CV90 vastaavaa.
 
Sensorit ovat se avainkysymys. Niin kauan kun ne eivät näe esteiden läpi, sensoreita pitää olla paljon tai ne pitää sijoittaa illmaan. Vaikuttamiseen löytyy kyllä työkaluja, kunhan dronet havaitaan. Omassa visiossani kehitettäisiin noin 500 metriä näkeviä sensoreita autonomisen ajamisen ja robotiikan tuotteista kustannusten saamiseksi järkevälle tasolle. Miehitettyjä ilma-aluksia niillä ei olisi tarkoitus ampua kuin satunnaisesti.
 
Sensorit ovat se avainkysymys. Niin kauan kun ne eivät näe esteiden läpi, sensoreita pitää olla paljon tai ne pitää sijoittaa illmaan. Vaikuttamiseen löytyy kyllä työkaluja, kunhan dronet havaitaan. Omassa visiossani kehitettäisiin noin 500 metriä näkeviä sensoreita autonomisen ajamisen ja robotiikan tuotteista kustannusten saamiseksi järkevälle tasolle. Miehitettyjä ilma-aluksia niillä ei olisi tarkoitus ampua kuin satunnaisesti.
Mie oon miettinyt, josko isoon droneen sais kiinnitettyä tutkan joka näkisi muutaman kilometrin päähän nuo vihollisen dronet, tuo tutka drone sitten leijuisi 50-100m korkeudessa, kaapelin päässä valvomassa ilmatilaa.
 
Back
Top