Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Noissa tuon kokoisissa paateissa ei välttämättä ole niin paljon mieltä ostaa käytettyä kamaa kuin muualla. Tämä siksi että niissä maksaa eniten moottorit&propulsio jotka keräävät itseensä tunteja koulutuskäytössä runsaasti eli tuollainen 1990-luvun vene on koneeltaan todennäköisesti koulutuskäyttöön loppu. Toinen on navigointi- ja sensorijärjestelmä joka on noihin hommiin nykystandardein antiikkia. Meilläkin menossa Jurmot käsittääkseni melko isoon ja arvokkaaseen retrofittiin vaikka ovat vuosikymmenen tuoreempia ja nimenomaan meidän tarpeisiin(tapoihin toimia) alunperin muokattuja. Jos halutaan saavuttaa vaikkapa ballistista tai ABC-suojausta, helpompi tehdä se uuteen kuin vanhaan runkoon jolloin saavutettu säästö isommassa sarjassa ostamalla noin vanhaa kamaa ja päivittää se tämän päivän suorituskykyvaatimuksiin. Tämä oli alaa tuntevan jonkin verran tuntevan näkemys yleisellä tasolla hankitun tiedon perusteella Stridabåt:eista. Lisäksi olen antanut itselleni ymmärtää että Marine Alutechin tekeleissä on jotain paremmin oivallettua meidän rannikolle kuin Dockstan vastaavissa mutta tämä sellainen enempi tornaritason juttu kuin kylmää tieteellistä faktaa mielipiteen tueksi.Hmm, miten olisi rannikkojääkäreille lisää veneitä? Tarve on selvä, koska kilpajuoksu Maarianhaminaan.
Ruotsalaiset ovat tilanneet Stridsbåt 90 -maihinnousuveneitä yhteensä kokonaiset 150 kpl! Valtaosa aluksista on 1990-luvulta, mutta 27 on panssaroitua mallia, jota tilattiin vuonna 2002. G-veneitä (sama kuin Suomessa) Ruotsi on myöskin hankkinut, ilmeisesti kokonaiset 100 kappaletta.
En tunne tarkkaan ruotsalaisten nykyistä organisaatiota, mutta minulle on jäänyt käsitys, että siellä ei ole rannikkojoukkoja enää kuin n. komppanian verran. Sekään ei ole mikään rannikkojääkärikomppania, vaan pikemminkin erikoistoimintaosasto. En sitten tiedä, mitä ruotsalaiset aikovat perustaa reservistä, jos aikovat. Tarve koko kalustolle lienee siis aika pieni.
Sen sijaan meillä taitaa olla vielä Uiskoja palveluksessa? Jurmoja nyt on kohtalaisesti, mutta Jehuja on tilattu vain 12 kpl, ja hintaa kertyi 34 miljoonaa euroa... Kyllä se ruotsinlaiva aina Uiskon voittaa! Mahtaisiko panssaroitujakin Stridsbåteja olla tarjolla?
Ei ole Suomen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ostaa käytettyä, tai uutta raskasta kalustoa rapakaon takaa. Rahtikustannukset ovat niin päätähuimaavat että kaluston arvo kaksin-, kolminkeraistuu matkan aikana.Ehdottelinkiin jo tykistöketjussa, mutta olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla? Tykki painaa 7 tonnia ja tarvitsisi todennäköisesti tehokkaan vetokaluston.
USA on korvaamassa omaa vedettävää kalustoaan M777 tykillä ja noita vanhoja voisi irrota sopuhintaan.
Ei ole Suomen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ostaa käytettyä, tai uutta raskasta kalustoa rapakaon takaa. Rahtikustannukset ovat niin päätähuimaavat että kaluston arvo kaksin-, kolminkeraistuu matkan aikana.
olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla
Ei kai, ellei järjestelmien hinta ole TODELLA alhainen? Laivarahti on yllättävän edullista hommaa, 30 tonnin raakakiviblokin kuljetuskustannukset eivät päätä huimaa. Varmaan panssaroidulla ovat isommat, mutta silti... 2-3x kuulostaa paljolta.
Esteeksi nousisi luultavasti atarvikkeiden hankintakustannukset. Uudessakin vedettävässä tykissä maksaa saman kun tykki. Ei ole tarkkaa tietoa sopisiko joku meidän kranaatti, mutta ainakin uudet panokset on hankittava. Jenkkien varastot jo ehtiny liian vanhoiksi. Kun kuitenkin varaudutaan kriisiaikoihin, on kyseenalaista, tekeekö panoksia edes kukaan enää.
Merirahti ei ole noin kallista, varsinkaan nyt.Ei ole Suomen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ostaa käytettyä, tai uutta raskasta kalustoa rapakaon takaa. Rahtikustannukset ovat niin päätähuimaavat että kaluston arvo kaksin-, kolminkeraistuu matkan aikana.
Afganistan lienee kuljetuksellisesti vaikein paikka koko planeetalla heti Antarktiksen jälkeen. Lisäksi USA:n kalustovolyymit siellä olivat massiiviset.Kun äkkiseltään googlaa, niin aiheesta on paljonkin artikkeleita. Tuossa yksi:
http://www.theguardian.com/world/2013/mar/25/us-bill-equipment-home-afghanistan
In Iraq, US equipment was trucked across the border to Kuwait where it was packed, cleaned, recorded and shipped on. But Afghanistan has no coastline, no stable, US-friendly neighbours and only a weak, vulnerable road network, making the job more expensive and complicated.
Some 28,000 vehicles and 20,000 shipping containers need to be sorted and prepared in Afghanistan, then shipped out of the country by the end of next year,
Kun äkkiseltään googlaa, niin aiheesta on paljonkin artikkeleita. Tuossa yksi:
http://www.theguardian.com/world/2013/mar/25/us-bill-equipment-home-afghanistan
Tästä samasta aiheesta oli aiemminkin väännetty kättä tällä palstalla.Merirahti on halvempaa kuin saippua. Tuossa artikkelissa "ship home" tarkoittaa kokonaiskuljetuskustannuksia. Afganistanin tapauksessa valtaosa siitä syntyy siirrettäessä tavara joko Pakistaniin tai Väli-Aasian kautta satamiin.
Viime kesänä TEU:n kuskaaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi 205 USD.
http://wolfstreet.com/2015/06/22/co...-to-the-us-europe-totally-collapse-ccfi-scfi/
Ei olla kaukana noista luvuista. Viime perjantain SCFI Europe Base Port on USD 257/TEU.Merirahti on halvempaa kuin saippua. Tuossa artikkelissa "ship home" tarkoittaa kokonaiskuljetuskustannuksia. Afganistanin tapauksessa valtaosa siitä syntyy siirrettäessä tavara joko Pakistaniin tai Väli-Aasian kautta satamiin.
Viime kesänä TEU:n kuskaaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi 205 USD.
http://wolfstreet.com/2015/06/22/co...-to-the-us-europe-totally-collapse-ccfi-scfi/
Upouuden Humvee ajoneuvon hinta on mallista riippuen 70 000-220 000 dollaria. Kun niitä käytettyjä alettiin raahata takaisin Afganistanista rapakon taakse, oli kappalehinta keskimäärin 215 000 dollaria/ajoneuvo. Suomeen on liki sama matka, joten hinta on varmasti samaa suuruusluokkaa.
Jos nyt kokonaisuutta mietitään, niin ei liene järkevää hankkia uutta vedettävää 155mm tykkijärjestelmää. Se vaatii yhtä lailla huoltoa kuin nykyisetkin (ainakin varaosavaraston ja koulutuksen), ja noin painavana tykkinä se ei sovi täkäläiseen tapaan käyttää 122mm tykkejä, joita noin kolmen tonnin painoisina siirrellään miesvoiminkin aika helposti.Ehdottelinkiin jo tykistöketjussa, mutta olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla? Tykki painaa 7 tonnia ja tarvitsisi todennäköisesti tehokkaan vetokaluston.
USA on korvaamassa omaa vedettävää kalustoaan M777 tykillä ja noita vanhoja voisi irrota sopuhintaan.