Markkinoilla oleva käytetty kalusto

Jos nyt kokonaisuutta mietitään, niin ei liene järkevää hankkia uutta vedettävää 155mm tykkijärjestelmää. Se vaatii yhtä lailla huoltoa kuin nykyisetkin (ainakin varaosavaraston ja koulutuksen), ja noin painavana tykkinä se ei sovi täkäläiseen tapaan käyttää 122mm tykkejä, joita noin kolmen tonnin painoisina siirrellään miesvoiminkin aika helposti.
Lisäksi M198:n kantama on aika huono 155mm tykiksi, vain 22km tavallisella a-tarvikkeella, huonompi kuin esim. 130K54:llä.
Käytännössä M198 täyttäisi vähän huonommin saman roolin kuin 130K54, toki yhteensopivammalla a-tarvikkeella.

Jos nyt romuraudan hinnalla saadaan, niin mikä ettei. Itse kyllä kannattaisin tuon kaluston antamista kuitenkin ennemmin Baltian maille, kuin Suomelle.
Ei M198 kantama ole huono, se on vain 39-pituuskaliberissa eli lyhyellä putkella. Kantama siis sama kuin 155K83 eli perävirtausyksiköllä n. 30 km.
 
M198:n nykyisiä käyttäjiä on Wikipedian mukaan 13, joista yksi on ISIS, ja esimerkiksi Libanoniin toimitettiin viime vuonna 72 tykkiä. Siihen peilaten tuotetukea luulisi riittävän.

Sen sijaan siitä olen samaa mieltä, että ammusten hankintakustannukset voivat nousta ongelmaksi. Ei ole halpaa lystiä hankkia varastoon tuhatta kranaattia panoksineen tykkiä kohti. Sitä paitsi julkisuudessa olleiden lausuntojen perusteella olisi syytä hoitaa ensin kuntoon nykyisten tykkien ja kranaatinheitinten ammustilanne ennen uuden tyhmän raudan hankintaa.

Eikö noihin pitäisi passata samat kranaatit mitä käytämme omissakin 155mm kanuunoissamme?

Muuten en hirveästi innostu tuosta, edustaa joltisenkin samaa tasoa kuin jo sulatettu 152mm haupitsikalustomme.
Aikoinaan harmittelin ettei meille hankittu enemmän 152 k 89 -kalustoa. Sitä olisi ehkä saanut edullisesti ex-NL:n alueelta. Toki ammushuollon kannalta rinnakkaiset 152 ja 155mm kanuunajärjestelmät eivät ole kovin tarkoituksenmukaisia.
 
Ei M198 kantama ole huono, se on vain 39-pituuskaliberissa eli lyhyellä putkella. Kantama siis sama kuin 155K83 eli perävirtausyksiköllä n. 30 km.
Toisaalta 155K98:n kantamaksi perävirtausyksiköllä on ilmoitettu 40 km, ja ilman 30 km. Ennemmin niitä kannattaisi hankkia jos vedettäviä tykkejä haluamme, kuin M198:aa. Ei vanhentuneen kaluston hankinnassa ole järkeä, kun ihan yhtä lailla voisimme pitää suurin piirtein saman suorituskyvyn 130K54:t toiminnassa ostamalla parilla miljoonalla uudempaa a-tarviketta (mikä ei sinänsä edes olisi 130-millisen kaluston tekohengitystä, sillä tornikanuunat säilyvät vastedeskin käytössä), vrt. PV:lle uuden käytetyn kaluston hankinta-, rahti- ja käyttöönottokustannukset.
 
Eikö noihin pitäisi passata samat kranaatit mitä käytämme omissakin 155mm kanuunoissamme?

Muuten en hirveästi innostu tuosta, edustaa joltisenkin samaa tasoa kuin jo sulatettu 152mm haupitsikalustomme.
Aikoinaan harmittelin ettei meille hankittu enemmän 152 k 89 -kalustoa. Sitä olisi ehkä saanut edullisesti ex-NL:n alueelta. Toki ammushuollon kannalta rinnakkaiset 152 ja 155mm kanuunajärjestelmät eivät ole kovin tarkoituksenmukaisia.
NATO standardin mukaiset a-tarvikkeet pitäisi käydä sellaisenaan. Mutta tietysti vaativat testi-ja taulukkoammunnat. Ilman niitä ei osu mihinkään. Tuossa mielessä kannattaisi hankkia a-tarvikkeet aseiden mukana.
 
Toisaalta 155K98:n kantamaksi perävirtausyksiköllä on ilmoitettu 40 km. Ennemmin niitä kannattaisi hankkia jos vedettäviä tykkejä haluamme, kuin M198:aa. Ei vanhentuneen kaluston hankinnassa ole järkeä, kun ihan yhtä lailla voisimme pitää suurin piirtein saman suorituskyvyn 130K54:t toiminnassa ostamalla parilla miljoonalla uudempaa a-tarviketta, vrt. uuden kaluston hankinta- ja rahtikustannukset.
mitä jos putket rupee 130 K olemaan lopussa. Ei niitten tilasta ole mitään tarkkaa tietoa.
M198 ei ole mikään erityisen ihmeellinen tykki, mutta kyllä se 130 K voittaa mennen tullen. Yksi 130 K surkea ominaisuus on korotuskulman niukkuus. 130K vie voiton ainoastaan siinä että niitä meillä on (oli).
 
Eikö noihin pitäisi passata samat kranaatit mitä käytämme omissakin 155mm kanuunoissamme?

Kävi tai ei, niin 155 mm ammuksia ei tiettävästi ole ylenmäärin varastoissa nykyisellään, joten siinä mielessä ei ole hirmu olennaista, mitä kranaattia tykki syö. Vaikea nähdä sellaistakaan tilannetta, että mahdollisesta kalustokirjosta huolimatta tulisi tilanne, jossa aseet loppuisivat ennen ampumatarvikkeita.

Tiedä sitten, olisiko M198 kovin hyvä hankinta noin muuten. Ainakin paperilla tulinopeus on kovin vaatimaton (2 laukausta minuutissa, hetkellisesti 4 laukausta minuutissa,), ja asemasta lähtökin kestää kuulemma 10 minuuttia ja 40 sekuntia (onko yksikään tykkimies noin laiska? -Huhta). Jos asemasta lähtö kestää tuota luokkaa, niin vastatykistön alta ei mitenkään ehdi karkuun.
 
mitä jos putket rupee 130 K olemaan lopussa. Ei niitten tilasta ole mitään tarkkaa tietoa.
Sen verran, mitä itse olen tykistöpuolen upseereilta kuullut, niin syy 130K54:n poistumiseen on Neuvostoliitosta hankitun a-tarvikevaraston vanheneminen. Tällä hetkellähän sitä käytetään paljon varusmieskoulutuksessa sen vuoksi, että pian vanhenevia a-tarvikevarastoja ei tarvitse säästellä, ja putkia voi kuluttaa mielin määrin sen vuoksi, että koko asejärjestelmä poistuu käytöstä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tulenjohto saa siitä hyvää harjoitusta, kun ei tarvitse harjoitella mielikuvitustykistöllä.

130K54:n etu M198:aan on myös parempi kantama, peruskranaateilla 27 km ja perävirtauskranaateilla 38 km.
 
130K-kalustoa hankittiin aikoinaan aika paljon, muistaakseni luokkaa 250 putkea. Joten varmaan ei sen puolesta ole ongelma että tykit loppuu, ja jos loppuu niin itänaapurista saa lisää, vaikka kranaatti kerrallaan. Ase itsessään on kai vain aika kömpelö ja vanhahtava.
Vanhanaikaisesta vedettävästä kalustosta ei varsinaisesti ole uupelo, joten olisiko parempi keskittyä olemassaolevan paranteluun sikäli kuin se on mahdollista. Mitähän kustantaisi vähän modernimpi kranaatti 122-milliselle. Perävirtaustekniikalla luulisi kantamaa saavan jonnekin 20 kilometrin paikkeille?
 
Jos nyt kokonaisuutta mietitään, niin ei liene järkevää hankkia uutta vedettävää 155mm tykkijärjestelmää. Se vaatii yhtä lailla huoltoa kuin nykyisetkin (ainakin varaosavaraston ja koulutuksen), ja noin painavana tykkinä se ei sovi täkäläiseen tapaan käyttää 122mm tykkejä, joita noin kolmen tonnin painoisina siirrellään miesvoiminkin aika helposti.
Lisäksi M198:n kantama on aika huono 155mm tykiksi, vain 22km tavallisella a-tarvikkeella, huonompi kuin esim. 130K54:llä.
Käytännössä M198 täyttäisi vähän huonommin saman roolin kuin 130K54, toki yhteensopivammalla a-tarvikkeella.

Itse kannattaisin tuon kaluston antamista kuitenkin ennemmin Baltian maille, kuin Suomelle.

155 K 83-97 kantama peruskranaatilla on myös 22 kilsan luokkaa, joita yli 70% ampumatarvikkeista on. Nopea vertailu 155 K 83-97 = M198.
 
M198:aan kai menee samat kranaatit, mutta M198:n panoskammio ei taida olla se nykystandardin 23-litrainen, johon menee ne "vessapaperirulla"panokset. Wikissä M198:n lähtönopeudeksi on annettu 695 m/s, kun K83:lla se on 800+. Minusta M198 olisi lähinnä läntinen D-20.

155mm kranaateista ja panoksista: http://fas.org:8080/man/dod-101/sys/land/155.htm

Niin mistä päättelit ettei M198 olisi 23 litran panostilalla? M198 tekninen manuaali löytyy netistä, mutta siinä ei tuota mainita, eikä muutenkaan löytynyt mainintaa tuosta.

M107 kranaattia ammutaan M119 panoksella ja silloin max lähtönopeus on luokkaa <700 m/s. HERA (Rocket Asissisted) ammutaan M203 panoksella ja silloin lähtönopeus on >800 m/s ja kantama lähes 30 km.

Jenkit läyttävät hieman erilaisia ampumatarvikkeita joten vertaaminen on hankalampaa.
 
Niin mistä päättelit ettei M198 olisi 23 litran panostilalla? M198 tekninen manuaali löytyy netistä, mutta siinä ei tuota mainita, eikä muutenkaan löytynyt mainintaa tuosta.

M107 kranaattia ammutaan M119 panoksella ja silloin max lähtönopeus on luokkaa <700 m/s. HERA (Rocket Asissisted) ammutaan M203 panoksella ja silloin lähtönopeus on >800 m/s ja kantama lähes 30 km.

Jenkit läyttävät hieman erilaisia ampumatarvikkeita joten vertaaminen on hankalampaa.

Joo, nuo vahvasti vihjaa, että JBMoU-panokset käy M198:aan:

"MACS is two different solid propellant charges which provide a complete zoning solution for 155mm artillery applications by using multiples of a basic module. MACS is optimally designed for Crusader, the next generation in field artillery, while maintaining backward compatibility with currently fielded howitzer systems (i.e., M109A6 Paladin, M198 towed, etc.)"

http://fas.org/man/dod-101/sys/land/macs.htm

"Compatible with both current and new 155mm howitzer systems, including M198
towed, M109A5 and A6 self-propelled, the M777 lightweight towed howitzer,
and the NLOS-C Future Combat System"

http://www.esterline.com/LinkClick.aspx?fileticket=O5GNmTOqHyc=&tabid=733
 
Lisäksi M198:n kantama on aika huono 155mm tykiksi, vain 22km tavallisella a-tarvikkeella, huonompi kuin esim. 130K54:llä.
Käytännössä M198 täyttäisi vähän huonommin saman roolin kuin 130K54, toki yhteensopivammalla a-tarvikkeella.

Kantama vastaa meidän omia K83 tykkejä. Joka taitaa muuten olla vieläkin raskaampi ase.
 
Toisaalta 155K98:n kantamaksi perävirtausyksiköllä on ilmoitettu 40 km, ja ilman 30 km. Ennemmin niitä kannattaisi hankkia jos vedettäviä tykkejä haluamme, kuin M198:aa. Ei vanhentuneen kaluston hankinnassa ole järkeä, kun ihan yhtä lailla voisimme pitää suurin piirtein saman suorituskyvyn 130K54:t toiminnassa ostamalla parilla miljoonalla uudempaa a-tarviketta (mikä ei sinänsä edes olisi 130-millisen kaluston tekohengitystä, sillä tornikanuunat säilyvät vastedeskin käytössä), vrt. PV:lle uuden käytetyn kaluston hankinta-, rahti- ja käyttöönottokustannukset.

Tajuat kai, että noiden välillä voi olla huomattava hintaero? Siis M198 ja K98. Tässä muutamia vuosia sitten eräs brittiläinen ylijäämä sotilaskalustoa myyvä liike mainosti sivuillaan FH-70 haupitsia, joka on suunnilleen vastaava tykki mutta siinä on APU koneisto. Hinta oli alle 5K puntaa! Ja tämä oli deko malli! 130K54:n käyttöiän jatkaminen sen sijaan voisi tulla kyseeseen. Mahdollisesti myös uudelleen putkittaminen.
 
Mistä nämä luvut on peräisin?

Lähinnä omiin kansallisiin erikoisoloihin, että ei meillä varmaan oo varaa eikä välttämättä tarvetta ostaakaan kaikkia naatteja parasta. Jos ei ammuta pääosin yli 22km onko tarvetta ostaa semmosta a-tarviketta.
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä omiin kansallisiin erikoisoloihin, että ei meillä varmaan oo varaa eikä välttämättä tarvetta ostaakaan kaikkia naatteja parasta. Jos ei ammuta pääosin yli 22km onko tarvetta ostaa semmosta a-tarviketta.

Ja tuollaisille etäisyyksille taitaisi olla parempi ampua ohjattua ammusta, joita siis alkaa olla markkinoilla, muuten ammuskulutus kasvaa aika paljon.
 
Ja tuollaisille etäisyyksille taitaisi olla parempi ampua ohjattua ammusta, joita siis alkaa olla markkinoilla, muuten ammuskulutus kasvaa aika paljon.

Välillä kuitenkin on pakko ampua yli sen 22km päähän aluemaaleja. Hajonta kasvaa ja tulenteho laskee, mutta sinne on voitava ampua, piste. Sitten jos haluaa ampua pistemaalia vaikka 27km päähän niin jaoksella ja se tuli kävelytetään tarvittaessa maaliin.
 
Back
Top