Maavoimien kehittäminen

Sitä ainaki luulis ku siäl on siirrytty divisioonista ja rykmenteistä prikaateihin jolloin pienempi yksikkö voi toimia omatoimisesti ja tehokkaammin kuin suuri divisioona. Suomi saisi ottaa mallia.

Venäjän uudistettujen asevoimien perusprikaati koostuu komentajasta ja esikunnasta, kolmesta moottoroidusta jalkaväkipataljoonasta, yhdestä panssaripataljoonasta, kahdesta telatykistöpatteristosta, panssarintorjuntapataljoonasta, ilmatorjuntaohjuspatteristosta, ilmatorjuntapatteristosta, raketinheitinpatteristosta, pioneeripataljoonasta, viestipataljoonasta, huolto- ja kunnossapitopataljoonasta, huoltopataljoonasta, tiedustelukomppaniasta, tykistön johto- ja tiedustelupatterista, ABC-komppaniasta ja ELSO-komppaniasta. Vahvuudeltaan moottoroitu jalkaväkiprikaati on 4 200–4 300 miestä ja panssariprikaati 2 200–2 300 miestä.29


Homma kuitenkin kääntyi takaisinpäin suosimaan divisioonia jo vuosia sitten.

"Vaikka on mahdollista, että prikaatikokoonpano jää voimaan maavoimien perustana, muutettiin Läntisen sotilaspiirin alueella kaksi prikaatia divisiooniksi vuonna 2013 ja vuonna 2016 on suunnitteilla perustaa divisioonia lisää.

Haasteet vajaavahvuisten prikaatien taisteluvalmiudessa ja keskittämisessä ovat pakottaneet käyttämään kriisitilanteissa vahvennettuja pataljoonia (taisteluosastoja), jotka on muodostettu ammattisotilaista. Näiden käyttö on entisestään lisännyt kritiikkiä, ja sitä pidetään osoituksena prikaatikokoonpanon epäonnistumisesta." Sivulla 116:

 
Kylmäävää ajatella että britti nojaavat tulivoimassa F-35 ja Apache lavetteihin, s-veneiden risteilyohjusten lisäksi. STRIKE-Prikaatilla ei ole taistelupanssareita vastaamaan Venäjän motorisoituja tai mekanisoituja joukkoja.

F-35 ja Typhoon + SPEAR3 voi olla aika tympeä yllätys T-90:lle. Ne voidaan laukoa vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomista. Lisäksi Apacheenkin voi tulla esim. Spike NLOS.

Taistelupanssari on 2030-> menneisyyden peli tiettyjä erityisolosuhteita lukuun ottamatta. Briteillä on Challenger 2 elinkaari päättymässä 2025 ja modernisointipäätöstä ei ole vieläkään tehty (Challenger 2 Life Extension Program) - saa nähdä tuleeko.

Suomen erityisolosuhde ovat Leot jotka on halvalla saatu ja joissa on elinkaarta jäljellä.
 
Viimeksi muokattu:
Panssarivaunut nykysodassa on kyllä vähän sellasia yhtä tyhjän kanssa. Vuoristo-Karabahissa 9.11. 2020 Anna Newsin toimittaja sanoi "Şuşi menetettiin, panssarivaunut eivät pystyneet tekemään mitään".
 
Näitä kommentteja on kuultu vuosikymmenet ja silti vaunuja ylläpidetään ja kehitetään.

Ei maailmassa oikein enää vaunuprojekteja ole. Pääosin 1970-luvulla kehitettyjä vaunuja toki jatkokehitellään ja kevyitä/keskiraskaita vaunuja puuhastellaan.

Venäjällä on Armata.

Kiinassa ehkä joku josta emme vielä tiedä, Intia lopetti FMBT:n, Saksan ja Ranskan EMBT on tällä hetkellä Leon runko ja Leclercin torni MGCS:n tarkoituksena operaatiokyky 2040, ja se voi olla jotain ihan muuta kuin perinteinen vaunu.

Onkos muita?

Jos panssarivaunu olisi se tulevaisuuden ykkösnyrkki maailmalla tulisi jatkuvasti uutta vaunua ja varianttia.
 
Ei maailmassa oikein enää vaunuprojekteja ole. Pääosin 1970-luvulla kehitettyjä vaunuja toki jatkokehitellään ja kevyitä/keskiraskaita vaunuja puuhastellaan.

Venäjällä on Armata.

Kiinassa ehkä joku josta emme vielä tiedä, Intia lopetti FMBT:n, Saksan ja Ranskan EMBT on tällä hetkellä Leon runko ja Leclercin torni MGCS:n tarkoituksena operaatiokyky 2040, ja se voi olla jotain ihan muuta kuin perinteinen vaunu.

Onkos muita?

Jos panssarivaunu olisi se tulevaisuuden ykkösnyrkki maailmalla tulisi jatkuvasti uutta vaunua ja varianttia.
Ja toisin kuin hävittäjissä, uudet vaunusukupolvet eivät enää tuo huomattavia suorituskykylisiä.

Esim. suorituskykyero T-90:n ja Armatan välillä ei ole läheskään sama kuin F-16:n ja F-35:n välillä. Joten miksi investoida paljoa rahaa vähenevän edun vuoksi.
 
Ei maailmassa oikein enää vaunuprojekteja ole. Pääosin 1970-luvulla kehitettyjä vaunuja toki jatkokehitellään ja kevyitä/keskiraskaita vaunuja puuhastellaan.

Venäjällä on Armata.

Kiinassa ehkä joku josta emme vielä tiedä, Intia lopetti FMBT:n, Saksan ja Ranskan EMBT on tällä hetkellä Leon runko ja Leclercin torni MGCS:n tarkoituksena operaatiokyky 2040, ja se voi olla jotain ihan muuta kuin perinteinen vaunu.

Onkos muita?

Jos panssarivaunu olisi se tulevaisuuden ykkösnyrkki maailmalla tulisi jatkuvasti uutta vaunua ja varianttia.

Mihinköhän kategoriaan Eteläkorean musta pantteri, ja sen Turkki- ja mahd Puola-versiot lukeutuvat? Ja Israel saattaa aina yllättää...
 
Ei maailmassa oikein enää vaunuprojekteja ole. Pääosin 1970-luvulla kehitettyjä vaunuja toki jatkokehitellään ja kevyitä/keskiraskaita vaunuja puuhastellaan.

Venäjällä on Armata.

Kiinassa ehkä joku josta emme vielä tiedä, Intia lopetti FMBT:n, Saksan ja Ranskan EMBT on tällä hetkellä Leon runko ja Leclercin torni MGCS:n tarkoituksena operaatiokyky 2040, ja se voi olla jotain ihan muuta kuin perinteinen vaunu.

Onkos muita?

Jos panssarivaunu olisi se tulevaisuuden ykkösnyrkki maailmalla tulisi jatkuvasti uutta vaunua ja varianttia.
Saksalaisranskalainen KNDS kehittää uutta vaunua. Leoparin ja Leclearin yhdistelmä on käsittääkseni vain testipeti.
Millä resursseilla ja aikataululla on tietysti toinen kysymys.

Eli onhan noita.
 
Mihinköhän kategoriaan Eteläkorean musta pantteri, ja sen Turkki- ja mahd Puola-versiot lukeutuvat? Ja Israel saattaa aina yllättää...

No laskin sen jo käytössä olevaksi, onhan K2 ollut käytössä jo vuodesta 2008. Toki voisi tarkastella vähän "tieteellisemmin". Mutta: Jos tankit olisivat überase niihin pistettäisiin nähdäkseni rahaa ja resurssia eri tavalla.

Israelilla on Carmel-projekti, mutta lopputulos tuossakin voi olla jotain aivan muuta kuin Maus mallia 2030.



Each group took a different approach to meet their objectives – a light (35 tonne) combat vehicle armed with a medium calibre autocannon and missiles, and operated by a crew of two, with an additional seat for a third crew member operating specialist systems. Designed for manned operation, Carmel is equipped with sensors, artificial intelligence, and advanced automation and system autonomy to reduce operator workload. This approach enables human operators to take decisions and actions in a timely and effective manner.
...
EITAN, the new 8×8 armoured vehicle designed and built by the MoD Tank Authority, will replace the M-113s, which is being withdrawn from active and reserve service. EITAN employs a new remotely operated turret mounting a 30mm auto-cannon that is likely be used in the Carmel, either in the original 30mm or 40mm SUPERSHOT version. The turret will also integrate advanced sensors and active protection capability, enhancing the vehicle’s combat effectiveness in the complex battlespace.
 
Saksalaisranskalainen KNDS kehittää uutta vaunua. Leoparin ja Leclearin yhdistelmä on käsittääkseni vain testipeti.
Millä resursseilla ja aikataululla on tietysti toinen kysymys.

Eli onhan noita.

Epäilen että tulossa on jotain kevyempää ja pienempää - ehkä jopa miehittämätöntä - yhtään nykyisiä psv:tä muistuttavan sijaan.
 
Eihän Strike-prikaatien ole tarkoituskaan olla mikään panssaroitu keihäänkärki, vaan nopeasti reagoiva, itsenäinen ja kevyt, hyvän strategisen liikkuvuuden omaava, mutta silti iskukykyinen joukko. Brittien JEF-rooliin se sopisi kuin nenä päähän, näin meidän kannalta. Toivotaan, että rahaa ja tahtoa löytyy viedä homma kunnialla loppuun.

Samaa mieltä, että tätä kannattaa seurata meidänkin OPYHT-kuvion kannalta.
 
Eihän Strike-prikaatien ole tarkoituskaan olla mikään panssaroitu keihäänkärki, vaan nopeasti reagoiva, itsenäinen ja kevyt, hyvän strategisen liikkuvuuden omaava, mutta silti iskukykyinen joukko. Brittien JEF-rooliin se sopisi kuin nenä päähän, näin meidän kannalta. Toivotaan, että rahaa ja tahtoa löytyy viedä homma kunnialla loppuun.

Samaa mieltä, että tätä kannattaa seurata meidänkin OPYHT-kuvion kannalta.

Ja erityisesti merkillepantavaa on epäsuoran- ja ohjustulen korostunut osuus, joita täydentävät kehittyneet C4I- ja ISTAR - kyvyt.

STRIKE on erityisesti uuteen brittien doktriiniin nojaava konsepti, joka on periaatteessa lavetti-ja järjestelmäsitoutumaton. Jälkimmäiset ovat vain saaneet keskusteluissa ja kritiikissä korostuneen aseman. Puut nähdään, muttei metsää!

Kyseessä on konsepti siitä, miten britit käyvät tulevaisuudessa maasotaa.
 
F-35 ja Typhoon + SPEAR3 voi olla aika tympeä yllätys T-90:lle. Ne voidaan laukoa vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomista. Lisäksi Apacheenkin voi tulla esim. Spike NLOS.

Taistelupanssari on 2030-> menneisyyden peli tiettyjä erityisolosuhteita lukuun ottamatta. Briteillä on Challenger 2 elinkaari päättymässä 2025 ja modernisointipäätöstä ei ole vieläkään tehty (Challenger 2 Life Extension Program) - saa nähdä tuleeko.

Suomen erityisolosuhde ovat Leot jotka on halvalla saatu ja joissa on elinkaarta jäljellä.
Ehkä. Toisaalta kill-chain pitää toimia alusta loppuun saakka saumattomasti ja tiedustelu myös.

Mitä sitten kun:
- elso estää SAR-tutkan käyttöä ja maalittamista?
- niitä lentokenttiä ammutaan säännöllisesti ohjuksilla ja niissä ei voi siksi toimia?
- tukialukset eivät pääse lähelle hypersoonisten ohjusten uhan takia?

Apachet voi siirtolentää lähelle taistelukenttää, mutta niiden on myös saatava maalista joku tieto. Onnistuuko tämä ja entäpä säärajoitus? Varsinkin Norjassa on vuoristoa ja usein ankaraakin säätä.
Brittilentäjille white-out ja ankarat olosuhteet Falklandeilla aiheuttivat tappioita sekä vaikeuttivat hekojen operointia. Siellä ei edes ollut monikerroksista ja suorituskykyistä ilmatorjuntaa vastassa.
Tukea ei ole luvassa kuin Manulle illallista.

Periaatteessa F-35B voi toimia FARP:n kautta, mutta käytännössä miten asia lienee? Onko Briteissä harjoiteltu? Onko kalustoa riittävästi tukemaan yms. yms.

Maavoimat eivät voi mielestäni toimia kaukana miehitetystä tukialueesta ja logistiikasta ilman itsenäistä sodankäyntikykyä. Oma vahva epäsuora ja vahva ilmatorjunta ovat ensisijaisia suorituskykyjä ja niiden on kyettävä liikkumaan ja taistelemaan joukkojen mukana. Luulenpa että suomen Yhtymä 2035 toimii pääosin teloilla tykistön ja jalkaväen osalta. Siellä tulee olemaan niitä taisteluvaunuja, eikä vain keveitä yksiköitä. Tankitkin kehittyvät, kuten Armatasta näkee.

Vuoristo-Karabahin taistelut käytiin tankeille epäsuotuissa maastoissa jossa on aukeaa ja vuoristoista. Oliko kumpikaan osapuoli varautunut ajanmukaisella ilmatorjunnalla ja tilannekuvalla torjumaan lennokkeja tai ohjuksia? Jos lähdetään siitä että tankeilla ei voi toimia taistelukentällä lennokkien pelossa, niin ei voi sitten muillakaan ajoneuvoilla. Samanlailla dronet tuhoavat ne APC:t ja kuorma-autotkin. Millä jalkaväkeä enää kuljetetaan nykypäivänä? Hekoillako?

Homman pitää olla balanssissa, eikä joko/tai- meinigillä. Samalla kun hankitaan droneja, pitää hankkia niiden torjuntajärjestelmiä sekä sensoreita joilla turvataan maajoukkojen toimintaa. Ilman tankkeja ei vastahyökkäyksistä tule mitään ja niistä luopuminen vaikeuttaa puolustusta ja tekee siitä vain passiivisen sekä reagoimattoman. Näin ei pärjätä.
 
Ehkä. Toisaalta kill-chain pitää toimia alusta loppuun saakka saumattomasti ja tiedustelu myös.

Mitä sitten kun:
- elso estää SAR-tutkan käyttöä ja maalittamista?
- niitä lentokenttiä ammutaan säännöllisesti ohjuksilla ja niissä ei voi siksi toimia?
- tukialukset eivät pääse lähelle hypersoonisten ohjusten uhan takia?

Apachet voi siirtolentää lähelle taistelukenttää, mutta niiden on myös saatava maalista joku tieto. Onnistuuko tämä ja entäpä säärajoitus? Varsinkin Norjassa on vuoristoa ja usein ankaraakin säätä.
Brittilentäjille white-out ja ankarat olosuhteet Falklandeilla aiheuttivat tappioita sekä vaikeuttivat hekojen operointia. Siellä ei edes ollut monikerroksista ja suorituskykyistä ilmatorjuntaa vastassa.
Tukea ei ole luvassa kuin Manulle illallista.

Periaatteessa F-35B voi toimia FARP:n kautta, mutta käytännössä miten asia lienee? Onko Briteissä harjoiteltu? Onko kalustoa riittävästi tukemaan yms. yms.

Maavoimat eivät voi mielestäni toimia kaukana miehitetystä tukialueesta ja logistiikasta ilman itsenäistä sodankäyntikykyä. Oma vahva epäsuora ja vahva ilmatorjunta ovat ensisijaisia suorituskykyjä ja niiden on kyettävä liikkumaan ja taistelemaan joukkojen mukana. Luulenpa että suomen Yhtymä 2035 toimii pääosin teloilla tykistön ja jalkaväen osalta. Siellä tulee olemaan niitä taisteluvaunuja, eikä vain keveitä yksiköitä. Tankitkin kehittyvät, kuten Armatasta näkee.

Vuoristo-Karabahin taistelut käytiin tankeille epäsuotuissa maastoissa jossa on aukeaa ja vuoristoista. Oliko kumpikaan osapuoli varautunut ajanmukaisella ilmatorjunnalla ja tilannekuvalla torjumaan lennokkeja tai ohjuksia? Jos lähdetään siitä että tankeilla ei voi toimia taistelukentällä lennokkien pelossa, niin ei voi sitten muillakaan ajoneuvoilla. Samanlailla dronet tuhoavat ne APC:t ja kuorma-autotkin. Millä jalkaväkeä enää kuljetetaan nykypäivänä? Hekoillako?

Homman pitää olla balanssissa, eikä joko/tai- meinigillä. Samalla kun hankitaan droneja, pitää hankkia niiden torjuntajärjestelmiä sekä sensoreita joilla turvataan maajoukkojen toimintaa. Ilman tankkeja ei vastahyökkäyksistä tule mitään ja niistä luopuminen vaikeuttaa puolustusta ja tekee siitä vain passiivisen sekä reagoimattoman. Näin ei pärjätä.

Avasit juuri nyt hyvin konseptisuunnittelijan arkea ja haasteita ;)
 
Eihän Strike-prikaatien ole tarkoituskaan olla mikään panssaroitu keihäänkärki, vaan nopeasti reagoiva, itsenäinen ja kevyt, hyvän strategisen liikkuvuuden omaava, mutta silti iskukykyinen joukko. Brittien JEF-rooliin se sopisi kuin nenä päähän, näin meidän kannalta. Toivotaan, että rahaa ja tahtoa löytyy viedä homma kunnialla loppuun.

Samaa mieltä, että tätä kannattaa seurata meidänkin OPYHT-kuvion kannalta.
Britit asuvat saarella, eikä merkittäviä joukkomääriä ole sijoitettu pohjoiseen tai Baltian alueelle. Maavoimien Strike-prikaatit pitää laivata alueelle pääosin, koska ilmasilta ei todennäköisesti riitä.
Siinä joudutaan turvautumaan LPD-aluksiin, joita on pari jäljellä, HMS Albion ja HMS Bulwark. Varsinaisia heko-tukialuksia ei ole, vaikka Prince of Wales on ilmeisesti tähän varustettu. Se tarkoittaisi 24 F-35 koneen karsimista hyökkäysjoukosta, mikäli ei ole kenttiä.

Brittien akilleen kantapää on heikkenevä laivasto ja sen Littoral Strike-kyky. Yhtä kommandoprikaatia uhkaa lakkautus (42 commando). Jos maihinnousutukialuksia ei uusita, seurauksena on Strike-kyvyn heikkeneminen olemattomiin. Joukot pitää kuljettaa Norjaan tai Baltiaan meritse ja se vaatii RN kykyä käyttää laivoja.

RUSI on kirjoitanut aiheesta 2019 ja esittänyt UK:n mahdollisuudet toimia nykyisellä kalustolla ja joukoilla:

Rather than land heavy forces in a large scale ‘invasion’ scenario, independent UK and coalition amphibious operations are more likely to include raiding, demonstrations of force, evacuations of forces or trapped civilians, and support to other military operations. The Littoral Strike group may be used to attack inland targets from positions in littoral zones, seize key terrain for limited periods of time and destroy coastal A2AD assets.

In the excellent RUSI paper ‘Requirements for the UK’s Amphibious Forces in the Future Operating Environment’ (by Kaushal and Watling, Nov 2019) they offer four specific examples of how UK Littoral Strike group could be used. (1) Intervention to remove a Russian force that had landed on the Norwegian archipelago of Svalbard in the high north to prevent the installation A2AD systems. (2) To reinforce or prevent the seizure of the islands of Gotland, Åland or Bornholm in the Baltic by Russia. (3) The seizure of the Iranian island of Abu Musa in the Strait of Hormuz to prevent its use as a base for mine laying and attacks on commercial shipping as the Iranians have threatened. (4) Intervention in Hodeidah, Yemen to prevent a humanitarian catastrophe and reduce the threat to shipping in the Red Sea.

If the UK is serious about its stated commitments to an Arctic Strategy, support to NATO in Europe and keeping the sea lanes opens in the Middle East, it is clear that credible amphibious capability is a prerequisite. Although not the main justification for amphibious vessels, decision-makers should also remember they are perhaps the best suited of all warships for humanitarian and disaster relief (HADR) and are likely to perform this mission more frequently than any other.https://www.savetheroyalnavy.org/royal-navy-amphibious-warfare-capability-in-flux/


Nopein joukko joka JEF-operaatiolla saataisiin meille apuun on Parat ja Merijalkaväki. Maavoimat tuskin kerkeää ensimmäiseen satsiin. Briteiltä voisi korkeintaa odottaa Gotlannin tai Ahvenanmaan miehittämistä joukoilla, ei suoraa hyökkäystä. Tärkein suora tuki Brittilaivastolta ja ilmavoimilta olisi ohjusiskut Venäjän tärkeisiin kohteisiin ja ilmapuolustukseen. Hyvä niinkin.

Mikäli LSS-alukset ja Littoral response Groupit tulevat joskus, olisi niillä erittäin nopea kyky vastata alueellisesti ja turvata sillanpääasema pääjoukon saapumiselle:

Once the light forces of the LRG have penetrated and degraded local defences, it would then be possible to deliver heavier follow-on forces from the LPD or carrier. There are those who consider the use of landing craft redundant and that amphibious assault should be entirely airborne. Besides the problem of the RN’s newly acquired ‘helicopter assault ship gap’, aircraft also have their vulnerabilities and can only deliver troops with what they can carry. If a presence on the ground is going to require a foothold more than a few hours, sustained supply of heavy weapons, ammunition, food and possibly vehicles and fuel will be needed, most of which will probably have to be delivered by landing craft over the beach.

Se jäänee nähtäväksi että onko Koronan ja EU-eron kurittamalla UK:a tähän rahaa ja tahtoa.
 
Britit asuvat saarella, eikä merkittäviä joukkomääriä ole sijoitettu pohjoiseen tai Baltian alueelle. Maavoimien Strike-prikaatit pitää laivata alueelle pääosin, koska ilmasilta ei todennäköisesti riitä.

Maihinnousualuksilla kuskataan vain merijalkaväkeä. Pääjoukot kulkevat liisatuilla ro-roaluksilla. Jos kyseessä on Ruotsinlaiva, on siellä myös buffet ja pallomeri. UK:n tapauksessa yksi optio on myös moottorimarssi Antwerpenistä, Hampurista tms. eteenpäin.
 
Back
Top