MAAVOIMIEN KYNNYSTULIVOIMA

Erittäin hyvin sanottu ja kirjoitettu kuten koko muukin posti. Pisteet siitä.

Se mikä itselle noin muuten tuli mieleen, niin venäjällä on pitkät perinteet hyvästä "maskirovkan" toteuttamisesta ja epäsymmetrisen sodan käymisestä ja oletan että jälkimmäisessä ovat vielä kehittyneet viimevuosina. Onneksi meillä on myös hyvä kyky siihen vastaamiseen.

Toinen mikä itsellä on aina mielessä on heidän ikävä taipumuksensa massamaiseen epäsuoran tulen käyttöön ja ilmarynnäköintiin. Itse asiassa jo toisessa maailmansodan lopulla saksalaiset (kuten myös me) totesivat että puna-armeijan tulijyrä oli sellainen että sen alle ei parannut jäädä ja mikään joukko ei sitä kestänyt vaikka olisivat kaivautuneetkin linnotettuihin asemiin kunnolla. Tämä siis 44-45 aikana jo. Eli oli siis jo korkea aika siirtyä tämän tuli-iskun väistävään taistelutapaan M15 jo viimein! Ihmettelen vaan sitä sotien jälkeistä aikaa aina viimevuosiin saakka, jossa puolustus saattoi perustua esimerkiksi paikoitellen paikalleenjäämiseen ja kokonaisten torjuntapataljoonien maahankaivamiseen siinä toivossa että olisivat lyöneet vihollisen siinä paikassa vaikka samaan aikaan venäläisen epäsuoran tulen ja ilmarynnäköinnin tulivoima oli vastaavasti noussut merkittävästi sitten toisen maailmansodan. Epäilen että jälki olisi ollut kovin rumaa silloisella taktiikalla aina 90-luvulle saakka, onneksi nyt on toiset kuviot.

Kolmas joka tulee mieleen on heidän tappioidensietokyky. Sitä kansaa on aivopesty ja marinoitu suuren isänmaallisen sodan uhrilla ja gloorialla ja he myös oletettavasti kestävät tappioita varmasti hieman paremmin kun länsimaat keskimäärin.

Samaa mieltä ollaan asioista. Venäläinen tulijyrä oli tosiaan hyvin tiedossa jo 1944. Saksalaiset siitä meikäläisiäkin varoittivat ja sanoivat nyrkkisääntönä että:
- Venäläisen tuli-iskun tukemaa läpimurtoa ei pysty estämään hyvinkään linnoitetuista asemista.
- Tarvitaan keskimäärin 100 km tilaa vetäytyä ja käydä viivytystaistelua sekä vesistöeste pysäyttämään venäläisten eteneminen. Sinä vaiheessa tappiot ja huoltovaikeudet pysäyttävät liikkeen.
- Jos on käytössä riittävästi liikkuvia reservejä, venäläiset on sen jälkeen helposti lyötävissä takaisin.

Itse ihmettelin ihan samaa tuosta jäykän torjuvasta taistelutavasta. Kun katsoi 1990-luvun pääsotaharjoituksia, niissä pelattiin Valkeasaaren läpimurtoa 50 vuotta jälkeenpäin ja parisataa kilometriä lännemmäksi siirrettynä. Jalkaväkiprikaatit linjapuolustuksessa ja panssariprikaati reservinä valmiina vastahyökkäykseen. Vaikka itse olin sotakouluissa oppinut, että naapuri varaa aina tulivoimaa sekä läpimurtoa, että puolustajan operatiivisten reservien vastahyökkäystä varten. Eli vastahyökkäys ei olisi yllätys ja tulos olisi sama kuin Kuuterselässä. Hyvin taisteltiin ja 10:1 tappioita aiheutettiin mutta voima vain loppui kesken tulijyrän alla. Itse esitettiin harjoituksissa mm vastahyökkäyksen aloittamista silloin kun vihollinen aloittaa tulivalmistelun. Silloin sen tulenkäyttö olisi ollut sidottuna vuorokaudeksi eikä naapurilla ollut kykyä muuttaa suunnitelmiaan nopeasti. Olisi päästy nopeasti lähitaisteluun ja sekoitettua naapurin suunnitelmat. Tai sitten joustava ja liikkuva puolustus syvällä alueella. Ei tullut silloisilta esimiehiltä kiitosta.... Onneksi on ajat edes vähän muuttuneet.

Tappionsietokyky naapurilla on tosiaan hyvä. Mm Georgian sodan aikana heidän Etelä-Ossetiassa ollut "rauhanturvapataljoonansa" jäi georgialaisten saartamaksi ja kärsi noin 40% tappiot kaatuneina ja haavoittuneina, mutta jatkoi taistelua. Uskoisin että joukoissa kestetään tappioita reippaasti, mutta en usko että Venäjä kansakuntana kestäisi pitkään suuria tappioita Suomea vastaan käydyssä erillissodassa. Sitä kun on jopa Putinin vaikea myydä puolustussotana imperealistista hyökkääjää vastaan.
 
Aiemmin ei ollut ajoneuvoja (edit: kaikkien joukkojen) liikesodankäyntiin eikä toisaalta viesti- ja johtamisjärjestelmiä koordinoituun hajautettuun taisteluun. Lapioita ja traktoreita oli, samoin kuin paljon parikaapelia. Niillä sodit mitä on ja siksi puolustus oli melko jäykän torjuvaa, vaikkakaan ei mitään sotien aikaista linjapuolustusta.

Maasodankäynti ei suinkaan perustunut aiemminkaan vain vallihautoihin ja poteroihin, vaan heikommin varustetut joukot toteuttivat jäykän pysäyttämisen ja paremmin varustetut sen manööverin jolla taistelu piti ratkaista. Nämä elementit eivät nykyäänkään ole poistuneet, on vain tuotu aiempaa korostetummin rinnalle hidastaminen ja kuluttaminen koko taistelutilan syvyydessä.

Kyllä näin kuten sanot. Mutta menneinä vuosina pakon edessä valikoitunut taktiikka olisi valitettavasti maksanut paljon suomalaisten miesten verta. Toisin silloin olisi varmasti tehty, jos mahdollisuuksia olisi ollut ja resursseja.
 
Kyllä näin kuten sanot. Mutta menneinä vuosina pakon edessä valikoitunut taktiikka olisi valitettavasti maksanut paljon suomalaisten miesten verta. Toisin silloin olisi varmasti tehty, jos mahdollisuuksia olisi ollut ja resursseja.

Kun poliitikot päätöksillään ovat taanneet sekä liian pienet taloudelliset resurssit että liittolaisten puutteen, on selvää että silloin asevoimien on käytettävä sitä resurssia mitä sillä on, eli tässä tapauksessa ihmismassaa. Koska fundamentit ovat pysyneet ennallaan, ei taistelutavan muutos tule tätä perustaa muuttamaan. Huonot päätökset maksetaan verellä.
 
Kynnystulivoiman näen itse monipuolisena ja suurena kokonaisuutena joka koostuu monista palikoista. En tiedä onko tästä ollut jo puhetta tai olisiko siinä näin maallikon ajatuksena yhtään mitään järkeä, mutta olisiko sellaisella hyvin nopeasti mobilisoitavalle reserviläisten "valmiusosastoille" käyttöä, joiden pääasiallinen tehtävä olisi pääsuunnissa hidastaa ja ohjata vihollisen mekanisoitujen yhtymien liikettä maamme infraa surutta tuhoamalla? Saa nauraa... :)

Ajatukseni oli lähinnä sellaiset pioneeripainotteiset osastot, joiden pääasiallinen tehtävä ei olisi edes olla varsinaisessa kovassa tulikosketuksessa viholliseen. Aseistus olisi muuten kevyt, mutta räjähtävää pioneerimateriaalia sekä valvontasensoreita olisi paljon. Tehtävät olisivat rakennusten ja infran tuhoamista, miinoittamista ja ansoittamista sekä sensoreiden jälkeenjättämistä vihollisen liikkeen hidastamiseksi ja mahdollisen liikkeen ohjaamiseksi meille edullisemmille urille. Luonnollisesti miinoitettuja kohteita valvottaisiin ja viholliseen voitaisiin olla korkeintaan lyhyissä tulikosketuksissa, mutta pääasialliset lyövät taistelutehtävät jätettäisiin siihen paremmin soveltuville joukoille. Eli tehtävät olisivat miinoittaa, tuhota, murrostaa ansoittaa infraa ja muita viholliselle hyödyllisiä kohteita etenemisurilla sekä jättää sensoreita jälkeensä. Valvoa alueita ja murrosteita sekä hidasteita ja olla vastaavasti aktiivisesti yhteydessä taistelujoukkoihin vihollisen havainnoista, liikkeestä ja sijainnista että tehokkaammilla joukoilla ja asejärjestelmillä pystyttäisiin vihollisen vaikuttamaan paremmin ja keskittämään tiedustelua. Joukkoihin voitaisiin sijoittaa reserviläisiä ei mielellään pelkästään pioneerikoulutuksen peruteella, vaan ennenkaikkea myös hankitun siviiliosaamisen ja koulutuksen perusteella ja vähän vanhempiakin osaavia miehiä voitaisiin sijoittaa kunhan kenttäkelpoisuus olisi riittävä.

Vai keksinkö "pyörän uudestaan" ja kuvasin edellisessä jo olemassaolevat pioneerijoukot...

Meinaakko vanhaa sanontaa...että "mikään ongelma ei ole niin iso, etteikö sitä voisi ratkaista tarpeelisella määrällä räjähteitä?" :D
 
Samaa mieltä ollaan asioista. Venäläinen tulijyrä oli tosiaan hyvin tiedossa jo 1944. Saksalaiset siitä meikäläisiäkin varoittivat ja sanoivat nyrkkisääntönä että:
- Venäläisen tuli-iskun tukemaa läpimurtoa ei pysty estämään hyvinkään linnoitetuista asemista.
- Tarvitaan keskimäärin 100 km tilaa vetäytyä ja käydä viivytystaistelua sekä vesistöeste pysäyttämään venäläisten eteneminen. Sinä vaiheessa tappiot ja huoltovaikeudet pysäyttävät liikkeen.
- Jos on käytössä riittävästi liikkuvia reservejä, venäläiset on sen jälkeen helposti lyötävissä takaisin.

Itse ihmettelin ihan samaa tuosta jäykän torjuvasta taistelutavasta. Kun katsoi 1990-luvun pääsotaharjoituksia, niissä pelattiin Valkeasaaren läpimurtoa 50 vuotta jälkeenpäin ja parisataa kilometriä lännemmäksi siirrettynä. Jalkaväkiprikaatit linjapuolustuksessa ja panssariprikaati reservinä valmiina vastahyökkäykseen. Vaikka itse olin sotakouluissa oppinut, että naapuri varaa aina tulivoimaa sekä läpimurtoa, että puolustajan operatiivisten reservien vastahyökkäystä varten. Eli vastahyökkäys ei olisi yllätys ja tulos olisi sama kuin Kuuterselässä. Hyvin taisteltiin ja 10:1 tappioita aiheutettiin mutta voima vain loppui kesken tulijyrän alla. Itse esitettiin harjoituksissa mm vastahyökkäyksen aloittamista silloin kun vihollinen aloittaa tulivalmistelun. Silloin sen tulenkäyttö olisi ollut sidottuna vuorokaudeksi eikä naapurilla ollut kykyä muuttaa suunnitelmiaan nopeasti. Olisi päästy nopeasti lähitaisteluun ja sekoitettua naapurin suunnitelmat. Tai sitten joustava ja liikkuva puolustus syvällä alueella. Ei tullut silloisilta esimiehiltä kiitosta.... Onneksi on ajat edes vähän muuttuneet.

Tappionsietokyky naapurilla on tosiaan hyvä. Mm Georgian sodan aikana heidän Etelä-Ossetiassa ollut "rauhanturvapataljoonansa" jäi georgialaisten saartamaksi ja kärsi noin 40% tappiot kaatuneina ja haavoittuneina, mutta jatkoi taistelua. Uskoisin että joukoissa kestetään tappioita reippaasti, mutta en usko että Venäjä kansakuntana kestäisi pitkään suuria tappioita Suomea vastaan käydyssä erillissodassa. Sitä kun on jopa Putinin vaikea myydä puolustussotana imperealistista hyökkääjää vastaan.

Tässä kertomuksessa tiivistyy hyvin sanonta "kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan".

Uusi taistelutapa toimiessaan on varmasti hyvin toimiva konsepti keskitettyä epistä vastaan. Ampukoon tyhjään metsään kun puolustus hyökkää, puolustaa ja väistää samaan aikaan. Aina joku onneton porukka sen rummutuksen keskelle toki joutuu, mutta se ei vielä koko puolustuksen selkärankaa katkaise.
 
Tässä kertomuksessa tiivistyy hyvin sanonta "kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan".

Uusi taistelutapa toimiessaan on varmasti hyvin toimiva konsepti keskitettyä epistä vastaan. Ampukoon tyhjään metsään kun puolustus hyökkää, puolustaa ja väistää samaan aikaan. Aina joku onneton porukka sen rummutuksen keskelle toki joutuu, mutta se ei vielä koko puolustuksen selkärankaa katkaise.

Varsinkaan, kun komppanian vastuualue ei ole enää 1x2km, kaksi joukkuetta edessä ja yksi takana.
 
Venäläisillä on tapana pelata "isoa peliä", jossa vastustaja pyritään lyömään siten, että Venäläisten tavoite on "korkeammalla tasolla", kuin heidän välittömään toimintaansa reagoivan vastustajan tavoitteet. Eli kun vastustajan tavoitteet ovat taktisella tasolla, ovat venäläisen tavoitteet operatiivisella tasolla jne. Tämä johtaa toisinaan siihen, että rakkaan vastustajamme toimintaa pidetään omituisena ja epäonnistuneina. Tapahtumia ja niiden merkityksiä voi olla vaikea tulkita jopa vuosikymmenien ajan. Esim. 1944 Neuvostoliiton strateginen tavoite oli eristää Saksa, pakottamalla sen liittolaiset pois sodasta. Suomea vastaan ei hyökätty että saataisiin Suomi, Helsinki tai edes Viipuri haltuun. Neuvostoliittolaisten näkökulmasta oli ihan sama miten taistelu operationaalisella tai taktisella tasolla meni, kunhan se meni niin että lopputuloksena Suomi hylkää Saksan.

Olisi hyvä kyetä kuvittelemaan Venäjän nykyisiä ja tulevia tavoitteita. Suomi ei itsessään ole kiinnostava kohde Venäjälle. Jos Suomen ja Venäjän välille kehittyy sotilaallinen konflikti, on sen takana jokin suurempi asia kuin Suomi.

Vasta kun näitä tavoitteita on kyetty kuvittelemaan, voi todellisia kynnysjärjestelmiä lähteä suunnittelemaan.
 
Venäläisillä on tapana pelata "isoa peliä", jossa vastustaja pyritään lyömään siten, että Venäläisten tavoite on "korkeammalla tasolla", kuin heidän välittömään toimintaansa reagoivan vastustajan tavoitteet. Eli kun vastustajan tavoitteet ovat taktisella tasolla, ovat venäläisen tavoitteet operatiivisella tasolla jne. Tämä johtaa toisinaan siihen, että rakkaan vastustajamme toimintaa pidetään omituisena ja epäonnistuneina. Tapahtumia ja niiden merkityksiä voi olla vaikea tulkita jopa vuosikymmenien ajan. Esim. 1944 Neuvostoliiton strateginen tavoite oli eristää Saksa, pakottamalla sen liittolaiset pois sodasta. Suomea vastaan ei hyökätty että saataisiin Suomi, Helsinki tai edes Viipuri haltuun. Neuvostoliittolaisten näkökulmasta oli ihan sama miten taistelu operationaalisella tai taktisella tasolla meni, kunhan se meni niin että lopputuloksena Suomi hylkää Saksan.

Olisi hyvä kyetä kuvittelemaan Venäjän nykyisiä ja tulevia tavoitteita. Suomi ei itsessään ole kiinnostava kohde Venäjälle. Jos Suomen ja Venäjän välille kehittyy sotilaallinen konflikti, on sen takana jokin suurempi asia kuin Suomi.

Vasta kun näitä tavoitteita on kyetty kuvittelemaan, voi todellisia kynnysjärjestelmiä lähteä suunnittelemaan.


Olen osin samaa mieltä mutta Suomi alueena on Venäjälle erittäin kiinnostava suuren pelin kannalta, kansasta he eivät piittää suntaan tai toiseen, se on vain väärässä paikassa.
 
Venäläisillä on tapana pelata "isoa peliä", jossa vastustaja pyritään lyömään siten, että Venäläisten tavoite on "korkeammalla tasolla", kuin heidän välittömään toimintaansa reagoivan vastustajan tavoitteet. Eli kun vastustajan tavoitteet ovat taktisella tasolla, ovat venäläisen tavoitteet operatiivisella tasolla jne. Tämä johtaa toisinaan siihen, että rakkaan vastustajamme toimintaa pidetään omituisena ja epäonnistuneina. Tapahtumia ja niiden merkityksiä voi olla vaikea tulkita jopa vuosikymmenien ajan. Esim. 1944 Neuvostoliiton strateginen tavoite oli eristää Saksa, pakottamalla sen liittolaiset pois sodasta. Suomea vastaan ei hyökätty että saataisiin Suomi, Helsinki tai edes Viipuri haltuun. Neuvostoliittolaisten näkökulmasta oli ihan sama miten taistelu operationaalisella tai taktisella tasolla meni, kunhan se meni niin että lopputuloksena Suomi hylkää Saksan.

Olisi hyvä kyetä kuvittelemaan Venäjän nykyisiä ja tulevia tavoitteita. Suomi ei itsessään ole kiinnostava kohde Venäjälle. Jos Suomen ja Venäjän välille kehittyy sotilaallinen konflikti, on sen takana jokin suurempi asia kuin Suomi.

Vasta kun näitä tavoitteita on kyetty kuvittelemaan, voi todellisia kynnysjärjestelmiä lähteä suunnittelemaan.

Strategiaa.

Ei tuollaiseen ajatteluun juuri foorumilla törmää. Eikä myöskään maamme julkisessa keskustelussa.

Suomen puolustusvoimissa on perinteisesti valjastettu kärryt hevosen eteen. Varusmiehille ja varsinkin miehistölle on aina tolkutettu, että kaikille toimenpiteille on sotilaallinen peruste. Sen sijaan mitä ylemmäs organisaatiossa mennään niin sentimentaalisen roskan määrä lisääntyy. Upseerillahan ei ole kolleegaa tai työkaveria vaan kadettiveli jne.. Politiikassa sentimentaalinen roska on tärkeä käyttöaine. Toisaalta esimerkiksi päihdelääkäri voi ymmärtää potilasta vaikka päivässä ei menisi yhtään olutta ja piriä herskaakin ottaisi vain viikonloppuna.

Monissa asevoimissa sentimentaalista roskaa tarjotaan käyttöaineeksi miehistölle ja nuoremmille aliupseereille. Sen sijaan jo nuorempien upseerien pitää olla selväjärkisiä ja loogisia. Meillä asia on päinvastoin. Katsoisin, että asiasta on pitkät perinteet. Suomalainen upseeristo kun ei pääsääntöisesti ollut majuri tason yläpuolella kovinkaan osaavaa ja taitavaa vuosina 1939-1945.

Ethos, pathos ja logos!
 
Viimeksi muokattu:
Ylläreihin pystytään ainoastaan ns. "kevyellä jalkaväellä".

Ja niitä vastaan kyllä aina pärjätään.

Se, että "rynkkyjä aletaan jakamaan siinä vaiheessa kun Vaalimaalla puomit kolisee"....on aika hassua ja halventaa Suomen tiedustelua.

Ei se suoraan sanottuna noin mene.
Juuri näin. Tälläkin palstalla ovat useammatkin esittäneet kauhukuvia A2 keltaisen täysin puskista tulevalla yllätyshyökkäyksellä, joka yllättää Suomi-pojan housut kintuissa, mutta en ole kenenkään nähnyt perustelevan A) miksi se aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta hyökkäisi B) miksi Suomi ei saisi asiasta mitään vihiä.
 
Juuri näin. Tälläkin palstalla ovat useammatkin esittäneet kauhukuvia A2 keltaisen täysin puskista tulevalla yllätyshyökkäyksellä, joka yllättää Suomi-pojan housut kintuissa, mutta en ole kenenkään nähnyt perustelevan A) miksi se aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta hyökkäisi B) miksi Suomi ei saisi asiasta mitään vihiä.

Sama vastaus molempiin, koska se on heidän paras keinonsa nopeaan menestykseen hyökkääjänä joten voimme olettaa että se on suuressa roolissa sunnitelmissa.
 
Kuka on väittänyt että ilman syytä hyökkäävät? Syy voi olla sellainen johon me emme voi itse vaikuttaa mitenkään.
Ja voit olla varma että syitä keksitään useitakin, ne ilmoitetaan kyllä sitten.
Eli silloin tiedustelun tulisi saada asiasta vihiä. Ja miksi he juuri Suomea vastaan tekisivät tämän yllätyshyökkäyksensä ja päättäisivät alkaa tällaista tapaa käyttää?
 
Eli silloin tiedustelun tulisi saada asiasta vihiä. Ja miksi he juuri Suomea vastaan tekisivät tämän yllätyshyökkäyksensä ja päättäisivät alkaa tällaista tapaa käyttää?

Miehemme Venäjällä ovat kyllä hyvin soluttautuneita ja Venäjälle tällaisen uuden konseptin omaksuminen kyllä tuottaisi vaikeuksia joten olet varmasti oikeassa.
 
Kuka on väittänyt että ilman syytä hyökkäävät? Syy voi olla sellainen johon me emme voi itse vaikuttaa mitenkään.
Ja voit olla varma että syitä keksitään useitakin, ne ilmoitetaan kyllä sitten.

Niinpä. Kuullaan sitten. Ensimmäinen varoitus on jo annettu,kun Pietarin paikallishallinnossa lanseerattiin suomalaiset separatistit Karjalassa jotka saavat täältä tukea. Jotain juonta siinäkin, että Karjalan tasavalta vaihtaa paikkojen nimiä suomeksi. Enkä usko pätkääkään puheisiin Venäläisten hyvästä integraatiosta Suomessa.
Se muuttuu äkkiä.
Saataisiin Natohakemus sisään, niin voisin todistaa tämän.
 
Niinpä. Kuullaan sitten. Ensimmäinen varoitus on jo annettu,kun Pietarin paikallishallinnossa lanseerattiin suomalaiset separatistit Karjalassa jotka saavat täältä tukea. Jotain juonta siinäkin, että Karjalan tasavalta vaihtaa paikkojen nimiä suomeksi. Enkä usko pätkääkään puheisiin Venäläisten hyvästä integraatiosta Suomessa.
Se muuttuu äkkiä.
Saataisiin Natohakemus sisään, niin voisin todistaa tämän.
Miksi et usko Venäläisten hyvään integraatioon? Miten he poikkeavat muista suomalaisista?
 
Miehemme Venäjällä ovat kyllä hyvin soluttautuneita ja Venäjälle tällaisen uuden konseptin omaksuminen kyllä tuottaisi vaikeuksia joten olet varmasti oikeassa.
Sen verran piippaa ironiatutka, että kerropa mihin he ovat ilman ennakkoarvailuja hyökänneet? Jos viittaat esim. Valkeasaareen, niin silloin oltiin jo sodassa.
 
Juuri näin. Tälläkin palstalla ovat useammatkin esittäneet kauhukuvia A2 keltaisen täysin puskista tulevalla yllätyshyökkäyksellä, joka yllättää Suomi-pojan housut kintuissa, mutta en ole kenenkään nähnyt perustelevan A) miksi se aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta hyökkäisi B) miksi Suomi ei saisi asiasta mitään vihiä.

Niin...en malta tarjota A3 ;)
 
Back
Top