Markkinoilla oleva käytetty kalusto

[Talvela]

Onko Ruotsilla vielä MT-LB varastoja?
BV-206 varastot ovat 1,500 kpl wikin mukaan, niille ei ole siellä edes joukkoja sitä määrää.
Pasi 185 kpl

Saisivat myydä kaikki meille, se olisi konkreettista yhteistyötä.

 

[Huhta]

Törmäsinpä erikoiseen tiedonmuruseen (tai ei kai se nyt niin erikoinen ole...): Norjalla on ylimääräisiä NASAMS-järjestelmiä!

Joskus vuosia takaperin Norja halusi vaihtaa ko. järjestelmiä vaihtokauppana Hollannin PzH 2000:n. Diili peruuntui sittemmin, kun norjalaiset tajusivat, että PzH 2000 on liian raskas (koska KRIHA).

Nyt törmäsin (jälleen) Wikipediaa lukiessani tietoon, että osa NASAMS-järjestelmistä on ilmeisesti ylijäämää Norjan tarpeisiin. En tiedä, paljonko (yksi patteri?), mutta kuulemma tarjottu järjestelmä on modernisoitu (ts. ilmeisesti NASAMS 2). Järjestelmää on sittemmin kaupiteltu ilmeisesti Puolaan ja Kroatiaan.

Siis ei ole totta?! Eikö tuo olisi kannattanut ostaa pois samalla, kun Suomi osti uusiakin järjestelmiä? Ihan selvä tarve on kuitenkin olemassa, ja Crotalen käyttöikäkin alkaa pikku hiljaa lähestymään loppuaan. Uskoakseni kyseessä olisi ollut hyvinkin fiksu hankinta. Mutta eiköhän tässäkin ole elätelty toiveajatuksia; ostamme sen Norjasta sitten harmaassa vaiheessa NORDEFCO:n hengessä.

Vaikka sydämeni sykkiikin panssariarmeijakunnille, niin kyllä sitä ilmasuojaakin tarvitaan. NASAMS tarjoaa sen.


Alla on lähdemateriaalini. Lukee ken tahtoo.

Puolan diili:

What kind of airbase defense?
There is now discussion in Poland, what kind of air defense system is to be deployed to protect major airbases, declared to NATO: Minsk Mazowiecki, Lask, Powidz and Poznan-Krzesiny. One of the ideas is to move the S-125SC Neva (modernized version of Soviet SA-3 Goa) to those bases, ot provide some level of defense against aircraft and UAVs. Such a move do not fix the problem of defending the airbases against TBMs. Actually Poland do not operate any system with anti-TBM capabilities and the Polish territory is fully exposed on such attack. However the possibility of TBM attack against the mentioned airbases is also limited. Even when Belarus would place her Tochka-M launcher at the bridge to the north of Brest (normally used by alcohol and cigarette smugglers), the closest point to Minsk, the missile would not reach it, thought by slight margin. However Russia could theoretically use her Iskander system to attack Minsk, Lask or Powidz from Kaliningrad pocket, but the system is not yet deployed in significant number and will not be deployed in Kaliningrad area for rather long time, if ever.
So the main concern is to engage aircraft, cruise missiles (including air launched stand off missiles) and UAVs. When new systems are considered, the biggest chance have SL-AMRAAM (surfaced launched AMRAAM), recently offered by USA and Norway, in the form of surplus Norway NASAMS systems for reasonable price (recently modernized; with container launched AMRAAMs, Raytheon AN/TPQ-36A radars and Fire Distribution Centers). No details can be discussed since no decision was yet taken and even the tender not yet launched. Eventual procurement of NASAMS would be the other example of gradual replacing of ex-Soviet air defense systems by western technology in the new NATO member states. posted by Michal A. Fiszer @ Friday, November 18, 2005

Peruuntunut Norja-Hollanti-diili:

16 September 2004

Norway cancels equipment exchange with the Netherlands

By Ian Kemp; JDW News Editor; London
and Joris Janssen Lok; JDW Special Correspondent; The Hague

Norway has cancelled a plan to take over 18 new Krauss-Maffei Wegmann PzH2000 155mm/52-cal self-propelled howitzers (SPHs) from the Netherlands. They were to be traded for a surplus battery of Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile Systems (NASAMS).

"The decision to cancel the package deal with the Netherlands was made by the [Norwegian defence] minister," said Norwegian Army Deputy Chief of Staff Col Arne Skjaerpe. "We now have to reassess heavy fire support within the army."

Norwegian Defence Minister Kristin Krohn Devold told JDW that the cost of introducing the PzH2000 into Norwegian service had been underestimated and that no money is available in the new 2005-08 defence plan for the project.

An official brochure published in May, The Norwegian Army 2004-2005, described the PzH2000 as one of the army's three "core weapon platforms". However, one senior Norwegian Army officer told JDW that some politicians considered the tracked PzH2000 as an inappropriate weapon as Norway works to develop lighter, more mobile forces better suited to expeditionary operations.

Senior sources within the Netherlands Ministry of Defence told JDW that "we are not amused" at the Norwegian decision because the benefits of the exchange package have been factored into the Dutch defence plans, the latest of which is scheduled to be presented on 21 September.

Kroatian hankinta 1:

Possible operators

• 
  Croatia - Croatian MoD has shown it's interest to buy the surplus NASAMS systems from Norwegian military.

Kroatian hankinta 2:

TANJUG: Hrvatska pregovara o kupovini norveškog raketnog sustava (8. Januar 2016)

TANJUG: Croatia is negotiating the acquisition of a Norwegian missile system

Zitat:
Hrvatska pregovora sa Norveškom o nabavci raketnog sistema NASAMS za potrebe svojih oružanih snaga, tvrdi danas specijalizirani hrvatski magazin Defender, prenosi TANJUG.

List navodi da su službenici Oružanih snaga Hrvatske tijekom nedavne posjete Norveškoj prikupili informacije o sistemu NASAMS srednjeg dometa koji je proglašen viškom u toj zemlji.

Glavni i odgovorni urednik hrvatskog magazina Marko Ćustić rekao je danas Tanjugu da još nije donesena odluka koji će raketni sustav srednjeg dometa biti nabavljen, ali da se po prvi put konkretno spominje određena vrsta raketa.

On je ukazao da je veza Hrvatske i Norveške, odnosno informacije o dostupnosti raketnog sustav srednjeg dometa, tvrtka Kongsberg koja ima dobre odnose sa Zagrebom. Naime, u tvornici “Đura Đaković”, kazao je on, uskoro bi mogla početi proizvodnja dijelova za “vatrenu stanicu” na oklopnim vozilima Kongsberga a za potrebe američke vojske.


Croatian is in negotiations with Norway on the procurement of the NASAMS missile system for the needs of their armed forces, the specialized magazine Croatian Defender said today, reports TANJUG.

The paper states that officers of the Croatian Armed Forces during a recent visit to Norway gathered Information on NASAMS medium range systems which are declared surplus in that country.

Editor in chief of the Croatian Magazine, Marko Ćustić, told Tanjug that the decision has been taken to purchase a medium-range missile system, but it is the first time that certain types of missiles are mentioned.

He pointed out to the connection between Croatian and Norway, or the availability of a medium range missile System of the company Kongsberg, which has good relations with Zagreb. In the factory "Djuro Djakovic", he said, the production of parts for "fire stations" on armored vehicles could start soon for Kongsberg and the US Army.

Zitat:
Inicijalna konfiguracija za potrebe Oružanih snaga Hrvatske sadrži određeni broj lansirnih jedinica, od kojih se svaka sastoji od sustava za upravljanje vatrenom paljbom, radarom, dva do četiri lansera sa po šest raketa AMRAAM, te određenog broja vozila i opreme za podršku.

Okvirna cijena takve konfiguracije s raketama, prema Defenderu, košta između 120 i 180 milijuna dolara. To je, kako navodi magazin, najozbiljnija opcija koja se razmatra u vezi nabavke sustava PZO srednjeg dometa.


The initial configuration for the needs of the Croatian Armed Forces includes a number of launch units, each of which consists of a fire management system, radar, two to four launchers with six AMRAAM missiles, and a certain number of vehicles and equipment support.

The approximate cost of this configuration with missiles, according to Defender, will be between 120 and 180 million USD. That is, according to the magazine, the most serious option under consideration in respect of the procurement of a medium-range air defense system.

• 
  http://www.defender.hr/naslovnica-i...govara-o-kupovini-norveskog-raketnog-sustava/

 

[scip10]

Törmäsinpä erikoiseen tiedonmuruseen (tai ei kai se nyt niin erikoinen ole...): Norjalla on ylimääräisiä NASAMS-järjestelmiä!

Joskus vuosia takaperin Norja halusi vaihtaa ko. järjestelmiä vaihtokauppana Hollannin PzH 2000:n. Diili peruuntui sittemmin, kun norjalaiset tajusivat, että PzH 2000 on liian raskas (koska KRIHA).

Nyt törmäsin (jälleen) Wikipediaa lukiessani tietoon, että osa NASAMS-järjestelmistä on ilmeisesti ylijäämää Norjan tarpeisiin. En tiedä, paljonko (yksi patteri?), mutta kuulemma tarjottu järjestelmä on modernisoitu (ts. ilmeisesti NASAMS 2). Järjestelmää on sittemmin kaupiteltu ilmeisesti Puolaan ja Kroatiaan.

Siis ei ole totta?! Eikö tuo olisi kannattanut ostaa pois samalla, kun Suomi osti uusiakin järjestelmiä? Ihan selvä tarve on kuitenkin olemassa, ja Crotalen käyttöikäkin alkaa pikku hiljaa lähestymään loppuaan. Uskoakseni kyseessä olisi ollut hyvinkin fiksu hankinta. Mutta eiköhän tässäkin ole elätelty toiveajatuksia; ostamme sen Norjasta sitten harmaassa vaiheessa NORDEFCO:n hengessä.

Vaikka sydämeni sykkiikin panssariarmeijakunnille, niin kyllä sitä ilmasuojaakin tarvitaan. NASAMS tarjoaa sen.


Alla on lähdemateriaalini. Lukee ken tahtoo.

Puolan diili:



Peruuntunut Norja-Hollanti-diili:



Kroatian hankinta 1:


Kroatian hankinta 2:

Voisiko olla ettei ylijäämä NASAMS yksinkertaisesti ollut meille kaupan?

Tai sitten uuden järjestelmän oston jälkeen ei rahat enää riittäneet käytettyyn.

 

[Huhta]

Voisiko olla ettei ylijäämä NASAMS yksinkertaisesti ollut meille kaupan?

Ehkä, mut kui ihmees? Aikajänne ei tunnu loogiselta, jos Hollanti hieroi kauppoja ennen meidän hankintaa. Nyt Kroatia hieroo kauppoja. Olisi melkoista soutamista ja huopaamista, jos se ei olisi ollut saatavilla. Norjasta on ostettu muutakin ylijäämää, kai NASAMS menee siinä sivussa? (Okei, se on kalliimpi kuin telakuorma-autot. )

Tai sitten uuden järjestelmän oston jälkeen ei rahat enää riittäneet käytettyyn.

Tämä on tietenkin mahdollista, jopa todennäköistä. Jotakin muuta hankintaa olisi varmaankin pitänyt lykätä, jos tuo olisi ostettu uusien lisäksi.

Mutta toisaalta: eikö olisi ollut mahdollista/edullisempaa ostaa uutena kolme patteria (vrt. ostettu neljä) ja ostaa neljäs käytettynä? Jos rahat NASAMS-hankintaan oli puolustusbudjetin puitteista, niin neljännen patterin ostaminen käytettynä olisi säästänyt rahaa, joka olisi taas voitu suunnata johonkin muuhun hankintaan. Eikö totta?

Olen kyllä tietoinen, että NASAMS:n ohjuksiin varattu rahoitus leikattiin hankinnan jälkeen. Luulen kuitenkin, että se oli puolustusvoimien/puolustusministeriön ratkaisu sen jälkeen, kun hallitus päätti, että "hankintamäärärahoja on seuraavalle vuodelle X-miljoonaa vähemmän". Olenko täysin väärässä?

 

[Huhta]

Tietysti sekin on ehkä mahdollista, että käytetystä pyydettiin melkein uuden hintaa. Uusi on kuitenkin aina uusi, se voidaan koota kotimaassa (=teollisuuspolitiikka) ja ehkä suurempi volyymi laskee hintaa.

Kuulostaa vain oudolta. Norjalaisiltahan olisi ollut mahtava peliliike tarjota käytettyä kalustoa kohtuuhintaan siinä sivussa kauppojen varmistamiseksi. Samalla koulutus olisi saatu käyntiin ja Norja olisi saanut muutettua ylijäämänsä rahaksi.

 

[peelo]

Jos myynnissä on ollut se samainen laite kuin kuvassa joka Kroatia uutisissa on, niin en yhtään ihmettele jos ei ole sellaista haluttu hankkia.

 

[fulcrum]

Juu, jos se on ollut NASAMS 1 niin meh. Ohjuslavetti toki toimisi ihan yhtä hyvin mutta järjestelmän käyttämä tutka on todella köykäinen ja muutenkaan ei edusta varustukseltaan NASAMS 2-tasoa.

 

[Huhta]

Juu, jos se on ollut NASAMS 1 niin meh. Ohjuslavetti toki toimisi ihan yhtä hyvin mutta järjestelmän käyttämä tutka on todella köykäinen ja muutenkaan ei edusta varustukseltaan NASAMS 2-tasoa.

No niin, tämähän alkaa jo kuulostaa keskustelulta!

Voi tosiaan olla, että tarjolla oli vain ykkösversio. Näin voisi päätellä siitä, että ko. ylijäämä-NASAMS oli ylijäämää jo vuonna 2004, mutta ensimmäinen kakkosversion NASAMS toimitettiin Norjan kuninkaallisille ilmavoimille vasta vuonna 2007. Onhan norjalaisilla rahaa, mutta päivittäisivätkö hekään ylijäämäkalustoa varastoon happanemaan? Tuskin.

Tosin edelleen voisi kuvitella, että kun ykkös- ja kakkosversion ero on nähtävästi lähinnä viestiyhteyksissä (Link 16 vs. Link 11) ja siinä tutkassa, niin päivitys olisi suhteellisen halpa ja helppo. Tuollainen pienitehoinen tutka tuskin maksaa muutamaa miljoonaa euroa enemmän. Näin ollen käytettynä hankinta olisi yhä voinut olla ihan fiksua, mutta varmaan sitäkin tosiaan harkittiin ja laskettiin tarkkaan.

Mutta, mikä on raadin tuomio; ostaako Kroatia mahdollisesti ykkösversion sellaisenaan, vai tuleeko mahdollisiin kauppoihin kuulumaan samalla päivitys kakkosversioon? Ja paljonko kalustoa olisi tulossa? Tuossa käännetyssä uutisessa todetaan, että hankkeen kokonaisarvo ohjuksineen olisi luokkaa 120-180 miljoonaa USD. Saisiko sillä vaikkapa pari johtokeskusta, neljä tutkaa ja n. 4-8 ohjuslavettia? Siihen päälle sitten ehkä n. 30-50 ohjusta.

 

[SJ]

No niin, tämähän alkaa jo kuulostaa keskustelulta!

Voi tosiaan olla, että tarjolla oli vain ykkösversio. Näin voisi päätellä siitä, että ko. ylijäämä-NASAMS oli ylijäämää jo vuonna 2004, mutta ensimmäinen kakkosversion NASAMS toimitettiin Norjan kuninkaallisille ilmavoimille vasta vuonna 2007. Onhan norjalaisilla rahaa, mutta päivittäisivätkö hekään ylijäämäkalustoa varastoon happanemaan? Tuskin.

Tosin edelleen voisi kuvitella, että kun ykkös- ja kakkosversion ero on nähtävästi lähinnä viestiyhteyksissä (Link 16 vs. Link 11) ja siinä tutkassa, niin päivitys olisi suhteellisen halpa ja helppo. Tuollainen pienitehoinen tutka tuskin maksaa muutamaa miljoonaa euroa enemmän. Näin ollen käytettynä hankinta olisi yhä voinut olla ihan fiksua, mutta varmaan sitäkin tosiaan harkittiin ja laskettiin tarkkaan.

Mutta, mikä on raadin tuomio; ostaako Kroatia mahdollisesti ykkösversion sellaisenaan, vai tuleeko mahdollisiin kauppoihin kuulumaan samalla päivitys kakkosversioon? Ja paljonko kalustoa olisi tulossa? Tuossa käännetyssä uutisessa todetaan, että hankkeen kokonaisarvo ohjuksineen olisi luokkaa 120-180 miljoonaa USD. Saisiko sillä vaikkapa pari johtokeskusta, neljä tutkaa ja n. 4-8 ohjuslavettia? Siihen päälle sitten ehkä n. 30-50 ohjusta.

Täytyy siinä päivitys olla mukana, jotta se kykenee toimimaan yhteistyössä esim. nato:n ilmavoimien kanssa. Lisäksi hinta vaikuttaisi korkealta, jos tuo ei ole päivitetty versio.

 

[Huhta]

Täytyy siinä päivitys olla mukana, jotta se kykenee toimimaan yhteistyössä esim. nato:n ilmavoimien kanssa. Lisäksi hinta vaikuttaisi korkealta, jos tuo ei ole päivitetty versio.

Tuohon hintaan sellainen kommentti, että se oli siis koko hankkeen (NASAMS + ohjukset) rahoituskehys. Jos Amraam maksaa miljoonan luokkaa tai enemmänkin, niin ohjukset syövät jo melkoisen loven 120-180 miljoonaan dollariin, vaikka ostettava määrä olisi luokkaa kertatäyttö laukaisimille.

Päivittäminen vaikuttaisi minunkin mielestäni järkevältä. Tosin päivittämätönkin NASAMS on vielä käytössä Espanjassa ja Yhdysvalloissa, mikäli Wikipediaan on uskominen. Toiseksi, jos katsotaan tuota uutista (kohta "Kroatian hankinta 2" / viesti #242), niin siinä ei ole mitään viittauksia päivittämiseen tai kakkosversioon. Se ei tietenkään todista mitään, koska toimittajat harvemmin tuntevat asioita kovin syvällisesti.

Lisäksi, palatakseni hintaan, niin kroaatit haluavat kuitenkin suhteellisen ison määrän kalustoa (lainaus uutisesta):

The initial configuration for the needs of the Croatian Armed Forces includes a number of launch units, each of which consists of a fire management system, radar, two to four launchers with six AMRAAM missiles, and a certain number of vehicles and equipment support.

Eli siis, he haluavat koota johtokeskuksesta, tutkasta ja 2-4 ohjuslavetista jaoksia(?), ja niitä on tarkoitus hankkia useampi (yksi patteri?). Googlettelulla törmäsin arvioon, että Suomen kauppoja tehtäessä (olikos se nyt n. 360 miljoonaa euroa pelkkä NASAMS-hankinta ilman ohjuksia) johtokeskuksia tuli 8, ohjuslavetteja 24, tutkia 12 ja IR-sensoreita joko 8 tai 12 (veikkaan 8). Eli siis: jos kroaateilla on ohjusten hankkimisen jälkeen käytettävissä rahaa ehkä 90-130 miljoonaa dollaria itse NASAMS-hankintaan, niin ei se niin suuri summa ole.

Mehän emme tiedä edes, millaista kokonaismäärää he tavoittelevat. Jos tavoitteena on vaikkapa 4 johtokeskusta, 8 ohjuslavettia ja 4 tutkaa, niin onhan siinäkin jo hankittavaa tuolla budjetilla, jos lasketaan mukaan huolto- ja koulutuskalusto. Ja sellainen sivuhuomautus, että päädyin tuohon määrään sillä, että Norjassa täysi patteri koostuu ilmeisesti 9 ohjuslaukaisimesta, 4 tutkasta, 4 johtokeskuksesta (+ 1 taistelunjohtokeskus) ja 4 EO-sensorista. Jos siis sain mitään tolkkua norjankielisestä Wikipediasta vajavaisella skandinaavisten kielten osaamisellani.

 

[Iso-Mursu]

Meillä ei kyllä taida olla niin suurta pulaa kalustosta, että tarvitsisi 100 kappaletta uusiin patteristoihin. Nuo nykyiset panssarihaupitsimme on käsittääkseni aika tuoreeltaan modernisoitu.



Suurin ongelma on raketinheittimien oikeanlaisen ampumatarvikkeen puute. En tiedä miten modernisoisit nykyisiä tykkejä ja niiden ammuksia, kun ei niissä ole mitään modernisoitavaa ja ammuksia tehdään kotimaassa ja 122mm:lle ei tarvitse hienompaa hankkia. Sitten 155mm:lle kalustolle voisi jotain modernimpaa ammustakin hankkia ja onhan niitä jo hankittukin.



Ei ole. Tykistö ei tarvitse miljardia. Tykit eivät maksa lähellekään samoja summia kuin laivat tai lentokoneet. Uutena PzH2000 maksaa useamman miljoonan ja ne olivat aikoinaan jo Suomelle liian kallita ja valittiin reilun puolen miljoonan kotimaiset tykit. Siinä vähän siis kuvaa siitä mitä maksaa tykki, kun uusi laiva tosiaan maksaa satoja miljoonia euroja. Käytettynä siis 100 panssarihaupitsia voisi maksaa sen reilun 100 miljoonaa euroa, jos siis puhutaan vaikka noista Puolan 122mm:stä.

Noille kolmelle alueelliselle prikaatille ei haittaisi vaikka niille annettaisiin 122mm teloilla liikkuvaa kalustoa.

Toki jos halvalla sais jne

 

[Korsumajuri]

Serbia suunnittelee hankkivansa Venäjältä it-järjestelmiä - Tor, Pantsir tai Buk. Tuli mieleen välistäveto: Suomen Bukit Serbeille ja meille jotain takaisin. Serbian armeijan kalustoa se ei kyllä olisi, on sen verran vanhaa tavaraa. Mutta siellä on toimiva ammusteollisuus ja lisäksi esim. kehitteillä 122mm tykki kuorma-auton lavalla (Sora 122mm). Mainittakoon, että Sisu oli muutama vuosi sitten pitkällä ostamassa serbialaisen FAP kuorma-autotehtaan. Sora 122mm on FAP:n alustalla.

Tästä olisi rakennettavissa diili, ottaen huomioon että Bukin käyttöarvo Suomelle on sotatilanteessa kiistanalainen ja toisaalta tykistö on massavanhenemassa. Vaihtokaupalla voitaisiin saada massaa, eli vähintään kymmeniä kappaleita. Jos tähän yhdistää maavoimien 100M euron tykistöhankinnan, poliittista ohjausta ja vääntöä, olisi mahdollisuus saada asioita kerralla kuntoon. Mainittakoon että Sora 122mm on automaattilataajalla ja miehistöä tarvitaan minimissään vain kaksi, eli viiden miehen säästö verrattuna 122H63-tykkiryhmään. Pidemmän kantaman (21km) ampumatarvikekin on serbeillä olemassa.

Toinen idea olisi hankkia Kreikalta pari Patriot Pac 2/3-patteria. Maksu kuitattaisiin Kreikan veloista Suomelle ja/tai Bukeilla. Kreikan vasemmistohallitus haluaa karsia armeijaa, ja tässä olisi yksi mahdollinen kaupan kohde. Kreikan ilmapuolustus on varsin vahva, eikä kaadu parin Patriot-patterin puutteeseen, kun Suomelta puolestaan puuttuu pitkän kantaman it-ohjukset kokonaan. Muutakin löytyy (esim. Stinger, ASRAD, Pzh2000) mutta tiedossa ei ole, mistä Kreikka olisi valmis luopumaan.

 

[fulcrum]

Eli siis, he haluavat koota johtokeskuksesta, tutkasta ja 2-4 ohjuslavetista jaoksia(?), ja niitä on tarkoitus hankkia useampi (yksi patteri?). Googlettelulla törmäsin arvioon, että Suomen kauppoja tehtäessä (olikos se nyt n. 360 miljoonaa euroa pelkkä NASAMS-hankinta ilman ohjuksia) johtokeskuksia tuli 8, ohjuslavetteja 24, tutkia 12 ja IR-sensoreita joko 8 tai 12 (veikkaan 8). Eli siis: jos kroaateilla on ohjusten hankkimisen jälkeen käytettävissä rahaa ehkä 90-130 miljoonaa dollaria itse NASAMS-hankintaan, niin ei se niin suuri summa ole.

Mehän emme tiedä edes, millaista kokonaismäärää he tavoittelevat. Jos tavoitteena on vaikkapa 4 johtokeskusta, 8 ohjuslavettia ja 4 tutkaa, niin onhan siinäkin jo hankittavaa tuolla budjetilla, jos lasketaan mukaan huolto- ja koulutuskalusto. Ja sellainen sivuhuomautus, että päädyin tuohon määrään sillä, että Norjassa täysi patteri koostuu ilmeisesti 9 ohjuslaukaisimesta, 4 tutkasta, 4 johtokeskuksesta (+ 1 taistelunjohtokeskus) ja 4 EO-sensorista. Jos siis sain mitään tolkkua norjankielisestä Wikipediasta vajavaisella skandinaavisten kielten osaamisellani.

Saahan sitä suunnitella, mutta Kroatian asevoimat ovat eräs Euroopan alirahoitetuimmista ja massia on poliitikoilta yleensä irronnut erittäin nihkeästi. Tällä hetkellä Kroatian paras it-järjestelmä on SA-13 joita on vain muutama kappale joten onhan siihen karvalakki-NASAMS jo sekin iso parannus.

 

[scip10]

Serbia suunnittelee hankkivansa Venäjältä it-järjestelmiä - Tor, Pantsir tai Buk. Tuli mieleen välistäveto: Suomen Bukit Serbeille ja meille jotain takaisin. Serbian armeijan kalustoa se ei kyllä olisi, on sen verran vanhaa tavaraa. Mutta siellä on toimiva ammusteollisuus ja lisäksi esim. kehitteillä 122mm tykki kuorma-auton lavalla (Sora 122mm). Mainittakoon, että Sisu oli muutama vuosi sitten pitkällä ostamassa serbialaisen FAP kuorma-autotehtaan. Sora 122mm on FAP:n alustalla.

Tästä olisi rakennettavissa diili, ottaen huomioon että Bukin käyttöarvo Suomelle on sotatilanteessa kiistanalainen ja toisaalta tykistö on massavanhenemassa. Vaihtokaupalla voitaisiin saada massaa, eli vähintään kymmeniä kappaleita. Jos tähän yhdistää maavoimien 100M euron tykistöhankinnan, poliittista ohjausta ja vääntöä, olisi mahdollisuus saada asioita kerralla kuntoon. Mainittakoon että Sora 122mm on automaattilataajalla ja miehistöä tarvitaan minimissään vain kaksi, eli viiden miehen säästö verrattuna 122H63-tykkiryhmään. Pidemmän kantaman (21km) ampumatarvikekin on serbeillä olemassa.

Tuo olisi meidän osaltamme erinomainen diili, mutta niinköhän Serbia haluaisi ostaa Suomesta vanhat BUKit eikä Venäjältä uusia? Entä miten monta SORA:a voidaan meidän BUKeilla saada?

Toinen idea olisi hankkia Kreikalta pari Patriot Pac 2/3-patteria. Maksu kuitattaisiin Kreikan veloista Suomelle ja/tai Bukeilla. Kreikan vasemmistohallitus haluaa karsia armeijaa, ja tässä olisi yksi mahdollinen kaupan kohde. Kreikan ilmapuolustus on varsin vahva, eikä kaadu parin Patriot-patterin puutteeseen, kun Suomelta puolestaan puuttuu pitkän kantaman it-ohjukset kokonaan. Muutakin löytyy (esim. Stinger, ASRAD, Pzh2000) mutta tiedossa ei ole, mistä Kreikka olisi valmis luopumaan.

Kreikka ei kai ole Suomen valtiolle velkaa pennin latia, vaan kyse on markkinoilta otettujen velkojen takauksista ja muista rahoitusjärjestelyistä. En usko että näitä on mahdollista bilateraalikaupoilla kuitata.

 

[Korsumajuri]

Tuo olisi meidän osaltamme erinomainen diili, mutta niinköhän Serbia haluaisi ostaa Suomesta vanhat BUKit eikä Venäjältä uusia? Entä miten monta SORA:a voidaan meidän BUKeilla saada?

Serbia ei tavoittele uusia, vaan käytettyä kalustoa Venäjän armeijan varastoista. Kyse on toimitusnopeudesta ja hinnasta. Määristä en osaa sanoa. Mielestäni kannattaisi käyttää Sisun alustaa (6X6 HMTV). Kaupassa on monia vaihtoehtoja, esim. lisenssivalmistus Suomessa, FAP:n myyminen Sisulle + Sisu-alustojen kasaaminen Serbiassa jne. Haupitsit meillä on jo omasta takaa.

According to sources, if Russia and Serbia agree on the number of air defense systems and jet fighters, they will be delivered to Belgrade from the Russian Defense Ministry’s stock and they’ll subsequently be modernized. This course of action is said to be less costly for Serbia.

Kreikka ei kai ole Suomen valtiolle velkaa pennin latia, vaan kyse on markkinoilta otettujen velkojen takauksista ja muista rahoitusjärjestelyistä. En usko että näitä on mahdollista bilateraalikaupoilla kuitata.

Rahaa on siirtynyt Suomesta Kreikkaan. Kokoluokka on jotain 6-7 miljardia. Yhteen aikaan syylliset hehkuttivat kuinka valtio tienaa maksamalla lainarahastaan pienempää korkoa kuin mitä Kreikka maksaa meille. Tässä olisi kyse samankaltaisesta velkaa aseiksi-swapista, jollainen tehtiin Venäjän kanssa Bukeista.

 

[scip10]

Serbia ei tavoittele uusia, vaan käytettyä kalustoa Venäjän armeijan varastoista. Kyse on toimitusnopeudesta ja hinnasta. Määristä en osaa sanoa. Mielestäni kannattaisi käyttää Sisun alustaa (6X6 HMTV). Kaupassa on monia vaihtoehtoja, esim. lisenssivalmistus Suomessa, FAP:n myyminen Sisulle + Sisu-alustojen kasaaminen Serbiassa jne. Haupitsit meillä on jo omasta takaa.

Järjestelmän laadusta tai hinnasta en tiedä mitään, mutta olen samaa mieltä että konseptina tämä SORA sopisi puolustusvoimille kuin nenä päähän. Hintalappu olisi varmasti aivan eri luokkaa kuin 155mm panssarihaupitseilla ja näin saataisiin ylläpidettyä myös määrää alueellisille joukoille. Raskaat 155mm haupitsit operatiivisille ja nämä alueellisille. Liikkuvuus paranisi merkittävästi, vaikka samalla miehistötarve jäisi murto-osaan nykyisestä joka taas keventää logistiikkaa.

Rahaa on siirtynyt Suomesta Kreikkaan. Kokoluokka on jotain 6-7 miljardia. Yhteen aikaan syylliset hehkuttivat kuinka valtio tienaa maksamalla lainarahastaan pienempää korkoa kuin mitä Kreikka maksaa meille. Tässä olisi kyse samankaltaisesta velkaa aseiksi-swapista, jollainen tehtiin Venäjän kanssa Bukeista.

Bukeilla kuitattu velka oli jäänyt jäljelle NL:n aikaisesta clearing-kaupasta jossa rahaa tosiaan siirtyi valtioiden välillä. Kreikkaan ei ole siirtynyt Suomen valtion budjetista mitään. Toki Kreikan kannattaisi myydä aseistustaan valtionvelkaansa lyheentääkseen, mutta epäilen onko heillä siihen halua ja meillä rahaa niitä ostaa.

 

[Huhta]

Hmm, miten olisi rannikkojääkäreille lisää veneitä? Tarve on selvä, koska kilpajuoksu Maarianhaminaan.

Ruotsalaiset ovat tilanneet Stridsbåt 90 -maihinnousuveneitä yhteensä kokonaiset 150 kpl! Valtaosa aluksista on 1990-luvulta, mutta 27 on panssaroitua mallia, jota tilattiin vuonna 2002. G-veneitä (sama kuin Suomessa) Ruotsi on myöskin hankkinut, ilmeisesti kokonaiset 100 kappaletta.

En tunne tarkkaan ruotsalaisten nykyistä organisaatiota, mutta minulle on jäänyt käsitys, että siellä ei ole rannikkojoukkoja enää kuin n. komppanian verran. Sekään ei ole mikään rannikkojääkärikomppania, vaan pikemminkin erikoistoimintaosasto. En sitten tiedä, mitä ruotsalaiset aikovat perustaa reservistä, jos aikovat. Tarve koko kalustolle lienee siis aika pieni.

Sen sijaan meillä taitaa olla vielä Uiskoja palveluksessa? Jurmoja nyt on kohtalaisesti, mutta Jehuja on tilattu vain 12 kpl, ja hintaa kertyi 34 miljoonaa euroa... Kyllä se ruotsinlaiva aina Uiskon voittaa! Mahtaisiko panssaroitujakin Stridsbåteja olla tarjolla?

 

[Rannari]

Hmm, miten olisi rannikkojääkäreille lisää veneitä? Tarve on selvä, koska kilpajuoksu Maarianhaminaan.

Ruotsalaiset ovat tilanneet Stridsbåt 90 -maihinnousuveneitä yhteensä kokonaiset 150 kpl! Valtaosa aluksista on 1990-luvulta, mutta 27 on panssaroitua mallia, jota tilattiin vuonna 2002. G-veneitä (sama kuin Suomessa) Ruotsi on myöskin hankkinut, ilmeisesti kokonaiset 100 kappaletta.

En tunne tarkkaan ruotsalaisten nykyistä organisaatiota, mutta minulle on jäänyt käsitys, että siellä ei ole rannikkojoukkoja enää kuin n. komppanian verran. Sekään ei ole mikään rannikkojääkärikomppania, vaan pikemminkin erikoistoimintaosasto. En sitten tiedä, mitä ruotsalaiset aikovat perustaa reservistä, jos aikovat. Tarve koko kalustolle lienee siis aika pieni.

Sen sijaan meillä taitaa olla vielä Uiskoja palveluksessa? Jurmoja nyt on kohtalaisesti, mutta Jehuja on tilattu vain 12 kpl, ja hintaa kertyi 34 miljoonaa euroa... Kyllä se ruotsinlaiva aina Uiskon voittaa! Mahtaisiko panssaroitujakin Stridsbåteja olla tarjolla?

On meillä ainakin meri- ja rannikkouiskoja. Tuskin sentään vanhaa "kunnon" pioneeriuiskoa ainakaan merialueella. Venekalusto linee Jehu-hankinnan ja Jurmojen tulevan remontin myötä ihan kohtuutolalla. Niin ja sitten on tosiaan ne G-veneet.

 

[peelo]

@Huhta Kyllä Ruotsilla taitaa edelleen olla muutakin kuin komppanian verran rannikkojääkäkeitä.

Nopealla haulla ilmeisesti on komppanian vahvuinen taistelusukeltajia vastaava porukka, sekä ainakin oli mainintoja Amfibiebataljon 2014 nimellä kulkevasta organisaatiosta. Rannikkojääkäripataljoonan venetarve voisi olla luokka 60-100 kpl, jos kaikki huolto mukaanlukien on varustettu veneillä. Suomessahan näin ei ole syynä varmaankin pääasiallisesti raha.

En usko että Ruotsista saa muuta kuin loppuunajettuja jos niitäkään.

Edit: Amfibiebataljon 2010 = 2014

 

[Huhta]

Okei @peelo @Rannari . Toivotan ruotsalaisille onnea pataljoonan henkilöstön rekrytointiin, 1210 miestä on aika järeä pataljoona.