Maavoimien kehittäminen

hillhead kirjoitti:
Mikäli katsotaan meidän puolustukseen tarkoitettua taistelutapaa niin samaa mieltä. Emme tarvitse suuria määriä mekanisoituja joukkoja toisin kuten hyökkäävä osapuoli.
Oli maa ja maasto mikä tahansa niin maavoimat tarvitsevat hyökkäykseen suuren määrän panssaria jalkaväen tueksi ja vielä ei ole tullut panssarivaunua korvaava laitetta.
Ja tietysti jalkaväkeä tarvitaan taas panssareiden tueksi sekä alueiden tarkistamiseen yms hallintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuota samaa oon ittekseni pohtinut, miten dronet vaikuttaa suomen maastossa panssariaseen käyttöön, onko tarvetta lisätä taisteluvaunuja enää ajankohtainen, riittääkö nykyinen määrä.
 
hillhead kirjoitti:
Mikäli katsotaan meidän puolustukseen tarkoitettua taistelutapaa niin samaa mieltä. Emme tarvitse suuria määriä mekanisoituja joukkoja toisin kuten hyökkäävä osapuoli.
Oli maa ja maasto mikä tahansa niin maavoimat tarvitsevat hyökkäykseen suuren määrän panssaria jalkaväen tueksi ja vielä ei ole tullut panssarivaunua korvaava laitetta.
Ja tietysti jalkaväkeä tarvitaan taas panssareiden tueksi sekä alueiden tarkistamiseen yms hallintaan.

Ukrainan isompi pinta ala ja avoin maasto tuo välittömän tarpeen juurikin panssareille ja ajoneuvoille miehistön kuljetukseen.

Avoin maasto estää myös hyökkäävän joukon tehokkaan jalkaväen käytön koska ei ole suojaa mihen nojata toimintaa.
Ampuma etäisyydet jäävät pitkiksi jolloin tarkkarit ja kk t pyyhkivät alueita ja rynkkymiehet kärvistelvät.
Sama tietysti onnistuu täälläkin päin mutta vaatii reippaita maanrakennus ja metsätöitä.

Avoin maasto mahdollistaa pidemmältä matkalta yksittäisen sotilaan vaikuttamisen myös panssariin pst ohjuksella taikka pst droonilla.

Jalan Ukrainassa ei tee juuri mitään pitkien etäisyyksien vuoksi pois lukien taajamat ja juoksuhaudat.
Suomen metsämaaston edut toimivat molempiin suuntaan.
Lyhyet näköetäisyydet rajaavat toiminta etäisyyksiä jolloin sijainti on helpompi päätellä.
Metsämaasto suojaa niin että sieltä metsänkautta voi koukata ja Suomen pienempi pinta-ala ja muoto mahdollistaa sen että teoriassa voisi kävellä Ouluun asti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei sitä metsämaastoa ole kovin kauaa sen jälkeen kun tykit alkavat puhua.

Se muuttuu jotakuinkin tällaiseksi kuin Serebryankan metsä Ukrainassa.

Metsäpalo voi myös tuhota kaikki miinoitteet maastosta.

GLHwVGfWYAAyWOo.jpg_large.webp
 
Jopuni kirjoitti:
Tuota samaa oon ittekseni pohtinut, miten dronet vaikuttaa suomen maastossa panssariaseen käyttöön, onko tarvetta lisätä taisteluvaunuja enää ajankohtainen, riittääkö nykyinen määrä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Avoimessa maastossa luulisi drone toiminnan olevan helpompaa toteuttaa mutta kyllä niillä tehtäviä on myös metsämaastoissa.

Dronet eivät ole poistaneet minkään tarvetta vaan lisännyt sitä. Esim anti drone toiminta.
Panssarivaunuja ei ole vielä korvattu toisella järjestelmällä vaikka PST aseistusta on aina ollut ja se kehittyy.


Panssarivaunujen,sekä amoksen suorasuuntaus tuli pehmeää maalia vastaan on arvokasta tukea myös paikjoukkoja ajatellen.
 
-TripleX- kirjoitti:
Ei sitä metsämaastoa ole kovin kauaa sen jälkeen kun tykit alkavat puhua.

Se muuttuu jotakuinkin tällaiseksi kuin Serebryankan metsä Ukrainassa.

Metsäpalo voi myös tuhota kaikki miinoitteet maastosta.

Katso liite: 110519
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulipaloja on käytetty hyödyksi sodankäynnissä aina. Siinä kun tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta niin vahvimmatkin linnoitukset tyhjenevät nopeasti. Syytä on tehdä esivalmisteluja että näin ei pääse käymään.


Kuvan kaltaisessa tilanteessa ilma esim. drone tiedustelu helpottuu mutta silti puut luovat katvealueita vähintäänkin suorasuuntaus tuleen.
Epäsuoran maalialueet ovat muutaman hehtaarin kokoisia ja vaikka tulensiirron myötä muuttuisivat kilometrien laajuisiksi alueisiin niin tämä vaatii aikaa kuten Ukrainassa useampia vuosia.
Ei se tykistökään mikään metsäkone ole.

Jos on tuhansia hehtaareja metsää josta on kymmeniä maan tasalla niin se on pientä verrattuna Ukrainaan missä lähtökohtaisesti metsää ei ole juurikaan.
 
Hyysärin juttu surmanloukuiksi muuttuneista puolijoukkueteltoista:

www.hs.fi

Sotavarusteet | Koko kansan tuntema puolijoukkueteltta voi jäädä historiaan – Korvaaja voi olla pussi, josta moni ei ole kuullut

Ukrainan sota on osoittanut, että puolijoukkueteltta on vihollisen droonien vuoksi turvaton majoitusväline.
www.hs.fi www.hs.fi

Koko kansan tuntema puolijoukkueteltta voi jäädä historiaan – Korvaaja voi olla pussi, josta moni ei ole kuullut​

Sotavarusteet | Ukrainan sota on osoittanut, että puolijoukkueteltta on vihollisen droonien vuoksi turvaton majoitusväline.

Jarmo Huhtanen HS
11:17

Lähes jokaisen suomalaisen tuntema puolijoukkueteltta saattaa jäädä tulevaisuudessa sotavarusteena sivuosaan. Syynä on Ukrainan sodasta saatu oppi siitä, että telttamajoitus on drooniuhan takia vaarallista.

Majuri Kalle Tuominen Maavoimien esikunnan koulutusosastolta kirjoittaa tuoreessa Jalkaväen vuosikirjassa, että telttojen käytettävyyteen tulisi alkaa suhtautua kriittisesti. Puolustusvoimilla on puolijoukkueteltan lisäksi käytössä myös pienempiä niin sanottuja sissitelttoja.

Tuominen työskentelee Maavoimien esikunnan koulutusosastolla. Hän on kirjoittanut Jalkaväen vuosikirjaan artikkelin Ukrainan sodan opeista jalkaväen kannalta.

Tuomisen mukaan Ukrainan taistelukenttä on lennokkien vuoksi täysin läpinäkyvä.

”Ukrainassa on mahdotonta koota joukkoja samaan paikkaan ilman, että siihen kohdistuu asevaikutusta. Todella merkittävä hajauttaminen ja maastouttaminen ovat ainoat keinot pysähtyessä välttää vihollisen asevaikutus”, kirjoittaa Tuominen.

”Yli kolmen sotilaan osastot muodostavat tällä hetkellä maalipisteen, joka voi olla peruste epäsuoran tulen tai itsemurhalennokin käytölle.”

Puolijoukkuetelttaan saattaa majoittua lähes parikymmentä sotilasta ja pienempään sissitelttaan ryhmä eli 8–10 sotilasta.

Lennokkiuhan vuoksi ukrainalainen jalkaväkiryhmä hajauttaa partionsa sadan metrin etäisyydelle toisistaan tai suojautuu rakennuksiin. Tuominen kuvaa lennokkeja pienoisilmavoimaksi, josta on tullut peruuttamaton osa jalkaväen taistelua joukkueen tasalta alkaen.

Tuominen arvioi, että sotilaat voivat jatkossa nukkua lämmitetyissä teltoissa vain tukeutumisalueella eli etäällä rintamasta. Tukeutumisalue on paikka, johon sijoitetaan esimerkiksi joukkojen varastoja. Joukkoja myös huolletaan sieltä käsin, ja siellä voidaan valmistautua uusiin tehtäviin.

”Taistelijoiden ja ryhmien varustusta tulisi kehittää siten, että useimmissa Suomen olosuhteissa kyetään majoittumaan ilman lämmitettävää telttaa.”

Tuomisen mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että jokaiselle taistelijalle jaettaisiin esimerkiksi pieni laavukangas tai niin sanottu bivypussi. Bivy on makuupussin ympärille tarkoitettu säänkestävä kuoripussi. Bivy tai bivvy tulee englannin sanasta bivouac, joka tarkoittaa ulkona leiriytymistä.

Tällaisten majoitusvälineiden avulla voidaan yöpyä niin, ettei viholliselle muodostu houkuttelevaa isoa maalia. Kamiinalla lämmitetyt teltat erottuvat hyvin esimerkiksi droonien lämpökameroilla.

Puolijoukkueteltta on ollut yksi Puolustusvoimien pitkäaikaisimmista ja onnistuneimmista varusteista. Noin 20 sotilaan majoittamiseen tarkoitetun teltan kehittäminen aloitettiin jo 1920-luvulla. Silloin todettiin, että modernissa liikkuvassa sodankäynnissä tarvittiin lämmitettävä majoitusväline, jossa voitiin yöpyä korvessa taajamien ulkopuolella.

Puolijoukkuetelttaan haettiin aluksi mallia Ruotsista. Uusimman nykyisin käytettävän puolijoukkueteltan ensimmäinen perusmalli (m/36) hyväksyttiin 1930-luvulla toimineen niin sanotun kenttävarustustoimikunnan esityksen jälkeen. Korotettuna telttaa voidaan käyttää myös niin sanottuna komentotelttana.

Ennen talvisotaa Puolustusvoimat ehti saada käyttöönsä kankaisia ja pahvisia puolijoukkuetelttoja. Syksyllä 1939 telttoja oli valmistettu 11 700 kappaletta, joista pahvisia oli noin 4 500. Lämmitystä varten oli lähes 9 000 kamiinaa.

Puolijoukkueteltan uusin malli tunnetaan nimellä m/36-20.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hajauttaminen, liike, naamioiminen, linnoittaminen ja harhauttaminen...
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Hyysärin juttu surmanloukuiksi muuttuneista puolijoukkueteltoista:

www.hs.fi

Sotavarusteet | Koko kansan tuntema puolijoukkueteltta voi jäädä historiaan – Korvaaja voi olla pussi, josta moni ei ole kuullut

Ukrainan sota on osoittanut, että puolijoukkueteltta on vihollisen droonien vuoksi turvaton majoitusväline.
www.hs.fi www.hs.fi


Hajauttaminen, liike, naamioiminen, linnoittaminen ja harhauttaminen...
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten vain kunnon makuupussiin ja katettuun makuupoteroon ase kädessä. On ryhmityskin aina valmiina. Toiminnan jälkeen jatketaan unia.
 
Liikkuva taistelutapa ja dronet. Aika vaikea yhdistelmä jos ei ole vastatoimia sulkea taivasta droneista.

Bivy-pussit tai mitä lie, niin ei paljoa kamiinoita poltella. Taistelukyvyn säilyttämisen merkitys nousee aivan uudelle levelille talvisäässä.
 
ak.tied kirjoitti:
Liikkuva taistelutapa ja dronet. Aika vaikea yhdistelmä jos ei ole vastatoimia sulkea taivasta droneista.

Bivy-pussit tai mitä lie, niin ei paljoa kamiinoita poltella. Taistelukyvyn säilyttämisen merkitys nousee aivan uudelle levelille talvisäässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onneksi tuota on harrastettu jo muissa armeijoissa. Ymmärtääkseni myös ruotsissa?

Onneksi varusteet kuivuvat myös pakkasella. Pitää vain olla riittävästi niitä vaihtokamoja.
 
Tuon videon mukaista järjestelmää vois suomeenkin harkita, osaksi maajoukkojen ilmapuolustusta. On monipuolinen ja muunneltavissa oman tarpeen mukaan.

 
ak.tied kirjoitti:
Liikkuva taistelutapa ja dronet. Aika vaikea yhdistelmä jos ei ole vastatoimia sulkea taivasta droneista.

Bivy-pussit tai mitä lie, niin ei paljoa kamiinoita poltella. Taistelukyvyn säilyttämisen merkitys nousee aivan uudelle levelille talvisäässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippumatto ja pressu voisi olla aika hyvä yhdistelmä majoittumiseen? Pressu suojaa sateelta ja ilmatähystykseltä, samalla kun joukko on sen verran hajallaan, että muodostaa enemmän aluemaalin kuin pistemaalin. Toki osa voisi majoittua myös ajoneuvossa, pari lattialle ja jos kylkien penkkirivistöille saisi vielä viriteltyä muutaman makaamiseen kelpaavan paikan.
 
ak.tied kirjoitti:
Liikkuva taistelutapa ja dronet. Aika vaikea yhdistelmä jos ei ole vastatoimia sulkea taivasta droneista.

Bivy-pussit tai mitä lie, niin ei paljoa kamiinoita poltella. Taistelukyvyn säilyttämisen merkitys nousee aivan uudelle levelille talvisäässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kesä ja talvi varmasti hoituvat asiallisesti. Kaikki kurakelit siinä välissä ovatkin sitten haasteellisempia.
 
Huhta kirjoitti:
Riippumatto ja pressu voisi olla aika hyvä yhdistelmä majoittumiseen? Pressu suojaa sateelta ja ilmatähystykseltä, samalla kun joukko on sen verran hajallaan, että muodostaa enemmän aluemaalin kuin pistemaalin. Toki osa voisi majoittua myös ajoneuvossa, pari lattialle ja jos kylkien penkkirivistöille saisi vielä viriteltyä muutaman makaamiseen kelpaavan paikan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossahan voisi osaa varusteistakin kuivattaa, esim roikottamalla riippumaton alla, jolloin ei tarvittaisi jotain erillisiä naruja/riukuja joissa kamat kastuisi sateella.

Ja kun viereen kaivaa sen poteron, niin on suojassa yllättävässäkin tilanteessa...
 
Nargö kirjoitti:
Aika paljon näkee videoita Ukrainasta missä lämpökamerallisella lennokilla hyökätään yksittäistenkin sotilaiden kimppuun. Eikä se ilmiönä varmasti ainakaan vähenemään päin ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruokailua ajatellen myös soppatykit ja trangiat eivät enää toimi lähellä etulinjaa (paitsi bunkkereissa/korsuissa). Pitäisi olla "MRE heater" -annoksia (rauta/magnesium -jauhetta)
 
Muutamamia nostoja puolustusministerin haastattelusta liittyen puolustusselontekoon: https://www.is.fi/politiikka/art-2000010897488.html

Maavoimien kehittäminen ja modernisointi keskiössä melkein 2040 asti. Uudet rynnäkkökiväärit ja ajoneuvokalusto nostoina. Kenraaliluutnantti Heiskanenhan taisi puhua kans Leojen MLU:sta. Tekojen korvaaminen on rahallisesti iso projekti johon taatusti varaudutaan. Pohjana oma toimintakyky ja liittouman yhteiset suorituskyvyt ja suunnittelu siihen päälle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoo, että maanpuolustukseen on luvassa uusia ja isoja investointeja, kun Suomi tulee hankkimaan muun muassa uusia panssariajoneuvoja, johtamisjärjestelmiä ja tekee yksittäisen taistelijan aseistuksen kokonaisuuteen liittyviä hankintoja.

– Tämä on lähes 15 vuoden kokonaisuus ja se saattaa olla kaikkiaan jopa kalliimpi kuin F-35-hävittäjähankinnat, Häkkänen paljastaa IS:lle.
Klikkaa laajentaaksesi...
– Viime kädessä yhteiset suorituskyvyt varmistavat sen, että mahdolliset vastustajat myös tietävät, ettei puolustuksessamme ole mitään aukkoa. Se näkyy uutena elementtinä myös puolustusselonteossa niin, että Naton yhteispuolustus ja Suomen kansallinen puolustus yhteen sovitetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
– Emme valmistele mainittua 5 000:n henkilön ammattireserviä. Meillä on vahva reserviläisarmeija ja erityisen voimakas reserviläispainotus maapuolustuksen joukoissa. Tämä on se ensisijainen ja tärkein kokonaisuus, jota kehitämme, Häkkänen sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top