Maavoimien kehittäminen

Jenkeiltä käytettyjä M2/M3 Bradley ajoneuvoja jos saisi halvalla. Maastoliikkuvuus ja muutenkaan ei CV90 luokkaa, mutta riittävä suomelle. Tykki tosin vain 25mm, mutta TOW ohjukset katolla.

En panostaisi tuollaiseen ikivanhaan rautaan, jonka aseistus ja sensorit ovat menneeltä vuosituhannelta. Telakalusto on kuitenkin kallista operoida joka tapauksessa, joten sama ostaa nykyaikaisempaa. Jossakin vaiheessa loppuu Z-joukoiltakin kunnostettavat BMP-2:n aihiot varikoilta ja vastaan voi alkaa tulla niitä toistaiseksi lähinnä asemessuilla nähtyjä ihmeaseita, jolloin itselläkin pitäisi olla modernia suorituskykyä.

Katsotaan ennemmin, mitä se uusi yhteispohjoismainen CV90-aiesopimus tuottaa ja tilataan samalla Patria 6X6:ia jatkuvalla syötöllä kotimaasta, jotta traktorijoukoista päästäisiin hiljalleen eroon. Siinä rinnalla toki pohjoisen joukoille niitä FAMOUS-projektin tuotoksia, jahka saadaan tuotantovalmis versio aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Edellisen listan lisäksi tarvitaan myös erikoisamputarvikkeita sekä tykistölle että heittimistölle, maaliin ohjautuminen, panssarintorjunta, rypäle. Lisää raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita ml. PrSM heti kun niitä aletaan USA:n ulkopuolelle myymään.

Kranaattikonekiväärejä, raskaita konekiväärejä NATO kaliiberissa sekä 40 mm kranaattipistooleja, tarkkuuskivääreistä lienee vanhat mallit jo poistuneet, mutta mikäli ei niin uusittava kaikki ja hankittava kohtuullinen määrä lämpökiikareilla varustettuja malleja.
 
Naapurilla on jäljellä lihajoukkoja ja siviilielämän paskomiseen soveltuvia semityhmiä kaukoaseita.
Asia mihin meillä ei ole varaa, on miehistön menetys KIA. Kuollaan sukupuuttoon muuten.
Miten eka torjutaan ja toinen vältetään? Siihen all in. Mielellään kotimaista ja simppeliä. Taloja saa uusia, ihmisiä ei.
 
Maavoimat ovat siis jotain 160 000 sotilasta. Loput 280 000:sta on Meri- ja Ilmavoimia tai ylijohdon joukkoja ja laitoksia/vast. Noista 160 000:sta ehkä puolet on taistelukosketuksessa viholliseen suoraan.

Kansalliskaarti pitäisi ehdottomasti perustaa ja varustaa. Siitä saataisiin tärkeää lisäsuorituskykyä "edullisesti".
Itse oon jakana karkeesti, 100 000 operatiivisiin (sisältää muut ylijohdonjoukot) ja 100 000 paikallisjoukkoihin sekä 80 000 ilma- ja merivoimiin.
Rajavartiojoukot noitten lisäksi.

Kaipaan niitä kevyesti varustettuja kodinturvajoukkoja, vapauttamaan PV:n joukkoja tärkeämpiin tehtäviin.
 
Naapurilla on jäljellä lihajoukkoja ja siviilielämän paskomiseen soveltuvia semityhmiä kaukoaseita.
Asia mihin meillä ei ole varaa, on miehistön menetys KIA. Kuollaan sukupuuttoon muuten.
Miten eka torjutaan ja toinen vältetään? Siihen all in. Mielellään kotimaista ja simppeliä. Taloja saa uusia, ihmisiä ei.

Hyvä näkökulma.

Ekaan tepsii raketinheittimet (no, ne on meillä enemmän tarkkuustyökaluja), putkitykistö ja kranaatinheittimet. Sekä luotiaseet - siksi niitä moderneja tulituki-TA-kiväärejä ja konekiväärejä ASAP hankintaan, niillä se tappotyö tehdään, rynkky on itsepuolustukseen.

Toiseen taas tepsii suojavarusteet ja kenttälääkintä, pimeänäkö (hyökätään pimeällä, kun vihollinen ei näe kunnolla), PST-aseet (vanhakin panssarivaunu on vittumainen jyristellessään puolustajan asemien ylitse vaunukonekiväärin piippu punahehkuisena) ja droonitorjunta (ei anneta droonien johtaa tykistötulta ja tiputella käsikranaatteja juoksuhautoihin). Sekä voimakkaat ilmavoimat, jotka pitävät vihollisen helikopterit ja rynnäkkökoneet herran nuhteessa.
 
Edellisen listan lisäksi tarvitaan myös erikoisamputarvikkeita sekä tykistölle että heittimistölle, maaliin ohjautuminen, panssarintorjunta, rypäle. Lisää raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita ml. PrSM heti kun niitä aletaan USA:n ulkopuolelle myymään.

Kranaattikonekiväärejä, raskaita konekiväärejä NATO kaliiberissa sekä 40 mm kranaattipistooleja, tarkkuuskivääreistä lienee vanhat mallit jo poistuneet, mutta mikäli ei niin uusittava kaikki ja hankittava kohtuullinen määrä lämpökiikareilla varustettuja malleja.

Rypäleet on edelleen haram, valitettavasti, Ukraina ei näytä muuttaneen mitään siinä suhteessa. Panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeitakin on markkinoilla rajallisesti - Bonuksia voisi hankkia lisääkin, mutta ne ovat ymmärtääkseni melko kalliita suhteessa suorituskykyyn. Tosin ei ehkä liian kalliita kuitenkaan, muutama tuhat laukausta lisää olisi kiva lisä 155 mm tykistöyksiköille.

PrSM olisi ehdottoman tarpeen, kun ATACMS-hankinta kariutui silloin aikanaan. Toistaiseksi ei vain taida olla saatavilla, ehkä lähempänä vuosikymmenen loppua sitten.

On 26 August 2024, it was announced that the US has turned down a request from Norway to acquire the Precision Strike Missile (PrSM).

 
Vähän reilut 20% menee vuoden 2024 puolustusmäärärahoista kalustohankintoihin, eli noin 1,5 miljardia.
Nykypäivänä halvimmatkin länsimaiset IFV vaunut maksaa sen 10 miljoonaa per.kappale. Kyllä noille hintaa tulee..200 vaunua 2 miljardia.
Vuoden 2024 budjetista hankintoihin menee,
perusbudjetti 1303 M
F-35 1502 M
LV2020 242 M
Yhteensä 3047 M eli hankintoihin 51% kokonaisuudesta. Tavoite on 40% sitten kun isot hankkeet loppuu, saa nähdä päästäänkö siihen. Tyypillinen luku Suomelle oli joskus n. 30%, mutta käteisen vasemmistohallituksen jäljiltä se laski kuin lehmän häntä.
 
Kuinka kevyesti?
Riippuu lopulta mitä tehtäviä niille suunnitellaan, ainakin rynkky, raskaskonekivääri ajoneuvossa ja kevytheitin/kranaattikivääri. Lähinnä vartiointi ja suojaus tehtävät, maastopuku, kypärä, taisteluliivi ja joku valovahvitin kiikari (siviiliversiokin käy) ehkä siviili ottokalustoa.

Raskaimillaan vähä sen Kevyt Osasto M25 kaltainen ilman raskaita heittimiä ja ilmatorjunta- ja panssarin torjuntaohjuksia.

 
Riippuu lopulta mitä tehtäviä niille suunnitellaan, ainakin rynkky, raskaskonekivääri ajoneuvossa ja kevytheitin/kranaattikivääri. Lähinnä vartiointi ja suojaus tehtävät, maastopuku, kypärä, taisteluliivi ja joku valovahvitin kiikari (siviiliversiokin käy) ehkä siviili ottokalustoa.

Raskaimillaan vähä sen Kevyt Osasto M25 kaltainen ilman raskaita heittimiä ja ilmatorjunta- ja panssarin torjuntaohjuksia.


Monet PV:n yksiköt ovat heikommin aseistettuja/varustettuja...
 
Edellä keskityttiin kovasti raskaampiin järjestelmiin, joita toki tarvitaan, mutta muutakin pitäisi olla hankintalistalla...

Etenkin droonitorjuntaa kaivattaisiin lisää Ukrainassa nähdyn valossa. Ohjuksia on toki ostettu niin Stingereitä kuin Bolideja ja ehkä julkisuudelta pimennossa on hankittu/rakennettu EW-järjestelmiäkin, mutta paikallaan voisi olla hankkia myös ilmatorjuntapanssarivaunuja runsaine ampumatarvikevarastoineen erityisesti joukkojen suojaksi.

Samaten jalkaväen kehitystä pitäisi kiihdyttää. Pimeätoimintavarusteita ja ballistista suojaa on tilattu ja tilataan aktiivisesti kotimaasta, mutta jalkaväen aseistuksessa on kehitysvaraa. Uusi rynnäkkökivääri ei ehkä vielä ole täällä eikä tähän hätään oikein ehdi, mutta KIV23:n hankintoja voitaisiin kasvattaa selvästi ja laittaa hankintaan uusi konekiväärimalli täydentämään/korvaamaan nykyisiä. Tällaisten tärkeimpien ryhmäaseiden käyttäjäpohjaa voidaan myös helposti laajentaa nykyisiin reserviläisiin kertausharjoittamalla käyttäjiä uusille asemalleille.

Lisäksi PST-aseisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tilauksessa on toki niin kevyitä kertasinkoja, NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksia kuin Spike-panssarintorjuntaohjuksia, mutta hankintamääriä pitäisi kasvattaa entisestään. Uutena suorituskykynä olisi selvä tarve panssarintorjuntaan kykeneville drooneille ja vaaniville ammuksille.
Dronen torjuntaa pitäisi löytää halvempi systeemi kuin Stinger tai boliden. Hyötysuhde on huononlainen. Ehkä kannattaa odottaa laseraseiden kehitystä ja toivoa parasta.
 
Vuoden 2024 budjetista hankintoihin menee,
perusbudjetti 1303 M
F-35 1502 M
LV2020 242 M
Yhteensä 3047 M eli hankintoihin 51% kokonaisuudesta. Tavoite on 40% sitten kun isot hankkeet loppuu, saa nähdä päästäänkö siihen. Tyypillinen luku Suomelle oli joskus n. 30%, mutta käteisen vasemmistohallituksen jäljiltä se laski kuin lehmän häntä.
Juu katoin tuosta:
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,2 miljardia euroa. Vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,3 prosenttia.

- Maailma Suomen ympärillä on yhä vaarallisempi. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustus on priorisoitava. Budjettiesityksellä teemme lisäpanostuksia Suomen puolustuskykyyn, vahvistamme toimintaamme Nato-maana ja huomioimme tuen Ukrainalle, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Talousarvioehdotuksessa Puolustusvoimille myönnetään 259 miljoonaa euroa korvaamaan Ukrainaan luovutettuja suorituskykyjä. Kokonaisuutena puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2024 noin 1,5 miljardia euroa. Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen korotus on vuonna 2024 suunnitellusti noin 323 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2023.
 
Dronen torjuntaa pitäisi löytää halvempi systeemi kuin Stinger tai boliden. Hyötysuhde on huononlainen. Ehkä kannattaa odottaa laseraseiden kehitystä ja toivoa parasta.

Niinhän sitä pitäisi. Stinger/Bolide on tosiaan kallis/pienilukuinen ja toisaalta toimivuuskin pienempiä drooneja vastaan on hyvin kyseenalainen (olematon lämpöheräte Stingerille ja pienen koon takia varmaan vaikea saada piikille Bolidella). 35 mm IT-tykki hyvillä sensoreilla ja älyammuksilla tarjoaisi kohtuulliset kulut per torjunta, mutta niitä pitäisi ostaa kolminumeroinen lukumäärä (esim. BW:llä oli aikanaan nelisensataa Gepardia ja nykyisenlaisista lennokeista ei silloin oltu kuultukaan), jotta keskeisimmät rintamajoukot saisivat kattavan suojan. Toki se sitten vahvistaisi siinä samassa myös risteilyohjusten ja helikopterien torjuntaa huomattavasti, joten ihan yhden tempun ihme ei olisi kyseessä.
 
35 mm IT-tykki hyvillä sensoreilla ja älyammuksilla tarjoaisi kohtuulliset kulut per torjunta, mutta niitä pitäisi ostaa kolminumeroinen lukumäärä (esim. BW:llä oli aikanaan nelisensataa Gepardia ja nykyisenlaisista lennokeista ei silloin oltu kuultukaan), jotta keskeisimmät rintamajoukot saisivat kattavan suojan. Toki se sitten vahvistaisi siinä samassa myös risteilyohjusten ja helikopterien torjuntaa huomattavasti, joten ihan yhden tempun ihme ei olisi kyseessä.
Samalla ne suojaisi sitä kallisarvoista elävää voimaa. AMV:hen löytynee markkinoilta jokin hyvä torni tähän tarkoitukseen? Halpaa se ei ole, mutta säästetty raha ei lohduta jos ryssä hyökkää.

Miesvoimaa suojaa myös teräskuorinen ajoneuvo joita saa sopivasti kotimaasta Patrialta. Tuotantolinjoja pitää avata lisää ja mieluiten välittömästi.

Lihahyökkäyksiä vastaan toimii miinat. Voimme muistella lämmöllä prinsessa Dianan humaaneja periaatteita, mutta miinakielto on tehty toisenlaiseen aikaan. Nyt tarvitaan rautaa rajalle ja muoviräjähdettä maaperään.

Sama koskee rypäleitä tykistölle. Jos niitä ei löydy markkinoilta ne voidaan suunnitella ja valmistaa itse yksin tai kumppanien kanssa.
 
Rypäleet on edelleen haram, valitettavasti, Ukraina ei näytä muuttaneen mitään siinä suhteessa. Panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeitakin on markkinoilla rajallisesti - Bonuksia voisi hankkia lisääkin, mutta ne ovat ymmärtääkseni melko kalliita suhteessa suorituskykyyn. Tosin ei ehkä liian kalliita kuitenkaan, muutama tuhat laukausta lisää olisi kiva lisä 155 mm tykistöyksiköille.

PrSM olisi ehdottoman tarpeen, kun ATACMS-hankinta kariutui silloin aikanaan. Toistaiseksi ei vain taida olla saatavilla, ehkä lähempänä vuosikymmenen loppua sitten.



USD 3 million each

Although it is unclear how many missiles will be produced under the $220 million contract, considering the cost of an ATACMS missile was about USD 1.5 million in 2022, the PrSM, with its advanced technology, could be priced at up to USD 3 million each.
 
Monet PV:n yksiköt ovat heikommin aseistettuja/varustettuja...
Ei noilla joukoilla todellisuudessa montaa noita raskaampaa aseistusta, pääasiassa rynkky ja pistooli ehkä niitä Kevyt konekivääri 7.62 KVKK 62. Ja maastopuuku, jonkin sortin taisteluvyö sekä aluksi peltikypärä.
Pääasiassa siviilivarustus, ottokalustolla, hommataan paljon siviiliversioita jotka ei täytä PV:n vaatimuksia.

Miun ajatuksissa, olisi ainakin seuraavat joukot

Aseelliset osat:
a) Suojajoukot - Tehtävänä nimensä mukaan suojata tärkeitä kohteita kuten tehtaita, logistiikka keskuksia ja varastoja yms. joitakin PV:n pienempiä kohteita, tarvittaessa perustaa tarkastuspisteitä. Muistuttaa eniten sotilasyksikköä raskaampi aseistus (ottoajoneuvot, rynkky, pistooli, kvkk ja siviili kiikarikivääri, jos riittää jakaa niin Rskk ajoneuvossa, kevytheitin eli kannettava/raahattava aseistus) parempi sotilaalinen koulutus. Ottaa osin maakuntakomppanioiden tehtäviä vastuulleen.

b) Vartiojoukot - Tehtävänä pitää yllä yleistä järjestystä, muistuttaa enemmän Vartiointiliikkeiden vartioita, kuitenkin aseistettuja (rynkky ja pistooli). Vartioivat esim. tyhjiä asuntoja ja liikkeitä evakoidulla alueella ryöstelyn ja vandalismin varalta, liikkuvat partiot. Toimen kuvaan kuuluu myös liikenteen ohjaus. Ottaa osin maakuntakomppanioiden tehtäviä vastuulleen.

Aseeton osa:
Toimii viranomasiten kanssa virkaapuosana (ottaa tältä osin maakuntakomppanioiden tehtäviä vastuulleen)
Näille annetaan ansiapu- ja pelastusalan koulutusta. Toimivat "muuttomiehinä" eli auttavat siviilejä evakoinneissa ja omaisuuden siirroissa vaurioituneista rakennuksista ja auttavat evakointikeskuksissa sekä auttavat raivaus ja korjaustoiminnassa.

Kaikille joukoille kuuluu "aistin varainen ilmavalvonta" droneja vastaan

Maakuntakommpaniat keskittys nimenomaan sotilaaliseen toimintaa.
 
Juu katoin tuosta:
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,2 miljardia euroa. Vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,3 prosenttia.

- Maailma Suomen ympärillä on yhä vaarallisempi. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustus on priorisoitava. Budjettiesityksellä teemme lisäpanostuksia Suomen puolustuskykyyn, vahvistamme toimintaamme Nato-maana ja huomioimme tuen Ukrainalle, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Talousarvioehdotuksessa Puolustusvoimille myönnetään 259 miljoonaa euroa korvaamaan Ukrainaan luovutettuja suorituskykyjä. Kokonaisuutena puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2024 noin 1,5 miljardia euroa. Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen korotus on vuonna 2024 suunnitellusti noin 323 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2023.
Kokonaisuutena se luku on hiukan yli 3 MRD euroa. Myös LV2020 ja F-35 -hanke ovat puolustusmateriaalin hankintaa. Ne ovat vain omana lohkonaan PLM:n sivuilla.
 
USD 3 million each

Although it is unclear how many missiles will be produced under the $220 million contract, considering the cost of an ATACMS missile was about USD 1.5 million in 2022, the PrSM, with its advanced technology, could be priced at up to USD 3 million each.
Onko vaan parempi hankkia lisää JASSM(ER) kaukovaikutukseen?


lisäksi tälläinen:
"On 26 August 2024, it was announced that the US has turned down a request from Norway to acquire the Precision Strike Missile (PrSM)."
 
Onko vaan parempi hankkia lisää JASSM(ER) kaukovaikutukseen?


lisäksi tälläinen:
"On 26 August 2024, it was announced that the US has turned down a request from Norway to acquire the Precision Strike Missile (PrSM)."
Aika kummallista.

Cancelled or rejected sales​

[edit]
21px-Flag_of_Norway.svg.png
Norway
- US denied sale of PrSM and ER-GMLRS.
 
Aika kummallista.

Cancelled or rejected sales​

[edit]
21px-Flag_of_Norway.svg.png
Norway
- US denied sale of PrSM and ER-GMLRS.

Voi olla, että kaikki mitä tehdas tekee menee Ukrainaan (tai USA:n omiin varastoihin korvaamaan Ukrainaan annettuja). Siksi ei haluta myydä.
 
Back
Top