Markkinoilla oleva käytetty kalusto

Verrataan vaikka AMOSta ja vedettäviä heittimiä. AMOS pystyy avaamaan tulen mainosten mukaan 30 sekunnissa tulikomennon saamisesta, vedettävät 90 sekuntia ahjolla ja 120 sekuntia tasolla. Vedettävä heitin kulkee vaikka pakettiauton perässä, AMOS omalla lavetillaan; lavetti rikki » AMOS ei mee mihkään. Itse aseen huolto on paljon helpompaa myös. Ehkä paras välimallin ratkaisu on mitä paljon ulkomailla käytetään eli normi heitin ajoneuvon takatilassa, josta sen saa myös otettua pois kuin normi heittimen.

AMOS keskustelu käytiin kertaalleen vain 1-2 kk sitten. Niiden hankinta PV:lle oli teollisuus- ei puolustuspolitiikkaa. Kalliiseen hintaan saadaan sama vaikutus maalissa, kuin
sodanaikaisella 105 mm haupitsilla. Kantama olisi kyllä ollut pidempi näillä vanhoilla tykeillä. Valitettavasti ne ehdittiin poistaa jo 90 -luvulla.

Kerta kenttään on oikeassa siinä, että heitin kulkee minkä tahansa laitteen perässä ja on nopeasti laitettavissa asemaan. Sillä korjauksella, että asemiinajossa kuluvat
sekunnit pitää muuttaa minuuteiksi, kun huomioidaan tarvittavat mittaukset ja viestiyhteyksien vedot. AMOSksen ja kaikkien vastaavien panssarilaitteiden etu on siinä,
että se kuljettaa mukanaan oman paikkansa ja tarkan suunnan; kykenee siis ampumaan heti pysähdyttyään.
 
En siis vastusta 122mm panssarihaupitsien hankintaa, kyllä minulle vaihto sellaiseen sopisi, jos siinä sattuu olemaan sisätilanlämmitin. Mielummin sitä kuivassa ja lämpimässä istuisin ja kertaisin.
 
Palaan asiaan myöhemmin, nyt pitää oikein puhaltaa hetki.

Olet siis suorittanut varusmiespalveluksen? Saako kysyä missä ja mitä teit?
 
Ai että 100 ylimääräiseen panssarihaupitsiin? Tuohon en kyllä usko. Onhan meillä tykkimiehiä paljonkin, mutta kun tosiaan valtaosa on vedettävälle kalustolle. Osaavat ehkä käyttää itse asetta, mutta eivät ajaa vaunulla. Tehtävät muuttuisivat, koska vaunulla on pienempi miehitys.

Miksi ei olisi? Kyse on vain siitä, että kuinka vanhaa reserviä kutsutaan palvelukseen. Nuo telahaupitsit ovat olleet käytössä nyt vissiin reilut 20 vuotta ja en jaksa uskoa, että niille tarvittavat miehistöt on saatu kasaan vasta nyt. Ennemminkin viimeistään kymmenen vuotta sitten on saatu kaikki koulutettua. Siitä jää ukkoa yli, joten käytetään niitä.

Vai onko sinusta ainoa ongelma olisi noiden kuskien kouluttaminen? Ja kuinkahan kauan mahtaisi niiden kouluttamiseen mennä, vaikka se tehtäisiin ihan normaaliin tyyliin varusmiehiä kouluttamalla?
 
Vai onko sinusta ainoa ongelma olisi noiden kuskien kouluttaminen? Ja kuinkahan kauan mahtaisi niiden kouluttamiseen mennä, vaikka se tehtäisiin ihan normaaliin tyyliin varusmiehiä kouluttamalla?

Ongelma oli nyt lähinnä siinä lähtökohdassa. Hankitaanko nuo ylimääräisiksi vai siirretäänkö tykkiryhmiä vedettävästä tykistöstä panssarihaupitseihin.

Joo, meillä on nyt varmasti niille haupitseille ylimääräistä miehistöä, mutta jos tosiaan tulisi esim. 100 lisää, niin olisiko tarpeeksi niistä ylimääräistä täyttämään nuo kaikki paikat vai ei?

Sitten jos niitä miehistöjä muodostettaisiin siirtämällä vedettävän tykin miehistöjä vaunuihin, niin miehistöt tarvitsisi vähintäänkin puolittaa eli alkuperäiset sodan ajan kokoonpanot eivät enää täsmäisi.

Joka tapauksessa kumpikin vaihtoehto tarkoittaisi melkoisen määrän kertausharjoitusten pitämistä pelkästään tykistölle.
 
Mitäs muuta "tyhmää" kalustoa Venäjältä (joka on kohta konkurssissa) tai muista itäkaluston maista kannattaisi hankkia.
 
Ongelma oli nyt lähinnä siinä lähtökohdassa. Hankitaanko nuo ylimääräisiksi vai siirretäänkö tykkiryhmiä vedettävästä tykistöstä panssarihaupitseihin.

Mitä tarkoitat "ylimääräisillä"? Jos sota ei nyt välittömästi satu uhkaamaan, niin koulutetuista miehistöistä muodostetaan ne patteristot mitä pystytään ja loput joukot tuotetaan varusmiespalveluksessa sitä mukaa kun keretään. Lisäksi mietin sellaista, että mahdettaisiinkohan nuo miehistöt hätätapauksessakaan täyttää tykistöstä, vai käytettäisiinkö mahdollisesti panssarikoulutettuja ukkoja? Miten erillainen MT-LB alusta on verrattuna BMP:hen?
 
Lisäksi mietin sellaista, että mahdettaisiinkohan nuo miehistöt hätätapauksessakaan täyttää tykistöstä, vai käytettäisiinkö mahdollisesti panssarikoulutettuja ukkoja? Miten erillainen MT-LB alusta on verrattuna BMP:hen?

Siis jos nyt edelleen puhutaan 2S1:stä eli 122mm panssarihaupitsista, niin kyseessä on sama tykki kuin vedettävä 122H63. Erona on vain liikkuva alusta. Siis pelkkä tykkimies, joka on saanut koulutuksen 122H63:een kykynee käyttämään 2S1:stä ja toisinpäin. Ajajan rooli on tietysti merkittävin ero.
 
Ymmärrätkö kuinka joukkotuotanto toimii?

Voimme kouluttaa niitä uusia miehistöjä vaikka kuinka monta vuodessa jos tarve on

En tiedä Tykimiehestä, mutta minä ymmärrän. Ja lupaan sinulle, että kymmenkunnan patteriston miehistön kouluttaminen, plus jalkaväen kouluttaminen yhteistoimintaan näiden kanssa, plus tarvittavat doktriinin muutokset esikunnissa jne., plus tarvittavat suunnitelmien muutokset, testaukset jne jne vie aikaa ihan hemmetin paljon enemmän kuin vuoden. Pane kolminkertaisena, ja kiirettä pitelee silti.

Toki tykistö pitäisi saada pikkuhiljaa suurelta osin itsekulkevaksi, mutta kertarysäyksellä se ei tapahdu.
 
Siis jos nyt edelleen puhutaan 2S1:stä eli 122mm panssarihaupitsista, niin kyseessä on sama tykki kuin vedettävä 122H63. Erona on vain liikkuva alusta. Siis pelkkä tykkimies, joka on saanut koulutuksen 122H63:een kykynee käyttämään 2S1:stä ja toisinpäin. Ajajan rooli on tietysti merkittävin ero.

Plus koko käytettävä taistelutekniikka ja taktiikka!
 
En tiedä Tykimiehestä, mutta minä ymmärrän. Ja lupaan sinulle, että kymmenkunnan patteriston miehistön kouluttaminen, plus jalkaväen kouluttaminen yhteistoimintaan näiden kanssa, plus tarvittavat doktriinin muutokset esikunnissa jne., plus tarvittavat suunnitelmien muutokset, testaukset jne jne vie aikaa ihan hemmetin paljon enemmän kuin vuoden. Pane kolminkertaisena, ja kiirettä pitelee silti.

Joo, tiesin kyllä, että meillä ei ole valmiina kymmentä patteristoa miehistöä odottamassa kalustoa.
 
En tiedä Tykimiehestä, mutta minä ymmärrän. Ja lupaan sinulle, että kymmenkunnan patteriston miehistön kouluttaminen, plus jalkaväen kouluttaminen yhteistoimintaan näiden kanssa, plus tarvittavat doktriinin muutokset esikunnissa jne., plus tarvittavat suunnitelmien muutokset, testaukset jne jne vie aikaa ihan hemmetin paljon enemmän kuin vuoden. Pane kolminkertaisena, ja kiirettä pitelee silti.

Toki tykistö pitäisi saada pikkuhiljaa suurelta osin itsekulkevaksi, mutta kertarysäyksellä se ei tapahdu.

Ei kai tässä kukaan ole ollut ehdottamassakaan että nuo mahdollisesti ostettavat panssarihaupitsit pistettäisiin kertarysäyksellä rintamalle? Vaikka moista ajatusta heti ollaan torppaamassa. :confused: Eihän tässä nyt olla sodassakaan...

Homman juju on katsokaas se että nuo ovat tulossa saataville lähiaikoina, ja jos me ei niitä silloin osteta niin joku muu ostaa. Stena jos ei muille kelpaa. Siksi ne pitäisi ostaa heti, miehistöä ja upseeristoa ehtii sitten koulutella ja suunnitelmia laadiskella vuosien myötä.
 
Homman juju on katsokaas se että nuo ovat tulossa saataville lähiaikoina, ja jos me ei niitä silloin osteta niin joku muu ostaa.

Kuten aiemmin jo mainitsin, eiköhän siellä PV:ssä joku hoida näitä markkinoiden tarkkailuja. Jos sitten tulee kiinnostavia mahdollisuuksia, niin varmaan ottavat asian harkintaan. Markkinat kun ovat melko pienet ja ostajia löytyisi muualtakin käytetylle kalustolle, niin ei näistä varmaan julkisesti hirveästi kannata etukäteen huudella. Kuinka monesta PV:n hankinnasta ylipäänsä luetaan mitään edes netistä ennen kuin hankintapäätös on julkaistu? Oikeastaan suuret ja merkittävät hankinnat tulevat vain tietoon. Eihän sitä voi tietää, vaikka joku päivä lähitulevaisuudessa lukisikin iltapäivälehtien nettisivuilla "Suomi ostaa käytettyjä panssarihaupitseja Puolasta".

Mikä sitten on noiden Puolan laitteiden yleinen kunto? Kaikki valtiot kun eivät huolehdi kalustostaan ihan samalla tavalla. Ovatko nuo siis ostamisen arvoisia? Kyllä sieltä varmaan ihan käytettävääkin kalustoa löytyy, mutta jos niitä on seisotettu ulkona vuosikymmeniä ja ovat ympäriinsä ruosteessa, niin ei välttämättä paras mahdollinen hankinta.

Siksi ne pitäisi ostaa heti, miehistöä ja upseeristoa ehtii sitten koulutella ja suunnitelmia laadiskella vuosien myötä.

Maavoimilla on kuitenkin varmasti muitakin asioita tällä hetkellä hankintalistalla. Juuri hankkivat nuo panssarivaunut, joka tuli vähän puskista, mutta hieno juttu että hankkivat. Käytettyinäkin kyseessä on silti rahallisesti merkittävä yksittäinen hankinta Maavoimille. Tykistö kuitenkin edelleen pärjää nykylaitteillaan, joten tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole järkeä lähteä kasvattamaan saati korvaamaan sellaista osa-aluetta, joka pärjää kyllä nykykalustollakin.
 
Kroatia maksoi 18 käytetystä PzH2000:sta noin 20 miljoonaa euroa.

Eiköhän Suomikin ostaisi, jos miljoonalla saisi. Teikäläisellä on siis hinta ja määrä aavistuksen pielessä.

Kroatian hankinnassa yhden panssarihaupitsin hinnaksi muodostui osapuilleen kolme ja puoli miljoonaa euroa, ja hankintaerä oli 12 asetta. Lähde.

----

Mitä tulee käytettyihin polakkivehkeisiin, niin en ole kovin innoissani ajatuksesta, että niitä hankittaisiin. Puolalaiset tuskin poistavat oikein mitään kalustoa ennen kuin se on oikeasti finito ja vanhentunut. Jos jotakin kalustoa mentäisiin ostamaan, olisi edessä mitä todennäköisimmin laaja peruskorjaus, joka ei kuitenkaan korjaisi tiettyjä suunnitteluratkaisuja (pieni kaliberi, puuttuva MRSI).
 
En tiedä Tykimiehestä, mutta minä ymmärrän. Ja lupaan sinulle, että kymmenkunnan patteriston miehistön kouluttaminen, plus jalkaväen kouluttaminen yhteistoimintaan näiden kanssa, plus tarvittavat doktriinin muutokset esikunnissa jne., plus tarvittavat suunnitelmien muutokset, testaukset jne jne vie aikaa ihan hemmetin paljon enemmän kuin vuoden. Pane kolminkertaisena, ja kiirettä pitelee silti.

Toki tykistö pitäisi saada pikkuhiljaa suurelta osin itsekulkevaksi, mutta kertarysäyksellä se ei tapahdu.

Sekö oli ainoa kommentti? Heitin kärjistetyn vastauksen järjettömään ideaan että vedettävään tykistöön koulutetut tykkimiehet ovat telatykistön kasvattamisen tulppana.
Teoriassa voimme kouluttaa vaikka yhden saapumiserän pelkästään tähän, se oli se pointti.
En nyt tiedä mitä doktriinin muutoksia olemassaolevan kaluston lisäys toisi esikuntiin, voitko selventää? Tai jalkaväen kouluttaminen?
 
Eiköhän Suomikin ostaisi, jos miljoonalla saisi. Teikäläisellä on siis hinta ja määrä aavistuksen pielessä.

Kroatian hankinnassa yhden panssarihaupitsin hinnaksi muodostui osapuilleen kolme ja puoli miljoonaa euroa, ja hankintaerä oli 12 asetta. Lähde.

----

Mitä tulee käytettyihin polakkivehkeisiin, niin en ole kovin innoissani ajatuksesta, että niitä hankittaisiin. Puolalaiset tuskin poistavat oikein mitään kalustoa ennen kuin se on oikeasti finito ja vanhentunut. Jos jotakin kalustoa mentäisiin ostamaan, olisi edessä mitä todennäköisimmin laaja peruskorjaus, joka ei kuitenkaan korjaisi tiettyjä suunnitteluratkaisuja (pieni kaliberi, puuttuva MRSI).

Heillä on sitä 300kpl, toki jos kaikki on paskaa niin tietenkin kiitos ei.

Siistiltä näyttää.

 
Siis jos nyt edelleen puhutaan 2S1:stä eli 122mm panssarihaupitsista, niin kyseessä on sama tykki kuin vedettävä 122H63. Erona on vain liikkuva alusta. Siis pelkkä tykkimies, joka on saanut koulutuksen 122H63:een kykynee käyttämään 2S1:stä ja toisinpäin. Ajajan rooli on tietysti merkittävin ero.

Ajattelin vain, että meillä olisi varmaan vielä T-72 ja BMP-1 miehistöjä joutavana, joista voisi myös saada ukkoja tuohon hommaan. Jonkun on tietenkin tiedettävä tykistöstä, joten joku tulisi varmaan sieltäkin, jos 2S1 miehistöjä pitää reservistä kasata ja muuntokouluttaa. Sieltä löytyisi ainakin tarpeeksi ukkoja jotka tietävät miten tela-ajoneuvolla ajetaan, joskin ne joutuu tutustuttamaan MT-LB alustalle.
 
Back
Top