Maavoimien kehittäminen

Kaikki neuvostoaikainen kalusto ei ole vanhenemassa. Huomattavan iso määrä T-72:ia on modernisoitu ja mielestäni on kohtuullista olettaa, että sellaiset jatkavat pitkälle tulevaisuuteen. Onhan meikäläisetkin Leopardit helkkarin vanhoja, mutta päivityskierrosten myötä jatkavat ainakin 30-luvulle.
"Huomattavan iso määrä" on ehkä aika positiivinen tapa ilmaista asia.
Todellisuudessa voisi kai sanoa jotenkin niin että suurehkoa määrää T-72:sia on fiksattu jotenkin - uudet sivulevyt ja vähän lisää reaktiivielementtejä kun on jo sekin modaus kohti nykyaikaa. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu kuinka moni yksilö tosiasiassa on esimerkiksi B3-tasolle kyetty modaamaan. Taistelupanssarivaunujen modaaminen on kaikkialla maailmassa kallista ja hankalaa puuhaa, sitä se on myös idässä.
 
Terve budjettirahoitus ei pakota valitsemaan listaamiesi kykyjen välillä vaan mahdollistaa ne kaikki sopivassa suhteessa. Pelkällä kyberillä ei pötkitä sen pidemmälle kuin pelkällä tykistölläkään.
En tuollaista kirjoita tai tarkoita. Mutta jatketaan.
 
Kehittäminen rakentaa puolustusvoimia torjumaan Venäjän ja sen kumppaneiden luoman uhkan. Näitä uhkaskenaarioita on useampia. Jokatapauksessa,

Tieto on kuningas. Siihen liittyy paljon tehtävää normaalioloissa. Cyberjoukot, menevätkö maavoimien alle, vai jokaiseen haaraan Matrix-joukkoina.

"sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua." -ZS

Tuohon liittyy kynnys, pidäke. Joka on olemassa jo normaalioloissa, ja kasvaa nopeasti täyteen mittaansa.

Massa-armeija mallia "Siniristilippu" on nähty. Jatkossa, vastustajan massojen tuhoamiskyky tulee kuitenkin olla. Eli kaukovaikutusta ja älyä ammuksissa. Ne edellyttävät kykyä havaita, kommunikoida, osoittaa.

Pataljoonista, patteristoista tai YHT35:sta keskustelu ei välttämättä ole se mistä kannattaa keskustella.
Ketjun perustaja on aloittanut brittien harjoitusvideolla. Eiköhän täällä ole mahdollisuus jauhaa monipuolisesti.
Pidätkö nykyistä vahvuutta 180t ns massa-armeijana vai muisteletko vanhoja aikoja ?
 
Ketjun perustaja on aloittanut brittien harjoitusvideolla. Eiköhän täällä ole mahdollisuus jauhaa monipuolisesti.
Pidätkö nykyistä vahvuutta 180t ns massa-armeijana vai muisteletko vanhoja aikoja ?
Monipuolinen jauhanta on oikein kivaa. Monipuolisuutta voisi jopa lisätä. Esimerkiksi pohtimalla onko nuppiluku sopiva mittari jollekin ketjun aiheelle, kun tulevaisuuteen katsotaan. "Universaali tuhoamiskyky" tosin ei ole vielä fysiikan määreissä, joten näillä mennään.

180t oli joskus vähän massaa, nyt se on vähän enemmän massaa, vaikka 180 on edelleen 180.
 
Monipuolinen jauhanta on oikein kivaa. Monipuolisuutta voisi jopa lisätä. Esimerkiksi pohtimalla onko nuppiluku sopiva mittari jollekin ketjun aiheelle, kun tulevaisuuteen katsotaan. "Universaali tuhoamiskyky" tosin ei ole vielä fysiikan määreissä, joten näillä mennään.

180t oli joskus vähän massaa, nyt se on vähän enemmän massaa, vaikka 180 on edelleen 180.
Aivan.
 
"Huomattavan iso määrä" on ehkä aika positiivinen tapa ilmaista asia.
Todellisuudessa voisi kai sanoa jotenkin niin että suurehkoa määrää T-72:sia on fiksattu jotenkin - uudet sivulevyt ja vähän lisää reaktiivielementtejä kun on jo sekin modaus kohti nykyaikaa. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu kuinka moni yksilö tosiasiassa on esimerkiksi B3-tasolle kyetty modaamaan. Taistelupanssarivaunujen modaaminen on kaikkialla maailmassa kallista ja hankalaa puuhaa, sitä se on myös idässä.

Niin no, minä olen tässä asiassa julkitietojen varassa. :) Enkä ole niitäkään kovin syvällisesti tonkinut, kun venäjäntaitoni ei ole edes sitä Lindbergin "practical Russian in practice" -tasoa.

Mahdollista varmaan on, että julkisesti tunnettujen varianttien sisällä on erilaisia versioita. Nähtävästi mm. Leopard 2A6 ei tarkoita ihan samaa kaikissa käyttäjämaissa. Kaipa sitä voi periaatteessa olla Venäjälläkin lämpökamerattomia T-72B3:ia Ukrainan tapahtumien jälkimainingeissa, tiedä häntä.

Sinänsä Venäjällä on nähdäkseni lähdetty liikkeelle suhteellisen vaatimattomin tavoittein. Ei huippua, vaan riittävän hyvää. Suurvallalla on muitakin rahareikiä kuin panssarivaunut, mutta rahaa on siltikin käytettävissä varsin eri luokkaa kuin armaassa isänmaassa. Tuhansia Armatoita saa odottaa hamaan tulevaisuuteen, mutta toista tuhatta modattua T-72:ta ei kuulosta rahallisesti mahdottoman kunnianhimoiselta.
 
On sinänsä positiivista, että sotepalvelut tulevat arjessa enemmän mieleen kun puolustusvoimien suorituskyky. Tai vaikkapa pelastustoimen suorituskyky.

Ruotsin ja Norjan avoin malli budjetoinnissa olisi fiksu Suomeenkin. Selkeästi määritellään mitä halutaan ja mitä rahalla saa. Meri- ja maavoimat ovat kaluston luonteensa mukaisesti riittävän avoimia jo nyt, maavoimien osalta pitäisi päästä samaan.

Onhan se tavoite nähtävillä puolustusbudjetissa.

Harva vain haluaa lukea sen sieltä
 
Ei kai näitä venäläisiltä salatakaan vaan suomalaisilta. Esimerkiksi neukkulasta ostettujen sotakalujen määrä lienee itänaapurilla varsin hyvin tiedossa.

Ainot yllätys voi olla GRU:lle se että kuinka hyvin ja käyttökunnossa kalusto on pidetty.
 
Ilman lisärahoitusta ilman muuta mennään. Tai sitten kehitetään laihempaa, mutta kovempaa. Ja sekään ei loputtomiin liene mahdollista.

Topikin otsikkoa katsellessa.....olemmekohan me keskustelijat nyt lainkaan kartalla siitä, miten MAAVOIMIA AIOTAAN KEHITTÄÄ? Mitä tarpeita aidossa kehittämisessä on?

Minusta tuntuu, että olemme hieman hakoteillä, kun laskemme ja ynnäämme montako sinkoa on varastossa ja montako ilmatorjuntapökälettä löytyykään......miten pataljoona selviää siitä ja siitä jne.

Yksi väärinymmärrys saattaa piileksiä siinä, että puhutaan hajauttamisesta. Ok, sitä vaan ei pitäne ymmärtää niin, että kaikki asiat hajautetaan. Vaan että on hyvinkin tiivis ydinpalikka per alue, jonka ympärillä toimintamahdollisuudet elävät ja niillä keinoin voidaan saavuttaa myös ratkaisuja.

Itse tykkäsin siitä, kun uudesta taistelutavasta puhuessa puhuttiin jossain julkaisuissa 5-6 taistelualueesta. Ja että ne kattavat valtakunnan tärkeät alueet Idädässä ja Etelärannikolla.

Ja että näiden puolustamiseen on tarkoitus jakaa noin 30 alueellista taisteluosastoa. Jotka kootaan 5-6 räätälöidyn alueellisen taisteluryhmän alle.

Koska suuri yleisö pitää seuraavaakin sotaa Ragnarökin kaltaisena eeppisenä arktisena jumalten täyttämänä sotana. Jossa hyökkääjä tavoittelee koko Suomen miehittämistä. Niin oli helppo selittää sodan kuvaa. Että amatöörinä veikkaan että Varttiuksesta tulisi yli 2 moottoroitua prikaatia. Ja niiden torjumiseen ennen Kajaania tarvitaan ehkä 3-5 taisteluosaston voimat.

Oli helppo virittää keskustelua, siitä miksi maavoimien kalustoa pitää parantaa.

Nyt 10 vuotta myöhemmin meillä on 3 jalkaväkiprikaatia. Ja kukaan ei enää puhu taistelualueista...
 
Itse tykkäsin siitä, kun uudesta taistelutavasta puhuessa puhuttiin jossain julkaisuissa 5-6 taistelualueesta. Ja että ne kattavat valtakunnan tärkeät alueet Idädässä ja Etelärannikolla.

Ja että näiden puolustamiseen on tarkoitus jakaa noin 30 alueellista taisteluosastoa. Jotka kootaan 5-6 räätälöidyn alueellisen taisteluryhmän alle.

Koska suuri yleisö pitää seuraavaakin sotaa Ragnarökin kaltaisena eeppisenä arktisena jumalten täyttämänä sotana. Jossa hyökkääjä tavoittelee koko Suomen miehittämistä. Niin oli helppo selittää sodan kuvaa. Että amatöörinä veikkaan että Varttiuksesta tulisi yli 2 moottoroitua prikaatia. Ja niiden torjumiseen ennen Kajaania tarvitaan ehkä 3-5 taisteluosaston voimat.

Oli helppo virittää keskustelua, siitä miksi maavoimien kalustoa pitää parantaa.

Nyt 10 vuotta myöhemmin meillä on 3 jalkaväkiprikaatia. Ja kukaan ei enää puhu taistelualueista...
Sodan ajan kokoonpanojahan ei ole julkaistu pitkään aikaan. Kokoonpanoista löytyy armeijakuntia, sotilasalueita, prikaateja yms. tarpeiden ja alueen mukaan.
 
"Huomattavan iso määrä" on ehkä aika positiivinen tapa ilmaista asia.
Todellisuudessa voisi kai sanoa jotenkin niin että suurehkoa määrää T-72:sia on fiksattu jotenkin - uudet sivulevyt ja vähän lisää reaktiivielementtejä kun on jo sekin modaus kohti nykyaikaa. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu kuinka moni yksilö tosiasiassa on esimerkiksi B3-tasolle kyetty modaamaan. Taistelupanssarivaunujen modaaminen on kaikkialla maailmassa kallista ja hankalaa puuhaa, sitä se on myös idässä.

Jeps, Venäjällä on Maybachmiehen maku ja Lada-miehen rahat. Ei sillä 70 MRD USD:lla pitkälle pötkitä kun yritetään leikkiä supervaltaa. Kärkisuorituskyvyt - risteilyohjukset, erikoisjoukot ym - ovat varmast maailmanluokkaa.

Mikähän on realistinen arvio Venäjän maavoimien koosta 2030+? Muutamia kymmeniä taisteluosastoja? Suomen muutamat taisteluosastot ovat sinänsä ihan hyvä suoritus Suomen kokoiselta maalta.
 
Mikähän on realistinen arvio Venäjän maavoimien koosta 2030+? Muutamia kymmeniä taisteluosastoja? Suomen muutamat taisteluosastot ovat sinänsä ihan hyvä suoritus Suomen kokoiselta maalta.

Maavoimien kehittäminen​


Tuo on se otsikko. Aivan liikaa ei pidä laskea lukumääriä ja päälukuja. Suorituskykyä pitää ehkä enemmän katsella niin, että mikä on se kokonaisvolyymi, jolla voidaan antaa hyökkäävää yhtymää kärsään? Maavoima itsessään on tuolloin -vain- yksi palikka. Toki aina voidaan sanoa, että viimeinen elossa oleva jalkaväkisotilas alueella kertoo voittajan. Viimeinen eloonjäänyt on Kurko. Mutta tämä teema tuskin on koskaan vastannut todellisuutta.

Jo toistakymmentä vuotta on Suomen julkilausuttu doktriini ollut se, että pitää pystyä liikkuviin sotatoimiin. Puolustushaarojen Jointti on ollut tärkeä kehityskohde.

Tuo viimeisin video: etsi ja lamauta....uskallan väittää, että samanlainen video on ollut todellisuutta Naton tempuissa mm. Euroopassa jo viimeistään kasarille tultaessa. Tuolloin Naton yksi päätempuista oli suhteessa VLn joukkoihin nimenomaan etsiä, tunnistaa ja tuhota tärkeä ja vaikuttava kohde. Muistan, miten suomalaissotilaat lähes nauraa hytkyivät tuolle doktriinille...miten muka Naton voipi kuvitella lyövän nelinkertainen ylivoima numeraalisti mitaten hakemalla esikuntia, viestijärjestelmiä, it-johtokeskuksia....kunnes Persianlahden 1. Sota katkaisi tuon hekottelun kirjaimellisesti ja huutomerkillä.

Tuo sota osoitti, että avainkohteiden moukarointi tuottaa tulosta ja maavoimille jää siivoustehtäviä. No, se oli ison mitan projekti, jota ei voida suoraan tuoda erityisolosuhteisiin. Tuolloin kuitenkin tajuttiin, että miespääluvun ynnääminen ja panssarivaunujen lkm tai niiden kiiltävyys eivät ole SE.

Kaivakaas huviksenne joskus Persianlahti 1 edeltävää suomalaissotilasasiantuntijamateriaalia. Osa siitä materiaalista suorastaan kaivoi jo valmiiksi hautoja noin 50 k jenkkisotilaalle plus liittolaisarmeijat siihen päälle. Irakin T-sarjan vaunuarmeijat nähtiin lähes immuunina voimana, joiden tuhoaminen piti olla tuskaa ja kipua. Kuvailtiin Irakin ilmatorjuntaa ja pitkän kantaman tykistön toimintamahdollisuuksia ja niiden aiheuttamia kerrannaisia tappioita.

Ennusteet menivät reisille. Jenkit eivät sotineet enää sitä sotaa, jota muut olettivat heidän sotivan.

Melkein VAADIN lukemaan tuon ajan ennustuskirjoituksia ja arvioita, jotta voi jatkaa keskustelua lainkaan tässä vitjassa. :)

Tsetsenia 1. sota oli oikea hölmöntölväys Venäjän armeijalta. Miksi? Luoteltiin wanhoihin oppeihin, eikä otettu huomioon mm. Groznyin puolustuskykyä. Miksi ei, olihan muistissa varmasti Stalingradin opit....mutta ei. Pölhöiltiin ja tahvoiltiin. 2. sota käytiin eri metodilla ja kas miten se meni? Georgian sota olikin jo taas askel eteenpäin, käytettiin suorituskykyjä, joilla iskettiin joko sotilaallisesti ja tai moraalisesti vaikuttaviin kohteisiin. Naps. Puolustaja oli luovutuskunnossa melko nopeasti. Olisihan sitä voitu laskea tankkeja siinäkin taas....joo, remmissä oli T-6? jotain sarjalaisiakin. Ja muutama pataljoona varsinaisia läpimurtojoukkoja. Pääluku......?
 

Maavoimien kehittäminen​


Tuo on se otsikko. Aivan liikaa ei pidä laskea lukumääriä ja päälukuja. Suorituskykyä pitää ehkä enemmän katsella niin, että mikä on se kokonaisvolyymi, jolla voidaan antaa hyökkäävää yhtymää kärsään? Maavoima itsessään on tuolloin -vain- yksi palikka. Toki aina voidaan sanoa, että viimeinen elossa oleva jalkaväkisotilas alueella kertoo voittajan. Viimeinen eloonjäänyt on Kurko. Mutta tämä teema tuskin on koskaan vastannut todellisuutta.

Niinpä, muutama pataljoona Suomen maavoimien kooksi 2030-luvulla on ihan kansainvälisesti vertailukelpoinen suoritus - päälle näitä eri alueellispaikallisekstraterritoriaalisjoukkoja. Kaukotulenkäyttö eri tavoin - lentokonein, ohjuksin, lennokein, tykistöllä, raketein ym. on se, jonka kapasiteetti merkitsee eniten etenkin Suomen tapaisessa maassa jossa pääkaupunki on - jos ei tykin niin tykistöraketin - kantaman päässä Venäjältä. Suomen kannalta ongelmallista tulee olemaan sitten vihollisen kaukotulenkäytön lavettien maalitus. Risteilyohjusten osalta tämä ei onnistu millään kun ne voidaan ampua vaikka Kaspian mereltä tai Moskovan yläpuolelta, tykistörakettien osalta lähinnä tutkasatelliitein ja tekoälyllä.
 
Viimeksi muokattu:
Sodan ajan kokoonpanojahan ei ole julkaistu pitkään aikaan. Kokoonpanoista löytyy armeijakuntia, sotilasalueita, prikaateja yms. tarpeiden ja alueen mukaan.
Tämä onkin julkisten lähteiden pohjalta hiukan haasteellisempi kokonaisuus. Niistä tutkien on sotilasläänit lakkautettu ja armeijakuntia jäljellä tasan yksi.

Saa toki ollakin hämärän peitossa.
 
maxresdefault.jpg
Muutama tuollainen 2020-kupla varmaan on molemmilla puolella, mutta kun kuplat kohtaa nii alkaa aikamoinen "paljastu-eka-kuole-eka" hippa. Alueelliset joukot pitää sit lipun salossa. Jossain vaiheessa 2050 luvulla hommat maksaa nii järjettömän paljon että vain kärkivaltiot hankkii uusinta uutta. Muilla sit T-72B8 vaunuja ja sergeitä kuormureissa
 
Sodan ajan kokoonpanojahan ei ole julkaistu pitkään aikaan. Kokoonpanoista löytyy armeijakuntia, sotilasalueita, prikaateja yms. tarpeiden ja alueen mukaan.
Tuskin viimeisistä julkilausutuista luvuista kovinkaan paljoa tilanne elänyt.

Janesin haastattelussa 2015 todettiin, että jalkaväkiprikaateja on 3 ja vielä päälle yksi motorisoitu ja yksi mekanisoitu prikaati.

Jos jalkaväkiprikaatin vahvuus on 10000, niin se tietää 30000 miestä ja vielä kymppitonni päälle yhteensä motorisoidusta ja mekanisoidusta prikaatista.

Tähän päälle 2011 vuoden tienoilla julkilausutut 14 alueellista taisteluosastoa 2400 vahvuudella niin lukema nousee 40000:stä 73600 mieheen. Ja sitten päällr julkilausutut 28 paikallispuolustusyksikköä, jotka kaiketi ovat komppania-tason yksiköitä niin 200 miehen vahvuisilla komppanioilla orkesterin koko nousee noin 80000 mieheen.

Sitten päälle erikoisjääkärit, helikopteripataljoona, jne... erikoistunempaa niin ollaan lähempän 90000.

Ja maavoimien sivuilla mainitaan 180000 sodanajan vahvuudeksi, niin puolet varmaankin koostuu sitten tuota taistelevaa osaa tukevista takaportaan joukoista.
 
Nettifoorumi tuskin on se oikea paikka lähteä jakamaan ajantasaista tietoa SA kokoonpanoista ja rakenteista. Mutuna väittäisin että mahdolliset armeijakunnat ovat vain "hallinnollisia johto-organismeja", toiminta keskittyy hyvin itsenäisiin taisteluosastoihin, -yhtymiin ja -ryhmiin. Osastoilla ym. on tietty tehtävä ja tarkoitus joka voi muuttua jolloin myös kokoonpanot muuttuu. Jäykät "Taavetti Laatikainen"- mallit (vain nimi, ei syytös/arvio) ovat niin kasaria, tämä päivä on hybridiä, liikkuvuutta ja muunneltavuutta, tehtävä eellä. Task force- you know...
 
Back
Top