Markkinoilla oleva käytetty kalusto

[Tykimies]

Täällä on jotenkin hirveä hyperventilointi yleisesti telatykeistä ja vedettäviä tykkejä pidetään saatanan luomuksina, jotka pitää sulattaa lastenrattaiks.

Samaa mieltä. Itse en ymmärrä miksi vedettävistä pitäisi hankkiutua eroon. Ei kai sitä sitten vaan moni tajua, jos ei ole itse niitä koskaan/liiemmin käsitellyt.

vedettävät tykit on ihan hyviä.

Erinomaisia ja kustannustehokkaita.

 

[Raveni]

Kompromissina voisi olla että tarvitaan sekä itse liikkuvaa että sitä vedettävää... Tykkiä on vaikea naamioida, ei silloin kun se on asemissa mutta mikään naamiointi ei suojaa kun ammutaan... Vedettävät toimivat ihan hyvin ja niissä Ei ole muuta vikaa kuin että ovat herkempiä vastatoimille... Asemista lähtö ja niihin meno on hitaampaa joten jos suojaa halutaan vedettävän kohdalla parantaa tarkoittaa se rivakampaa liikettä ja silloin ei ammuta.

 

[Talvela]

Täällä on jotenkin hirveä hyperventilointi yleisesti telatykeistä ja vedettäviä tykkejä pidetään saatanan luomuksina, jotka pitää sulattaa lastenrattaiks. Ottaa vähän ulkomailta mallia ja katsoo jenkkien Brigade Combat Teamien tykistöä (wiki). Jalkaväellä mallia hummer, laskuvarjo ja ilmarynnäkkö patteristot ovat kokonaan vedettävää kalustoa. Stryker prikaatillakin vedettävät tykit ja vain panssaroidulla prikaatilla on telahaupitsit. Tälle on varmaan joku hieno selitys ja syy, etteivät edes mahtavat jenkit ole laittaneet kaikkea tykistöä pyörille. Herranjestas, siellä on jopa 105mm haupitseja käytössä! Oiskohan aika lopettaa ylenpalttinen hypetys ja todeta, että vedettävät tykit on ihan hyviä. Jos sitten haluaa jatkaa hypetystä, panssarimuseo löytyy Hämeenlinnasta.

Jos saisin valita ottaisinko Valmiusprikaateille toisen patteriston ja neljännen pataljoonan, ottaisen sen pataljoonan. Kalustoa ainakin Karjalaisille olisi viime vuosina löytynyt ylijäämänä, Porilaisista en osaa sanoa ja Kainuulaisille varmaan löytyy jostakin tekakauppoja.

Tunnen jenkkien ja brittien organisaatiot.

Kyllä meille mahtuisi myös noita kevyempiä yksiköitä ja niille vedettäviä tykkejä, siksi toivon hummereita ja MRAPeja sieltä jenkeistä, niistä saisi monta kevyttä ja liikkuvaa taisteluosastoa.

Itsellä ei ole stena vimma vedettäviin, haluan vain panostaa epäsuoran tulevaisuuteen.

 

[Tykimies]

Kompromissina voisi olla että tarvitaan sekä itse liikkuvaa että sitä vedettävää.

Juuri näin.

Tykkiä on vaikea naamioida, ei silloin kun se on asemissa mutta mikään naamiointi ei suojaa kun ammutaan.

Mikä naamioi panssarivaunun silloin kun se ampuu tai tavallisen jääkärin? Eiköhän se ole ihan sama millä aseella ampuu, kyllä vastapuoli sen tavalla tai toisella huomaa.

Vaikka vihollinen saisikin tietää meidän asemat, jos rautaa sataa taivaalta, on vaikea aloittaa vastatoimia. Lisäksi hajautetulla tykistöllä vaikeutetaan vihollisen mahdollisuuksia tuhota kokonaista patteria kerrallaan. Tällöin osa tykistöstä voi tukea toisten siirtymistä. Seuraavissa asemissa taas naamiointi kasaan ja ollaan ainakin paremmassa suojassa.

Asemista lähtö ja niihin meno on hitaampaa joten jos suojaa halutaan vedettävän kohdalla paranta tarkoittaa se rivakampaa liikettä ja silloin ei ammuta.

Vedettävä myös syö vähemmän polttoainetta, koska ainoa polttoaine jota tarvitaan, on vetäjälle. Eikä se välttämättä niin paljon hitaampaa ole. Se riippuu täysin miehistöstä. Kyse on kuitenkin minuuteista.

haluan vain panostaa epäsuoran tulevaisuuteen.

Niin minäkin, silti kokonaista tykistöä ei ole tarvetta siirtää telojen päälle.

 

[kertakenttään]

Kompromissina voisi olla että tarvitaan sekä itse liikkuvaa että sitä vedettävää... Tykkiä on vaikea naamioida, ei silloin kun se on asemissa mutta mikään naamiointi ei suojaa kun ammutaan... Vedettävät toimivat ihan hyvin ja niissä Ei ole muuta vikaa kuin että ovat herkempiä vastatoimille... Asemista lähtö ja niihin meno on hitaampaa joten jos suojaa halutaan vedettävän kohdalla parantaa tarkoittaa se rivakampaa liikettä ja silloin ei ammuta.

Verrataan vaikka AMOSta ja vedettäviä heittimiä. AMOS pystyy avaamaan tulen mainosten mukaan 30 sekunnissa tulikomennon saamisesta, vedettävät 90 sekuntia ahjolla ja 120 sekuntia tasolla. Vedettävä heitin kulkee vaikka pakettiauton perässä, AMOS omalla lavetillaan; lavetti rikki » AMOS ei mee mihkään. Itse aseen huolto on paljon helpompaa myös. Ehkä paras välimallin ratkaisu on mitä paljon ulkomailla käytetään eli normi heitin ajoneuvon takatilassa, josta sen saa myös otettua pois kuin normi heittimen.

 

[Talvela]

Kompromissina voisi olla että tarvitaan sekä itse liikkuvaa että sitä vedettävää... Tykkiä on vaikea naamioida, ei silloin kun se on asemissa mutta mikään naamiointi ei suojaa kun ammutaan... Vedettävät toimivat ihan hyvin ja niissä Ei ole muuta vikaa kuin että ovat herkempiä vastatoimille... Asemista lähtö ja niihin meno on hitaampaa joten jos suojaa halutaan vedettävän kohdalla parantaa tarkoittaa se rivakampaa liikettä ja silloin ei ammuta.

Juurikin näin, kevyt jalkaväki on se käyttäjäkunta.

Mutta pois se vedettävä on menossa pitemmälle tulevaisuuteen katsoen ja sinne meidän pitää katsoa.

 

[Tykimies]

Ehkä paras välimallin ratkaisu on mitä paljon ulkomailla käytetään eli normi heitin ajoneuvon takatilassa, josta sen saa myös otettua pois kuin normi heittimen.

Siinä siis käyttötarkoitus niiden suomalaisten Toyota pickupeille, joilla sellainen kotipihastaan löytyy.

Amerikkalaisetkin ovat sijoittaneet tavallisia heittimiä Stykereiden sisälle, luukut katosta auki ja tulitus voi alkaa. Kyseessä on kuitenkin panssaroitu ajoneuvo ja siellä katolla ei ole mitään hienoa automatisoitua kranaatinheitintä.

 

[kertakenttään]

Tykistön tulevaisuudesta... Jos 40 vanha tykki on priimaa vielä nykyäänkin puhumattakaan 70 vuotta vanhasta heittimestä, mutta 15 vuotta vanha tutka tai lämpökamera on museokamaa, voidaan vetää johtopäätös, että seuraava askel tykistön kehityksessä jyrää alleen kaikki vanhat mallit. Sama kuin suihkumoottori lentokoneille, konekivääri jalkaväkirynnäkölle, ruuti jousipyssyille. Seuraava askel muuttaa koko pelin luonteen. Käsiaseilla ja tykeillä on samaa se, että niitä pikkuhommia hifistellään, mutta mitään mullistavaa ei tapahdu.

 

[Tykimies]

Mutta pois se vedettävä on menossa pitemmälle tulevaisuuteen katsoen ja sinne meidän pitää katsoa.

Niin kauan kuin minä kuulun siihen reservin ykkösluokkaan, ei vedettävät poistu mihinkään ja näin ollen tuskin sodan ajan kalustonikaan muuttuu. Sitä aikaa on jäljellä vielä kymmeniä vuosia. Tänne on hankittu ne hävittäjät ja monitoimialukset ennen kuin vedettävä tykistö poistuu käytöstä. Ei naapurikaan operoi pelkästään panssarihaupitseilla. Siellä niitä D-30:siä menee kuorma-autojen perässä Ukrainassakin.

 

[Talvela]

Mikä naamioi panssarivaunun silloin kun se ampuu tai tavallisen jääkärin? Eiköhän se ole ihan sama millä aseella ampuu, kyllä vastapuoli sen tavalla tai toisella huomaa.

Vaikka vihollinen saisikin tietää meidän asemat, jos rautaa sataa taivaalta, on vaikea aloittaa vastatoimia. Lisäksi hajautetulla tykistöllä vaikeutetaan vihollisen mahdollisuuksia tuhota kokonaista patteria kerrallaan. Tällöin osa tykistöstä voi tukea toisten siirtymistä. Seuraavissa asemissa taas naamiointi kasaan ja ollaan ainakin paremmassa suojassa.

Lämpönaamiointi suojaa siirtymisten aikana.
Vastatykistöä vastaan auttaa nopea tuliasemasta lähtö ja kyky avata tuli välittömästi, tämä onnistuu tykin ollessa teloilla tai pyörillä.

Vedettävä myös syö vähemmän polttoainetta, koska ainoa polttoaine jota tarvitaan, on vetäjälle. Eikä se välttämättä niin paljon hitaampaa ole. Se riippuu täysin miehistöstä. Kyse on kuitenkin minuuteista.

Miten perustelet polttaineen kulutuksen?

Minuutit ovat tulevaisuudessa liikaa monissa paikoissa taistelukenttää.

Niin minäkin, silti kokonaista tykistöä ei ole tarvetta siirtää telojen päälle.

Ei niin, suurin osa tulee olemaan pyörillä, silti ei vedettäviä.

 

[Talvela]

Niin kauan kuin minä kuulun siihen reservin ykkösluokkaan, ei vedettävät poistu mihinkään ja näin ollen tuskin sodan ajan kalustonikaan muuttuu. Sitä aikaa on jäljellä vielä kymmeniä vuosia. Tänne on hankittu ne hävittäjät ja monitoimialukset ennen kuin vedettävä tykistö poistuu käytöstä. Ei naapurikaan operoi pelkästään panssarihaupitseilla. Siellä niitä D-30:siä menee kuorma-autojen perässä Ukrainassakin.

Siellä niitä D-30:siä riittääkin, meidän tehtävämme on olla parempia kaikessa mitä teemme.
Meille on tietenkin hyvä ettemme ole jäljessä naapuria, pyrkimys tulee olla edellä mahdollisimman paljon.

 

[Tykimies]

Vastatykistöä vastaan auttaa nopea tuliasemasta lähtö ja kyky avata tuli välittömästi, tämä onnistuu tykin ollessa teloilla tai pyörillä.

Miksiköhän tämä ei onnistuisi vedettävällä tykistöllä? Meinaatko, että vihollinen odottaa röökit huulessa kun on ammuttu ja sen jälkeen kun ammunta loppuu, niin alkavat tulittamaan omalla kalustollaan?

Miten perustelet polttaineen kulutuksen?

Eihän panssarihaupitsikaan polttoainetta tarvi liikkumiseen? Siellä kulkee ammukset ja miehistö mukana, koska en ole panssarihaupitsimies, niin en tiedä tarvitseeko koko vehkeen käydä, että sisällä olevat laitteistot toimivat ammunnan aikana. Kyllä nuo pelit vaan polttoainetta kuluttavat. Vedettävä tykki tietenkään ei tarvitse polttoainetta, paitsi siihen vetäjäänsä ja kokemuksesta voin kertoa, että maastokuorma-auto kulkee kohtuullisen pitkiä matkoja yhdellä tankkauksella ja sitä autoa ei tarvitse pitää käynnissä jatkuvasti.

Ei niin, suurin osa tulee olemaan pyörillä, silti ei vedettäviä.

Mitä sitten meinasit hankkia, jos pitää pyörilläkin vielä olla? Kranaatinheittimiä pyörillä? Modata 122mm:set alustan päälle? Ostaa Archereita?

Siellä niitä D-30:siä riittääkin, meidän tehtävämme on olla parempia kaikessa mitä teemme.

Kuten mainittu. D-30 eli meilläpäin 122H63 on sellainen tykki, joka on toimintavarma ja halpa ylläpitää. Meillä on niitä määrällisestikin sen verran, että ei niitä tuosta vaan korvata.

 

[Talvela]

Tykistön tulevaisuudesta... Jos 40 vanha tykki on priimaa vielä nykyäänkin puhumattakaan 70 vuotta vanhasta heittimestä, mutta 15 vuotta vanha tutka tai lämpökamera on museokamaa, voidaan vetää johtopäätös, että seuraava askel tykistön kehityksessä jyrää alleen kaikki vanhat mallit. Sama kuin suihkumoottori lentokoneille, konekivääri jalkaväkirynnäkölle, ruuti jousipyssyille. Seuraava askel muuttaa koko pelin luonteen. Käsiaseilla ja tykeillä on samaa se, että niitä pikkuhommia hifistellään, mutta mitään mullistavaa ei tapahdu.

Kyllä, yksi on ainakin niiden muutuminen autonomisiksi järjestelmiksi jotka pystyvät itsenäiseen toimintaa kun vain komennot kulkevat.

Tämä koskee tietenkin eniten raskaita järjestelmiä, kevyemmät orgaaniset epäsuorat jäävät siihen rajapinnalle että kumpi jää, ne vai heittimet.

Nyt jo voimme kohta suomessakin jakaa suoraa kuvaa maalialueelta/maalista ampuville yksiköille.

 

[Talvela]

Verrataan vaikka AMOSta ja vedettäviä heittimiä. AMOS pystyy avaamaan tulen mainosten mukaan 30 sekunnissa tulikomennon saamisesta, vedettävät 90 sekuntia ahjolla ja 120 sekuntia tasolla. Vedettävä heitin kulkee vaikka pakettiauton perässä, AMOS omalla lavetillaan; lavetti rikki » AMOS ei mee mihkään. Itse aseen huolto on paljon helpompaa myös. Ehkä paras välimallin ratkaisu on mitä paljon ulkomailla käytetään eli normi heitin ajoneuvon takatilassa, josta sen saa myös otettua pois kuin normi heittimen.

Se puhuukin heittimien puolesta orgaanisena epäsuorana, halpuus ja helppous.
Vedettävä tykkikin on halpa kun se on jo varastossa mutta ostetaanko uusia on eri asia, se tarvitsee isomman organisaation kuin heittimet.

Eli korostan vielä etten minä ole stenaamassa mitään ennenkuin tilalle on jotain tulivoiman korvaavaa.

 

[Jukkis]

Puola korvaa omat 122mm panssarihaupitsit (300kpl) Krabeilla, meille voisi ostaa noin 100 kpl parhaassa kunnossa olevaa uusiin patteristoihin ja varastoon.

Krabia ostaisin 48 kpl, joten jo tuolle kaupalle tulisi hintaa.

Siihen päälle modernisoinnit, ampumatarvikkeet näille tykeille, vanhoille sekä raketinheittimille.

Noista 2S1:tä olen samaa mieltä, ostetaan parhaat päältä meille käyttöön ja loput voidaan viedä pois ihan hyvää hyvyyttämme ettei puolalaisten tarvitse miettiä mitä niille tekisi. ;-) (Puretaan ne varaosiksi.) Krabin kanssa miettisin vielä, siinä on korealainen alusta jota meillä ei ole käytössä joten huoltoon tulisi uutta maksettavaa. Tosin jos noilla myös korvattaisiin 152TELAK91:t jotka ovat kai jäämässä täysin uniikeiksi alustaltaan BUKin poistuessa rivistä, niin alustamäärä ei kasvaisi.

 

[Talvela]

Noista 2S1:tä olen samaa mieltä, ostetaan parhaat päältä meille käyttöön ja loput voidaan viedä pois ihan hyvää hyvyyttämme ettei puolalaisten tarvitse miettiä mitä niille tekisi. ;-) (Puretaan ne varaosiksi.) Krabin kanssa miettisin vielä, siinä on korealainen alusta jota meillä ei ole käytössä joten huoltoon tulisi uutta maksettavaa. Tosin jos noilla myös korvattaisiin 152TELAK91:t jotka ovat kai jäämässä täysin uniikeiksi alustaltaan BUKin poistuessa rivistä, niin alustamäärä ei kasvaisi.

Totta mutta Puolassa on valmistus ja iso määrä tilattuna, emme olisi ainut käyttäjä.
Lisäksi tälläinen kytky toisi ne haupitsit halvalla.

Tosiaan Puola valmisti itse myös 2s1:stä, saisimme varmaan aika läjän varaosaa.
Itse järjestelmä ajaa hyvin asiansa vielä kauan.

 

[Tykimies]

Lisäksi tälläinen kytky toisi ne haupitsit halvalla.

Kuinka halvalla? Kuinka paljon halvempi tuo puolalaisten laite on verrattuna esim. Archeriin, ATMOS 2000:een, CAESARiin, G6:een ja PzH2000:een?

Tosiaan Puola valmisti itse myös 2s1:stä, saisimme varmaan aika läjän varaosaa.

En vastustaisi 2S1 hankintaan, mutta mikään 100 kappaletta ei ole ratkaisu mihinkään. Meillä ei nimittäin olisi koulutettua miehistöä niihin. Tykkihän tuossa on sama kuin vedettävä 122H63, mutta tavallinen tykkimies, joka on käsitellyt vedettävää mallia, ei paljon tuollaista vaunua ajele. Jos siis meinaat noilla vehkeillä korvata vedettävää tykistöä, niin kohtuulliset kertausharjoitukset saat tykistölle pitää ja siirtää samalla koulutusta Parolasta muualle. Lisäksi tuo vaikuttaisi merkittävästi sodan ajan sijoituksiin, koska panssarihaupitsin miehistö on pienempi kuin vedettävän version. Mitä niille ylimääräisille tykkimiehille teet? Kootaan uusia tykkiryhmiä, joilla on käytössään kalusto, jota eivät osaa ajaa saati niissä olosuhteissa (vaunun sisällä) käyttää ja vielä jonkun pitäisi johtaakin sitä toimintaa. Ihan pienestä muutoksesta ei siis ole kyse, jos meinaat vedettävää kalustoa korvata panssarihaupitseilla.

 

[SJ]

En vastustaisi 2S1 hankintaan, mutta mikään 100 kappaletta ei ole ratkaisu mihinkään. Meillä ei nimittäin olisi koulutettua miehistöä niihin. Tykkihän tuossa on sama kuin vedettävä 122H63, mutta tavallinen tykkimies, joka on käsitellyt vedettävää mallia, ei paljon tuollaista vaunua ajele. Jos siis meinaat noilla vehkeillä korvata vedettävää tykistöä, niin kohtuulliset kertausharjoitukset saat tykistölle pitää ja siirtää samalla koulutusta Parolasta muualle. Lisäksi tuo vaikuttaisi merkittävästi sodan ajan sijoituksiin, koska panssarihaupitsin miehistö on pienempi kuin vedettävän version. Mitä niille ylimääräisille tykkimiehille teet? Kootaan uusia tykkiryhmiä, joilla on käytössään kalusto, jota eivät osaa ajaa saati niissä olosuhteissa (vaunun sisällä) käyttää ja vielä jonkun pitäisi johtaakin sitä toimintaa. Ihan pienestä muutoksesta ei siis ole kyse, jos meinaat vedettävää kalustoa korvata panssarihaupitseilla.

Väittäisin, että meillä on koulutettua reserviä noihin. Käsitykseni on, että n.10 vuoden aikana koulutetaan tarvittava reservi noille asejärjestelmille, mahdollisesti myös "yövuoro" miehistöt ja tavalliset ylimääräiset miehistöt, kun ukot nyt vaan saavat toisinaan sijoituksia siviilihommiinsa yms. Joten eiköhän noihin miehistöt saataisi ja mihin ei ukkoja riittäisi, niin ne varattaisiin koulutukseen ja koulutettaisiin niille miehistöt. Lisäksi ukkoja saattaisi joutaa MT-LB miehistöistä. Enkä muutenkaan ymmärrä tuota kommenttiasi, siis eihän tuo "ei ole miehistöjä" estänyt MT-LB hankintaakaan.

 

[Talvela]

Kuinka halvalla? Kuinka paljon halvempi tuo puolalaisten laite on verrattuna esim. Archeriin, ATMOS 2000:een, CAESARiin, G6:een ja PzH2000:een?

En väitä että Krab edes olisi halvempi, todennäköisesti on silti.
Väitän että 122mm haupitsit irtoisivat silloin halvemmalla.
Toinen pointti on että Puolalle sopii hyvin että ne tulevat Suomeen.
Tämä on se laajempi kuva ehdottamaani kauppaan.

En vastustaisi 2S1 hankintaan, mutta mikään 100 kappaletta ei ole ratkaisu mihinkään. Meillä ei nimittäin olisi koulutettua miehistöä niihin. Tykkihän tuossa on sama kuin vedettävä 122H63, mutta tavallinen tykkimies, joka on käsitellyt vedettävää mallia, ei paljon tuollaista vaunua ajele. Jos siis meinaat noilla vehkeillä korvata vedettävää tykistöä, niin kohtuulliset kertausharjoitukset saat tykistölle pitää ja siirtää samalla koulutusta Parolasta muualle. Lisäksi tuo vaikuttaisi merkittävästi sodan ajan sijoituksiin, koska panssarihaupitsin miehistö on pienempi kuin vedettävän version. Mitä niille ylimääräisille tykkimiehille teet? Kootaan uusia tykkiryhmiä, joilla on käytössään kalusto, jota eivät osaa ajaa saati niissä olosuhteissa (vaunun sisällä) käyttää ja vielä jonkun pitäisi johtaakin sitä toimintaa. Ihan pienestä muutoksesta ei siis ole kyse, jos meinaat vedettävää kalustoa korvata panssarihaupitseilla.

Ymmärrätkö kuinka joukkotuotanto toimii?

Voimme kouluttaa niitä uusia miehistöjä vaikka kuinka monta vuodessa jos tarve on.
Ylimääräiset tykkimiehet eivät ole ongelma reserviin perustuvassa systeemissä, sijoitukset muuttuu ja lakkaa jatkuvasti.
Tämä ei silti tarkoittaisi vedettävän poistumista, olen tämän todennut jo useasti.

Oikea tarve on mielestäni nykyisen määrän tuplaus, loput varastoon.
8-12 patteristoa, itse laskisin patteriston koon 12 putkeen, 12 patteristoa = 144 tykkiä

 

[Tykimies]

Väittäisin, että meillä on koulutettua reserviä noihin.

Ai että 100 ylimääräiseen panssarihaupitsiin? Tuohon en kyllä usko. Onhan meillä tykkimiehiä paljonkin, mutta kun tosiaan valtaosa on vedettävälle kalustolle. Osaavat ehkä käyttää itse asetta, mutta eivät ajaa vaunulla. Tehtävät muuttuisivat, koska vaunulla on pienempi miehitys.

mahdollisesti myös "yövuoro" miehistöt ja tavalliset ylimääräiset miehistöt

Ylimääräisiä miehiä on varmasti, mutta mitään "yövuoro" miehistöä eli kahta miehistöä per tykki ei ole. Tykillä on sen verran porukkaa, että porukka voidaan jakaa vähintään kahteen osaan ja voidaan toimia osissa.

tuo "ei ole miehistöjä" estänyt MT-LB hankintaakaan.

Eihän meillä ole sellaisia määriä panssarihaupitseja kuin vedettäviä. Eikä sellaisia ihan heti kouluteta. Jos siis halutaan ostaa esim. 100 uutta panssarihaupitsia, homma ei vaan ole niin yksinkertainen, että siirretään miehistö vedettävältä panssarihaupitsiin ja homma on valmis. Kyllä meillä vedettäville miehistöjä riittää.

En väitä että Krab edes olisi halvempi, todennäköisesti on silti.

Niin mielipide vai edes vähän koitettu etsiä tuohon faktaa? Kun PzH2000 oli Suomelle liian kallis ja se taitaa noista mainitsemistani vaihtoehdoista olla sieltä halvimmasta päästä, jopa uutena.

Voimme kouluttaa niitä uusia miehistöjä vaikka kuinka monta vuodessa jos tarve on.

Millä ihmeellä? Meillä on tietty määrä vuodessa miehiä, jotka käyvät varusmiespalveluksen ja ikäluokat eivät ainakaan suurenemaan päin ole menossa. Lisäksi panssarihaupitsit koulutetaan Parolassa, kun taas vedettävät Kainuun Prikaatissa ja Porin Prikaatissa.

Ylimääräiset tykkimiehet eivät ole ongelma reserviin perustuvassa systeemissä, sijoitukset muuttuu ja lakkaa jatkuvasti.

Joo, sieltä jää se vanhempi erä pois ja uusi koulutettu tulee tilalle, mutta kovinkaan suurta vaihtelua siellä ei muuten tapahdu. Tykistö on niitä osuuksia, joissa sijoitukset aika hyvin säilyvät, ellei sitten siviilikoulutus aja edelle. Siellä ollaan kymmeniä vuosia ensimmäisenä lähdössä ja kertauksia tulee melko varmasti.

Tämä ei silti tarkoittaisi vedettävän poistumista, olen tämän todennut jo useasti.

Siinä tapauksessa uusien tykkimiesten kouluttaminen veisi vielä enemmän aikaa, jos tyhjästä aloitettaisiin. Mikäli yhtään olen käsittänyt mielipiteitäsi, niin ainakin aiemmin mainitsit, että vedettävistä pitäisi päästä eroon.

8-12 patteristoa

Panssarihaupitseista?