Leikkilaivasto? Voisitko kertoa että minkäläisella kalustolla Merivoimien pitäisi operoida. Mieluummin jontenkin todellisuuteen pohjaten ottaen huomioon uhat, toiminta-alueen ja tehtävät sekä mahdolliset taloudelliset realiteetit.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Leikkilaivasto? Voisitko kertoa että minkäläisella kalustolla Merivoimien pitäisi operoida. Mieluummin jontenkin todellisuuteen pohjaten ottaen huomioon uhat, toiminta-alueen ja tehtävät sekä mahdolliset taloudelliset realiteetit.
Pieleen meni jo 1990-luvulla kun Laivue 2000 -projektissa päädyttiin Haminoihin (alunperin Hamina + Tuuli -kombinaatioon) maihinnousun torjuntaan vaikka tuo oli jo tuolloin vanhentunut uhkakuva. Tuolloin olisi ollut mahdollisuus hankkia saattamiskykyisiä aluksia meriliikenteen suojaamiseen. Kenties kaksi n. 1000tn saattajaa neljän ohjusveneen sijaan. Rauma-luokan veneet kykenevät aivan riittävästi merimaaliohjusten kuljettamiseen ottaen huomioon Venäjän merellisen uhan alhaisen tason.
Suomen meriliikenteen suojaaminen perustuu ulkomaiden hyvään tahtoon, etenkin NATO:n jäsenenä tulisi ottaa tästä hyöty irti. Venäjän merivoimista ja meri-ilmavoimista ei ole mitään vastusta NATO:lle Itämerellä.
Fencer
Kenraali
Tämä ei ole ihan näin yksioikoista. Pitäisi ensin määritellä mitka voimat ovat vastakkain.
Raveni
Greatest Leader
Niin kuin monasti olen sanonut niin kalustoa voidaan liikutella. Eurooppa on iso ja natolla monta merta... Itämeri on vain yksi niistä. On välimerta ja pohjanmerta. Venäjänlaivasto saattaa olla heikompi kuin naton mutta natonkin on huomioitava se että sillä on intressäjä muuallakin kuin itämerellä. Usakin on siirtänyt painopistettä kiinan suuntaan joka on nouseva suurvalta monella mittarilla myös merellä ja jolla on myös suurenmaan intressit tähtäimessä. Eli tilannetta jossa nato voisi keskittää kalustoaan suuressa mittakaavassa itämerelle ei tule. Lentokoneet ja niiden ampumat meritorjunta ohjukset ovat uhka kaikelle joka pinnalla liikkuu ja ne voivat muodostaa tuon uhan kaukaa, ilmatorjunnan ulottumattomista. lisäksi niillä voidaan nopeasti luoda merellinen painopiste, suurella ohjuskapasiteetillä. Tulee RAM pattereille kiirus.
No vaikkapa koko Venäjän merivoimista ei ole vastusta NATO:n eurooppalaisille jäsenmaille. Venäjän laivastolla on kuitenkin kokonaisuudessaan vain:
1 lentotukialus
5 ohjusristeilijää
12 hävittäjää
4 fregattia
= 21 raskasta pintataistelualusta
39 ohjusvenettä / korvettia
4 modernia korvettia
16 + 2 dieselsukellusvenettä (SSK)
15 + 1 ydinsukellusvenettä (SSN)
7 risteilyohjussukellusvenettä (SSGN)
Mainituista neljä korvettia, kaksi dieselsukellusvenettä ja yksi ydinsukellusvene ovat ainoat modernia suunnittelua edustavat alukset, loput ovat kylmän sodan jäänteitä. Etenkin sukellusvenet aiheuttaisivat valtamerille pelkästään eurooppalaisille NATO-maille kuitenkin toki paljon päänvaivaa.
Vertailun vuoksi yksin Saksalla on 4 huippumodernia dieselvenettä, 11 fregattia ja 13 ohjusvenettä / korvettia. Venäjä on merellä jo eurooppalaisiin NATO-maihin verrattuna laadullisesti ja määrällisesti alivoimainen. (Ydinsukellusveneissä on tosin määrälinen ylivoima).
Toki Venäjä ei voisi siirtää kaikkia voimiaan Itämerelle vaan osa jäisi myös Tyynellemerelle, Mustallemerelle ja Pohjoiselle Jäämerelle.
Viimeksi muokattu:
hessukessu
Kenraali
N.A.T.O.
Fencer
Kenraali
Niin, kalustoa on molemmin puolin, ja sitä saadaan muilta alueilta lisää, mutta voimien vertailu alus vastaan alus -tyyppisesti ei vielä kerro kenen paatit ovat taistelun jälkeen pohjassa ja kenellä edelleen lippu liehuu. Lopputuloksen arviointia hankaloittaa se, että kyseiset Venäjän Itämeren laivasto ja NATO:n kokoama laivasto eivät ole ottaneet yhteen tässä asetelmassa, eivät myöskään jotain kolmatta osapuolta vastaan. Näin ollen laivastojen suorituskyky, joka on tietysti erittäin oleellinen tekijä arvioitaessa taistelujen lopputulosta, jää arvailujen varaan. Tässä mielessä "ei mitään vastusta" on yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa muukin. Eikä näin ollen argumenttini "pitäisi ensin tietää mitkä voimat ovat vastakkain", ole näin jälkikäteen ajatellen ihan osuva.
yrjö
Ylipäällikkö
Onko meriliikenteen suojaaminen synonyymi saattamiskyvylle? Tarviiko esim. Saaristomeren, Ahvenanmeren ja Ruotsin saariston kautta kulkeva liikenne saattoa vai tarviiko se suojaa ja turvaa? Onko saattoalus ainoa turva ja tuki? Vaiko ilmasuojaa maista tai ilmavoimilta, tilannekuvan mahdollistavaa liikkumista? Vihollinenkaan ei voi lentää ja vaania 24/7 (senkin on pakko huoltaa, tankata ja täydentää), miinauhan selvittämistä ja tietoa onko suve-uhkaa jne? Lisäksi sodassa mikään ei toimi aukottomasti. Kun on tarpeeksi nälkä niin safkaa ja tarvikkeita ajetaan vaikka sit riskillä.
Voidaan meriliikenteen sujumista toki edistää mainitsemillasi toimenpiteillä mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa että itsenäistä kykyä suojata meriliikennettä Suomesta Ruotsiin Suomelta ei löydy. NATO:n jäsenenä taas Suomen omasta laivastosta ei ole mitään etua - aluskalustoa löytyy liittolaisilta enemmän kuin riittämiin. Itse asiassa löytyy, vaikka kaikki maailman NATO:n ulkopuoliset maat ryhtyisivät sotatoimiin yksissä mielin NATO-maita vastaan.
Bodyguard
Kenraali
Saattamiskyky ei ole synonyymi meriliikenteen suojaukselle, mutta se on oleellinen osa sitä. Saattamiskyky on meriliikenteen suojaamisen selkäranka, muut toimenpiteet täydentävät sitä. Oikea-aikainen tilannekuva, tiedustelu- ja valvontatieto ovat tietysti kullan arvoisia, mutta yksinään niiillä ei tee mitään. Eli tarvitaan myös riittävää iskukykyä, mitä sitten voidaan sen tilannekuvan mukaisesti keskittää ja käyttää. Merivoimien it on tälllä hetkellä luokkaa alusten omasuoja. Sutokyky on vielä heikompi, eli riittävä ehkäpä rauhan ajan pelotteluun, mutta ei mielestäni lähelläkään riittävää sodan ajan tarpeisiin. Miiinasuoja on kohtuullinen, keskitettynä riittää, hajautettuna ei. Miinanlaskukyky on hyvä, eli miinoilla voidaan sulkea joitain merialueita,
suojata sivustoja yms.
Siksi olenkin huolissani ensisijaisesti merivoimien suto-kyvystä, koska pidän sitä kaikkein heikoimpana osana tällä hetkellä. Ilmasuojaa voidaan määrättyyn pisteeseen antaa myös maalta, mutta siihen sopivia ohjuksia tuskin liikenee saattueideen suojaamiseen. Meritorjuntaohjuksilla voidaan rajoittaa vihulaisen pinta-alusten toimintamahdolllisuuksia ja siten edesauttaa omien kuljetusten onnistumista.
Mutta sukellusveneitä ei pysty torjumaan maalta. Ilmasta pystyy hyvin,ehkäpä parhaiten. Mutta kun meillä ei ole siihen sopivaa kalustoa ( sutohekot, sutolentokoneet ) ja ne ovat myös kalliita, eli vähäiset varat eivät puolla niiden hankintaa. Mikä siis olisi ratkaisu suto-ongelmaan ? Monitoimikorvetti varustettuna suto-torpedoilla. Sillä voisi olla myös yhtenä moduulina keskimatkan it-ohjukset, jolloin voitaisiin jo puhua saattueilmatorjunnasta. Yksi ratkaisu sutoon on tietysti omat sukellusveneet. Muttta, mutta, ne taas ovat hinnaltaan todella kalliita, joten taas tulee se budjetti vastaan.
Ruotsalaisilla on sukellusveneitä ja pinta-aluksillakin hyvä sutokyky. It ehkäpä meidän tasollamme ( tai jopa huonompi ). Jos ei meille saada sutokykyisiä aluksia, niin sitten pitänee saattuetoiminta ratkaistu yhteistyössä svedujen kanssa. En ihmettelisi, jos sellainen suunnitelma olisikin olemassa..
RPG83
Soome Majori
Tämähän on suhteellista. Miinantorjunta-alukset (Purunpää jne.) maksoivat 250 miljoonaa euroa. Saksalainen tyyppi 212 sukellusvene maksaa Wikipedian mukaan 371 miljoonaa euroa. Ihan vertailukelpoiset hankinnat. Mainittakoon lisäksi, että skandinaavien Viking-luokan sukellusveneen piti maksaa noin kolmasosa tuosta sakujen sukellusveneestä.
Vähän epäilen, riittääkö pohjoismainen yhteistyö tällä kertaa: jos Ruotsi sitoo tarvittavan määrän resursseja meidän kauppalaivaston suojeluun, niin kuka suojelee Gotlantia?
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Tietyllä tavalla turha pohtia kauhean pitkälle merivoimien tehtäviä. Ne tulevat riippumaan siitä onko Suomi Naton jäsen ja kuinka paljon Venäjä satsaa Itämeren laivastoonsa.
Jos Venäjän maihinnousukyky kasvaa olennaisesti nykyisestä Suomen merivoimien päätehtäväksi nousee jälleen rannikkopuolustus.
Jos Suomi liittyy Natoon niin Suomen merivoimien päätehtävä on Suomenlahden sulkeminen Helsinki-Tallinna välillä ja rannikkopuolustus Helsinki-Vironlahti välillä.
Tuossa tapaukssa voitaisiin joku suurempi rahtialus muuntaa miinalaivaksi johon mahtuu 10 000 merimiinaa! Siinähän sitten laskisi merimiinaa Sipoo-Tallinna välille.
Jos Venäjän maihinnousukyky kasvaa olennaisesti nykyisestä Suomen merivoimien päätehtäväksi nousee jälleen rannikkopuolustus.
Jos Suomi liittyy Natoon niin Suomen merivoimien päätehtävä on Suomenlahden sulkeminen Helsinki-Tallinna välillä ja rannikkopuolustus Helsinki-Vironlahti välillä.
Tuossa tapaukssa voitaisiin joku suurempi rahtialus muuntaa miinalaivaksi johon mahtuu 10 000 merimiinaa! Siinähän sitten laskisi merimiinaa Sipoo-Tallinna välille.
Bodyguard
Kenraali
Miinantorjunta-alusten miehistössä on sekä kantahenkilökuntaa että varusmiehiä. Nykyisillä vm-koulutusajoilla ei voitane olettaa, että sukellusveneissä olisi muita kuin ammattisotilaita. Toki olen itse sukellusveneiden hankinnan kannalla, mutta mutta... Ne vaan on priorisoitu aika alas PV:ssa tänä päivänä. Uudesta pinta-aluksesta on puhuttu jo jonkin aikaa, ja mun mielestä sen pitäisi olla monitoimikorvetti, joka omaa hyvän suto- ja itkyvyn.
Toi yhteistyö Ruotsin kanssa voi sisältää joissain tapauksissa yhteissaattueita. Toki se Gotlannin puolustus on naapurillemme etusijalla. Kunhan svedut saavat kaikki korvettinsa rakennettua ja palvelukseen ( muistaaakseni heillä on optiona muutama Visby-lk:n alus nykyisten valmiiden lisäksi ), niin siitä voisi jopa 1-2 liietä maittemme väliseen saattuetoimintaan...
Oli sitten niin tai näin, niin laivastomme tarvitsee torpedoilla ja keskikantaman it:llä varustettuja aluksia...
yrjö
Ylipäällikkö
Mä oletan, että tää vaadittu sutokyky edellyttää sellaista kalustoa, että se on ihan oikeasti sukellusveneen torjuntaa eikä sukellusveneen maalina olemista. Se tarkoitta silloin sellaista sota-alusta, että se kykenee suojaamaan ensinnäkin ilmauhkaa vastaan itsensä. Myös ohjustuli pitää kyetä torjumaan ja voittamaan omin voimin. Muutenhan se ei voi suorittaa sitä sukellusveneen torjuntaa ensinkään ellei se itse pysy ehjänä. Sitten sen pitää olla niin hyvä, että se voi voittaa sukellusveneen. Nyt kun tajutaan, että jos suojataan saattamalla ajajen niin on tietenkin itse myös ajettava. Silloin ei voi kovin hyvin kuunnella. Siis tarvitaan enemmän laivoja kuin yksi. Tämän toisenkin pitää kyetä huolehtimaan itsestään eli torjumaan suve- ja ilmauhka. Kuuntelevan yksikön tulee olla suunnassa josta voisi ajatella suven tulevan tai olevan, mutta suuntiahan voi olla useampia. Eli suojattavalle kohteelle pitää jäädä aikaa havainnosta reagoida ja havainnon jälkeen ei voi automaattisesti sanoa, et hyökkäys olis paras vaihtoehto. Se, että "ostetaan torpedot" ei kai riitä mihinkään? Vene pitää löytää ensin eli on oltava parhaasta päästä kaikumittauskalustoa. Sitä en tiedä, että homma toimisi ihan kunnolla pitäisikö olla vielä itsellä sukellusveneitä ja mieluiten suto-hekoja. Näin jotkut väittävät. Käytännössä pitäisi siis olla laivasto-osasto joka tätä tekisi. Silloin puhutaan sellaista summista rahaa, et Suomella ei ole vaikka laivaston mies olenkin ja erittäin mielelläni tällaista näkisin. Pitäisi siis olla pohjoisella Itämerellä toimimaan kykenevä laivasto-osasto joka käytännössä tuhoaa uhkaajat ilmasta ja veden päältä ja alta. Torjuu siis lentokoneet (omasuoja-ohjusaseistus), suojaa saatettavat (kauemmas kantava it-ohjusaseistus), torjuu ohjukset (ciws), torjuu pinta-alukset (MTO, tykki) ja torjuu vedenalaisen uhan (torpedot, vimpan päälle sonarit, nekään ei välttämättä riitä jos ollaan harppauskerrosten alla piilossa, eli käytännössä pitää muidenkin kuunnella kuin kuin itse =sukellusvene, kopterit, poijut jne). En vaan jaksa uskoa, että joku 100m uusi runko ratkaisee mitään vaikka kuinka olisi torpedot. Panos suhteessa hyötyyn. Suomen ainoa todellinen konsti on liittoutua.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Joo, toki siihen suto-toimintaan tarvitaan muutakin kuin ne torpedot. Mites svedut on sen hoitaneet? Heillä on Visby-lk aluksissa suto-torpedot, varmaankin myös sitten niiden apuna tarvittavat valvonta- mittaus ja tulenjohtovälineet. Miksi sitten nykyisissä aluksissamme on alkeelliset suto-aseet ( ELMA, venäl. sutoraketit, ym ), jos niiden tukena ei ole tarvittavia sensoreita yms. ?
Sama juttu on it:ssä, pintatorjunnassa yms. Kaikki ovat kokonaisuuksia, jotka koostuvat useista komponenteista. Jos meillä olisi parikin 100 m runkoa, joilla olisi hyvä sutokyky ( siis sutojärjestelmä ), niin voisimme ajatella meriliikenteen aktiivista suojaamista. Se suojaaminenhan koostuisi tällöin useammasta osasta ( linjasta, vyöhykkeestä, millä nimellä sitä nimitettäisiinkään ). Miinoituksilla rajoitetaan liikkumista, ohjusveneilllä tiedustellaan ja torjutaan pinta-aluksia, miiinantorjunta-aluksilla pidetään omat väylät kunnossa. Ne saatttoalukset olisivat sitten se viimeinen linja siinä suojauksessa. Mukana olisi tietysti ilmavoimat omalla valvonnallaan ja torjunnallaan, rannikkojoukot, merivartioalukset.
Kyllä mun mielestä on parempi, että edes jossain olosuhteissa voisimme torjua sukellusveneitä. Se on osa merisodankäyntiä. Sodassa ei ole koskaan mitään varmaa ( paitsi epävarmuus ), mutta jos onuhka olemassa, niin se voi jo pistää naapurin miettimään...
Ei se liittoutuminen toisi tänne mitenkään merkittävää saattuevoimaa. Yksi tai kaksi NATOn fregattia/korvettia tooimisi eteläisellä Itämerellä, tuskin Suomenlahdella ja/tai Pohjanlahdella.
Yksi vaihtoehto on tietysti unohtaa kkoko laivasto ja keskittyä vain rannikkkopuolustukseen, mutta sitten kaikki kuljetukset pitäisi hoitaa maitse ja se vaatii hurjasti rekkoja ja pitempiä kuljetusmatkoja. Ahvenanmaa jäisi "oman onnensa" varaan, elleivät sitten svedut hoitaisi sen... Ei liene realistinen vaihtoehto...
Sama juttu on it:ssä, pintatorjunnassa yms. Kaikki ovat kokonaisuuksia, jotka koostuvat useista komponenteista. Jos meillä olisi parikin 100 m runkoa, joilla olisi hyvä sutokyky ( siis sutojärjestelmä ), niin voisimme ajatella meriliikenteen aktiivista suojaamista. Se suojaaminenhan koostuisi tällöin useammasta osasta ( linjasta, vyöhykkeestä, millä nimellä sitä nimitettäisiinkään ). Miinoituksilla rajoitetaan liikkumista, ohjusveneilllä tiedustellaan ja torjutaan pinta-aluksia, miiinantorjunta-aluksilla pidetään omat väylät kunnossa. Ne saatttoalukset olisivat sitten se viimeinen linja siinä suojauksessa. Mukana olisi tietysti ilmavoimat omalla valvonnallaan ja torjunnallaan, rannikkojoukot, merivartioalukset.
Kyllä mun mielestä on parempi, että edes jossain olosuhteissa voisimme torjua sukellusveneitä. Se on osa merisodankäyntiä. Sodassa ei ole koskaan mitään varmaa ( paitsi epävarmuus ), mutta jos onuhka olemassa, niin se voi jo pistää naapurin miettimään...
Ei se liittoutuminen toisi tänne mitenkään merkittävää saattuevoimaa. Yksi tai kaksi NATOn fregattia/korvettia tooimisi eteläisellä Itämerellä, tuskin Suomenlahdella ja/tai Pohjanlahdella.
Yksi vaihtoehto on tietysti unohtaa kkoko laivasto ja keskittyä vain rannikkkopuolustukseen, mutta sitten kaikki kuljetukset pitäisi hoitaa maitse ja se vaatii hurjasti rekkoja ja pitempiä kuljetusmatkoja. Ahvenanmaa jäisi "oman onnensa" varaan, elleivät sitten svedut hoitaisi sen... Ei liene realistinen vaihtoehto...
RPG83
Soome Majori
Siis anteeksi mitä? Tanskalla on yhdeksän fregattia ja useita korvetteja. Saksalla on yksitoista fregattia ja useita korvetteja. Meinasit, että kaikki noista ajetaan Tanskan salmien ulkopuolelle? Tokkopa.
Tuollainen järjestely pitäisi hoitaa jo rauhan aikana ja se edellyttäisi mittavaa valtion tukea. Haitoistakin saataisiin nauttia jo rauhan aikana: tiestö ruuhkautuisi, tavaraliikenteestä elävät satamat muuttuisivat hyödyttömiksi ja suomalainen telakkateollisuuskin saattaisi kuihtua.
yrjö
Ylipäällikkö
Ruotsilla on sukellusveneet (5 kpl) ja siten jo lähtökohtaisesti parempi tilannekuva Itämeren pinnan alaisesta elämästä. Odottaa voi, että tämä tilannekuva on myös Suomella! Mutta onko se yhtä kuranttia? Visbyt (5 kpl) on eri kokoluokkaa kuin ohjusveneet ja ne kulkee pirusti lujempaa. Wikissä sanotaan että yli 40 solmua ja kun ovat jonkun verran isompia niillä voi myös ajaa kovempaa. Torpedo kulkee suhteellisen hitaasti. En tietenkään tiedä tarkkaan kuinka lujaa torpedo kulkee, mutta esim. MU90 wikin mukaan 29-50 solmua. Huippunopeudella kantama jää, wikin mukaan, vain 10 km eli vähän päälle 5 mailia. Se on merellä lyhyt matka. Mk-50 päälle 40kn/15km. Sting Ray max firing range 8-11km/45 kn. Japanilaisten Type 89 on kova peli:
Tarkat luvut on täällä aika vaikea tietää, mutta pitää olla aika mestari jos upottaa esim. Visbyn alueella nyt todennäköisesti olevilla torpedoilla kun torpedo kulkee vain hiukan lujempaa ja kantama on kuitenkin tosi lyhyt. Ampujan pitää todellakin tietää mitä tekee. Visbyjen lisäksi Gotlantiin ja Gotska Sandöhön voi laskeutua helikopterilla.
Ruotsin ilmavoimilla on Gripenistä laukaistavat RBS-15F ER ja lentokoneitakin on enemmän.
Sitä on todella vaikea sanoa kuinka stealthejä nuo Visbyt ihan oikeasti ovat, mutta jos häive toimii on maali vaikea löytää tutkalla. Lämpöjälkeä on tietty eristetty ja vettä voi suihkuttaa jatkuvasti veneen ulkokansille mikä nyt on yksinkertainen temppu. Tästäkään todella paha sanoa, tuotahan pitäisi katsoa itse jonkun sensorin läpi. Ymmärrettävästi todellista kykyä pidetään salassa. Omat sensorit varmaan aika uusia ja hyviä, muta näin ressupohjalta noistakin vaikea lausua mitään ja jos vaikka osaisin tuskin sitä tulisi kerrottua. Ilmakuvaan jää tietty valkea vana jos ja kun ajetaan täysillä.
Näiden lisäksi tietenkin Visbyjen omat mittaus- ja tulenjohtovehkeet, mutta mielestäni Ruotsilla on huomattavsti paremmat edellytykset ja myös heidän tarve on eri kun on Gotlanti ja rantaviivaakin reippaasti enemmän.
Venäjän sukellusvene-puolella on ollut Itämerellä aika hiljaista viime aikoina. Ehkäpä Ruotsin lähestymistapa on ollut aika hyvä? Rahat vaan loppu kesken.
Uskon, että Ruotsin mallia tässä seurattaisiin jos jotain suuria uudistuksia tultaisiin tekemään. Onhan tuosta jo julkisuuteenkin sanottu ihan ministeritasolta tätä samaa.
Meillä ei ole Visbyjä, sukellusveneitä, helikoptereita, torpedoja, ilmasta laukaistavia meritorjuntaohjuksia ja lentokoneitakin on vähemmän.
- Diameter: 533 mm
- Warhead: 267 kg
- Speed: 55 knots (102 km/h) maximum possibly 70 knots (130 km/h)
- Range: 27 nautical miles (50 km) at 40 knots (74 km/h), 21 nautical miles (39 km) at 55 knots (102 km/h).
- Operating depth: 900 m.
Tarkat luvut on täällä aika vaikea tietää, mutta pitää olla aika mestari jos upottaa esim. Visbyn alueella nyt todennäköisesti olevilla torpedoilla kun torpedo kulkee vain hiukan lujempaa ja kantama on kuitenkin tosi lyhyt. Ampujan pitää todellakin tietää mitä tekee. Visbyjen lisäksi Gotlantiin ja Gotska Sandöhön voi laskeutua helikopterilla.
Ruotsin ilmavoimilla on Gripenistä laukaistavat RBS-15F ER ja lentokoneitakin on enemmän.
Sitä on todella vaikea sanoa kuinka stealthejä nuo Visbyt ihan oikeasti ovat, mutta jos häive toimii on maali vaikea löytää tutkalla. Lämpöjälkeä on tietty eristetty ja vettä voi suihkuttaa jatkuvasti veneen ulkokansille mikä nyt on yksinkertainen temppu. Tästäkään todella paha sanoa, tuotahan pitäisi katsoa itse jonkun sensorin läpi. Ymmärrettävästi todellista kykyä pidetään salassa. Omat sensorit varmaan aika uusia ja hyviä, muta näin ressupohjalta noistakin vaikea lausua mitään ja jos vaikka osaisin tuskin sitä tulisi kerrottua. Ilmakuvaan jää tietty valkea vana jos ja kun ajetaan täysillä.
Näiden lisäksi tietenkin Visbyjen omat mittaus- ja tulenjohtovehkeet, mutta mielestäni Ruotsilla on huomattavsti paremmat edellytykset ja myös heidän tarve on eri kun on Gotlanti ja rantaviivaakin reippaasti enemmän.
Venäjän sukellusvene-puolella on ollut Itämerellä aika hiljaista viime aikoina. Ehkäpä Ruotsin lähestymistapa on ollut aika hyvä? Rahat vaan loppu kesken.
Uskon, että Ruotsin mallia tässä seurattaisiin jos jotain suuria uudistuksia tultaisiin tekemään. Onhan tuosta jo julkisuuteenkin sanottu ihan ministeritasolta tätä samaa.
Meillä ei ole Visbyjä, sukellusveneitä, helikoptereita, torpedoja, ilmasta laukaistavia meritorjuntaohjuksia ja lentokoneitakin on vähemmän.
Viimeksi muokattu:
yrjö
Ylipäällikkö
Nii joo ja sit ne meinasivat rakentaa uusia sukellusveneitä, mutta Tanskan vetäydyttyä hanke (A26) on kai edelleen jäissä. Sitten on esiintynyt toiveita ja hahmotelmia isommista stealth-aluksista jotka kulkee ainakin projektinimillä Visby+, Visby++, YS Ny ja K40. Mitä sitten toteutuu niin eihän sitä tiedä. Ainakin Ruotsin finanssit on nyt paremmat kuin meidän ja ehkä siellä on hiukan huolestuttu Venäjän tilanteesta. Toisaalta vasemmisto voitti vaalit justiin joten tuskin kovin nopeasti mitään uutta on tulossa.
e: mikäli Suomi jättäytyy pois kaikista näistä tulevaisuuden hankkeista joissa se voisi Ruotsin kanssa tehdä yhteistyötä Merivoimien osalta, niin kuilu Suomen ja Ruotsin välillä Itämerellä kasvaa kyl huomattavasti. Vaikea nähdä Merivoimien tulevaisuuden näkyminä muuta kuin olla mukana Ruotsin kanssa tulevaisuuden alushankinnoissa. Osaaminen, varsinkin käytännön osaaminen, stealth-ominaisuuksissa on jo nyt, olettamani mukaan, Ruotsissa huomattavaa. Kun itse rakentaa lentokoneita, ohjuksia, sukellusveneitä ja stealth-korvetteja niin kyl se jossain myös näkyy. Näen että Suomi hyötyisi tuosta. Kallista tuo on ollut Ruotsille joten tuskin Suomi tässä yhteistyössä aivan ilmaiseksi mitään huippua voi saada, mutta molempien yksikköhinnat voivat jonkin verran laskea: samat saa halvemmalla tai samalla rahalla saa enemmän esim. määrää. Vaikka sit Ruotsin merivoimille, sekin olisi lopulta on myös Suomen etu.
Merivoimien osalta mielestäni olisi kaikista puolustusyhteistyömuodoista eniten potentiaalia. Ilmavoimien osalta kilpailu on eri tilanteessa kun ilma on samaa joka paikassa mut Itämeri on ihan omanlaisensa alue saaristoineen.
e: mikäli Suomi jättäytyy pois kaikista näistä tulevaisuuden hankkeista joissa se voisi Ruotsin kanssa tehdä yhteistyötä Merivoimien osalta, niin kuilu Suomen ja Ruotsin välillä Itämerellä kasvaa kyl huomattavasti. Vaikea nähdä Merivoimien tulevaisuuden näkyminä muuta kuin olla mukana Ruotsin kanssa tulevaisuuden alushankinnoissa. Osaaminen, varsinkin käytännön osaaminen, stealth-ominaisuuksissa on jo nyt, olettamani mukaan, Ruotsissa huomattavaa. Kun itse rakentaa lentokoneita, ohjuksia, sukellusveneitä ja stealth-korvetteja niin kyl se jossain myös näkyy. Näen että Suomi hyötyisi tuosta. Kallista tuo on ollut Ruotsille joten tuskin Suomi tässä yhteistyössä aivan ilmaiseksi mitään huippua voi saada, mutta molempien yksikköhinnat voivat jonkin verran laskea: samat saa halvemmalla tai samalla rahalla saa enemmän esim. määrää. Vaikka sit Ruotsin merivoimille, sekin olisi lopulta on myös Suomen etu.
Merivoimien osalta mielestäni olisi kaikista puolustusyhteistyömuodoista eniten potentiaalia. Ilmavoimien osalta kilpailu on eri tilanteessa kun ilma on samaa joka paikassa mut Itämeri on ihan omanlaisensa alue saaristoineen.
Viimeksi muokattu:
RPG83
Soome Majori
Milloinkas lähdetään porukalla veneilemään lämpökameran kanssa? Sitten kuvat kaiken kaluston lämpöjäljistä tänne foorumille. (Vasta)Tiedustelu kiittää.
Edit:
Tanskalaiset taisivat vetäytyä A26:n edeltäjästä, Vikingistä. Siinä olet kyllä oikeassa, että hommat ovat ainakin jäissä myös A26:n kohdalla.
http://en.wikipedia.org/wiki/A26_submarine#Order_cancelled_and_alternatives
Edit:
Tanskalaiset taisivat vetäytyä A26:n edeltäjästä, Vikingistä. Siinä olet kyllä oikeassa, että hommat ovat ainakin jäissä myös A26:n kohdalla.
http://en.wikipedia.org/wiki/A26_submarine#Order_cancelled_and_alternatives
Viimeksi muokattu:
Fencer
Kenraali
Jotenkin tuntuu siltä, että sukellusveneet ovat se jokin, joka Suomelta puuttuu merivoimien kalustosta, millä olisi merkitystä sekä rauhanajan valvonnassa että sitten kovassa paikassa. Olisi taas pitänyt selata nämä reilu sata sivua taaksepäin mitä asiasta on täällä puhuttu, mutta näinä levottomina aikoina sukellusveneaseen "nojatuolisuunnittelu" voisi olla paikallaan.