Louhi.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Louhi.
Tänään postilaatikkoon ilmestynyt Rannikon puolustaja kertoo taas monenmoista mielenkiintoista. Rauma-luokan ohjusveneille piti tulla torpedoaseistus hiljan tehdyssä peruskorjauksessa mutta rahoitus mahdollisti ainoastaan asennusvalmiuden. Myös samaan yhteyteen suunniteltu miinalaivojen sonarien uusiminen jouduttiin jättämään väliin. Tulevina hankintoina toivotaan miinanraivaajia tällä vuosikymmenellä ja laivue 2020 seuraavalla. Lisärahoitus on haaveissa voimakkaasti läsnä joten ei hyvälle näytä. Lehti ilmestyy varmaan pikapuoliin myös nettiin joten pääsette itse katsomaan yksityiskohdat.
Miinanraivaajat ilmeisesti tarkoittaa ainakin osittain kauko-ohjattavia "lauttoja" tähän tyyliin http://www.saabgroup.com/en/Naval/K...s/Naval-Surface-Ships/SAM-3-Minesweeping-USV/ ainakin näistä on ollut aiemminkin mainintaa.
Bodyguard
Kenraali
Onkos tuo laivue 2020 se julkisuudessakin esiintynyt monitoimialusprojekti ( miinasotapainotteinen ), joka korvaisi Raumat ja miinalaivat...?
Käsittääkseni juuri näin. Avomerimiinoitukseen ja sukellusveneen torjuntaan soveltuva alusluokka. Iso hanke on myös meritorjuntaohjusten uusiminen, joka saattaa koskettaa Hamina-luokan ohjusveneiden lisäksi myös näitä uusia aluksia. Jotain nykyisten miinalaivojen kokoluokkaa olevaa sieltä on mainittu olevan tulossa.
yrjö
Ylipäällikkö
Kumma on jos toi 2020-monitoimiprojekti ei olis svenskien Visby+, Visby++, YS Ny ja K40, tai mikä se nyt sit onkaan, kanssa jotenkin yhteydessä. Tai jopa sama.
Jep. Sama.
Plus mahdollisina pelastusaluksina valtion Arctian hallinnoimat monitoimimurtajat sopimusteknisin järjestelyin. Mitään uutta emä- tai tukialusta ei todellakaan tarvita IMHO.
Jep. Sama.
Plus mahdollisina pelastusaluksina valtion Arctian hallinnoimat monitoimimurtajat sopimusteknisin järjestelyin. Mitään uutta emä- tai tukialusta ei todellakaan tarvita IMHO.
fulcrum
Greatest Leader
Aikaisemmin merivoimien edustajat ovat sanoneet ettei Visby heitä kiinnosta. Tosin ne Visbyn evaluaatioversiot voisivat sopia meidänkin vaatimuksiin.
Rivien välistä on ollut luettavissa että projekti on ollut hankala. Vaatimukset ovat keskenään ristiriitaisia ja niiden täyttäminen yhdellä aluksella hankalaa. Pitäisi venyä sekä rannikkopuolustukseen että Intian valtamerelle...
Ehkä luopua koko "monitoimialus" ideasta kokonaan? Somalian rannikolle on turha lähteä roudamaan mitään miinakiskoja tai it-ohjuksia. Toisaalta isot varastot ja polttoainesäiliöt olisivat turhaa painoa ja bulkkia kotivesillä. Yksi miina/koululaiva Pohjanmaan tilalle jolla voi tehdä pitempiäkin purjehduksia ja sitten pari-kolme kätsympää alusta?
Arctian monitoimimurtajat eivät ole ympäri vuoden käytettävissä. Ennemmin näkisin vaihtoehtona Liikenneviraston hallinnassa olevan "perinteisen" murtajan, johon on ympätty emä-/tukialustoiminto. Toisaalta tällöin jouduttaisiin ehkä tinkimään ensisijaisen käyttötarkoituksen (jäänmurto) suorituskyvystä.
yrjö
Ylipäällikkö
Emä- ja tukialustoimintoon varmaan käy just louhi, hylje, halli jne. olemassa oleva kalusto joka on leijonalipun alla. Tohon ei voi siviilejä sotkea.
Esim. sevenssoneilla on siis ihan pelastusalus (Itämeren ainoako?) erikseen, HMS Belos. Tätä virkaa voisi siis hoitaa myös monitoimimurtajat. Koska niissä on helvetin iso nosturi. Totta on, että jos nuo on rahdattu jonnekin niin silloin se ei käy. Lisäksi on tuo mainittu Belos ja Tallinan Botnica. Kapasiteettia, ja käsittääkseni ihan sopivaa kapsisteettia (DP, iso nosturi, kopteripadit jne.) on tarjolla ilman, että tarvii rakentaa lisää. Tietty varmaan mitään painekammioita noissa ei ole. Belos ja Botnica vaan johtavat rahavirran "talosta" pois kun omat monitoimimurtajat olisivat valtion rahan siirtelyä taskusta toiseen. Tätä kuitenkin tarvitaan vain jos siis vene joutuu pulaan eli toivottavasti ei koskaan. Perinteisissä murtajissa ei tietääkseni ole niin isoja nostureita, että pahimmassa tapauksessa voitaisiin pohjasta nostaa ihan vaijereilla jotain noin isoa. Beloksella oli nostokykyä 100t mut monitoimurtajien nostrurissa 9m armilla 160t.
Itämeren alueella tuollaisia aluksia ei niin hirveesti ole ja kun toi Suomi-Ruotsi yhteistyö on ollut tapetilla niin ehkä idioottimaisin mahdollinen ratkaisu olisi, että Suomella ja Ruotsilla olisi erikseen ihan oma ratkaisunsa sukellusveneiden pelastamiseen.
Esim. sevenssoneilla on siis ihan pelastusalus (Itämeren ainoako?) erikseen, HMS Belos. Tätä virkaa voisi siis hoitaa myös monitoimimurtajat. Koska niissä on helvetin iso nosturi. Totta on, että jos nuo on rahdattu jonnekin niin silloin se ei käy. Lisäksi on tuo mainittu Belos ja Tallinan Botnica. Kapasiteettia, ja käsittääkseni ihan sopivaa kapsisteettia (DP, iso nosturi, kopteripadit jne.) on tarjolla ilman, että tarvii rakentaa lisää. Tietty varmaan mitään painekammioita noissa ei ole. Belos ja Botnica vaan johtavat rahavirran "talosta" pois kun omat monitoimimurtajat olisivat valtion rahan siirtelyä taskusta toiseen. Tätä kuitenkin tarvitaan vain jos siis vene joutuu pulaan eli toivottavasti ei koskaan. Perinteisissä murtajissa ei tietääkseni ole niin isoja nostureita, että pahimmassa tapauksessa voitaisiin pohjasta nostaa ihan vaijereilla jotain noin isoa. Beloksella oli nostokykyä 100t mut monitoimurtajien nostrurissa 9m armilla 160t.
Itämeren alueella tuollaisia aluksia ei niin hirveesti ole ja kun toi Suomi-Ruotsi yhteistyö on ollut tapetilla niin ehkä idioottimaisin mahdollinen ratkaisu olisi, että Suomella ja Ruotsilla olisi erikseen ihan oma ratkaisunsa sukellusveneiden pelastamiseen.
Voittiko SAAB? Jäin kyllä itse käsitykseen että olisi valittu Kongsbergin tuote...
http://www.saabgroup.com/en/About-S...r-the-Finnish-Amphibious-Market/#.VCrgghbg_TA
Riittääkö lähteeksi?
Edit: No niin nyt on se linkkikin
Viimeksi muokattu:
yrjö
Ylipäällikkö
Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet raportista poimittua:
"Itämeri on Suomelle strategisesti tärkein logistinen reitti"
"Ryhmän keskeinen johtopäätös on, että materiaalisten suorituskykypuutteiden kor- jaamiseen tarvitaan vähintään puolustushallinnon selonteossa (VNS12) esille tuoma lisärahoitus. Mikään ryhmän tarkastelemista rahoitusratkaisuista ei kuitenkaan vas- taa 2020-luvulla edessä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rahoitustar- peeseen (Hornet-kaluston korvaaminen ja merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaaminen)." Huom. ei alusten korvaaminen!
"Merioperaatioissa keskeistä on taisteluosastojen toimintavalmius, liikkuvuus ja elekt- romagneettisen spektrin hyväksikäyttö sekä täsmäaseiden käyttö kaukovaikuttamiseen yhteisoperaatioissa. Suomen meripuolustuksen osalta tärkeää on toimintaympäristöön suhteutettu korkea toimintavalmius ja iskukyky. Kyky turvata läntiset yhteydet on osa puolustusjärjestelmän ennaltaehkäisykykyä."
"Alueellisten joukkojen taktiikka uudistetaan. Meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen johtaminen uudistetaan perusteellisesti, uutena joukkotyyppinä perustetaan paikallisjoukot. Kaikkien puolustushaarojen organisaatioita supistetaan..."
"Merivoimat
Merivoimat turvaa Suomen meriyhteydet ja alueellisen koskemattomuuden yhdessä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa sekä torjuu hyökkäykset mereltä. Suomalainen yhteiskunta saa tarvitsemaansa materiaalin ja ylläpitää toimintakyvyn läntisten yhteyksien kautta. Ilman meriyhteyksiä ei kriisin aikana voida varmistaa materiaalin saatavuutta eikä ylläpitää puolustusvoimien taistelukykyä. Nämä tehtävät täytetään nykyisillä taistelualuksilla ja rannikkojoukoilla 2020-luvun alkupuolelle asti.
Tärkeimpien taistelualusten korvaaminen on ratkaistava 2010-luvun loppuun mennessä. Rannikkojoukkojen tulivoimaa ja liikkuvuutta on kehitettävä kiinteän rannikkotykistön poistuessa käytöstä.
Merivoimien kyky täyttää tehtävänsä olosuhteisiin nähden on nyt hyvä, mutta se heikkenee merkittävästi aluskaluston vanhetessa laajasti 2020-luvulla. Puutteita on kuitenkin jo nyt miinanraivauskyvyssä.(!?) Merivoimat on kyennyt kehittämään suoritus- kykyään taistelualusten ja järjestelmien perusparantamisella ja uudishankkeilla. Rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on kyetty ylläpitämään ja osin parantamaan.
Laivastojoukoilla turvataan alueellinen koskemattomuus, suojataan meriliikennettä sekä torjutaan hyökkäykset mereltä ja hallitaan omalta kannalta keskeiset merialueet. Rannikkojoukoilla torjutaan hyökkäykset mereltä ja suojataan keskeiset kohteet ja toiminnot.
Merivoimilla on jatkuva alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävä ja sen edellyttämä toimintavalmius sekä kyky reagoida nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla. Merivoimien valmius näkyy myös viranomaisyhteistyövalmiutena.
Itämeren merkitys energian ja kaupan siirtoreittinä säilyy jatkossakin tärkeänä kaikille sen rantavaltioille. Itämeren käytön estäminen ja häirintä sekä Suomen läntisten yhteyksien katkaiseminen vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Meripuolustuksen rooli korostuu jo painostusvaiheesta alkaen yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi.
Meripuolustuksen tulee kyetä myös jatkossa hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Merenhallinta muodostetaan miinoittamalla merialueita ja käyttämällä pintatorjuntaohjuksia. Rannikkojoukoilla on kyettävä suojaamaan keskeiset kohteet ja toiminnot. Torjuntakyky tulee kyetä ulottamaan kauas merelle alueille, josta kyetään vaikuttamaan puolustusjärjestelmää ja yhteiskuntaa vastaan. Tämä edellyttää tilannekuvaa, johtamiskykyä sekä kykyä vaikuttaa kohteisiin. Meripuolustuksen kehittämisohjelman tavoitteena on turvata miinoittamis- ja miinantorjuntakyky, korvata vanhentuvat meritorjuntaohjukset sekä varmistaa riittävä meriliikenteen suojaamiskyky ja torjuntakyky. Nämä kaikki edellyttävät riittävää taistelu- aluskalustoa, jonka määrä tulee laskemaan vanhenemisen takia merkittävästi 2025 alkaen. Rannikkojoukkojen materiaalista suorituskykyä kehitetään vuosina 2010– 2016, mutta sen vaikuttavuus jää tehtäviin nähden rajalliseksi. Rannikkojoukkojen tulivoima tulee ylläpitää ohjusaseistuksella ja liikkuvuutta tulee kehittää kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän.
Merivoimien taistelualuskaluston ja rannikkojoukkojen suorituskyvyn uudistamisesta tulee päättää 2010-luvun lopulla. Yhdellä uudella taistelualuksella ei korvata seitse- män taistelualuksen poistumisen aiheuttavaa suorituskykyvajetta eikä poistuvia toimintoja voida hoitaa mantereelta käsin. Ilman lisärahoitusta meripuolustuksen taistelunkestävyys ja toimintakyky vaarantuvat jäljelle jäävän taistelualuskaluston ja pintatorjuntayksiköiden lukumäärän jäädessä liian pieneksi."
"Itämeri on Suomelle strategisesti tärkein logistinen reitti"
"Ryhmän keskeinen johtopäätös on, että materiaalisten suorituskykypuutteiden kor- jaamiseen tarvitaan vähintään puolustushallinnon selonteossa (VNS12) esille tuoma lisärahoitus. Mikään ryhmän tarkastelemista rahoitusratkaisuista ei kuitenkaan vas- taa 2020-luvulla edessä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rahoitustar- peeseen (Hornet-kaluston korvaaminen ja merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaaminen)." Huom. ei alusten korvaaminen!
"Merioperaatioissa keskeistä on taisteluosastojen toimintavalmius, liikkuvuus ja elekt- romagneettisen spektrin hyväksikäyttö sekä täsmäaseiden käyttö kaukovaikuttamiseen yhteisoperaatioissa. Suomen meripuolustuksen osalta tärkeää on toimintaympäristöön suhteutettu korkea toimintavalmius ja iskukyky. Kyky turvata läntiset yhteydet on osa puolustusjärjestelmän ennaltaehkäisykykyä."
"Alueellisten joukkojen taktiikka uudistetaan. Meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen johtaminen uudistetaan perusteellisesti, uutena joukkotyyppinä perustetaan paikallisjoukot. Kaikkien puolustushaarojen organisaatioita supistetaan..."
"Merivoimat
Merivoimat turvaa Suomen meriyhteydet ja alueellisen koskemattomuuden yhdessä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa sekä torjuu hyökkäykset mereltä. Suomalainen yhteiskunta saa tarvitsemaansa materiaalin ja ylläpitää toimintakyvyn läntisten yhteyksien kautta. Ilman meriyhteyksiä ei kriisin aikana voida varmistaa materiaalin saatavuutta eikä ylläpitää puolustusvoimien taistelukykyä. Nämä tehtävät täytetään nykyisillä taistelualuksilla ja rannikkojoukoilla 2020-luvun alkupuolelle asti.
Tärkeimpien taistelualusten korvaaminen on ratkaistava 2010-luvun loppuun mennessä. Rannikkojoukkojen tulivoimaa ja liikkuvuutta on kehitettävä kiinteän rannikkotykistön poistuessa käytöstä.
Merivoimien kyky täyttää tehtävänsä olosuhteisiin nähden on nyt hyvä, mutta se heikkenee merkittävästi aluskaluston vanhetessa laajasti 2020-luvulla. Puutteita on kuitenkin jo nyt miinanraivauskyvyssä.(!?) Merivoimat on kyennyt kehittämään suoritus- kykyään taistelualusten ja järjestelmien perusparantamisella ja uudishankkeilla. Rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on kyetty ylläpitämään ja osin parantamaan.
Laivastojoukoilla turvataan alueellinen koskemattomuus, suojataan meriliikennettä sekä torjutaan hyökkäykset mereltä ja hallitaan omalta kannalta keskeiset merialueet. Rannikkojoukoilla torjutaan hyökkäykset mereltä ja suojataan keskeiset kohteet ja toiminnot.
Merivoimilla on jatkuva alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävä ja sen edellyttämä toimintavalmius sekä kyky reagoida nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla. Merivoimien valmius näkyy myös viranomaisyhteistyövalmiutena.
Itämeren merkitys energian ja kaupan siirtoreittinä säilyy jatkossakin tärkeänä kaikille sen rantavaltioille. Itämeren käytön estäminen ja häirintä sekä Suomen läntisten yhteyksien katkaiseminen vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Meripuolustuksen rooli korostuu jo painostusvaiheesta alkaen yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi.
Meripuolustuksen tulee kyetä myös jatkossa hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Merenhallinta muodostetaan miinoittamalla merialueita ja käyttämällä pintatorjuntaohjuksia. Rannikkojoukoilla on kyettävä suojaamaan keskeiset kohteet ja toiminnot. Torjuntakyky tulee kyetä ulottamaan kauas merelle alueille, josta kyetään vaikuttamaan puolustusjärjestelmää ja yhteiskuntaa vastaan. Tämä edellyttää tilannekuvaa, johtamiskykyä sekä kykyä vaikuttaa kohteisiin. Meripuolustuksen kehittämisohjelman tavoitteena on turvata miinoittamis- ja miinantorjuntakyky, korvata vanhentuvat meritorjuntaohjukset sekä varmistaa riittävä meriliikenteen suojaamiskyky ja torjuntakyky. Nämä kaikki edellyttävät riittävää taistelu- aluskalustoa, jonka määrä tulee laskemaan vanhenemisen takia merkittävästi 2025 alkaen. Rannikkojoukkojen materiaalista suorituskykyä kehitetään vuosina 2010– 2016, mutta sen vaikuttavuus jää tehtäviin nähden rajalliseksi. Rannikkojoukkojen tulivoima tulee ylläpitää ohjusaseistuksella ja liikkuvuutta tulee kehittää kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän.
Merivoimien taistelualuskaluston ja rannikkojoukkojen suorituskyvyn uudistamisesta tulee päättää 2010-luvun lopulla. Yhdellä uudella taistelualuksella ei korvata seitse- män taistelualuksen poistumisen aiheuttavaa suorituskykyvajetta eikä poistuvia toimintoja voida hoitaa mantereelta käsin. Ilman lisärahoitusta meripuolustuksen taistelunkestävyys ja toimintakyky vaarantuvat jäljelle jäävän taistelualuskaluston ja pintatorjuntayksiköiden lukumäärän jäädessä liian pieneksi."
Ennen 2010-lukua merivoimilla oli kohtuullinen miinanraivauskyky (kosketus, herätemiinat). 2015 ja eteenpäin merivoimilla on erinomainen miinanetsintäkyky, mutta raivauskyky poistuu Kuha/Kiiski-luokan poistumisen myötä.
Raivauskykyä voidaan parantaa esimerkiksi kauko-ohjattavilla raivausveneillä SAAB SAM http://www.saabgroup.com/en/Naval/K...s/Naval-Surface-Ships/SAM-3-Minesweeping-USV/ ja esimerkiksi Saksa toi NOCO harjoitukseen oman Seehund raivausveneensä.
Viimeksi muokattu:
Katanpään osalta kaikki kuului tuohon 250 milj € sehän tilattiin kokonaisuutena Italialaisilta joka sitten vastasi niiden integroinnista.
Visbyssä rungon osuus on varmaankin suurempi kokonaishinnasta, ainoa todellinen ero järjestelmissä tulee vedenalaisenvalvonnan osalta.
Jos meillä kerran on varaa Visbyn-tyyppiseen alukseen niin se mielestäni on melko lähellä optimia toki ilmatorjuntaohjuksilla höystettynä. On ihan käsittämätöntä että ei ole varaa varustaa Hämeenmaata uusilla kaikuluotaimilla tai hankkia niitä torpedoja tai rannikkojoukoille venekalustoa/krh-veneitä tai miinanraivauskalustoa. Samanaikaisesti kuitenkin puhutaan jopa 1 mrd € käyttämisestä 3 alukseen.
Minkälaisen IT-järjestelmän uusi alus luokka tarvitsee?
Merivoimilla on käytössä Umkhonto Mk2 jonka kantama 15 km ja 8 km korkeussuunnassa. Onko tämä riittävä? Jos ei ole niin Denel on tuomassa tuotantoon Mk3 version (ulkomitat samat) kantama 20 ja 8 km korkeussuunnassa. Mikä olisi sopiva määrä 8, 16, 24?
Ottakaa huomioon että RAM esim on laajasti käytössä US ja Saksassa jopa isommissa aluksissa (kantama alle 10 km)
Merivoimilla on käytössä Umkhonto Mk2 jonka kantama 15 km ja 8 km korkeussuunnassa. Onko tämä riittävä? Jos ei ole niin Denel on tuomassa tuotantoon Mk3 version (ulkomitat samat) kantama 20 ja 8 km korkeussuunnassa. Mikä olisi sopiva määrä 8, 16, 24?
Ottakaa huomioon että RAM esim on laajasti käytössä US ja Saksassa jopa isommissa aluksissa (kantama alle 10 km)
fulcrum
Greatest Leader
Riippuu siitä mitä halutaan. Jos halutaan vain puolustaa omaa alusta niin RAM/Kashtan -tasoinen järjestelmä on nykypäivänä minimi: vielä lyhyemmän kantaman järjestelmät alkaa olla menneen talven lumia koska ylisoonisia ohjuksia on alkanut tulla laajemmiltikin käyttöön ja alisoonisia voi tulla jo kunnon nippu ja nekin ovat kehittyneet. Umkhonto on siihen vielä pätevä pitkään. Vielä 80-luvulla suunniteltiin isoja fregatteja tai hävittäjiäkin joissa ei ollut mitään tuota pitempikantamaista ohjusta.
Jos halutaan suojata/saattaa yhtään mitään, niin Umkhonton kantamainen ohjus on ehdoton minimi. Sillä pystyy vielä mm. torjumaan jotain toista alusta vastaan tulevan ohjuksen, ellei se ole katveessa. Tosin täytynee pysyä kohtuullisen lähellä kohdetta. Pienellä varauksella suhtaudun aina muuten näihin kantamanlisäyspuheisiin - usein ne saavutetaan laskemalla joku uusi lentoprofiili joka ei välttämättä ole käyttökelpoinen kaikissa torjuntatilanteissa.
Sitten jos halutaan esim. suojata isompaa osastoa, maavoimia, strategisia kohteita tjsp., niin tarvitaan pitempää kantamaa ja tutkaohjausta ja sitten homma rupeaa maksamaan fyffeä ihan eri malliin. Aster 15/ESSM on silloin se minimi millä mennään. Sellaiset fiilikset on että tämänkaltaista kykyä halutaan, koska se osaltaan vahvistaisi sitten myös kansallista ilmapuolustusta.
Jos halutaan suojata/saattaa yhtään mitään, niin Umkhonton kantamainen ohjus on ehdoton minimi. Sillä pystyy vielä mm. torjumaan jotain toista alusta vastaan tulevan ohjuksen, ellei se ole katveessa. Tosin täytynee pysyä kohtuullisen lähellä kohdetta. Pienellä varauksella suhtaudun aina muuten näihin kantamanlisäyspuheisiin - usein ne saavutetaan laskemalla joku uusi lentoprofiili joka ei välttämättä ole käyttökelpoinen kaikissa torjuntatilanteissa.
Sitten jos halutaan esim. suojata isompaa osastoa, maavoimia, strategisia kohteita tjsp., niin tarvitaan pitempää kantamaa ja tutkaohjausta ja sitten homma rupeaa maksamaan fyffeä ihan eri malliin. Aster 15/ESSM on silloin se minimi millä mennään. Sellaiset fiilikset on että tämänkaltaista kykyä halutaan, koska se osaltaan vahvistaisi sitten myös kansallista ilmapuolustusta.
No jos me yleisesti halutaan vain ilmatorjuntaa vahvistaa niin siihen luulisi olevan muitakin vaihtoehtoja kuin merivoimien alukset.
Sellaisesta saattotoiminnasta jossa rahtialukset saatetaan eteläiselle Itämerelle asti on turha haaveilla. Muuhun riittää kevyemmätkin alukset.
Sellaisesta saattotoiminnasta jossa rahtialukset saatetaan eteläiselle Itämerelle asti on turha haaveilla. Muuhun riittää kevyemmätkin alukset.
Jos tarkoitus on suojata meriliikenne Porista Gävleen on ilmatorjunta- ja sutokykyä oltava. Jos taas halutaan luopua saattokyvystä pitäisi kuulua Natoon.
Alue ITO mahdollistaisi saattuetoiminnan lisäksi juurikin esimerkiksi rannikko-operaation tai joissain tilanteissa vaikkapa kuormaussataman ilmasuojauksen. SM2/3/6 -sarjan ohjukset vaatisivat jo fregattikokoluokan aluksen eikä sellaisia ole näköpiriissä, joten juurikin tuo ESSM tai Aster 15 voisivat tulla kysymykseen.
Harmillisesti noilla järjestelmillä alusilmatorjunnan hyväksikäyttö sisämaassa olisi hankalaa, mutta tähän on olemassa tekninen ratkaisu:
http://ic.pics.livejournal.com/raigap/40496274/743771/743771_original.jpg
Ilmatorjuntailmatyynyalukset. FNS Sotavasara partioisi Päijänteellä, FNS Ukonnuoli Pielisellä ja FNS Heittotähti Saimaalla...