Maavoimien kehittäminen

[Jopuni]

Sisältääkö lisähankinta ajatus sen, että Suomessa ei operoisi yhtään esimerkiksi Britannian, Ranskan tai USAn hävittäjää?

Olen enemmän kuin varma, että Suomen kentiltä mahdollisessa sotatilassa operoi ainakin Norfolkin komennossa olevien NATO valtioiden koneita ja määrä on kymmeniä.

Lähinnä siksi mietin, että infra on rajallinen ja jos me hankimme lisää hävittäjiä niin sitten tänne mahtuu vähemmän liittolaisten koneita.

Mieluummin käyttäisin sen rahan ilmatorjunnan parantamiseen etenkin ballististen torjuntakykyyn ja noiden olemassa olevien sekä tulevien hävittäjien aseistuksen parantamiseen sekä mahdollisesti niihin kahteen seuraavaan Pohjanmaa luokan fregattiin - ja maavoimien iskukykyyn myös monipuolisesti.

Kyllä ilmavoimille tuo 64 konetta riittä kun toiminta varoja on tarpeeksi.

Maavoimille sellaiset 10 miljardin erillisbudjetti raskaan kaluston hankinnoille.
Parin uuden panssariprikaatin (Leo 2a7, CV9035) kaluston hankkintaan, olis sitten 2 psvprikaatia, 3 mekanisoituataisteluosastoa (Leo 2a6 +CV9035) joukko erillisiä panssarikomppanioita (Leo 2a4) ehkä vanhat ryssän kalusto 4 moottoroituuntstosastoon reserviin.

Normaalilla 2,0+% budjetilla koulutusta/kertausta lisää ja muuta pienempää varustusta, ehkä tuostä riittäisi hiukan laivastollekkin

 

[Pandahki]

Olen aikaisemminkin maininnut foorumilla mutta toistetaan vielä että ihan ensimmäisenä olisi hienoa Uudistetuissa paikallisjoukoissa(omalle ketjulle aihe?) olisi ilmoitettu mahdollinen toimialue itärajan maakunnassa vaikka ei siellä päin asuisikaan.
Tämä motivoisi aktiivi reserviläisiä mm kyseiselle alueelle esim maakuntaan tutustumaan omatoimisesti ja taas realisoisi vähemmän aktiivisia että toiminta alue olisi paikjoukollakin itärajan tuntumassa eikä selustan suojissa porttia vahtimassa.

Jotoksia jne on myös hyvä järjestää rajan tuntumassa mahdollisimman paljon. Omakohtaisesti voin sanoa, että mm. Joutsenon maasto on jo melkolailla hallussa. Jo yksi ukko komppaniassa, joka suunnilleen muistaa minkälainen ura tai puuston ikä jossakin paikassa on, voi olla kullan arvoista tietoa kun operaation tanssiliikkeitä sovitetaan kartalle.

 

[Analysti]

Kyllä ilmavoimille tuo 64 konetta riittä kun toiminta varoja on tarpeeksi.

Maavoimille sellaiset 10 miljardin erillisbudjetti raskaan kaluston hankinnoille.
Parin uuden panssariprikaatin (Leo 2a7, CV9035) kaluston hankkintaan, olis sitten 2 psvprikaatia, 3 mekanisoituataisteluosastoa (Leo 2a6 +CV9035) joukko erillisiä panssarikomppanioita (Leo 2a4) ehkä vanhat ryssän kalusto 4 moottoroituuntstosastoon reserviin.

Normaalilla 2,0+% budjetilla koulutusta/kertausta lisää ja muuta pienempää varustusta, ehkä tuostä riittäisi hiukan laivastollekkin

Ei tule tapahtumaan erillisibudjettia, mutta puolustumenojen 6 - 7 mrd taso mahdollistaa nuo noin 10 vuoden aikajänteellä. Ongelmaksi voi muodostua hankintaorganisaation koko ja osaaminen. Se on selvästikin romahtamassa PV-uudistuksen aiheuttamien muutoksien takia.

 

[ajs178]

Kun katsoo näiden maiden konemääriä (pl USA) ja niitä alueita, joilla ei ole varaa hävittäjiinn niiden oman vastuualueen lisäksi, niin voi todeta ettei niitä ole liikaa missään. Voi olla, ettei esim Britanniasta irtoa yhtään konetta tänne. Kokonaisuudessaan uskon kyllä myös kymmeniin lisäkoneisiin tänne. Ovat takuulla tarpeen joka ikinen.

Hävittäjät ovat näin isossa maassa huomattavasti tehokkaampi ratkaisu kuin ilmatorjunta.

Tukeutumisinfran parannus liittolaisia varten on varmaankin seuraava iso ja kallis projekti. Uskon, että se myös tapahtuu.

NATO-maiden koneet saattaisivat mieluummin tukeutua Ruotsin tukikohtiin, vaikka operoisivatkin Suomen alueella. Tarvittaessa ilmatankkaus Pohjanlahden yllä. Sitähän on aika paljon harjoiteltukin - luulisi, ettei turhaan harjoitella, jos ei ole tarkoitus hyödyntää tosi tilanteessa

 

[hillhead]

Jotoksia jne on myös hyvä järjestää rajan tuntumassa mahdollisimman paljon. Omakohtaisesti voin sanoa, että mm. Joutsenon maasto on jo melkolailla hallussa. Jo yksi ukko komppaniassa, joka suunnilleen muistaa minkälainen ura tai puuston ikä jossakin paikassa on, voi olla kullan arvoista tietoa kun operaation tanssiliikkeitä sovitetaan kartalle.

Totta kai. Salpalinjalla tulisi nähtyä samalla historiaakin.
Maasto on jo itsessään hyvin erilaista verrattuna esim länsirannikon alueisiin puhumattakaan hiekkakangas harjoitusalueista.Samalla se motivoisi harjoitteluun realistisella toiminta alueella

Mpk lle pitäisi saada toimitiloja ja alueita koulutuksesn itärajan maakuntiin.
Mikäli 120milj tulee eurojaskasta niin huomaatte kyllä ketä sen voitti .

 

[hillhead]

Hävittäjien rahoitus on valmis.

Kahdessa vuodessa järjestyy esittämäsi 5 mrd€ rahoitus maavoimille, mikäli sellainen nopeutus olisi PV:n ja Puolustusministeriön mukaan tarpeen. Ne kamppeet, mitä tarvitaan ei järjesty edes 4 vuodessa eikä niille käyttäjät koulutettuna, joten sinällään rahoituksella ei ole niin väliä. Siksi maavoimien vuoro on 2027 alkaen.

Noita ns. rauhan ajan suunnitelmia voisi kyllä vähän tarkastella.Juuri sen takia koska toiminta on muutenkin hidasta ja meri kaapelia katkeaa turhan tiuhaan tahtiin. Puhumatta siitä jos Ukrainan tilanne jäätyy ja Kiina härkkii taiwaniin.

Panostaa edes niihin mitkä tiedetään jo nyt testatuksi. Ja uusien testausta nopeuttaa.
Tilausta menemään joten ei jää siitä kiinni ainakaan. Valmistuu sitten kun valmistuu.

Hävittäjä päätös tehtiin joulukuussa -21 ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa -22.
Askel merkit olivat nähtävissä aikaisemmin. Välttämättä ei kannata antaa liiallista etulyöntiasemaa.

 

[Rakettimies]

Menee kyllä aiheen ohitse, mutta se unohtuu jatkuvasti tuosta NATO-spekulointikeskustelusta, että operatiivista suunnittelua tehdään NATOn puitteissa. Mahdolliset vahvennukset korvamerkitään, varastointia järjestetään ja joukkojen läsnäoloon on omat järjestelyt (FLF). Ollakseen mitenkään uskottava ja nopea, valmistelujen pitää olla valmiita. Tämä tarkoittaa myös materiaalista apua: se ei tapahdu välittömästi ja liittolaisilla on myös omat tarpeensa. Tuki on jo laajalti etukäteen korvamerkitty, jos taasen ei ole - suunnitteluun osallistuneet eivät ole tehneet työtänsä!

Jv-miinat on semmonen suorituskyky, jolle on tarve, oli miten oli. Ihan MAAVTST 15 mukaisessakin toiminnassa aivan lyömätön ase vihollisen liikkeen kanavoitiin ja estämiseen. Varsinaista korvaavaa suorituskykyä ei koskaan saatu, vaan PV joutui rationalisoimaan toimintojaan. Operatiivinen tulenkäyttö on olennainen osa suorituskykyä, mutta ei se taisteluosaston jääkärikomppaniaa välttämättä lämmitä kuin välillisesti. Kaikki keinot käytettäköön. Oma roolinsa on myös sillä, että nykyinen PVKOM on edeltäjäänsä suorapuheisempi materiaalitarpeista sekä ymmärtää julkisen keskustelun ja paineen toolin.

Epäsuoran kehittäminen lisähankinnoilla on yksi maavoimien ykkösprioriteetti. Vanhempaa kauemman kantaman tykistöä on poistunut merkittäviä määriä (130 mm & 152 mm). FAMOUS-hankintoihin menee varmasti myös reippaasti rahaa, sillä korvattavia TEA on varsin paljon. Lisää pst-ohjuksia ja sinkoja. Noin lyhyesti: kaikkea kulutustavaraa vain tilaukseen ja omaa tuotantokapasiteettia ylös. Valmius myös droonien massavalmistukselle ja kouluttamiselle.

 

[Jopuni]

Ei tule tapahtumaan erillisibudjettia, mutta puolustumenojen 6 - 7 mrd taso mahdollistaa nuo noin 10 vuoden aikajänteellä. Ongelmaksi voi muodostua hankintaorganisaation koko ja osaaminen. Se on selvästikin romahtamassa PV-uudistuksen aiheuttamien muutoksien takia.

Näihin se valitettavasti on, mutta jos lasketaan panssarikaluston päivitys, korvaaminen ja lisä hankinnat sekä 122mm -> 155mm tykistön korvaaminen yhdistettynä TREMOS järjestelmien käyttöön ottoon yms tarpeellisen hankintaan maavoimille pitäs kyllä puolustus budjettia nostaa reilusti jotta kaikkeen pystytään, ja vähän vois aikataulua kiristää niin että 2035 olis kaikki kunnossa.

Jos puolustus budjetti olis tasan 2% ja nuo maavoimien edellä luetellut hankinnat tehtäs erillisrahoituksella jäisi pv:lle rahaa toimintaan (kertausharjoitukset + lisää kantahenkilökuntaa) ja jopa korvettien aseistuksen täydentämiseen.

 

[Analysti]

Näihin se valitettavasti on, mutta jos lasketaan panssarikaluston päivitys, korvaaminen ja lisä hankinnat sekä 122mm -> 155mm tykistön korvaaminen yhdistettynä TREMOS järjestelmien käyttöön ottoon yms tarpeellisen hankintaan maavoimille pitäs kyllä puolustus budjettia nostaa reilusti jotta kaikkeen pystytään, ja vähän vois aikataulua kiristää niin että 2035 olis kaikki kunnossa.

Jos puolustus budjetti olis tasan 2% ja nuo maavoimien edellä luetellut hankinnat tehtäs erillisrahoituksella jäisi pv:lle rahaa toimintaan (kertausharjoitukset + lisää kantahenkilökuntaa) ja jopa korvettien aseistuksen täydentämiseen.

En oikein henkilökohtaisesti välittänyt siitäkään kun sota-alukset ja hävittäjät hankittiin "erillisrahoituksella". Samaa rahaa se loppujen lopuksi on ja on vähän noloa, että tälläiseen kikkailuun joudutaan turvautumaan maan puolustuskyvyn turvaamiseksi.
Mutta tietenkin pääasia on, että laivat ja hävittäjät saatiin, ei tässä tyylipisteiden perässä kukaan ole.

 

[Jopuni]

En oikein henkilökohtaisesti välittänyt siitäkään kun sota-alukset ja hävittäjät hankittiin "erillisrahoituksella". Samaa rahaa se loppujen lopuksi on ja on vähän noloa, että tälläiseen kikkailuun joudutaan turvautumaan maan puolustuskyvyn turvaamiseksi.
Mutta tietenkin pääasia on, että laivat ja hävittäjät saatiin, ei tässä tyylipisteiden perässä kukaan ole.

Tietysti olisi hyvä jos rahaa olisi budjetissa tarpeeksi kokoajan, vaan nythän korjataan vuosien kituuttamisesta tullut vajaus. Kun on saatu kiireesti isommat puutteet korjattua, niin sitten voidaan sillä 2+% budjettirahalla kehittä, varustaa ja yllä pitää rauhalliseen tahtiin toimintaa.

 

[-TripleX-]

En oikein henkilökohtaisesti välittänyt siitäkään kun sota-alukset ja hävittäjät hankittiin "erillisrahoituksella". Samaa rahaa se loppujen lopuksi on ja on vähän noloa, että tälläiseen kikkailuun joudutaan turvautumaan maan puolustuskyvyn turvaamiseksi.
Mutta tietenkin pääasia on, että laivat ja hävittäjät saatiin, ei tässä tyylipisteiden perässä kukaan ole.

Kyllä erillisrahoituksella on maksajan puolelta iso merkitys. Sillä korvamerkitään rahat siihen hankintaan, sotilaat joutuvat sitoutumaan hankkeeseen aivan eri tavalla kaikilla tasoilla ja saamaan mahdollisimman suuren vaikutuskyvyn annetulla budjetilla ja nimenomaan hankkeessa olevat virkamiehet ovat siitä (näkyvästi) tilivelvollisia, eikä hankkeeseen sitten vaikuteta esimerkiksi Puolustusvoimien sisäisellä priorisoinnilla, joka olisi riskinä muun tyyppisessä rahoituksessa, eli yhtäkkiä komentajan vaihtuessa voisikin käydä niin että hankitaankin vain 3 fregattia ja oikeastaan karsitaankin niiden aseistuksesta kolmasosa vielä pois niin saadaan käytettyä 300-400 miljoonaa johonkin muuhun, mutta oikeastaan sillä rahalla ei saatu lähellekään sitä mitä alunperin lähdettiin hakemaan ja kaupan päälle voisi mennä yksi toimittaja konkurssiin.

Näitähän on eri maiden puolustushankinnoissa enemmän kuin tarpeeksi esimerkkejä ilman, että köyhän maan tarvisee samaa apinoida.

 

[Analysti]

Kyllä erillisrahoituksella on maksajan puolelta iso merkitys. Sillä korvamerkitään rahat siihen hankintaan, sotilaat joutuvat sitoutumaan hankkeeseen aivan eri tavalla kaikilla tasoilla ja saamaan mahdollisimman suuren vaikutuskyvyn annetulla budjetilla ja nimenomaan hankkeessa olevat virkamiehet ovat siitä (näkyvästi) tilivelvollisia, eikä hankkeeseen sitten vaikuteta esimerkiksi Puolustusvoimien sisäisellä priorisoinnilla, joka olisi riskinä muun tyyppisessä rahoituksessa, eli yhtäkkiä komentajan vaihtuessa voisikin käydä niin että hankitaankin vain 3 fregattia ja oikeastaan karsitaankin niiden aseistuksesta kolmasosa vielä pois niin saadaan käytettyä 300-400 miljoonaa johonkin muuhun, mutta oikeastaan sillä rahalla ei saatu lähellekään sitä mitä alunperin lähdettiin hakemaan ja kaupan päälle voisi mennä yksi toimittaja konkurssiin.

Näitähän on eri maiden puolustushankinnoissa enemmän kuin tarpeeksi esimerkkejä ilman, että köyhän maan tarvisee samaa apinoida.

Ei se kyllä homma mene niin. Paljonko olet ollut ko hankintoja tekemässä? Noin isoissa hankkeissa raha on korvamerkitty jo Eduskunnassa ja toimeenpanoasiakirjalla käsketään menokohdat. Sen yli ei PV pysty pomppimaan. Käytännössä ei hankeohjausprosessissa vaikuta sitä eikä tätä onko raha "erillisrahoitusta" vaiko normaalia kehykseen kuuluvaa rahoitusta.

Samoin Suomessa ei komentajan vaihto vaikuta jo aloitettuihin hankkeisiin muuta kuin oikeasti perustellusta syystä. Silloinkin lopullinen hyväksyntä on haettava poliitikoilta. Ne kun tässä maassa määrää miten rahat käytetään, ei PV.

Sitten kun on pienemmistä hankkeista ja asioista kyse, voi Eduskunta vain sanoa rahan menevän ko kehoon, ja sitten PV:llä on liikkumavaraa. Mitä pitää ollakin.

 

[-TripleX-]

Ei se kyllä homma mene niin. Paljonko olet ollut ko hankintoja tekemässä? Noin isoissa hankkeissa raha on korvamerkitty jo Eduskunnassa ja toimeenpanoasiakirjalla käsketään menokohdat. Sen yli ei PV pysty pomppimaan. Käytännössä ei hankeohjausprosessissa vaikuta sitä eikä tätä onko raha "erillisrahoitusta" vaiko normaalia kehykseen kuuluvaa rahoitusta.

Samoin Suomessa ei komentajan vaihto vaikuta jo aloitettuihin hankkeisiin muuta kuin oikeasti perustellusta syystä. Silloinkin lopullinen hyväksyntä on haettava poliitikoilta. Ne kun tässä maassa määrää miten rahat käytetään, ei PV.

Sitten kun on pienemmistä hankkeista ja asioista kyse, voi Eduskunta vain sanoa rahan menevän ko kehoon, ja sitten PV:llä on liikkumavaraa. Mitä pitää ollakin.

Ei tarvitse osallistua yhteenkään mikäli ymmärtää korvamerkityn rahan merkityksen ja maksajan motiivit sekä sen, että Suomen on myös noudatettava rahoitussääntöjä tehdessään näitä velkarahalla.


VTV tarkastuskertomus HX hanke


Hallitusohjelman sisältämässä kehyssäännössä on perustellusti määritelty, että mikäli hävittäjähankinnasta aiheutuu kehyskaudella vähemmän menoja kuin mihin on varauduttu, erotusta ei tule käyttää muiden menojen lisäämiseen.

Lisäksi minusta on järkevä huomioida menneisyys ja oppia virheistä, siksikin erillisrahoitus.

En yleensä ole Jaakko Laakson kanssa samaa mieltä oikein mistään, mutta tässä tuo aikajana on kyllä huvittava, pomppimista sanan varsinaisessa merkityksessä.


"Kuinka on mahdollista, että puolustusvoimat piti vielä kesällä 2002 välttämättömänä merivoimien ilmatyynyalushankintaa, joka Laivue 2000:n osana osallistuisi keskeisesti strategisen iskun torjuntaan ja pääkaupunkiseudun puolustamiseen mereltä tulevaa uhkaa vastaan, mutta keväällä 2003 perustelujen kerrottiin muuttuneen aikansa eläneiksi ja itse ilmatyynyalushankinnan tarpeettomaksi ja
kuinka paljon epäonnistunut projekti kokonaisuudessaan on tähän mennessä tullut maksamaan?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk+341/2003

 

[Analysti]

Ei sitä budjetin menokohtaakaan voi käyttää mihinkään muuhun, mihin se Eduskunta on sen rahan myöntänyt. Eli, mahdollisesti kuluttamaton raha jää kokonaan syntymättä. Valtion rahahan tehdään aina kun sitä tarvitaan, nykyään n. 10% osalta pelkästään lainaamalla. Verotulojen virran ja menojen erotus tasataan nykyään aina vain velalla kun ollaan alijäämäisiä. Jakovaraa ei ole.

Tuosta VTV:n kertomuksesta ei kyllä löydy minkäänlaista tukea sille, että puhutaan "erillisrahoituksesta". Ihan samalla tavalla se vaikuttaa valtiontalouteen käytettiinpä mitä termiä vain.

Jaakko Laakson räkytys oli ihan sontaa aina ja joka kerta.

Ilmatyynyalushanke oli järjetön alusta saakka ja itse sanoin kun kuulin sopimuksen syntymisestä, että nyt meni homma metsään. Ja niinhän se meni.

Se, mitä silloin jo olisi tarvittu olisi 4 kpl Turunmaa-luokan seuraajaa, noin 80 - 90 m ja 1350 - 1550 tn pintataistelualusta.

Sinällään se on ihan sama tässä vaiheessa miten homma meni. Ja olen asiasta sitä mieltä kuin olen, ja se on vain pelkkä mielipide. Ei mitään sen enempää eikä vaikuta yhtään mihinkään.

 

[hillhead]

Menee kyllä aiheen ohitse, mutta se unohtuu jatkuvasti tuosta NATO-spekulointikeskustelusta, että operatiivista suunnittelua tehdään NATOn puitteissa. Mahdolliset vahvennukset korvamerkitään, varastointia järjestetään ja joukkojen läsnäoloon on omat järjestelyt (FLF). Ollakseen mitenkään uskottava ja nopea, valmistelujen pitää olla valmiita. Tämä tarkoittaa myös materiaalista apua: se ei tapahdu välittömästi ja liittolaisilla on myös omat tarpeensa. Tuki on jo laajalti etukäteen korvamerkitty, jos taasen ei ole - suunnitteluun osallistuneet eivät ole tehneet työtänsä!

Jv-miinat on semmonen suorituskyky, jolle on tarve, oli miten oli. Ihan MAAVTST 15 mukaisessakin toiminnassa aivan lyömätön ase vihollisen liikkeen kanavoitiin ja estämiseen. Varsinaista korvaavaa suorituskykyä ei koskaan saatu, vaan PV joutui rationalisoimaan toimintojaan. Operatiivinen tulenkäyttö on olennainen osa suorituskykyä, mutta ei se taisteluosaston jääkärikomppaniaa välttämättä lämmitä kuin välillisesti. Kaikki keinot käytettäköön. Oma roolinsa on myös sillä, että nykyinen PVKOM on edeltäjäänsä suorapuheisempi materiaalitarpeista sekä ymmärtää julkisen keskustelun ja paineen toolin.

Epäsuoran kehittäminen lisähankinnoilla on yksi maavoimien ykkösprioriteetti. Vanhempaa kauemman kantaman tykistöä on poistunut merkittäviä määriä (130 mm & 152 mm). FAMOUS-hankintoihin menee varmasti myös reippaasti rahaa, sillä korvattavia TEA on varsin paljon. Lisää pst-ohjuksia ja sinkoja. Noin lyhyesti: kaikkea kulutustavaraa vain tilaukseen ja omaa tuotantokapasiteettia ylös. Valmius myös droonien massavalmistukselle ja kouluttamiselle.

Drooni hommia on koulutettu jo pidemmän aikaa ja tuotantoakin on omasta takaa. Droonit vanhenee nopeasti joten eipä niitä varastoon kannata pitkäksi aikaa ostaa.
Warmate dronen kaltaista tilaukseen Puolasta samalla.

Operatiivista tykistöä on rakennettu pidemmän aikaa. Sillä onnistuu myös taktinen tulenkäyttö. Ongelmana lienee liian vähäinen tykkimäärä. Ja korvaavat on huomattavasti kalliimpaa kuin mitä vanha. Enemmänkin voisi vielä olla mitä nykyinen määrä.
Epäsuora on se mikä pitää jalkaväen kurissa ja vanhempikin ressu kykenee laittamaan murkulaa putkeen. Ja totta kai krh kulkee siinä samassa.

Maastokuorma-autoja pitäisi ostaa reilusti suurempia määriä. Mielellään jotain miehistön kuljetus konttilavoja samalla.
Ei riitä rahat paikjoukoille asti ostaa kuljetuspanssareita tarvittavia määriä ja Operat niitä enemmän tarvitsevatkin.

Pioneerit
Raivaimet
Panssaroitua maanrakennus kalustoa reilusti lisää. Voipi olla että joutuu tekemään Salpalinjan kaltaista samalla mitalla useampia kerroksia.

Jalkavöelle pimeänäköä, Sakon tuki ja tarkkari arskoja paljon.

 

[Mikfin70]

Ei tule tapahtumaan erillisibudjettia, mutta puolustumenojen 6 - 7 mrd taso mahdollistaa nuo noin 10 vuoden aikajänteellä. Ongelmaksi voi muodostua hankintaorganisaation koko ja osaaminen. Se on selvästikin romahtamassa PV-uudistuksen aiheuttamien muutoksien takia.

Puolustusvoimat palkkaa ison määrän työntekijöitä Pirkanmaalle – Tällaisia töitä on tarjolla, ja näin niissä tienaa

Puolustusvoimien siviilitoimialajohtaja, ylitarkastaja Monica Sandell kertoo tässä jutussa, millaisia työpaikkoja on tarjolla ja mitä niissä voi tienata. Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksessa Tampereella työskentelevän Liisa Hiltusen aiemmat työnantajat ovat Metso ja Nokian Renkaat.

www.aamulehti.fi

 

[Commander]

Tietysti olisi hyvä jos rahaa olisi budjetissa tarpeeksi kokoajan, vaan nythän korjataan vuosien kituuttamisesta tullut vajaus. Kun on saatu kiireesti isommat puutteet korjattua, niin sitten voidaan sillä 2+% budjettirahalla kehittä, varustaa ja yllä pitää rauhalliseen tahtiin toimintaa.

Tarkoitit varmaan "vuosikymmenien kituuttamisesta"....?

 

[-TripleX-]

Summa Defence ostanut pienen yrityksen, jonka toiminta on Latviassa ja on keskittynyt taistelijan tilannekuvan parantamiseen ilmeisesti kypäräkiinnitteisillä näytöillä (AR & VR) tms. ja tekniikkaan, joilla se tilannekuva muodostetaan erilaisten sensoreiden tuottamasta datasta.

Summa Defence acquires Lightspace, expanding expertise in defence and healthcare XR technologies

Summa Defence Ltd has announced the acquisition of Lightspace, a US-based deep technology company specialising in augmented reality (AR) and virtual reality (VR) solutions.

defence-industry.eu

 

[J0h1F]

Se mitä venäjä osaa ja mitä sillä on eli massamainen jalkaväen,tykistön ja panssareitten käyttö ja kaiken lisäksi Suomen pinta ala,muoto sekä maasto suosii vielä Ukrainaa enemmän kyseistä taktiikkaa.

Mjaa, kyllä Suomen maaston on perinteisesti katsottu suosivan meidän taistelutapaamme ja puolustajaa paljon enemmän kuin mekanisoitua hyökkääjää. Mekanisoidun sodankäynnin doktriinithan on luotu Keski-Euroopan peltoaukeille, ei peitteiseen ja kivikkoiseen, vesistöjen ja soiden rikkomaan metsämaastoon.

En oikein henkilökohtaisesti välittänyt siitäkään kun sota-alukset ja hävittäjät hankittiin "erillisrahoituksella". Samaa rahaa se loppujen lopuksi on ja on vähän noloa, että tälläiseen kikkailuun joudutaan turvautumaan maan puolustuskyvyn turvaamiseksi.
Mutta tietenkin pääasia on, että laivat ja hävittäjät saatiin, ei tässä tyylipisteiden perässä kukaan ole.

Se antaa poliitikoille näennäisen hallinnan siitä, mitä hankitaan.

 

[hillhead]

Mjaa, kyllä Suomen maaston on perinteisesti katsottu suosivan meidän taistelutapaamme ja puolustajaa paljon enemmän kuin mekanisoitua hyökkääjää. Mekanisoidun sodankäynnin doktriinithan on luotu Keski-Euroopan peltoaukeille, ei peitteiseen ja kivikkoiseen, vesistöjen ja soiden rikkomaan metsämaastoon.

Mikäli katsotaan meidän puolustukseen tarkoitettua taistelutapaa niin samaa mieltä. Emme tarvitse suuria määriä mekanisoituja joukkoja toisin kuten hyökkäävä osapuoli.
Oli maa ja maasto mikä tahansa niin maavoimat tarvitsevat hyökkäykseen suuren määrän panssaria jalkaväen tueksi ja vielä ei ole tullut panssarivaunua korvaava laitetta.
Ja tietysti jalkaväkeä tarvitaan taas panssareiden tueksi sekä alueiden tarkistamiseen yms hallintaan.

Ukrainan isompi pinta ala ja avoin maasto tuo välittömän tarpeen juurikin panssareille ja ajoneuvoille miehistön kuljetukseen.

Avoin maasto estää myös hyökkäävän joukon tehokkaan jalkaväen käytön koska ei ole suojaa mihen nojata toimintaa.
Ampuma etäisyydet jäävät pitkiksi jolloin tarkkarit ja kk t pyyhkivät alueita ja rynkkymiehet kärvistelvät.
Sama tietysti onnistuu täälläkin päin mutta vaatii reippaita maanrakennus ja metsätöitä.

Avoin maasto mahdollistaa pidemmältä matkalta yksittäisen sotilaan vaikuttamisen myös panssariin pst ohjuksella taikka pst droonilla.

Jalan Ukrainassa ei tee juuri mitään pitkien etäisyyksien vuoksi pois lukien taajamat ja juoksuhaudat.
Suomen metsämaaston edut toimivat molempiin suuntaan.
Lyhyet näköetäisyydet rajaavat toiminta etäisyyksiä jolloin sijainti on helpompi päätellä.
Metsämaasto suojaa niin että sieltä metsänkautta voi koukata ja Suomen pienempi pinta-ala ja muoto mahdollistaa sen että teoriassa voisi kävellä Ouluun asti.