Ei mentäisi, itänaapurin suorituskyky laskee vielä nopeammin.
Maavoimien kehittäminen
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Ei mentäisi, itänaapurin suorituskyky laskee vielä nopeammin.
Ja elää jatkossakin kun suunnitelmia tehdään odotusarvojen pohjalta ja ne vaikuttavat kykyymme vuosikymmeniä.Hetkesä eläminen ei ole edes realistisesti mahdollista. Kunhan hommassa nyt säilyisi joku tolkku.
Kokonaisuutena kyllä mutta siitä kehitettävästäkin osasta löytyy aina meille haastetta vaikka se olisikin vain 10% koko aparaatista. Vähän eri näköisiä vastatoimia meillä näytään rakennettavan kuin horisontin leveydellä höökivälle panssarijyrälle aikanaan.
Huhta
Greatest Leader
Epäilen.
LV2020 saa(nee) 1,4 miljardia euroa ja HX 10 miljardia euroa budjetin ulkopuolelta. Maavoimat saa hankintoihin budjetin sisältä 3 miljardia euroa 20-luvulla. Vaikka maavoimat ei ostaisi mitään 20-luvulla, ja kyseinen 3 miljardia siirrettäisiin muille puolustushaaroille, niin merivoimien laivueen maksamisen jälkeen HX-hankkeeseen jäisi ruhtinaalliset 1,6 miljardia euroa. Sillä ei montaa konetta hankita...
Venäjällä vanhenee neuvostoperäistä kalustoa etenkin maavoimista, mutta toisaalta teknisemmissä ilmavoimissa ja merivoimissa vanhan kaluston käyttöarvo on jo nykyisellään kyseenalainen. Muutoinkin olen antanut itseni ymmärtää, että aktiivisesti operoitava (versus "parkkeerattiin nää koneet kentänlaitaan Jeltsinin presidenttikaudella ja ovat edelleen kirjoissa ja kansissa") ilmavoimien hävittäjäkalusto on jo nykyisellään pääosaltaan NL:n hajoamisen jälkeen hankittua.
Venäjän reilusta 800 hävittäjästä 249 on Mig-29-mallia, jotka taas sitten eivät ole saaneet päivityksiä sitten Neukkulan. Ja Wikipedia sano8 myös, että näistä 70 prosenttia alkaa olla liian vanhoja lennettäväksi.Epäilen.
LV2020 saa(nee) 1,4 miljardia euroa ja HX 10 miljardia euroa budjetin ulkopuolelta. Maavoimat saa hankintoihin budjetin sisältä 3 miljardia euroa 20-luvulla. Vaikka maavoimat ei ostaisi mitään 20-luvulla, ja kyseinen 3 miljardia siirrettäisiin muille puolustushaaroille, niin merivoimien laivueen maksamisen jälkeen HX-hankkeeseen jäisi ruhtinaalliset 1,6 miljardia euroa. Sillä ei montaa konetta hankita...
Venäjällä vanhenee neuvostoperäistä kalustoa etenkin maavoimista, mutta toisaalta teknisemmissä ilmavoimissa ja merivoimissa vanhan kaluston käyttöarvo on jo nykyisellään kyseenalainen. Muutoinkin olen antanut itseni ymmärtää, että aktiivisesti operoitava (versus "parkkeerattiin nää koneet kentänlaitaan Jeltsinin presidenttikaudella ja ovat edelleen kirjoissa ja kansissa") ilmavoimien hävittäjäkalusto on jo nykyisellään pääosaltaan NL:n hajoamisen jälkeen hankittua.
Ilman lisärahoitusta ilman muuta mennään. Tai sitten kehitetään laihempaa, mutta kovempaa. Ja sekään ei loputtomiin liene mahdollista.
Topikin otsikkoa katsellessa.....olemmekohan me keskustelijat nyt lainkaan kartalla siitä, miten MAAVOIMIA AIOTAAN KEHITTÄÄ? Mitä tarpeita aidossa kehittämisessä on?
Minusta tuntuu, että olemme hieman hakoteillä, kun laskemme ja ynnäämme montako sinkoa on varastossa ja montako ilmatorjuntapökälettä löytyykään......miten pataljoona selviää siitä ja siitä jne.
Yksi väärinymmärrys saattaa piileksiä siinä, että puhutaan hajauttamisesta. Ok, sitä vaan ei pitäne ymmärtää niin, että kaikki asiat hajautetaan. Vaan että on hyvinkin tiivis ydinpalikka per alue, jonka ympärillä toimintamahdollisuudet elävät ja niillä keinoin voidaan saavuttaa myös ratkaisuja.
Epäilen.
LV2020 saa(nee) 1,4 miljardia euroa ja HX 10 miljardia euroa budjetin ulkopuolelta. Maavoimat saa hankintoihin budjetin sisältä 3 miljardia euroa 20-luvulla. Vaikka maavoimat ei ostaisi mitään 20-luvulla, ja kyseinen 3 miljardia siirrettäisiin muille puolustushaaroille, niin merivoimien laivueen maksamisen jälkeen HX-hankkeeseen jäisi ruhtinaalliset 1,6 miljardia euroa. Sillä ei montaa konetta hankita...
Venäjällä vanhenee neuvostoperäistä kalustoa etenkin maavoimista, mutta toisaalta teknisemmissä ilmavoimissa ja merivoimissa vanhan kaluston käyttöarvo on jo nykyisellään kyseenalainen. Muutoinkin olen antanut itseni ymmärtää, että aktiivisesti operoitava (versus "parkkeerattiin nää koneet kentänlaitaan Jeltsinin presidenttikaudella ja ovat edelleen kirjoissa ja kansissa") ilmavoimien hävittäjäkalusto on jo nykyisellään pääosaltaan NL:n hajoamisen jälkeen hankittua.
Kyllä nuo post-neuvostolaiset maavoimakalustotkin ovat aika vähäisiä.... Mitäs niitä on? Noin 550 T-90 -vaunua, noin 600 BMP-3:sta. Jos otetaan kategorioiksi ryntö- ja ps-vaunut onko muita?
Huhta
Greatest Leader
Viittasin HX- ja LV2020-hankkeiden lisärahoitukseen.
Huhta
Greatest Leader
Kaikki neuvostoaikainen kalusto ei ole vanhenemassa. Huomattavan iso määrä T-72:ia on modernisoitu ja mielestäni on kohtuullista olettaa, että sellaiset jatkavat pitkälle tulevaisuuteen. Onhan meikäläisetkin Leopardit helkkarin vanhoja, mutta päivityskierrosten myötä jatkavat ainakin 30-luvulle.
Meillähän on aina ollut lähinnä kevyttä jalkaväkeä. Jos miettii mikä on muuttumassa niin raakasti yksinkertaistaen ajoneuvoja tullee lisää ja tykistöä vähemmän. Viestivälineiden kehittyessä koko toiminnan luonne tietysti muuttuu. Panssarinyrkki tms. on joka tapauksessa pieni jatkossakin. Hajauttamisen kanssa on varmaan sama juttu kuin puolustuksen syvyydessä aikaisemmin. Joitain alueita on pidettäväkin eikä aina voi väistyä ja pakitella.
Mitä taas ampumatarvikkeiden määriin yms. tulee niin on niilläkin varmaan merkitystä kokonaisuudessa. Toisaalta ne tarjoavat kaltaiselleni maallikolle mielenkiinnon kohteen jossa oma ymmärrys juuri ja juuri riittää
Itse tuossa mietin, että kuinka isoja tykistohankkeita olisi D-30:n korvaajalle mahdollista tehdä.
Otin vertailukohteeksi Hamina-luokan hinnan. Inflaatiokorjattuna 370 miljoonaa euroa. Tähän ei tarvittu aikanaan mitään erillisrahoituksia kuten 1,3 miljardin LV2020-hankkeeseen.
Joten joku muutama sata miljoonaa voisi laittaa tykistöön ensi vuosikymmenellä.
K9-hankinnan hinnalla sillä saisi jonkun 100-120 omin voimin kulkevaa tykkiä. Mikäli vielä tähän päälle saadaan K9-optio tällä vuosikymmenellä, olisi tykistön tilanne hyvä ensi vuosikymmenellä.
Esim. jos päästäisiin 220 K9:ään ja siihen päälle kotimaassa tehdyt vedettävät tykit.
Otin vertailukohteeksi Hamina-luokan hinnan. Inflaatiokorjattuna 370 miljoonaa euroa. Tähän ei tarvittu aikanaan mitään erillisrahoituksia kuten 1,3 miljardin LV2020-hankkeeseen.
Joten joku muutama sata miljoonaa voisi laittaa tykistöön ensi vuosikymmenellä.
K9-hankinnan hinnalla sillä saisi jonkun 100-120 omin voimin kulkevaa tykkiä. Mikäli vielä tähän päälle saadaan K9-optio tällä vuosikymmenellä, olisi tykistön tilanne hyvä ensi vuosikymmenellä.
Esim. jos päästäisiin 220 K9:ään ja siihen päälle kotimaassa tehdyt vedettävät tykit.
Tykistön rahojen vähentyessä ja sieltä vapautuvien resurssien voimin olisin perustamassa koulutusyksikkönä sissipataljoonaa. Ei lopu ainakaan tekijät kesken.Jahka fyrkat vähenee niin nykyisin koulutettavat tiedustelijat vaihtuvat takaisin sisseksi.
Riippuu suorituskykyvaatimuksista de facto. Jos kunto- ym. vaatimukset ovat korkeat, niin väkeä joutuu jo etsimään. Kussakin ikäluokassa on äks-määrä koulutettavia ja vain osa heistä on sijoitettavissa kovaa fyysistä valmiutta vaativiin tehtäviin. Mikä sitten olisi sissipataljoona m30, noin esimerkiksi? Se voisi olla jonkun ysärin erillisen pataljoonan serkku, mutta ei enempää. Mihin tehtäviin sen pitäisi pystyä ja millä värkeillä? Missä sitä käytettäisiin ja millä tavoitteilla? Pitäisikö sen olla pataljoona, joka taistelee loppujen lopuksi varsin tiiviisti jonkun prikaatin tms. kyljessä? Miten kohta erottaa hyvän jääkäripataljoonan sissipataljoonasta? Kun puhe on tappioiden tuottamisesta, niin siinä kontekstissa ei tarkoiteta sitä, että pataljoonan alueella tuhotaan ällitälli suonlaitaan päivässä parhaana kaksi.
Huhta
Greatest Leader
Arvasin että sinuun voin luottaa
Huhta
Greatest Leader
No kovinkaan totisesti en ole tätä ehdottamassa mutta yleisesti ottaen kun fyrkat loppuu niin sissit jää viimeiseksi oljenkorreksi. Ja parempi sekin kun vähennettäisiin sodanajan vahvuutta.
Mikäli olisi tarkoitus korvata pelkästään paikallis/alueellisten joukkojen tykistöä niin paik/alueellisten joukkojen vahvistaminen heittimillä olisi parempi vaihtoehto esimerkiksi maahanlaskujoukkoja torjuttaessa yms. Siinä sitten mentäisiin ympäri omia maakuntia Hiluxilla 120mm heittimen putki lavalla. Pitää alkaa säilömään vanhoja diesel lava-autoja sillä sähköautojen kanssa voi toiminta alkaa ns hyytymään.
Mutta jos sissejä oltaisiin herättelemässä uudestaan henkiin niin:
-Kuntovaatimukset tietysti karsii väkeä eikä näin ollen voi suoraan verrata esimerkiksi toisen aselajin tehtäviin. Kuntovaatimukset pidettäisiin ns jääkäri tasolla johon riittänee kunto myös tykkimiehillä.
- Toiminta menisi erikoisjoukkojen ja jääkärien välimaastoon.
"Mihin tehtäviin sen pitäisi pystyä ja millä värkeillä? "
Pääpainotus olisi Tiedustelu ja panssarintorjunta.
Tiedustelu, häirintä,harhauttaa , mahdollisuuksien mukaan lähinnä pienimuotoiset tuhoamistehtävät.
Aseistuksena esim singot , miinat, räjähteet. Joissakin tapaukissa hitaammin liikuteltavat esim. Itkk ja heittimet. Tietysti toiminta-alueen ja siihen liittyvien tehtävien mukaan.
Missä sitä käytettäisiin ja millä tavoitteilla?
"Pitäisikö sen olla pataljoona, joka taistelee loppujen lopuksi varsin tiiviisti jonkun prikaatin tms. kyljessä? "
Kyllä. Eivät toimisi täysin ominpäin vaan tukisivat toisia yksiköitä. Esimerkiksi tiedustelivat operatiivisille joukoille ja näiden sotiessa iskisivät vihulaisen selustan tärkeimpiin kohteisiin esim. epäsuoran tulen ja ilmatorjunnan ajoneuvot.
Miten kohta erottaa hyvän jääkäripataljoonan sissipataljoonasta?
Ns. Perus sissijuttua. Iske ja pakene. Toimitaan pienemmillä vahvuuksilla ja resursseilla.
Toiminta onnistuu vaan pienemmällä joukolla vihollisen läheisyydessä. Tällöin ei ole pääsääntöisesti välitöntä prikaatin antamaa tukea.
Koulutus painottuisi enemmän sissitoimintaan kuin jääkäritoimintaan. Toimitaan pienemmillä vahvuuksilla ja resursseilla.
Kehittäminen rakentaa puolustusvoimia torjumaan Venäjän ja sen kumppaneiden luoman uhkan. Näitä uhkaskenaarioita on useampia. Jokatapauksessa,
Tieto on kuningas. Siihen liittyy paljon tehtävää normaalioloissa. Cyberjoukot, menevätkö maavoimien alle, vai jokaiseen haaraan Matrix-joukkoina.
"sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua." -ST
Tuohon liittyy kynnys, pidäke. Joka on olemassa jo normaalioloissa, ja kasvaa nopeasti täyteen mittaansa.
Massa-armeija mallia "Siniristilippu" on nähty. Jatkossa, vastustajan massojen tuhoamiskyky tulee kuitenkin olla. Eli kaukovaikutusta ja älyä ammuksissa. Ne edellyttävät kykyä havaita, kommunikoida, osoittaa.
Pataljoonista, patteristoista tai YHT35:sta keskustelu ei välttämättä ole se mistä kannattaa keskustella.
Tieto on kuningas. Siihen liittyy paljon tehtävää normaalioloissa. Cyberjoukot, menevätkö maavoimien alle, vai jokaiseen haaraan Matrix-joukkoina.
"sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua." -ST
Tuohon liittyy kynnys, pidäke. Joka on olemassa jo normaalioloissa, ja kasvaa nopeasti täyteen mittaansa.
Massa-armeija mallia "Siniristilippu" on nähty. Jatkossa, vastustajan massojen tuhoamiskyky tulee kuitenkin olla. Eli kaukovaikutusta ja älyä ammuksissa. Ne edellyttävät kykyä havaita, kommunikoida, osoittaa.
Pataljoonista, patteristoista tai YHT35:sta keskustelu ei välttämättä ole se mistä kannattaa keskustella.
Viimeksi muokattu:
Terve budjettirahoitus ei pakota valitsemaan listaamiesi kykyjen välillä vaan mahdollistaa ne kaikki sopivassa suhteessa. Pelkällä kyberillä ei pötkitä sen pidemmälle kuin pelkällä tykistölläkään.