Merivoimien kehitysnäkymät

[Slammer]

Ei suinkaan. Ei Ilmavoimat kykene täysin estämään vihollisen lentoja koko maan alueella, ainoastaan tekemään iskut kalliimmaksi.

Sen enempää ilma- kuin merivoimien ei tarvitse myöskään kyetä täysin estämään iskuja Pohjanlahdella pitääkseen meriväylän avoinna.

Ai niin, myöskään suto-kykyisiä yksiköitä ei ole oikein olemassa. Mikä on se ratkaiseva etu että meillä on eräänlainen leikkilaivasto?

Suto-kyvyssä olisi parantamisen varaa, mutta en minä ole väittänytkään, että merivoivat olisi nyt ideaalikunnossa esittämääni minimitehtävää ajatellen.

Keskustelijoiden innostusta sukellusveneisiin en edelleenkään ihan ymmärrä. Tokihan ne olisivat ihan kivoja, mutta Itämeri ei ole mikään sukellusvenekipparin paratiisi enkä osaa nähdä miksi ne olisivat hankintalistan kärjessä.

 

[Fencer]

Keskustelijoiden innostusta sukellusveneisiin en edelleenkään ihan ymmärrä. Tokihan ne olisivat ihan kivoja, mutta Itämeri ei ole mikään sukellusvenekipparin paratiisi enkä osaa nähdä miksi ne olisivat hankintalistan kärjessä.

Ei kai tässä paratiisia haeta tai ostoslistan ykköspaikkaa, mutta kun ymmärtääkseni lähes kaikilla Itämeren mailla on sukellusveneitä, ja niitä on ollut aika pitkään, niin jotainhan siinä konseptissa on todettu toimivaksi. Tällä hetkellä Venäjän tarvitsee huolehtia sotatilanteessa Suomen miinoituksista ja melko vaatimattomista pinta-aluksista. Jos tähän lisättäisiin sukellusveneuhka, niin olisihan se hieman eri asetelma.

Se mitä kalustoa sitten hankittaisiin, kuinka monta, mitä se maksaa ja kauanko menee ennen kuin uuden sukellusvenelaivueen suorituskyky olisi ulosmitattavissa yms. onkin sitten se keskustelun paikka.

 

[Bodyguard]

Siis anteeksi mitä? Tanskalla on yhdeksän fregattia ja useita korvetteja. Saksalla on yksitoista fregattia ja useita korvetteja. Meinasit, että kaikki noista ajetaan Tanskan salmien ulkopuolelle? Tokkopa.



Tuollainen järjestely pitäisi hoitaa jo rauhan aikana ja se edellyttäisi mittavaa valtion tukea. Haitoistakin saataisiin nauttia jo rauhan aikana: tiestö ruuhkautuisi, tavaraliikenteestä elävät satamat muuttuisivat hyödyttömiksi ja suomalainen telakkateollisuuskin saattaisi kuihtua.

Myönnän, sanoin huolimattomasti. Saksalla ja Tanskalla on niitä fregatteja/korvetteja kyllä useita, mutta myös muita, ehkäpä painavampia intressejä kuin pohjoinen Itämeri. Osa noista fregateista/korveteista toimii Pohjanmerellä ja Atlantilla ( Grönlanti. Islanti, Pohjanmereen öljykentät ). Siihen vielä Tanskan salmien puolustaminen, yhteydet Ruotsiin, Kaliningradin tukikohdan uhka, Baltian maat, joilla ei omia merivoimia ole ollenkaan. Niitä NATOn aluksia toimii kyllä Itämerellä, mutta pääpaino on etelässä, ei Suomenlahdella, Saaristomerellä saatikka Pohjanlahdella, missä me tarvitsisimme apua. Tosipaikassa me olisimme täällä Pohjois-Itämerellä kyllä aika omillamme. Kirjoitusvirhepaholainen pääsi viestiini, tarkoitin Itämeren pohjoisosaa, en eteläosaa.
Eli tänne pohjoiseen ei yhtä-kahta fregattia enempää liikene. Pahoittelen vielä sekaannusta aiheuttanutta painovirhepaholaista.

En tarkoita, etteikö liitoutumisestä olisi hyötyä, muttta sen perusteella ei saa laiminlyödä omaa toimintakykyä. Jokainen maa katsoo ensin omat intressinsä ja jos, siis jos resusrsseja jää, niin sitten niitä voidaan antaa muiden tueksi.

Kutten itsekin totesin viestissäni, laivastosta luopuminen ei liene realistinen vaihtoehto, joten siksi sitä pitää kehittää sen mukaiseksi, mikä sen tehtävä on. Nykyinen päätehtävä lienee se meriliikenteen suojaus, eli sen mukainen kehittäminen myös...

 

[Fencer]

Se mitä kalustoa sitten hankittaisiin, kuinka monta, mitä se maksaa ja kauanko menee ennen kuin uuden sukellusvenelaivueen suorituskyky olisi ulosmitattavissa yms. onkin sitten se keskustelun paikka.

No avataan tästä keskustelua, uuden aselajin perustaminen on melko mielenkiintoinen spekulointikohde.

Tuskin kukaan osaa sanoa montako vuotta menisi, ennen kuin meidän sukellusvenelaivue olisi "valmis". Veneitä kyllä saa rahalla, mutta sukellusveneiden sovittaminen merivoimien kuvioihin ja suve-henkilöstön osaaminen onkin sitten toinen juttu. Jos lähtee siitä, että alkukoulutus tapahtuu esim. Ruotsissa, jota jatketaan Suomessa, niin olisiko 5-10 vuotta sopiva harjoitteluaika?

Mitä sitten sukellusveneet maksavat käytettyinä? Pojat Suomalaisella klubilla kertoivat, että 100-150 miljoonaa euroa kappale. Kustannuksiiin lisätään tietysti henkilöstön ja huollon kulut, materiaalihankinnat yms.

 

[yrjö]

^Vanhan aselajin palauttaminen, ei uuden perustaminen. Alle 10v ja operatiivinen kyky. Yhteistyössä Ruotsin kanssa. Henkilöstö voidaan lähettää Ruotsiin seuraavana päivänä kun kauppa (Ruotsista) on tehty ja koulutus voi vaikka kuulua kaupan ehtoihin.

 

[Fencer]

^Vanhan aselajin palauttaminen, ei uuden perustaminen. Alle 10v ja operatiivinen kyky. Yhteistyössä Ruotsin kanssa. Henkilöstö voidaan lähettää Ruotsiin seuraavana päivänä kun kauppa (Ruotsista) on tehty ja koulutus voi vaikka kuulua kaupan ehtoihin.

Makuasia millä nimellä tuota kutsuu. Itse lähdin siitä, että jos aselajia ei ole ollut käytössä 70 vuoteen, niin silloin lähdetään nollasta, eli perustetaan aselaji uudelleen. Perinteet ovat toki hienot, ei siinä mitään.

Mutta itse asiasta: Ruotsin kanssa tehtävä tiivis yhteistyö oli minullakin se kantava ajatus. Hankinta, organisaation luonti ja koulutus tulisivat samassa paketissa.

Sitten tyyppi/malli ja lukumäärä: mitä ne olisivat ja montako niitä veneitä pitäisi olla?

 

[Bodyguard]

Makuasia millä nimellä tuota kutsuu. Itse lähdin siitä, että jos aselajia ei ole ollut käytössä 70 vuoteen, niin silloin lähdetään nollasta, eli perustetaan aselaji uudelleen. Perinteet ovat toki hienot, ei siinä mitään.

Mutta itse asiasta: Ruotsin kanssa tehtävä tiivis yhteistyö oli minullakin se kantava ajatus. Hankinta, organisaation luonti ja koulutus tulisivat samassa paketissa.

Sitten tyyppi/malli ja lukumäärä: mitä ne olisivat ja montako niitä veneitä pitäisi olla?

Tyyppi olisi kaiketi joko ruotsalainen tai saksalainen, muita ei liene järkevää miettiä Ruotsalainen ehkäpä luonnollisin, koska tosipaikassa yhteistoiminta olisi kaiketi kaikkei tiiveintä juurikin Ruotsin kanssa. Yhtä venettä ei ole järkevää hankkia, joten määrä lienee 2-4, neljä ehkäpä jo liikaa.
Rahallinen puoli onkin sitten vaikeampi arvioida. Jos veneet maksavat ( käytettyinä ) sen 150 miljoonaa kpl, niin sitten päälle sitten investointeina tukikohtainfra, alkukoulutus, aseet ( torpedot ) ja tukialukset. Jatkuvina menoina palkat, huolto, polttoaine, asetäydennykset ym. Siitä voinee karkeasti kukin laskea alkuinvestoinnin hinnan ja vuosittaiset käyttökulut. Miehistöä ei yhdessä veneeessä ole kovin monta ukkoa, jotain 20-27 maks., mutta ilmeisesti pitäisi olla tuplamiehistöt, joten laivueen ( 3 venettä ) henkilömäärä pyörisi jossain 200-300 ukon tietämissä.
Alkuinvestointi useita satoja miljoonia.

 

[fulcrum]

Valitettavasti Suomi missasi tilaisuutensa käyttökelpoisten käytettyjen veneiden ostoon: 10-15 vuotta sitten olisi ollut hyvin saatavilla kohtuullisen käyttökelpoisia ruotsalaisia tai saksalaisia veneitä joilla olisi ollut hyvä pistää koulutus alkuun ja taistelualuksinakin ne olisivat vielä menneet. Nyt ne ovat menneet romuksi tai muille maille. Ruotsilla tosin on kai vielä pari Näcken-luokan venettä varastoituna, mutta voivat olla jo liian huonokuntoisia.

 

[Rannari]

Tyyppi olisi kaiketi joko ruotsalainen tai saksalainen, muita ei liene järkevää miettiä Ruotsalainen ehkäpä luonnollisin, koska tosipaikassa yhteistoiminta olisi kaiketi kaikkei tiiveintä juurikin Ruotsin kanssa. Yhtä venettä ei ole järkevää hankkia, joten määrä lienee 2-4, neljä ehkäpä jo liikaa.
Rahallinen puoli onkin sitten vaikeampi arvioida. Jos veneet maksavat ( käytettyinä ) sen 150 miljoonaa kpl, niin sitten päälle sitten investointeina tukikohtainfra, alkukoulutus, aseet ( torpedot ) ja tukialukset. Jatkuvina menoina palkat, huolto, polttoaine, asetäydennykset ym. Siitä voinee karkeasti kukin laskea alkuinvestoinnin hinnan ja vuosittaiset käyttökulut. Miehistöä ei yhdessä veneeessä ole kovin monta ukkoa, jotain 20-27 maks., mutta ilmeisesti pitäisi olla tuplamiehistöt, joten laivueen ( 3 venettä ) henkilömäärä pyörisi jossain 200-300 ukon tietämissä.
Alkuinvestointi useita satoja miljoonia.

Käytetytkin sukellusveneet imuroisivat vuoden hankintavarat ihan minimissään, todennäköisesti enemmänkin. Ei kovinkaan realistinen hanke, paitsi jos merivoimien (kaikki) muut osat ajetaan alas ja pinta-aluksista luovutaan niiden tultua elinkaarensa päätepisteeseen. Voiko merivoimien kaikki tehtävät hoitaa kahdella tai kolmella sukellusveneellä?

 

[Bodyguard]

Käytetytkin sukellusveneet imuroisivat vuoden hankintavarat ihan minimissään, todennäköisesti enemmänkin. Ei kovinkaan realistinen hanke, paitsi jos merivoimien (kaikki) muut osat ajetaan alas ja pinta-aluksista luovutaan niiden tultua elinkaarensa päätepisteeseen. Voiko merivoimien kaikki tehtävät hoitaa kahdella tai kolmella sukellusveneellä?

No, niinhän se hankinta imuroisikin. Siinä mielessä käytetyn kaluston hankinta on ongelmallista, koska ne hankitaan kaikki samalla kertaa. Uusien aluksien hankinnassa hinta jakautuu useammalle vuodelle. En ottanut kantaa puolesta tai vastaan. Ainoastaan pohdiskelin, mitä maksaisi. Ja kun aloin miettiä hintaa, alkoi se kasvaa ja hirvittää. Se pelkkkä ostohinta ei riitä, vaan mukaan tulee muita kustannuksia pahimmillaan saman verran.
Tämän hetken tilanteessa ei suve-hankinta liene kovin järkevää, mutta sitä ei saa unohtaa. Merivoimien tehtäviä ei voi hoitaa 2-3 suvella. Kuten ei myöskään pelkästään nykykalustolla. Mikäli niitä saattokykyisiä uusia aluksia hankitaan, on niiden päästävä oikeasti harjoittelemaan sukellusveneiden torjuntaa. Mikäli omia ei ole, niin sitten pitää tiivistää yhteistyötä svedujen kanssa ja treenata heidän veneidensä kanssa.
Jos ja kun nyt jouutuu valitsemaan, mitä laivastolle hankitaan, niin kyllä se mun vaaka kallistuu niihin monitoimikorvetteihin. Eihän niitäkään kovin monta saada, mutta parempi kuin ei mitään. Ja oheiskustannukset ovat halvemmat kuin suve-hankinnassa.

 

[ctg]

Ilmatorjunta on ainoa asia mitä sukellusveneellä ei voi tehdä, mutta siihen meillä on muita aluksia/joukkoja. Joten on ehkä mahdollista hankkia saksalta taikka ruottilta yksi vene ja opetella sillä asioita, ennenkuin me päätämme sitten miten paljon sukellusveneisiin sijoitetaan vai sijoitetaanko ollenkaan sillä ruotsilta on oman muistin mukaan tulossa uusi sukellusvene. Tietenkin helpommalla päästäisin jos modernin sukellusveneen voisi liisata edellä mainituilta mailta, ja käyttää sitä tutkimaan näitä hommia ennenkuin päätöksiä tehdään.

 

[Bodyguard]

Ilmatorjunta on ainoa asia mitä sukellusveneellä ei voi tehdä, mutta siihen meillä on muita aluksia/joukkoja. Joten on ehkä mahdollista hankkia saksalta taikka ruottilta yksi vene ja opetella sillä asioita, ennenkuin me päätämme sitten miten paljon sukellusveneisiin sijoitetaan vai sijoitetaanko ollenkaan sillä ruotsilta on oman muistin mukaan tulossa uusi sukellusvene.

Mites suvelta onnistuu miinantorjunta...? Tietysti ajatus opettelemisesta yhdellä veneellä tuntuu houkuttelevalta, mutta siihen tarvitsee laskea sitten ne oheiskulut mukaan. Tai sitten tukikohtainfraa ei vielä siinä vaiheessa rakenneta. Mutta silloin se opettelu jää vajaaksi. Toki tärkein tulee opeteltua, eli veneen käyttö...

 

[ctg]

Mites suvelta onnistuu miinantorjunta...? Tietysti ajatus opettelemisesta yhdellä veneellä tuntuu houkuttelevalta, mutta siihen tarvitsee laskea sitten ne oheiskulut mukaan. Tai sitten tukikohtainfraa ei vielä siinä vaiheessa rakenneta. Mutta silloin se opettelu jää vajaaksi. Toki tärkein tulee opeteltua, eli veneen käyttö...

Miinantorjuntaa suve voi käyttää taistelusukeltajia taikka laittaa torpedotuubista ulos vedenalainen robotti. Mutta olet oikeassa, ei se helppoa ole. Ei varsinkaan kun miinat ei pidä mitään ääntä.

Mutta opettelusta tuli mieleen että ei varmaan olisi mikään mahdoton ajatus jos 10 - 15 poppoo kävisi opettelemassa veneen käyttöä saksassa taikka ruottissa, ja mukana olisi myös esikuntaväkeä hakemassa strategisia oppeja heidän esikunnista. Joten jos ja kun strategiasia päätöksiä tehdään niin olisi mukana edes jotakin poppoota jotkä on sukellusveneitä käyttäneet uransa varrella kun tällä hetkellä niitä on varmaan alle 5 taikka ollenkaan.

 

[Fencer]

Miinantorjuntaa suve voi käyttää taistelusukeltajia taikka laittaa torpedotuubista ulos vedenalainen robotti. Mutta olet oikeassa, ei se helppoa ole. Ei varsinkaan kun miinat ei pidä mitään ääntä.

Mutta opettelusta tuli mieleen että ei varmaan olisi mikään mahdoton ajatus jos 10 - 15 poppoo kävisi opettelemassa veneen käyttöä saksassa taikka ruottissa, ja mukana olisi myös esikuntaväkeä hakemassa strategisia oppeja heidän esikunnista. Joten jos ja kun strategiasia päätöksiä tehdään niin olisi mukana edes jotakin poppoota jotkä on sukellusveneitä käyttäneet uransa varrella kun tällä hetkellä niitä on varmaan alle 5 taikka ollenkaan.

Jos lähdetään siitä, että suvet tulisivat nykyisen aluskannan päälle, niin pelaaminen merivoimien muiden yksiköiden kanssa yhteen on yksi isoimmista haasteista. Merivoimat osaa kyllä nykyisellä aluskannalla ja organisaatiolla toimia, mutta kun siihen lisätään suvet, niin on aikamoinen jumppa. Vertailukohta voisi olla taisteluhelikopterien hankinta.

 

[Bodyguard]

Jos lähdetään siitä, että suvet tulisivat nykyisen aluskannan päälle, niin pelaaminen merivoimien muiden yksiköiden kanssa yhteen on yksi isoimmista haasteista. Merivoimat osaa kyllä nykyisellä aluskannalla ja organisaatiolla toimia, mutta kun siihen lisätään suvet, niin on aikamoinen jumppa. Vertailukohta voisi olla taisteluhelikopterien hankinta.

Yhteistoiminnan harjoittelu olisi varmasti se ehkäpä kaikkein haasteellisin osa-alue. Sekä pinta-alusporukalle että myös niille uusille suve-miehistöille... Kokemustahan siitä ei ole ollut 70 vuoteen. Kokemuksen kautta se sitten tulisi pikku hiljaa, mutta oman aikansa se ottaisi...

 

[Fencer]

Yhteistoiminnan harjoittelu olisi varmasti se ehkäpä kaikkein haasteellisin osa-alue. Sekä pinta-alusporukalle että myös niille uusille suve-miehistöille... Kokemustahan siitä ei ole ollut 70 vuoteen. Kokemuksen kautta se sitten tulisi pikku hiljaa, mutta oman aikansa se ottaisi...

Ja tässä olisi isossa roolissa se, saako muilta mailta tätä kokemusta rahalla, että saataisiin valmiita, hyväksi havaittuja toimintamalleja. Säästäisi siinä ajassa, mikä kuluu operatiivisen suorituskyvyn saavuttamiseen. Nämä ovat luonnollisesti niitä kaikkein sensitiivisimpiä asioita, jotka ovat monen lukon takana.

 

[fulcrum]

Käytetytkin sukellusveneet imuroisivat vuoden hankintavarat ihan minimissään, todennäköisesti enemmänkin. Ei kovinkaan realistinen hanke, paitsi jos merivoimien (kaikki) muut osat ajetaan alas ja pinta-aluksista luovutaan niiden tultua elinkaarensa päätepisteeseen. Voiko merivoimien kaikki tehtävät hoitaa kahdella tai kolmella sukellusveneellä?

Käytetty vene todennäköisesti irtoaisi n. 70-100 miljoonalla kun mukaan lasketaan peruskorjaukset ja tarkistukset jotka tarvitaan että vene nousee myös pintaan eikä pelkästään sukella...lisäksi emä/huoltoalus, ehkä 20-30 miljoonaa, koulutuskeskus, pelastusvälineistöä, aseita, simulaattoreita...sanoisin että noin 130-200 miljoonaa olisi minimi-investointi jolla saataisiin yksi käytetty vene ja koulutus jotenkuten käyntiin. Rahaa voisi jonkun verran säästää yhteiskoulutuksella Ruotsin kanssa. Opetuskielenä toimisi ruotsi, sitä vartenhan meillä on pakkoruotsi

Viimeisimmässä puolustusbudjetissa oli hankintamäärärahoja 470 miljoonaa, joten ei se millään muotoa mahdoton olisi, vaikka toki merivoimien hankintamäärärahoista söisi melko lailla - varmaan ainakin parisen vuotta. Eli käytännössä jotain muuta pitäisi jättää hankkimatta. Lisäksi poliittisesti se olisi vaikea hankinta: edelliset tunnustelut sukellusveneiden hankkimiseksi ovat saaneet sekä poliitikoilta että suurelta yleisöltä nuivan vastaanoton.
Ongelmia tulisi sitten myös siinä vaiheessa kun käytetty vene pitäisi vaihtaa uuteen. Uudet sukellusveneet ovat kalliita: Saksalaisten tyyppi 214 maksaa noin 350 miljoonaa, Kilot ovat samoissa hinnoissa. Singaporen ostama tyyppi 218 maksoi noin puoli miljardia. Nämä veneet ovat tosin kaikki isompia kuin mitä meille olisi käyttökelpoista hankkia, mutta ei siinä koossa nyt niin paljoa säästä.

 

[Fencer]

Käytetty vene todennäköisesti irtoaisi n. 70-100 miljoonalla kun mukaan lasketaan peruskorjaukset ja tarkistukset jotka tarvitaan että vene nousee myös pintaan eikä pelkästään sukella...lisäksi emä/huoltoalus, ehkä 20-30 miljoonaa, koulutuskeskus, pelastusvälineistöä, aseita, simulaattoreita...sanoisin että noin 130-200 miljoonaa olisi minimi-investointi jolla saataisiin yksi käytetty vene ja koulutus jotenkuten käyntiin. Rahaa voisi jonkun verran säästää yhteiskoulutuksella Ruotsin kanssa. Opetuskielenä toimisi ruotsi, sitä vartenhan meillä on pakkoruotsi

Viimeisimmässä puolustusbudjetissa oli hankintamäärärahoja 470 miljoonaa, joten ei se millään muotoa mahdoton olisi, vaikka toki merivoimien hankintamäärärahoista söisi melko lailla - varmaan ainakin parisen vuotta. Eli käytännössä jotain muuta pitäisi jättää hankkimatta. Lisäksi poliittisesti se olisi vaikea hankinta: edelliset tunnustelut sukellusveneiden hankkimiseksi ovat saaneet sekä poliitikoilta että suurelta yleisöltä nuivan vastaanoton.
Ongelmia tulisi sitten myös siinä vaiheessa kun käytetty vene pitäisi vaihtaa uuteen. Uudet sukellusveneet ovat kalliita: Saksalaisten tyyppi 214 maksaa noin 350 miljoonaa, Kilot ovat samoissa hinnoissa. Singaporen ostama tyyppi 218 maksoi noin puoli miljardia. Nämä veneet ovat tosin kaikki isompia kuin mitä meille olisi käyttökelpoista hankkia, mutta ei siinä koossa nyt niin paljoa säästä.

Hyviä arvioita. Jostain muistan kuulleeni järjestyksen jolla eri puolustushaarojen (maa-, meri-, ilmavoimat) hankintoja rytmitetään. Milloin mahtaa olla merivoimien vuoro ja paljonko olisi käytettävissä?

 

[Rannari]

Merivoimien osuus hankintavaroista on ollut pitkässä juoksussa kymmenen prosentin tasoa. Tämän vuosikymmenen osuus on jo käytetty joten pelimerkkeinä olisi 2020-luvun kymmenen prosenttia, yhteensä puolisen miljardia. Jos seuraava satsi käytettäisiin sukellusveneisiin niin ohjusveneistä ja miinalaivoista jouduttaisiin samalla varojen puutteen takia luopumaan. Käytettyjen veneiden ostoa seuraisi 2030-luvulla luonnollisesti niiden peruskorjaus, Taas menisi kaikki rahat. Enkä nyt välttämättä sano että täsmälleen joka euro menisi mutta mitään merkittävää ei sukellusveneiden lisäksi kyettäisi Suomen Merivoimille enää ikinä hankkimaan.

 

[Fencer]

Merivoimien osuus hankintavaroista on ollut pitkässä juoksussa kymmenen prosentin tasoa. Tämän vuosikymmenen osuus on jo käytetty joten pelimerkkeinä olisi 2020-luvun kymmenen prosenttia, yhteensä puolisen miljardia. Jos seuraava satsi käytettäisiin sukellusveneisiin niin ohjusveneistä ja miinalaivoista jouduttaisiin samalla varojen puutteen takia luopumaan. Käytettyjen veneiden ostoa seuraisi 2030-luvulla luonnollisesti niiden peruskorjaus, Taas menisi kaikki rahat. Enkä nyt välttämättä sano että täsmälleen joka euro menisi mutta mitään merkittävää ei sukellusveneiden lisäksi kyettäisi Suomen Merivoimille enää ikinä hankkimaan.

Varmasti näin, mikäli suve-hankintaan ei osoiteta erillistä määrärahaa, mikä ei sulkisi pois Merivoimien muita hankintoja. Ei olisi tietenkään järkeä ehdoin tahdoin investoida uuteen samalla laiminlyöden olemassa oleva.