Merivoimien kehitysnäkymät

[StmSvejk]

En ole kuullutkaan että hornetit voivat miinoittaa...?

Quickstrike-sytyttimellä lentopommista tehdään pohjamiina. Myös muita miinatyyppejä on tarjolla lekosta tapahtuvaan miinanlaskuun, myös ankkurimiinoja. USN on käyttänyt tätä ratkaisua jo vuosikymmenien ajan hyökkäyksellisessä miinanlaskussa. Lekosta tapahtuva miinanlasku on tuttua jo toisesta maailmansodasta. Nykyään lentokoneiden hyötykuorma on niin suuri, että miinanlaskutarkoitukseen rakennettujen alusten tarvetta on vaikea nähdä. Kokonaan toinen kysymys on, millainen tulevaisuuden miinan tulisi olla. Robotiikan ja akustitsten modeemien kehitys mullistaa merellisen miinasodankäynnin.

 

[StmSvejk]

Sit itsekin on vaikea uskoa noihin moduleihin ainakaan vielä. Kyl tossa empimistä on ja vaikeita päätöksiä materiaalikeskus joutuu päättämään.

Tanskan laivasto käytti Stanflex-moduleja jo 1980-luvulla, eli jotain kokemusta varmastikin on. Toki varmasti tarkoitukseen valmistettu alus on optimi, mutta tulee pirun kalliiksi.

 

[Museo]

Jollain lentokoneella tai miehittämättömällä vedenalaisella käydään lähinnä miinoittamassa joku vihollisen sataman edusta tai kriittinen väylä. Ei niillä mitään suojamiinoitteita luoda.

 

[StmSvejk]

Jollain lentokoneella tai miehittämättömällä vedenalaisella käydään lähinnä miinoittamassa joku vihollisen sataman edusta tai kriittinen väylä. Ei niillä mitään suojamiinoitteita luoda.

Miksi ei? Laskuvarjovarustus huomioiden raskainkin sakaramiina painaa noin tonnin. Ei ole high-techiä, jo NL tiputteli m/08 sakaramiinoja laskurvarjolla talvisodassa. Kuljetuskoneisiin mahtuu tarvittaessa kymmeniä. Kuinkas monta tuhatta niitä on tarkoitus laskea? Lentosuorite olisi erittäin yksinkertainen ja rahtaus onnistuisi nopeasti. Vertailun vuoksi miinalaivoihinkin mahtuu vain noin 120.

 

[Merten sheriffi]

Tanskan merellinen intressi on lisäksi muistakin syistä kuin Grönlannin takia aivan toista luokkaa kuin Suomen.

Tanska on Jyllannin niemimaa poislukien saarten muodostama. Pelkästään Bornholm on maantieteellisesti etäällä Jyllannista. Valtio on Itämeren, Juutinrauman, Beltien, Kattegatin, Skagerrakin ja Pohjanmeren ympäröimä.

Maailman merenkulun toiseksi vaikutusvaltainen henkilö on (Lloyd'sin mukaan) tanskalaisvarustamo Maerskin pomo. Maersk on maailman suurin konttialusvarustamo. Se on liikevaihdolla ja henkilökuntamäärällä mitattuna, ei sen vähempää, kuin maailman suurin varustamo kaikista maailman varustamoista. Maerskin alukset pitävät maailmanennätyksiä hallussaan ainakin konttikapasiteetissa ja aluskoossa. TOP 6 maailman suurimpien konttilaivojen nykyisessä listassa ovat Maerskin ja sillä on lukuisia aiempia maailmanennätyksiä joita muut ja se itse on löynyt laudalta. Varustamo on niin suuri ja merkittävä, että sen toimilla on mm. merkitystä koko maailman tuotteiden hintatasoon.

Lisäksi vielä jo mainittu Grönlanti. Listaan pannaan vielä Färsaaret sekä kalastuselinkeino Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten alueilla. Tähän päälle tulee Grönlannin alueelta ja tai vesialueelta mahdollisesti löytyvät luonnonvarat sekä näiden strateginen sijainti Pohjois-Atlantilla.

Niinpä näiden tekijöiden valossa Tanskan laivasto ei enää olekaan kovin suuri vaan yllättävän pieni. Toisaalta mikään mahdollinen satsaus ei tee Tanskan laivastosta täysin riittävää kattamaan Tanskan merelliset intressit. Niinpä maa kuuluu sinne minne länsimaiden tuleekin kuulua eli natoon. Koska Tanskan intressi on koko maailmanlaajuinen niin myös Tanskan intressi on pitkälti yhteneväinen NATO:n intressien kanssa. Eli pitää maailman merenkulu eli kaupan ja kuljetusten suonet käytössä. Jos pankit ovat rahamaailman sydän niin merireitit ovat sen verisuonet. Internet lienee hermosto sitten. Tanskan puolustusratkaisu muutenkin vaikuttaa Tanskan puolustusvoimien voimavarojen allokointiin ja sitä kautta myös laivaston suhteelliseen osuuteen koko potista. Tanska on jo kauan sitten todennut valtiona olevan sellainen, että sitä ei modernissa sodankäynnissä tanskalaisten voimin edes voi puolustaa yksin. Maavoimat ovat köykäiset ja ilmavoimat siis vain 30 F-16 konetta. Tästä Tanskan erilaisesta tiestä on the Ulkopolitistissa hyviä artikkeleja. Eipä yllätys kuka on pääsihteerikään.

http://ulkopolitist.fi/2013/11/11/pohjoismainen-puolustusyhteistyo-tanskasta-katsoen/
http://ulkopolitist.fi/2013/11/13/tanskalainen-nato-konsensus/

Näiden tekijöiden valossa Tanskaa voi paremmin ymmärtää ja kun sen oivaltaa ymmärtää samalla kuinka näitä ei voi suoraan vertailla, mukana on omaakin intressiä. Tätä samaa ajattelua hyödyntämällä voi ajatella Itämeren olevan merkittävä Suomelle samankaltaisesti kuin maailmanlaajuisen merenkulun merkitys juuri Tanskalle. Tietysti sillä on valtava merkitys kaikille maille. Suomen pelikenttä on Itämeri ja erityispiirre Ahvenanmaa. Nyt pitää muistaa vielä sekin, että maailman merialueista juuri Itämeren merkitys on lisääntynyt niin merkittävästi, että jos ajattelee Suomen etua niin mielestäni meillä ei ole varaa olla poissaolevana Itämereltä. Mielestäni Suomen on hoidettava ensinnäkin oma tontti. Jo se edellyttää nykyiset kyvyt. Tämän lisäksi olisi kyettävä toimimaan pohjoisen Itämeren alueella yhteistoiminnassa Ruotsin ja muiden liittolaisten kanssa. Siis ideaalitilanteessa näin. Kun jarrut ovat halunnet, että kaikki yksin ja erikseen niin eihän tää oo käyny. Mut no hätä. En pilaa tätä postausta tällä narinalla tällä kertaa tän enempää.

Suomen Merivoimat ovat ihan erilaiset. Jo aluskoko ja syväydet kertovat mihin ne on suunniteltu. Neuvostoliiton maihinnousun estämiseen ohjustulen keinoin saariston suojista suorittamalla ohjustulen saturaatiohyökkäyksiä. Merivoimien doktriini perustuu neukkulan aikaiseen torjuntaan. Being said that, pitää samalla muistaa, että meriliikenteen suojaamisen (joka siis ei edelleenkään tarkoita vain "saattamista") korostus on aluskaluston elinkaareen nähden hyvin nuori muutos Merivoimien tehtävien painoarvossa. Koiraleuka voisi sanoa, että muutos oli salonkikelpoinen keino päästä kunniallisesti ita Tuulesta...

Laivaston aluskaluston suorituskyvyt koostuvat kahdesta pääsuorituskyvystä joista ensisijainen pääsuoristuskyky on ohjustuli ja toinen pääsuorituskyky on miinasodankäynti. Näin tämä on ollut Neuvostoliiton ajoilta saakka ja tehdyt valinnat eli uudisrakennukset ovat jatkaneet samaa linjaa. Ehkä pienoisin eri nyanssein, meriliikenteen suojaus ja kv-toiminta, mut ei nää suurta kuvaa muuta. Voisi sanoa, että merivoima on pysynyt jopa poikkeuksellisen samantyylisenä muiden maiden muuttaessa Suomea enemmän painotuksia. Samoin kuin ilmavoimat ovat ylläpitäneet samaa konemäärää muiden samalla vähentäessä niin ilmavoimien suhteellinen kyky on kasvanut Suomea vastaaviin maihin vertailtaessa. Ohjusvene, miinalaiva ja -lautta sekä miinanraivaajat ja -etsijät ovat kaikki pääsuorituskykyjen mukaisia aluksia. Miinanraivaajat ovat osa miinasodankäyntiä ja ne ovat myös osa meriliikenteen suojaamista. Ei maa-alueitakaan miinoiteta ilman, että on kyky purkaa miinoitukset. Samalla vihollisen miinoituksia voidaan purkaa ja jokainen tajuaa kuinka vendenalainen toiminta on kaikkien merivoimien kehityksen kohde joten myös Suomen on huolehdittava ja pidettävä operatiivisena tämä osaamisalue ja oltava mukana ettei pudota kokonaan kelkasta. Oma tontti pitää tuntea myös pinnan alta.

Esim. vaikka Hamina onkin melko uusi alusluokka se perustuu kuitenkin Raumoihin jotka taas perustuvat Hesareihin. Siten sen toiminta-ajatuksen ideologia on tavallaan Hesarin perillinen ja Hesarit ovat Neuvostoliiton ajoilta. Aluksia ei vain uusita kerralla kovin montaa joten nyt voi näyttää, että suunta olisi väärä. Nyt vaan oli miinanraivauksen vuoro ja valinnat tehtiin vuosia sitten. Linja ei ole ollut poukkoilevaa, Tuuli poislukien. Sikäli Tuuli ja vaikkapa TST-hekot olisivat olleet molemmat sinänsä hyviä ideoita. Toteutus ja/tai rahoitus kusi. Anakronistisesti tulkiten on helppoa olla jälkiviisas. Tietty yhteenkään hassiin ei olisi varaa...

Tähän nähden en oikein tajua tätä vallitsevaa konsensusta siitä, kuinka Merivoimien päätoimialue olisi Adeninlahti ja kv-tehtävät. Ainakin kalusto on kaikista puheista huolimatta Neukkulan ajan torjunta-doktriinin mukaista. Onneksi ei sentään sen aikaista. Uutta alusluokkaa ei ole vielä edes suunniteltu. Et sikäli huoli vaikuttaa ylimitoitetulta.

Nykyiset merivoimien kuljetusalukset ovat pitkälti rauhanajan käytännön toimintaa mahdollistavia aluksia joita voi hyödyntää taistelumielessä todella rajoitetusti. Kuljetuskapasiteettia saadaan ottoaluskalustolla niin paljon kuin tarvitaan. Lossit, väylänhoitoalukset, hinaajat, kalastusalukset, yhteisalukset, luotsikutterit, jäänmurtajat, öta alukset, kauppa-alukset, sukellusseurojen alukset ja miljoona busteria kattaa sen kuljetuskyvyn mitä Suomi tarvitsee niin saaristossa kuin avomerellä. Kuljetuskalustoa löytyy busterista ruotsinlaivaan. Miinanraivauksessa kalapaatit voivat käyttää hinattavaa kalustoa ja mahdollisesti muutkin soveltuvat alukset voisivat soveltua sukeltajien ja joidenkin vedenalaisten sensorien liikutteluun. Et laivaston koko laajenis huomattavasti näinkin omasta takaa ja sodanajankokoonpanoissa AUV ja ROV -kalustoa voidaan kuljettaa vaikka sillä busterilla kunhan on operoivaa henkilöstöä ja esim. Katanpäät pysyy salassa ja ehjinä toimien eräänlaisina hubeina joista toimintaa johdetaan.

NATO-maanakin Suomen olisi kuitenkin lähtökohtaisesti kyettävä puolustamaan itse oma aluettaan maalla, merellä ja ilmassa. Mielestäni Suomi ja Ruotsi eivät voi ottaa Baltian asennetta ja ulkoistaa jotakin kokonaan pois. Jo siksi, että NATO ei välttämättä kestä sitä ja vielä vähemmän Suomi ja Ruotsi kestää. Lisäksi puolustus hoidetaan melko räätälöidyllä kalustolla jollaista millään muulla valtioilla ei ole edes heittää meille. Lisäksi sotilasmerenkulku on ihan eri asia meikäläisessä saaristossa solttuväyliä pitkin kuin avomerellä. Ei sinne kukaan toinen osaa edes tulla ajelemaan, ne olis kivellä jos pitäis ihan oikeasti painaa +30 solmua alle 1,5m venereittiä huonommin merkittyä väylästöä pitkin. Suomalainen meriupseeri on tavallaan samalla oman aluksensa ja alueensa "luotsi" koska oma toiminta-alue tunnetaan niin hyvin. Ei pidä tuijottaa sokeasti vaan teknologiaa ja unohtaa kaikista tärkein eli ihminen. Aivot on edelleen aseena tärkeä jos ei tärkein.

Historia on myös ihan erilainen. Itse en lämpenee vapaamatkustukselle mutta muiden maiden mukaan varmaan joku "panttipataljoona" tulis. Oma merellinen tontti on pidettävä puhtaana. Muuhunhan nykyinen laivasto ei sovellukaan. Siten osana natoa en osaa nähdä kovin suurta painetta muuttaa Merivoimien kokoonpanoa. 2 miinalaivaa ja 8 rannikon ohjusvenettä ei kuitenkaan ole NATO:n mittakaavassa voima eikä mikään, muussa kuin torjunnassa rannikon välittömässä läheisyydessä. Siihen se onkin tarkoitettu. Miinalaivat voivat estää merenkulun miinoituksilla Saaristomerelle ja sen kautta Pohjnalahdella sekä sulkea Suomenlahden ja tietenkin omat rannikon sisääntuloväylät. Kulkukelpoiset väylät voidaan myös miinoitta niin, että itse osataan kulkea, mutta vihollinen ei.

Lisäksi on on vedenalaisia kuuntelulaitteita joilla voidaan kontrolloida omaa aluetta. Merivoimat ei ole vaan laivoista koostuva laivasto. Tämän lisäksi Suomella on kykyjä erikoisjoukkotoimintaan (Aarnio mm. tiettävästi pohjoimaiden ainoa navy-SEAL?). Suomella ja Ruotsilla on yhteinen harjoitteluhistoria ATU-kokoonpanossa ja Ruotsi valmistaa myös SEAL-carrier vehkeitä joita saataneen Suomeen tarvittaessa. Suomi-Ruotsi yhteistyö, jälleen.

NATO:n myötä tulisi ihan toiset jutut eli meriliikenteen suojaus nykyistä etäämmälle, Itämeren liittolaisten satamat ja tukeutumispaikat sekä liittolaisten aluevesillä kulkeminen kunkin valtion asevoimien turvaamana ja ohjaamana. Tilannekuva paranisi ja Venäjän alusten liikkeistä saatettaisiin olla nykyistä paljon paremmin selvillä. Jos ja kun RBS-15 Mk IV jonakin päivänä valmistuu ja siitä tulee puoliksikaan niin tykki vehje kuin Wiki ennustaa ja valmistaja povaa niin ilman muuta maalinosoitustiedon tarve tulee. Lisäksi Suomen voisi kuvitella antaman toimintaan koko Itämeren alueelle joitakin rajoitettuja resursseja. Tällöin voisi tulla kyseeseen esim. kahden avomerikelpoisen korvetin, max pikkufregatin, (poliittisista syistä kuitenkin aina korvetti) kokoluokkaa olevan aluksen tarve. Ei nuo kuitenkaan ratkaisevasti nykyisiä miinalaivoja isompia olisi. Osapuilleen n. 100m ei nyt niin paljoa isompi ole kuin 80 m. Ehkä joku uusi suurlujuusteräs tai muu innovaatio voisi tehdä teräsrungosta kevyemmän ja siten pitää syväyden aisoissa suhteessa kantavuuteen ja näin säilyttää Suomelle tärkeän saariston solttuväyläkelpoisuuden. Rautaruukin omistaa nykyään ruotsalainen SSAB joten ehkä tuolta voisi tulla aika kovaakin metallialan osaamista. Tai sit toinen tie eli Visbyn tyylinen komposiitti-alus. Edelleenkään ei pidä unohtaa nato-nosteessa Suomi-Ruotsi yhteistyötä. Ilma- ja merivoimien osalta tuossa olisi potentiaalia. Olen jo kauan sitten ennustanut profetian, ihan vittuillakseni, et Suomi ostaa 2 Visby-korvettia ja Ruotsi rakentaa lisää ja täyttää keskeneräisen aseistamisen. Tai sit ei. Mahdollisesti Suomi ottaa osaa yhdessä Ruotsin "the modular multi-function corvette of the futureen" eli (kai?) K40 korvettiin. Näitä suunnitelmia on jo tihkunut skenen sisälle:

http://www.defence-industries.com/news/id/4318
https://www.rusi.org/downloads/assets/Grenstad_0207_RDS.pdf

Modulaarinen, Suomi ehkä ostaa käytettyjä aluksia, Suomi-Ruotsi-yhteistyö, yhteinen alusluokka? 1+1, jne...

Et sikäli mun mielestä noi jeesuksen aikaiset jenkkifragatit voi tunkee sinne missä aurinko ei paista ja unohtaa nää karmeimmat merivoimadystopiat koska mikään ei mielestäni tue niitä. Muutamasta heitosta ei voi tulla totuus. Vaikkaan et ne merivoima-peliliikkeet joita pohjolassa tehdään ja nähdään tulevaisuudessa tuottaa ihan ennennäkemättömän modernia shittii... Ainoo vaan et projektit käyneet niin tyhjäkäynnillä. Ehkä ne nyt nopeutuu?

Ruotsissa on ex navy seal komentaja hamilton

 

[yrjö]

Joo tietty Carl Hamilton myös!

 

[baikal]

Aluksilla voidaan kuitenkin harjoittaa myös joustavaa voimannäyttöä. Ohjusveneet parkissa toimintavalmiina tarkoittavat jotain ja ainakin ne luovat kuvaa, että nyt ollaan tosissaan. Merellinen tulenkäytön keskittäminen sujunee aluksilla muutenkin kuin teoriassa. Maasijoitteinen tulivoima ei voi korvata aluskantaa.

 

[SJ]

Suomella on huomattava miinoituskyky Merivoimien kuljetuskalustossa, ottokalustossa, Horneteissa ja hyvin pienin vaivoin myös Casoissa ja Hawkeissa.

Kopterit myös. Ja niiden kanssa ei tarvitse mitään erityisiä ilmastalaskettavia miinoja, tiputtaa ne vaan ovista.

 

[fulcrum]

Tanskan laivasto käytti Stanflex-moduleja jo 1980-luvulla, eli jotain kokemusta varmastikin on. Toki varmasti tarkoitukseen valmistettu alus on optimi, mutta tulee pirun kalliiksi.

Ilmeisesti tanskalaisten kokemukset eivät olleet täysin positiivisia, sillä suurin osa (vai kaikki) noista partioveneistä 'pultattiin' yhteen rooliin. Suomessa on Raumoilla kokeiltu vähän samantapaista, eli 'swing-role' ohjusvene/miinanlaskija/sutovene/jne, ja kuulopuheen mukaan homma ei toiminut täysin toivotusti.

Nato-Suomen täytyisi todennäköisesti miettiä meripuolustuskonsepti melkolailla uusiksi. Olennaisinta olisi toimittaa aluksia Naton taisteluosastoihin - jotka tietysti tilanteen mukaan voisivat toimia myös esim. Itämerellä. Puolustukselliset miinakentät eivät sopisi näihin kuvioihin ollenkaan: itse asiassa luultavasti Nato kieltäisi Suomea laskemasta miinakenttiä konfliktin aikana. Miinat haittaisivat vain omien yleisvoimien toimintaa.

 

[kimmo.j]

Nato-Suomen miinankentän sijainti olisi varmasti toisenlainen, mutta tuskin ne kiellettäisiin.
Miinoilla voi sulkea Venäläisten pääsyn Itämerelle, mutta maihinnousua lukuunottamatta ne eivät estä omia toimia.

 

[StmSvejk]

Aluksilla voidaan kuitenkin harjoittaa myös joustavaa voimannäyttöä. Ohjusveneet parkissa toimintavalmiina tarkoittavat jotain ja ainakin ne luovat kuvaa, että nyt ollaan tosissaan. Merellinen tulenkäytön keskittäminen sujunee aluksilla muutenkin kuin teoriassa. Maasijoitteinen tulivoima ei voi korvata aluskantaa.

Joustavaan voimankäyttöön tarvitaan leijonalipulla varustettu alus jossa on varoituslaukauksia ampumaan pystyvä ase sekä kuvausryhmä. Rajavartiolaitoksen alukset täyttävät nämä kriteerit.

 

[peelo]

Marine Alutech laittanut lisää kuvia uusista U700 (M18 AMC) kuljetusveneistä.

Ja tuolta pari lisää
http://www.marinealutech.com/boats/landing_crafts/watercat_m18_amc

Nyt ilmeisesti jo KK-tornilla varustettunakin (Trackfire muistaakseni).

 

[MeriTJ]

Pakko todeta että aika vakuuttavan oloinen kulkupeli vaikka edeltäjänkin kyydissä oli loistava kulkea. Jotenkin turvallisemman tuntuista nousta rantsuun kun on kiinteä etäohjattu konekivääri varmistamassa vs 2kpl rk-miehiä lipastuella etukatteen reunalla kuten Jurmoissa.

 

[yrjö]

Toi vaikuttaa todella monipuolisen toiminnan mahdollistavalta. http://www.sss.fi/uutiset/545831.html uutisten mukaan kauppaan sisältyy 12 veneen lisäksi optio lisäalusten hankinnasta. Isoja verrattuna aiempiin.

http://www.marinealutech.com/about_us/news?18_m=146
"Watercat M18 AMC is suitable for troop transportation, medical- and evacuation tasks, landing operations, patrolling and escorting tasks as well to battle and battle support functions. Vessel is designed for archipelago-, coastal- and offshore conditions. Effective heating and air-conditioning system allows vessel to be operated in cold as well in excessive heat. Ballistic- and CBRN-protection systems secure safe operation for crew and troops in all design conditions.

Vessel has state of the art integrated navigation and communication systems. Including satellite navigation and positioning systems, radar, forward looking sonar, AIS, Inmarsat-C, autopilot and onboard camera monitoring system. Comprehensive radio equipment includes sea-, authority- and data communications. Onboard communication is provided by an intercom system.

Vessel has two 660kW diesel main engines with a waterjet propulsion. Modern hull design combined with high weight-to-power ration guarantees excellent handling and sea keeping capability in all design sea states. State-of-the art electronic propulsion control system (drive-by-wire) and network based vessel control system is distributed and duplicated to secure functionality in any situation. Vessels cruising speed is 35 knots and top speed exceeding 40 knots. Range in fully loaded condition exceeds 200 nautical mile.

Watercat M18 AMC is equipped with Remote controller Weapon Station ( RWS) and manual operated weapon pedestals. Primary weapon is 12,7 Heavy Machine Gun or 40 mm Automatic Grenade Launcher. Coaxial weapon is 7,62 Machine Gun."

http://www.maritimejournal.com/news...ightweight-ballistic-protection-for-newbuilds
"“Scanfiber has provided innovative solution that meets our challenging requirements for this extraordinary project. Light-weight and cost efficiency have been large drivers when different products are compared. The important issue for end users is not just protection, but how the material behaves."

Erik Christensen, managing director, Scanfiber Composites told Maritime Journal that the marine market is a relatively new one for the company, a large chunk of its business is for army personnel carriers (APCs).

Mr Christensen told MJ: "But we hope that this contract may well result in other tenders from the marine industry. Our light-weight armouring solutions not only provide effective protection, but they save a lot of weight when compared to traditional ballistic steel - between 50 and 70%."

The armour is made from a combination of high strength fibres including Dyneema, ceramic and ballistic steel.
"

http://corporalfrisk.wordpress.com/2014/07/28/outstanding-ships-of-the-finnish-navy/
"So new it is still waiting for its “proper” name, The U700-class, named “Jehu”, is the future workhorse for the Finnish marines, and a major boost compared to the current Jurmo-class. The new boats offer a higher top speed, ballistic protection, NBC-protection, and a remote weapon station. The marines will now be riding into battle in an APC, instead of in a truck like they used to."

https://www.facebook.com/SininenRes...0.1410090193./825996214097940/?type=3&theater

https://www.facebook.com/SininenRes...0.1410090193./824472554250306/?type=3&theater

Eli tämä tulee olemaan "Jehu"-luokka Hyvä nimi!

 

[Rannari]

Nato-Suomen miinankentän sijainti olisi varmasti toisenlainen, mutta tuskin ne kiellettäisiin.
Miinoilla voi sulkea Venäläisten pääsyn Itämerelle, mutta maihinnousua lukuunottamatta ne eivät estä omia toimia.

Ei miina-ase natollekaan vieras ole, esimerkiksi Saksalla taitaa vähän jokainen paatti olla miinoituskykyinen, Puolalla on miinanlaskijoita jne. Käyttötapa olisi varmasti nykyisestä poikkeava, mutta merimiina säilyisi jossain muodossa asearsenaalissamme Natossakin.

 

[Rannari]

Pakko todeta että aika vakuuttavan oloinen kulkupeli vaikka edeltäjänkin kyydissä oli loistava kulkea. Jotenkin turvallisemman tuntuista nousta rantsuun kun on kiinteä etäohjattu konekivääri varmistamassa vs 2kpl rk-miehiä lipastuella etukatteen reunalla kuten Jurmoissa.

Kusessa olet, jos karautat tuolla rantaan ja siellä on vihulainen asemissa.

 

[Merten sheriffi]

Pelkästään yksi KK asemissa tikkaa tuon ennen kuin rantaan pääsee. Onhan tuollaisella mukana cruisailla sitä en kiellä.

 

[kimmo.j]

Maihinnousu vihollisen hallitsemaan rantaa taitaa olla aina varsin ikävää touhua.
Uskoisin sitä pidettävän viimeisenä vaihtoehtona, mutta sodassa sitä viimeistäkin vaihtoehtoa joutuu joskus käyttämään.
Silti aluksen aseistus antaa aina jotain suojaa. Eli parempi kuin mitään.

 

[Rannari]

Maihinnousu vihollisen hallitsemaan rantaa taitaa olla aina varsin ikävää touhua.
Uskoisin sitä pidettävän viimeisenä vaihtoehtona, mutta sodassa sitä viimeistäkin vaihtoehtoa joutuu joskus käyttämään.
Silti aluksen aseistus antaa aina jotain suojaa. Eli parempi kuin mitään.

Vaikea nähdä mikä se hyöty voisi olla, jos rannikkojoukkojen ainoa merkittävää suorituskykyä omaava pataljoona ( tai sen osa ) tieten tahtoen tapatetaan viimeiseen mieheen ja vielä niin, että kalustokin menetetään siinä sivussa. Joukkoitsemurhan puolelle menee, mutta ehkä sodassa kannattaa sellaisiakin tehdä. Ja vahinkojakin tietysti sattuu, tiedustelutiedot eivät aina ole oikeita.

 

[Slammer]

Tuskin ajatuksena on tehdä itsemurhaiskuja. Mutta esimerkiksi jonkin saaren ottamien takaisin voisi olla mahdollista ilman, että vihollisella olisi siellä mitään järkyttävää puolustusmuuria.