Masennus ja mieliala

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Sain eilen Itsenäysyyspäivänä tiedon, että kaveri oli tehnyt itsemurhan. Paska juttu.

Kyllä asiat voisi mennä hieman toisellakin tavalla.
 
Noi on joskus pienestä kiinni. Masentunutta saattaa olla ihan mahdotonta sukulaisten tai ystävien auttaa. Toki yleensä pystyy jelppimään, mutta ei aina vaikka olis amatilaisetkin apuna.

Nykyään on kyllä hyvä, että masennuksesta uskalletaan rohkeammin puhua. Varmaankin useampi kuin joka kymmenes kärsii siitä tavalla tai toisella. Itsellänikin on selvä ero mielialoissa kevään ja syksyn välillä, vaikka ei mitään diagnooseja tai hoitoja ole koskaan tarvinnut.

Voimia sulle ja älä syyllistä itseäsi turhaan.
 
Sain eilen Itsenäysyyspäivänä tiedon, että kaveri oli tehnyt itsemurhan. Paska juttu.

Kyllä asiat voisi mennä hieman toisellakin tavalla.

Osanottoni. Noita valitettavasti riittää. Yksi nuoruusajan kaveri yritti, kaverin veli teki itsemurhan ja samoin vaimon puolisukulainen. Ei niistä kannata syytellä itseään.

Itse kävin eilen aamulla itsenäisyyspäivänä 99-vuotiaan isoäitini vuoteen äärellä. Oli lottana Rukajärvellä. 100v olisi aika pian, mutta ei taida sinne asti päästä. Surullista.
 
Sama on koettu täälläkin, kaveri ei enää vaan jaksanut. Syvä osaanottoni!
 
Otan osa kaverisi menetyksestä.
Masennuksesta kannattakin puhua, ei siinä mitä hävettävä ole. Tunnollisimmat ja herkimmät ihmiset masentuvat ja ahdistuvat helpommin tietääkseni.

Vaan idiotti ei tunne tuskaa ja psykopaatitkaan eivät masennu, ylipäänsä ne, jotka pyörittävät elämää oman navansa ympärillä ovat paksunahkaisia.
 
Itsekin masennuksesta kärsineenä harmittaa etten tunnistanut ennusmerkkejä.
 
Eipä muuten ole ihan kevyt diagnoosi. Esim. vakuutusyhtiö(t) ei(vät) (välttämättä) enää myönnä henkivakuutusta henkilölle, jolla on todettu masennus.
 
Osanottoni Sardaukar ja voimia.
Muista, että masennus ja sen merkkejä on vaikea huomata ja vielä vaikeampaa on auttaa masentunutta.
Et ole siis syyllinen.
Lohduttaminen on vaikeaa, mutta itse haen näissä tilanteissa lohtua ajatuksesta, että edesmennyt ei enää kärsi ahdistusta ja pelkoa, vaan on saanut rauhan.
 
Osanottoni. Masennus on joskus hankala nähdä päälle päin ihmisestä. Henkilö voi vaikuttaa aivan normaalilta, jopa itseasiassa hyvin onnelliselta, mutta voi olla hyvinkin masentunut. Tulisi pyrkiä siihen että avun hakeminen olisi helppoa ja matalan kynnyksen takana, masentuneilla ongelmaa mutkistaa se, että he eivät monesti ole kovin innokkaita tekemään sellaisia aktiivisia päätöksiä.
 
Mikä tätä meidän aikaamme vaivaa? Nythän elämän pitäisi olla monin verroin helpompaa kuin menneinä vuosisatoina.
Itse olen yrittänyt pitää läheistä ystävääni järjellisen kirjoissa ennen kaikkea kuuntelemalla, mutta myös yrittämällä etsiä kaikkea tarjolla olevaa apua, jonka etsimiseen kaverillani ei ole ollut itse voimia eikä halua. Mutta kun ei voi pakottaa ottamaan apua vastaan, niin vaikeaa on. Mutta ainakin kaverillani @Recon x :n kyselemät merkit olivat selviä, mm. univaikeuksia, elämänhaluttomuutta ja itsetuhoisia ajatuksia, yhteen (ainakin muista ihmisistä) triviaaliin asiaan keskittymistä ja siitä vouhkaamista, yleistä jaksamattomuutta ja toisaalta yhtäkkiä ylireipautta.
Kun ystäväni on etsinyt syitä oloonsa, oman lapsuuden kokemukset nousevat esille. Juuri tätä ihmettelen ja kritisoin: onko meillä asiat liian hyvin tässä hetkessä ja liian helppoa, että ihmiset ryhtyvät murehtimaan ja etsimällä etsimään syitä menneistä asioista.
Jos ystäväni päätyisi lopulta itsemurhaan, olisi se minulle suuri menetys ja tappio, koska silloin avustasi ei ole ollut tarpeeksi hyötyä. Mutta muutakaan en pysty. Ymmärrän @Sardaukar :in tuskan...
 
Voimia. On inhimillistä tuntea syyllisyyttä, vaikka järjen tasolla sen tietääkin turhaksi.
Tietämättä mitä on tapahtunut taustalla, niin joskus vain tapahtuu ihmisille niin järkyttäviä asioita, että niistä on erittäin vaikea päästä yli. Lapseni sairastui vakavasti muutama vuosi sitten, ja sitä epätoivon määrää mitä koin ensimmäisen vuoden, ei pysty sanoin selittämään. Eikä tämä ole fraasi.
Onneksi niin lapseni kuin minäkin pääsimme esteen läpi.
 
Sain eilen Itsenäysyyspäivänä tiedon, että kaveri oli tehnyt itsemurhan. Paska juttu.

Kyllä asiat voisi mennä hieman toisellakin tavalla.

Osanottoni. Kukapa tuntee sydämiemme salaisuudet.

Suoraan ja välittömästi tunnistettavia ennusmerkkejä ei oikein ole, paitsi juurikin se masennus. Niitä merkkejä osaa sitten jälkeenpäin ehkä paremmin avata.
 
Itsekin masennuksesta kärsineenä harmittaa etten tunnistanut ennusmerkkejä.

Ongelma on vieläpä siinä, että moni masentunut pyrkii kieltämään sairautensa tai vaikka olisikin hyväksynyt sen, ei välttämättä ihan helpolla halua tunnustaa läheisilleen/ystävilleen sairastavansa sitä vaikka selkeitä ennusmerkkejä olisikin havaittavissa. Itsekin olen kavereiden ja ystävien kanssa keskustellut, sellaisten joilla on ne merkit olleet hyvin näkyvät mutta silti vastaus voi olla "Ei minulla ole hätää, olen hiukan uupunut" tms. Sairastunut mieli kun ei toimi loogisesti, joten asian kiertämisellä hän voi ajatella tekevänsä hyvän teon, ei tuota läheisille vaivaa omilla murheillaan vaan on hiljaa ja kärsii yksin. Sellaisessa tilanteessa tuntee täydellistä voimattomuutta kun näkee toisen hädän mutta toinen sanoo kaiken olevan hyvin - mikä on niin kaukana todellisuudesta kuin olla ja voi.

Eipä muuten ole ihan kevyt diagnoosi. Esim. vakuutusyhtiö(t) ei(vät) (välttämättä) enää myönnä henkivakuutusta henkilölle, jolla on todettu masennus.

Enpä muista, että enää mikään Suomessa toimiva vakuutusyhtiö myöntäisi henkivakuutuksen asiakkaalle jolla on masennusdiagnoosi, masennukseen kun kuuluu kohtuudella kohonnut itsemurhariski yhdistettynä muihin psykofyysisiin tekijöihin jotka eivät tee tällaisesta asiakkaasta kovinkaan toivottua asiakasta. Tässä on eräs syy sille miksi moni yrittää salata sairauden mahdollisimman kauan, voi jopa vältellä hoitoon hakeutumista, koska diagnoosilla on näitä "kerrannaisvaikutuksia".

Samoin etenkin vaikea-asteinen masennus tai psykoottinen masennus voivat estää tai vaikeuttaa eräille aloille hakeutumista ja aloilla työskentelyä. Tässä on syy sille miksi osa näillä aloilla työskentelevä välttelee hoitoon hakeutumista.

vlad
 
Mitä nämä ennusmerkit olivat ?

Kuten ketjussa todettu, yksiselitteisiä ja selkeitä ennusmerkkejä/oireita ei ole - paitsi masennus ja siihen liittyvät muut oireet. Ohessa lainaus terveyskirjaston masennusta käsittelevästä kappaleesta hiukan masennuksen oireista:

"Masennustilan oireet

Masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.

Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä.

Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin.

Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 %, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä
."

Masennus: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389

Eli kuten voi lukea, nämä muut oireet voivat olla hyvinkin vaihtelevia henkilöstä riippuen - toisilla paino voi laskea ja toisilla vastaavasti nousta (osa syö masennukseen herkkuja etsien lohtua sitä kautta), unen tarve voi lisääntyä tai sitten voi olla suoranaista unettomuutta. Merkittäviä ulkoisesti erotettavia oireita ovat päivittäinen pitkäkestoinen väsymys ja voimattomuus, haluttomuus tehdä mitään - lähteä mihinkään, hyvin moni lyö myös laimin hygieniasta huolehtimisen - suihkussa käydään harvoin jos laisinkaan. Monella alkoholin käyttö lisääntyy huomattavasti.

Terveyskirjasto on siitä turvallinen lähde, että tiedot päivitetään säännöllisesti ja sairauksia käsittelevien kirjoitusten tekijöinä on hyvin usein alan erikoislääkäri. Siihen pätee tietty sama mikä muuhunkin netinkäyttöön sairaustapauksissa, diagnoosin tekeminen on syytä jättää ammattilaisille mutta tietolähteenä se on hyvä.

vlad.
 
Itse kärsin avioeron takia masennuksesta aika pahasti. Jopa tyyliin että lääkäri määräsi Xanaxia. En koe mitään häpeää sitä että myönnän asian.

Kaveri oli sotilas ja "kiertänyt muutakin kuin tahkoa". Harmittaa vain lujasti.
 
Halpaa itsehoitoa suomalaisille. Toimii tai ei toimi, mutta haittaakaan ei ole.

Onko D-vitamiinilla vaikutusta masennukseen?

marraskuu 12, 2014 By Juhana Harju Yksi kommentti http://suomenterveysravinto.fi/blogi/onko-d-vitamiinilla-vaikutusta-masennukseen/

Havainnoivien tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute yhdistyy suurempaan masennuksen ja itsemurhan riskiin. Näiden tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että D-vitamiinista olisi hyötyä masennuksen ehkäisyssä ja ehkä hoidossakin.

Syy-seuraussuhdetta voi kuitenkin näiden tutkimusten perusteella epäillä – onhan ajateltavissa, että masentuneet ihmiset ulkoilisivat vähemmän ja heidän D-vitamiinitasonsa olisivat sen vuoksi alempia.

Myös systemaattisissa katsauksissa ja koostetutkimuksissa on tarkasteltu sitä, onko D-vitamiinista hyötyä masennuksessa. Selostan seuraavassa, mihin tuloksiin niissä on päädytty.


Matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty suurempaan masennuksen riskiin useissa havainnoivissa tutkimuksissa.

Ensimmäisessä systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin eri itseapukeinojen, ei siis vain D-vitamiinin, hyötyä masennuksessa. Sen mukaan näyttö D-vitamiinin hyödyistä on ristiriitaista sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole kliinisesti masentuneita. Laajemmat ja isommat tutkimukset viittaavat katsauksen kirjoittajien mukaan siihen, että D-vitamiinista ei olisi apua (Morgan 2008).

Toisessa, integroidussa katsauksessa tarkasteltiin D-vitamiinitasojen (25-OH-D) suhdetta mielialahäiriöihin naisilla. Katsauksen kirjoittajat löysivät kuusi tutkimusta, joissa oli vertailtu D-vitamiinitason ja mielialahäiriöiden suhdetta. Neljässä näistä oli havaittu yhteys mielialahäiriöiden ja matalien D-vitamiinitasojen välillä. Sen tutkijat katsoivat viittaavan siihen, että jonkinlainen biokemiallinen suhde on olemassa näiden välillä. Tämän osoittamiseksi tarvitaan tutkijoiden mukaan kuitenkin luotettavampaa tieteellistä näyttöä (Murphy 2008).

Kolmannen systemaattisen katsauksen mukaan havainnoivissa tutkimuksissa ja pienissä kontrolloiduissa tutkimuksissa on havaittu mahdollinen hyöty auringonvalon tai D-vitamiinin ja masennusoireiden tai aivotoimintojen välillä. Metodologiset ongelmat kuitenkin vähentävät näiden tulosten luotettavuutta, tutkijat lisäsivät johtopäätöksissään (Barnard 2010).

Neljäs oli laaja yhdysvaltalainen katsaus, jossa arvioitiin kalsiumin ja D-vitamiinin saantia eri terveyden osa-alueilla. Katsauksen mukaan ei ole osoitettu, että D-vitamiinin saannin ja mielialan tai depression välillä olisi ”toiminnallista suhdetta” (Institute of Medicine 2011). Tätä Institute of Medicinen katsausta on kuitenkin yleisesti arvosteltu liiallisesta konservatiivisuudesta.

Viidennessä, tänä vuonna julkaistussa systemaattisessa katsauksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta masennukseen. Katsauksen laatijat löysivät aiheesta kuusi kontrolloitua tutkimusta, joiden perusteella he tulivat tulokseen, että D-vitamiinilisällä ei ole vaikutusta depressiolukemiin. Tutkijat lisäksi pitivät näytön tasoa huonona ja peräsivät aiheesta lisää tieteellistä näyttöä (Li 2014).

Meta-analyysit osoittavat hyötyjä
Viime vuonna julkaistiin psykiatrian apulaisprofessori Rebecca Anglinin johdolla havainnoivien tutkimusten koostetutkimus, jossa selvitettiin, onko D-vitamiinitasoilla yhteyttä masennukseen. Siinä havaittiin, että masennuksen riski on yli kaksi kertaa suurempi niillä, joiden D-vitamiinitasot ovat matalimpia (alle 37,5 nmol/l) verrattuna korkeimpiin tasoihin (yli 75 nmol/l).

Pohtiessaan tutkimuksensa merkitystä tutkijat toivat esille D-vitamiinin vaikutuksen monien aivotoimintojen säätelyyn. He pitivät siksi biologisesti uskottavana, että D-vitamiinilla voi olla rooli psykiatrisissa sairauksissa, kuten masennuksessa. He myös totesivat kiinnostavasti, että D-vitamiinilisän käyttö voi olla kustannustehokas ja käytännössä haittavaikutukseton keino hoitaa masennusta (Anglin 2013).

Viime vuonna julkaistiin myös korealaisen Sang-Yhun Jun johtama koostetutkimus. Sen mukaan D-vitamiinitasot ovat käänteisessä yhteydessä masennuksen riskiin niin tapaus-kontrollitutkimuksissa kuin kohorttitutkimuksissakin. Jälkimmäisissä masennuksen riski väheni 8 prosenttia D-vitamiinitasojen 25 nmol/l suuruista kohoamista kohti (Ju 2013).

Tänä vuonna aiheesta on julkaistu myös tohtori Simon Speddingin laatima kontrolloitujen tutkimusten koostetutkimus. Meta-analyysi käsitti 15 aiempaa kontrolloitua tutkimusta, ja aineisto oli siten laajempi kuin aiemmissa systemaattisissa katsauksissa.

Tulosten mukaan D-vitamiinista on merkittävää hyötyä sellaisissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa ei ole ”biologisia virheitä”. Biologisella virheellä kirjoittaja tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa D-vitamiinia annetaan henkilölle, jonka D-vitamiinitasot ovat jo valmiiksi hyvät.

Speddingin koostetutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että D-vitamiinilisän hyöty masennuksessa on samaa luokkaa kuin masennuslääkkeiden (Spedding 2014).


Tutkijat pitävät biologisesti uskottavana, että D-vitamiini voi auttaa masennuksessa.

Miten D-vitamiini voi vähentää masennusta?
Michael Berkin johtaman tutkijajoukon narratiivisessa katsauksessa pohditaan sitä, mistä johtuu se, että masennuksen taustalla on elimistön lievää systeemistä tulehdusta. Heidän mukaansa sen taustalla vaikuttavat monet syyt, joista D-vitamiinin puute on yksi. D-vitamiini voi siis vähentää masennusta vähentäessään tulehdusta (Berk 2013).

Tieteellisessä kirjallisuudessa muistutetaan, että D-vitamiinireseptoreita on aivojen monien osien hermosoluissa ja gliasoluissa. Reseptoreita on esimerkiksi pihtipoimussa ja hippokampuksessa, jotka ovat masennuksen syntymiseen liitettyjä aivojen osia. Lisäksi D-vitamiini säätelee monia aivojen prosesseja, minkä vuoksi tutkijat pitävät biologisesti uskottavana, että se voi olla yhteydessä masennukseen.

Yhteenveto
Edellä tutkimusten ja katsausten kirjoittajat ovat päätyneet toisistaan poikkeaviin tuloksiin johtopäätöksissään. Uusin ja laajin näyttö kuitenkin tukee D-vitamiinin hyötyjä masennuksessa, varsinkin kun biologiset edellytykset otetaan huomioon, kuten Speddingin meta-analyysissa tehtiin.

On silti rehellistä tunnustaa, että tieteellinen näyttö ei ole vielä vahvaa – erityisesti kontrolloituja tutkimuksia on vielä vähän. Lisää näyttöä ollaan saamassa lähivuosina käynnissä olevien tutkimusten valmistuttua.

D-vitamiinin hyötyjen uskottavuutta puoltaa mielestäni se, että tunnetaan biokemiallisia mekanismeja, joilla D-vitamiini voi vaikuttaa esimerkiksi aivojen välittäjäaineiden säätelyyn. Lisäksi D-vitamiinilla on masennuksen taustalla vaikuttavaa tulehdusta vähentävää vaikutusta.

Kun otetaan huomioon D-vitamiinin hyödyt muulle terveydelle ja kuolleisuuden vähentämisessä, ei ole mielekästä jäädä odottamaan vahvempaa tieteellistä näyttöä. Kaikkien masennuksen ehkäisystä kiinnostuneiden ja masennuksesta kärsivien kannattaa mielestäni käyttää D-vitamiinilisää.

Viitteet:
Anglin RE, et al. Vitamin D deficiency and depression in adults: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry. 2013 Feb;202:100-7.

Barnard, K.; Colon-Emeric, C. Extraskeletal effects of Vitamin D in older adults: Cardiovascular disease, mortality, mood, and cognition. Am. J. Geriatr. Pharmacother. 2010, 8, 4–33.

Berk M, et al. So depression is an inflammatory disease, but where does the inflammation come from? BMC Med. 2013 Sep 12;11:200.

Black LJ. et al. Low vitamin D levels are associated with symptoms of depression in young adult males. Aust N Z J Psychiatry. 2014 May;48(5):464-71.

Institute of Medicine 2011. Dietary reference intakes for calcium and vitamin D. The National Academics Press, 2011.

Ju SY, et al. Serum 25-hydroxyvitamin D levels and the risk of depression: a systematic review and meta-analysis. J Nutr Health Aging. 2013;17(5):447-55.

Khoraminya N, et al. Therapeutic effects of vitamin D as adjunctive therapy to fluoxetine in patients with major depressive disorder. Aust N Z J Psychiatry. 2013 Mar;47(3):271-5.

Lapid MI. et al. Vitamin D and depression in geriatric primary care patients. Clin Interv Aging.2013;8:509-14.

Li G, et al. Efficacy of vitamin D supplementation in depression in adults: a systematic review. J Clin Endocrinol Metab. 2014 Mar;99(3):757-67.

Moran LJ, et al. Vitamin D is independently associated with depression in overweight women with and without PCOS. Gynecol Endocrinol. 2014 Nov 4:1-4.

Morgan AJ, et al. Self-help interventions for depressive disorders and depressive symptoms: a systematic review. Ann Gen Psychiatry. 2008 Aug 19;7:13.

Murphy PK, et al. Vitamin D and mood disorders among women: an integrative review. J Midwifery Womens Health. 2008 Sep-Oct;53(5):440-6.

Polak MA, et al. Serum 25-Hydroxyvitamin D Concentrations and Depressive Symptoms among Young Adult Men and Women. Nutrients. 2014 Oct 28;6(11):4720-30.

Ramly M, et al. Effect of Vitamin D Supplementation on Cardiometabolic Risks and Health-Related Quality of Life among Urban Premenopausal Women in a Tropical Country – A Randomized Controlled Trial. PLoS One. 2014 Oct 28;9(10):e110476.

Shaffer JA, et al. Vitamin D supplementation for depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Psychosom Med. 2014 Apr;76(3):190-6.

Spedding S. Vitamin D and depression: a systematic review and meta-analysis comparing studies with and without biological flaws. Nutrients. 2014 Apr 11;6(4):1501-18.

Williams JA, et al. Low 25-Hydroxyvitamin D Concentrations Predict Incident Depression in Well-Functioning Older Adults: The Health, Aging, and Body Composition Study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2014 Oct 18.
 
Sain eilen Itsenäysyyspäivänä tiedon, että kaveri oli tehnyt itsemurhan. Paska juttu.

Kyllä asiat voisi mennä hieman toisellakin tavalla.

Tuo on uutinen, johon ei kuule edes totu tässä elämässä. Vain aika on parantanut omia haavojani noissa tapauksissa. Ei ole aamutonta yötä. Noita tulee aina funtsittua jälkeenpäin, mutta älä mene liian syvälle, se on turhaa. Tuo on kuitenkin aina kirotun henkilökohtainen ratkaisu.
 
Tuo on uutinen, johon ei kuule edes totu tässä elämässä. Vain aika on parantanut omia haavojani noissa tapauksissa. Ei ole aamutonta yötä. Noita tulee aina funtsittua jälkeenpäin, mutta älä mene liian syvälle, se on turhaa. Tuo on kuitenkin aina kirotun henkilökohtainen ratkaisu.

Oli suoraan sanoen ns."WTF moment". Ei todellakaan ollut semmoista jota odotin.
 
Back
Top