Nyt listaan Helsingin "must"-kohteet tärkeysjärjestyksessä ja perustelut siihen.
1. Hietaniemen hautausmaa
Vasta kulkiessa siellä käsittää mitat. Itse kävelen yleensä Mika ja Marjatta Waltarin haudan kautta (Mechelininkadun puolella) pitkää käytävää kohti Risto Rytin ja kenraali Nenosen hautoja, nyökkään lyhyesti Kekkoselle ja Paasikivelle, ja siitä sitten jatkan sankarihaudoille ja lopulta ylös Mannerheimin hautapaaden luokse. Pelkästään kadonneiden kivestä tajuaa sodan mittasuhteet. Siinä on 5000 nimeä, sellaisia, jotka katosivat sodan teräsmyrskyssä tai jäivät korpien rauhaan, hukkuivat jokiin ja järviin. Eräs talvisodan aikainen amerikkalaisreportteri kirjoitti joskus noottikriisin aikoihin, että kun Hietaniemessä kynttilät palavat itsenäisyyspäivänä, paikka muistuttaa valtavaa sotilasleiriä ja tulee tunne, että ukko voi minä hetkenä tahansa nousta paaden alta ja sanoa, että teitä tarvitaan jälleen.
Kauniina kesäpäivänä upea kohde, koska ylhäältä Mannerheimin asunnon takaa meri jo näkyy sinisenä ja Hietaniemen uimarannan hiekat hohtavat.
Parkkeeraaminen on helpointa Hietaniemenkadulla, mistä on tietenkin lyhyempi matka sankarihaudoille.
(kuva: Tuomas Kaisti)
2. Taivaskallio
Tuskin missään on patterin tuliasema niin hyvässä alkuperäiskunnossa. Käpylän Taivaskallion pohjoisrinteesseen jo venäläiset rakensivat 1914 asemia. Jatkosodassa Taivaskalliolla toimi neljän Bofors-tykin ja 100 miehen ilmatorjuntapatteri "Taivas". Yksi tykeistä on museoituna kallion laella. Näkyvissä myös tykkien tuliasemat sekä muita varustuksia. Taivaskallio on niin korkealla merenpinnasta, että sieltä näkeekin mukavasti sinne tänne.
1943 Stalin sai Teheranissa Yhdysvalloilta ja Iso-Britannialta luvan massiivisiin siviilikohteiden pommituksiin. Helsingin ilmatorjunta esti helmikuussa 1944 kaupungin samanlaiselta tuholta kuin saksalaiset joutuivat kokemaan. Tapasin Taivaskallion veteraanin, sotilaspoikana it:ssä olleen Pentti Parvion ennen hänen kuolemaansa. Hän kertoi, miten heitä oli tullut ryhmä Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun poikia kantamaan kranaatteja ja laittamaan fosforia sytyttimien alle. Kovimpana yönä tuhoamispommitusta yritti 929 konetta. Eversti Pekka Jokipaltio
sai nostoväestä ja sotilaspojista valtavasti suorituskykyä irti. Ei lirkuttelemalla vaan vaatimalla
ankaraa kuria ja työtä. Ensimmäisenä pommitusyönä hän vei omalla autollaan kadulta löytämänsä loukkantuneet hoitoon - joukossa makasi hänen oma tyttärensä - ja siirtyi sitten 48 tunniksi johtamaan taistelua.
3. Pakollinen eväsretki Suomenlinnaan! Kannattaa käydä myös telakalla ja katsomassa Suomen ensimmäistä lentokonetehdasta siellä.
Vesikko. Sukelusveneet pistettiin pataan mutta PV säästi tämä ajatellen, että jos joskus saisimme edes koulutuskäyttöön. Hyvä niin, koska tämä ensimmäisten 250 tonnin U-veneiden (U2) proto on arvokas tallenne.
Tiesittekö, että Reichsmarine (myöhemmin Kriegsmarine) kehitti U-aseensa 1930-luvun alussa Turussa Crichton-Vulcanin telakalla? Siis myös 500 tn luokan?
Versailles kun kielsi heiltä oman SUV:n kehittämisen.
Telakka on vaikuttava. oikeasti.
Ravintola Walhallassa on muuten hyvät pitsatkin. Jos syötte ulkona, varokaa häikäilemättömiä lokkeja. Ne vievät vaikka suuhun matkalla olevaa ruokaa. Moni kirkaisu kuuluu tottumattomilta.