intternetsoturi
Majuri
Onhan noita meilläkin haikailtu, mutta saa C-295:eenkin Israelilta valmiin paketin jos rahaa ja tarvetta sattuisi tulemaan.
Markkinoilla oleva käytetty kalusto
- Viestiketjun aloittaja Talvela
- Aloitus PVM
Onhan noita meilläkin haikailtu, mutta saa C-295:eenkin Israelilta valmiin paketin jos rahaa ja tarvetta sattuisi tulemaan.
Huhta
Greatest Leader
Onhan noita meilläkin haikailtu, mutta saa C-295:eenkin Israelilta valmiin paketin jos rahaa ja tarvetta sattuisi tulemaan.
Kyllä kyllä, mutta jos saisi käytettyjä runkoja edullisesti, niin uusien runkojen tilaaminen tehtaalta ei oikein houkuttele. Isompaan runkoon mahtuu myös enemmän polttoainetta, jos halutaan pidempi toiminta-aika. Tosin kaipa noille brittien koneille on muitakin ottajia, ruotsalaiset kai tarvitsisivat jotakin nykyisten kuljetuskoneidensa tilalle.
Kannattaako tuollaista konetta rakentaa käytetylle rungolle?
intternetsoturi
Majuri
En tiedä, mutta onhan niitä optioita kai vieläkin. Luulisi tulevan halvemmaksi kuin uuteen alustaan sitoutuminen.
Minullakin kävi mielessä nuo optiot. Ja siis tarkoitan sitä, että joku mainitsi aikaisemmin, että CASA kauppojen jäljiltä PV:llä olisi kauppaoptioita käyttämättä.
Huhta
Greatest Leader
Suomen tapauksessa tunteja tulisi todennäköisesti niin vähän, ettei ongelmaa syntyisi. Vähän eri juttuja kuin jenkkien 300 päivää vuodessa ilmassa ympäri maailmaa.
Uusia saa varmasti tehtaalta ilman optiotakin. Kenties ei ihan yhtä edullisesti ja byrokratiat täytyy tietysti uusia, mutta muuten ei ole ongelmaa.
Arvelisin kuitenkin, että kuljetuslentokoneen huolto ei ole yhtä raskasta kuin monitoimihävittäjän. Tutkavalvontalentokoneessa on tietysti oma elektroniikkansa, mutta se tulee vaivoiksi, oli alustana sitten mikä kone hyvänsä.
fulcrum
Greatest Leader
Matkustajakoneet on suunniteltu niin suurille käyttötuntimäärille ettei niitä sotilaskäytössä äkkiä lennetä loppuun. E-3 Sentryt alkavat olla 30-40 vuotta vanhoja ja tavoitteena on lentää niillä vielä vuosikymmeniä.
Huhta
Greatest Leader
Kalleus on suhteellista, alla kahden ensimmäisen koneen hinta:
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...ilmavoimien_kuljetuskonehankinnasta.2425.news
Kustannusten osaltahan paljon riippuu siitä, minkä tason järjestelyjä halutaan. Koulutus voidaan haluttaessa hoitaa ulkomailla, Espanjasta löytyy koulutuskeskus. Huollon osalta homma ei tälläkään hetkellä liene yhtä omavaraista kuin Hornetin kanssa, Patria alihankkii EADS:lle, mutta liekö pakkokaan?
Tykistoketjussa viitattiin suomalaisten Moukareiden digitointiin (BMS, comms - tuskin koskee tykin itsensa operointia, vaan enemmankin maalittamista ja koordinointia?). Otin sen tanne kaytettyihin, eli onko tama suomalaisten "yksityisajattelua", mahd. lahtenyt liikkeelle jo norjalaisten testauksista (Kongsbergin kamat kun esittavat merkittavaa, jos eivat jopa paaosaa) js sekaantuuko Nordefco tallaisiin - eihan heidan kannaltaan ole valia, menevatko tavarat uusiin vai uudistettaviin telatykkeihin, kunhan vaan saadaan volyymia ja silla jasenille alhaisempia yksikkohintoja
kimmo.j
Respected Leader
Totta, köyhälle kaikki on kallista.
Ulkomaille koulutuksen lähettäminen ei sekään ole halpaa, koska paitisi itse koulutuksen hinta, pitää muistaa henkilöstön kasvavat kulut. Eivätkä lentäjät ole ainoita jotka pitää lähettää ulkomaille koulutukseen, myös mekaanikot pitää lähettää.
Huolto vaatii aina omat välineensä ja olisi hiukan erikoista, jos Ilmavoimilta ei löytyisi omaa huoltokapasiteettia tuollaiselle koneelle.
Huhta
Greatest Leader
Ulkomailla kouluttaminen ei aina ole halpaa, mutta tuskin pienten sarjojen koulutus Suomessa halpaa on. Casoja on nyt kolme kappaletta maassa, ja niillä on oletettavasti alle kymmenen lentäjää ja ehkä muutama kymmenen mekaanikkoa. Jos porukka vaihtuisi kerran kymmenessä vuodessa, niin vuositasolla tarvitsisi kouluttaa suunnilleen yksi lentäjä ja pari mekaanikkoa. Ei niin mitään järkeä; laadukkaan koulutuksen järjestäminen olisi luultavasti vaikeaa, kun kouluttajat olisi valikoitu hyvin rajatusta joukosta, ja opiskelijoilta puuttuisi vertaistensa tuki ja kaikki kansainvälistymishyödyt jäisivät myös väliin. Jos ulkomaille koulutukseen lähetettäville pitää maksaa päivärahaa ja eläminen/asuminen Espanjassa, niin siitä vain minun puolestani. Tulee luultavasti silkkaa säästöä verrattuna kotimaassa kouluttamiseen ja koulutustuloksetkin voivat olla paremmat.
Se on totta, että jos kyseessä olisi tutkavalvontalentokone, niin omavaraisuusasteen soisi olevan korkeahko. Nykyisissä Casoissa tilanne kuitenkin mitä ilmeisimmin on se, että huoltomalli muistuttaa F-35:n keskitettyä huoltojärjestelmää; C-295:ien hinnalla (ensimmäiset kaksi konetta maksoivat runsaat 45 miljoonaa euroa vuosikymmenen takaisessa rahassa, kolmas kai ~30 miljoonaa euroa ilman Dragon Shield -laitteistoa) ei mitenkään ole pystytty hankkimaan Suomeen komponenttikorjausten tasolle riittävää tietotaitoa ja välineistöä. Se on käytännön mahdottomuus.
Toisaalta meillä on nykyiselläänkin rakennettu huomattava osa tiedustelustamme (suorastaan elintärkeä asia) yhden ainoan ELINT C-295:n varaan huolimatta huolto-omavaraisuuden puutteista. Ilmeisesti C-295:t on kuitenkin saatu pääasiassa sinne missä on tarvittukin, ilmavoimien mukaan koneita on harjoitusten lisäksi käytetty mm. kuljetuksiin Afganistaniin ja Libanoniin sekä muualle kriisialueille.
Tyyppikirjavuutta suurempi kysymys onkin tässä tapauksessa, tarvitsemmeko Super Herculeksen kokoa ja suorituskykyä? Sehän näkyy varmasti myös kustannuksissa, sekä hankinta- että käyttökustannuksissa.
Mihin ihmeen käyttöön? Vanhoja, kuluneita ja äärimmäisen epätaloudellisia. Miksiköhän Brititkin noista luopuu ja SAMAAN aikaan hankki uusia tilalle.
kimmo.j
Respected Leader
Samaa mieltä pienistä määristä, mutta en kaipaisi ehdoin tahoin lisää tällaisia koneita.
Tärkein kriteeri lähtee tarpeesta. Sikäli mikäli tosettaisiin tarve tutkakoneelle ja rahoitus löytyisi kumpi alusta olisi parempi itse käyttöön.
Pihatonttu
Respected Leader
Olisi erittäin miellyttävää jos asia etenisi niin, että Koreaa kiinnostaisi päivittää omaa K9-kalustoaan suomalaisilla järjestelmillä, mutta taitaa mennä toiveajattelun puolelle.
Lähdin olettamuksesta että luopuvat käyttökelpoisesta kalustosta koska supistavat maavoimiaan.
Ei kun A-maassa loppuunajetusta. Koko Watrhog -lautta on ajettu niin loppuun että joutuvat ostamaan Merijalkaväen käyttöön uusia jotta A-maan jälkeiset velvoitteet saadaan täytettyä. Nuohan olivat alun perin tarkoitettu Merijalkaväen kuljetusajoneuvoiksi ja merijalkaväen yksiköt tulivat kaikkia A-maassa toimineita yksiköitä. Myöhemmin kamppeen osoittautuessa käyttökelpoiseksi niissä oloissa, hankittiin niitä ns. UOR -tilauksella lisää A-maan erityisesti tarpeisiin jolloin mm. Royal Tank Regiment'n yksiköitä varustettiin niillä tehtävänään tukea JV yksiköitä erikoiskuljetukskalustolla. Nyt RTR on palannut tankkeihin sekä CBNR tehtäviin ja loput käyttökelpoiset Warthogit on keskitetty takaisin Merijalkaväelle.
Ei nyt mennyt ihan kohilleen:
A Kaikki Vikingit vedettin kayttokelvottomina pois; paljon meni romuksi (uusia 2. malleja ostettiin tilalle; ja poisvedetyt tulivat aika askettain takaisin riveihin, peruskunnostettuina. Lahemmas 100 kpl; Merijvk kayttaa myos vanhempia BV-malleja puhtaasti logistiikkaan)
B on just niin ku pitaakin (siis tilanne ennen A-stan'ia), mutta
C eivat yksikot tukeneet muita, vaan toimivat jvk-roolissa siina missa muutkin (tosin muita tiuhempaan; rotaatioita kun oli reilusti yli tusinan kaikkiaan ja arpa osui heille ja laskuvarjoporukoille muita useammin)
D voi olla, etta tilattiin yli sen alkuperaisen 100/ 102 kpl, mutta tahan ei viittaa 102 miinus ne 17 miinasta tai kylkipanoksesta saanutta; vrt. 85 nyt myynnissa
E ei varustettu, vaan taysin perinteiden vastaisesti kuskiosasto miehitettiin Bronco/ Warthog- varustetun yksikon sisalla tankkimiehilla. Tallainen "mixaus" on hyvin epatavallista, ja nythan ne mijoonan (£) per kpl maksaneet, miinankestavat KOTIMAISET ajoneuvoa, joihin mahtui perati 4 ukkoa taakse, on vedetty pois aktiivikaytosta, koska jalkavaen kuskikoulutus tuollaiseen erikoisajoneuvoon "ei kannata"... vehkeiden seisottaminen siis kannattaa (nama ovat Foxhound-ajokkeja)
- siirtymakaudella niilla varustetut jvk-pataljoonat (englantilaisittain inflatoitu rykmenttinimikkeisiksi) tunnettin "light protected mobility" joukkoina; "heavy" pataljoonat taas laitettiin mekanisoitujen prikaatien (Armoured Infantry) jatkeiksi. Itse kayttaisin nimitysta "Force Protection" hajautetussa taistelussa, missa rintamalinjasta ei ole kunnon suojaksi esim. huolto-osille, tai yksinkertaisesti: hyvan suojan ja liikkuvuuden - jalkimmainen tosin vain teiden paalla - omaava reservipataljoona.
F eihan niilla ole kuin muutama enemman tankkeja kuin mita meille tulee LeoKuutosia (varastoidut ml. tuplasti) ja sen takia ovat keksineet "Medium" tankin uudestaan; ei viela tosin toimitettu noita (Ajax)
G Royal Marines saivat siis "takaisin" Viking Kakkoset, jotka uivat (Warthog ei brittien lisasuojauksilla ole uiva). Lennokkiyksikoille niita oli tuumattu, ennenkuin nyt ilmestyivat myyntiin
Hienoa että pääsit pätemään triviaaleilla pikku seikoilla. Ja lisäksi olet muutamassa kohdassa täysin väärässä (mm. siinä että Warthog/Viking miehistöjä Merijalkaväestä ei olisi käytetty muiden joukkojen rotaatiokierrossa... kannattaa lukea vaikka pari Helmad teemaista kirjaa niin selviää sekin).