Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ne suomalaiset alukset ovat pieniä muustakin syystä kuin että ei ole varaa rakentaa isompia. Isot paatit ovat haavoittuvia tällaisessa hyvin rajallisessa tilassa kuten Suomenlahti on. Toki pintatorjunta voidaan hoitaa rannikolta, mutta entäs ne muut tarpeet.
Tuskin se raha edes on se suurin syy siihen, että miksi aluksemme ovat pieniä. Tanskalla on suuria aluksia mutta sillä onkin intressejä esimerkiksi Grönlanti. Samaten ilmatorjuntafregatit toimivat NATOn ilmakilven sensoreina ja lavetteina.
 
Toisaalta NATO saattaisi asettaa jotain vaatimuksia sille, millaista laivastovoimaa Suomen tulisi jäsenenä ylläpitää. Jotta NATO toisi aluevesillemme vaikkapa ohjusristeilijän, tulisi Suomen osallistua operaatioon esimerkiksi saattajina toimivilla suto- tai miinantorjunta-aluksilla.

NATO-jäsenyys ei käsittääkseni tarkoita sitä, että voimme ajaa alas kokonaisia puolustushaaroja.

Naton Itämeren jäsenmailla on riittävästi suto- ja pintatorjuntakalustoa. On isoa ja pientä alusta aivan riittämiin. Kykyjä on turha tuplata. Jotain aseistettuja aluksia on syytä toki itsenäisellä valtiolla olla, Rajavartiosto on sopiva instanssi tätä varten. Miinantorjuntakalusto voisi toimia ihan hyvin rajavartioston erillisosastona, kouluttaahan rajavartiolaitos edelleen esim. erillisjoukkoja. Miinantorjuntakyky Itämerellä olisi todennäköisesti se toimintakyky mille Natolla olisi eniten tarvetta.

Kuljetusalukset ovat vähäisiä ja pieniä, ne voisi jyvittää maavoimille sekä eri valtion instansseille.

Merivoimien säilyttämistä organisaationa vastaan puhuu se, että tällöin kaiken maailman amiraali- ja aluksenkomentajavirkoja periytyisi hamaan tulevaisuuteen. Upseerien määrä luo itsessään määräraha- ja alustarpeita. Puolustushaaran alas ajo olisi järkevintä jolloin soveltuva henkilöstö voisi hakeutua uusiin tehtäviin muualle puolustusvoimiin, rajavartiostoon tai vaikka uudelleenkoulutukseen.

Muuten riskinä on upserilähtöinen alusorganisaatio jossa olisi paljon pieniä aluksia komentajatehtäviä varten + 1-2 isoa alusta joilla voi osallistua kansainvälisiin tehtäviin jotka ovat välttämättömiä kansainvälistä näkyvyyttä sekä urakehitystä varten. Vai, no, hups, näinhän se taitaa ollakin?
 
Tuskin se raha edes on se suurin syy siihen, että miksi aluksemme ovat pieniä. Tanskalla on suuria aluksia mutta sillä onkin intressejä esimerkiksi Grönlanti. Samaten ilmatorjuntafregatit toimivat NATOn ilmakilven sensoreina ja lavetteina.

Ilmatorjuntafregatit pystyvät Tanskan tapauksessa hoitamaan tarpeen vaatiessa merkittävän osan kotimaan ilmapuolustuksesta. Maantieteestä johtuen Suomessa ei vastaava oikein onnistu - ellei laiteta fregatteja Saimaalle ja Päijänteelle. :)
 
En tiedä mitä tarkoittaa mutta jos tämän toimii arktisella merialueella, niin varmaan se toimii myös itämerellä.

Russian naval vessels are to be equipped with a state of the art tracking system which will be able to receive data from space, a source from the Russian military told RIA Novosti Tuesday.

"The Russian Northern Fleet has successfully tested the first state of the art tracking system, which receives data from the Liana Track System on one of its ships. In the near future, this complex will be put into service in the Russian Navy," the source said.

The complex has been developed specifically for ships equipped with long-range rockets. It will also be used for land-based rocket systems, according to the source.

The Liana Track System consists of four electronic intelligence satellites that fly about a thousand kilometers, or 620 miles, above the surface of the Earth constantly scanning the land, air, and water. The Russian Navy started using the Liana Track System in 2009.
http://www.spacedaily.com/reports/Russian_Navy_to_Get_New_Space_Tracking_System_999.html
 
Ilmatorjuntafregatit pystyvät Tanskan tapauksessa hoitamaan tarpeen vaatiessa merkittävän osan kotimaan ilmapuolustuksesta. Maantieteestä johtuen Suomessa ei vastaava oikein onnistu - ellei laiteta fregatteja Saimaalle ja Päijänteelle. :)
Juu ja Tanskalla on perinteitä sotalaivoille. Meillä kirkkoveneille.
 
Tanskan merellinen intressi on lisäksi muistakin syistä kuin Grönlannin takia aivan toista luokkaa kuin Suomen.

Tanska on Jyllannin niemimaa poislukien saarten muodostama. Pelkästään Bornholm on maantieteellisesti etäällä Jyllannista. Valtio on Itämeren, Juutinrauman, Beltien, Kattegatin, Skagerrakin ja Pohjanmeren ympäröimä.

Maailman merenkulun toiseksi vaikutusvaltainen henkilö on (Lloyd'sin mukaan) tanskalaisvarustamo Maerskin pomo. Maersk on maailman suurin konttialusvarustamo. Se on liikevaihdolla ja henkilökuntamäärällä mitattuna, ei sen vähempää, kuin maailman suurin varustamo kaikista maailman varustamoista. Maerskin alukset pitävät maailmanennätyksiä hallussaan ainakin konttikapasiteetissa ja aluskoossa. TOP 6 maailman suurimpien konttilaivojen nykyisessä listassa ovat Maerskin ja sillä on lukuisia aiempia maailmanennätyksiä joita muut ja se itse on löynyt laudalta. Varustamo on niin suuri ja merkittävä, että sen toimilla on mm. merkitystä koko maailman tuotteiden hintatasoon.

Lisäksi vielä jo mainittu Grönlanti. Listaan pannaan vielä Färsaaret sekä kalastuselinkeino Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten alueilla. Tähän päälle tulee Grönlannin alueelta ja tai vesialueelta mahdollisesti löytyvät luonnonvarat sekä näiden strateginen sijainti Pohjois-Atlantilla.

Niinpä näiden tekijöiden valossa Tanskan laivasto ei enää olekaan kovin suuri vaan yllättävän pieni. Toisaalta mikään mahdollinen satsaus ei tee Tanskan laivastosta täysin riittävää kattamaan Tanskan merelliset intressit. Niinpä maa kuuluu sinne minne länsimaiden tuleekin kuulua eli natoon. Koska Tanskan intressi on koko maailmanlaajuinen niin myös Tanskan intressi on pitkälti yhteneväinen NATO:n intressien kanssa. Eli pitää maailman merenkulu eli kaupan ja kuljetusten suonet käytössä. Jos pankit ovat rahamaailman sydän niin merireitit ovat sen verisuonet. Internet lienee hermosto sitten. Tanskan puolustusratkaisu muutenkin vaikuttaa Tanskan puolustusvoimien voimavarojen allokointiin ja sitä kautta myös laivaston suhteelliseen osuuteen koko potista. Tanska on jo kauan sitten todennut valtiona olevan sellainen, että sitä ei modernissa sodankäynnissä tanskalaisten voimin edes voi puolustaa yksin. Maavoimat ovat köykäiset ja ilmavoimat siis vain 30 F-16 konetta. Tästä Tanskan erilaisesta tiestä on the Ulkopolitistissa hyviä artikkeleja. Eipä yllätys kuka on pääsihteerikään.

http://ulkopolitist.fi/2013/11/11/pohjoismainen-puolustusyhteistyo-tanskasta-katsoen/
http://ulkopolitist.fi/2013/11/13/tanskalainen-nato-konsensus/

Näiden tekijöiden valossa Tanskaa voi paremmin ymmärtää ja kun sen oivaltaa ymmärtää samalla kuinka näitä ei voi suoraan vertailla, mukana on omaakin intressiä. Tätä samaa ajattelua hyödyntämällä voi ajatella Itämeren olevan merkittävä Suomelle samankaltaisesti kuin maailmanlaajuisen merenkulun merkitys juuri Tanskalle. Tietysti sillä on valtava merkitys kaikille maille. Suomen pelikenttä on Itämeri ja erityispiirre Ahvenanmaa. Nyt pitää muistaa vielä sekin, että maailman merialueista juuri Itämeren merkitys on lisääntynyt niin merkittävästi, että jos ajattelee Suomen etua niin mielestäni meillä ei ole varaa olla poissaolevana Itämereltä. Mielestäni Suomen on hoidettava ensinnäkin oma tontti. Jo se edellyttää nykyiset kyvyt. Tämän lisäksi olisi kyettävä toimimaan pohjoisen Itämeren alueella yhteistoiminnassa Ruotsin ja muiden liittolaisten kanssa. Siis ideaalitilanteessa näin. Kun jarrut ovat halunnet, että kaikki yksin ja erikseen niin eihän tää oo käyny. Mut no hätä. En pilaa tätä postausta tällä narinalla tällä kertaa tän enempää.

Suomen Merivoimat ovat ihan erilaiset. Jo aluskoko ja syväydet kertovat mihin ne on suunniteltu. Neuvostoliiton maihinnousun estämiseen ohjustulen keinoin saariston suojista suorittamalla ohjustulen saturaatiohyökkäyksiä. Merivoimien doktriini perustuu neukkulan aikaiseen torjuntaan. Being said that, pitää samalla muistaa, että meriliikenteen suojaamisen (joka siis ei edelleenkään tarkoita vain "saattamista") korostus on aluskaluston elinkaareen nähden hyvin nuori muutos Merivoimien tehtävien painoarvossa. Koiraleuka voisi sanoa, että muutos oli salonkikelpoinen keino päästä kunniallisesti ita Tuulesta...

Laivaston aluskaluston suorituskyvyt koostuvat kahdesta pääsuorituskyvystä joista ensisijainen pääsuoristuskyky on ohjustuli ja toinen pääsuorituskyky on miinasodankäynti. Näin tämä on ollut Neuvostoliiton ajoilta saakka ja tehdyt valinnat eli uudisrakennukset ovat jatkaneet samaa linjaa. Ehkä pienoisin eri nyanssein, meriliikenteen suojaus ja kv-toiminta, mut ei nää suurta kuvaa muuta. Voisi sanoa, että merivoima on pysynyt jopa poikkeuksellisen samantyylisenä muiden maiden muuttaessa Suomea enemmän painotuksia. Samoin kuin ilmavoimat ovat ylläpitäneet samaa konemäärää muiden samalla vähentäessä niin ilmavoimien suhteellinen kyky on kasvanut Suomea vastaaviin maihin vertailtaessa. Ohjusvene, miinalaiva ja -lautta sekä miinanraivaajat ja -etsijät ovat kaikki pääsuorituskykyjen mukaisia aluksia. Miinanraivaajat ovat osa miinasodankäyntiä ja ne ovat myös osa meriliikenteen suojaamista. Ei maa-alueitakaan miinoiteta ilman, että on kyky purkaa miinoitukset. Samalla vihollisen miinoituksia voidaan purkaa ja jokainen tajuaa kuinka vendenalainen toiminta on kaikkien merivoimien kehityksen kohde joten myös Suomen on huolehdittava ja pidettävä operatiivisena tämä osaamisalue ja oltava mukana ettei pudota kokonaan kelkasta. Oma tontti pitää tuntea myös pinnan alta.

Esim. vaikka Hamina onkin melko uusi alusluokka se perustuu kuitenkin Raumoihin jotka taas perustuvat Hesareihin. Siten sen toiminta-ajatuksen ideologia on tavallaan Hesarin perillinen ja Hesarit ovat Neuvostoliiton ajoilta. Aluksia ei vain uusita kerralla kovin montaa joten nyt voi näyttää, että suunta olisi väärä. Nyt vaan oli miinanraivauksen vuoro ja valinnat tehtiin vuosia sitten. Linja ei ole ollut poukkoilevaa, Tuuli poislukien. Sikäli Tuuli ja vaikkapa TST-hekot olisivat olleet molemmat sinänsä hyviä ideoita. Toteutus ja/tai rahoitus kusi. Anakronistisesti tulkiten on helppoa olla jälkiviisas. Tietty yhteenkään hassiin ei olisi varaa...

Tähän nähden en oikein tajua tätä vallitsevaa konsensusta siitä, kuinka Merivoimien päätoimialue olisi Adeninlahti ja kv-tehtävät. Ainakin kalusto on kaikista puheista huolimatta Neukkulan ajan torjunta-doktriinin mukaista. Onneksi ei sentään sen aikaista. Uutta alusluokkaa ei ole vielä edes suunniteltu. Et sikäli huoli vaikuttaa ylimitoitetulta.

Nykyiset merivoimien kuljetusalukset ovat pitkälti rauhanajan käytännön toimintaa mahdollistavia aluksia joita voi hyödyntää taistelumielessä todella rajoitetusti. Kuljetuskapasiteettia saadaan ottoaluskalustolla niin paljon kuin tarvitaan. Lossit, väylänhoitoalukset, hinaajat, kalastusalukset, yhteisalukset, luotsikutterit, jäänmurtajat, öta alukset, kauppa-alukset, sukellusseurojen alukset ja miljoona busteria kattaa sen kuljetuskyvyn mitä Suomi tarvitsee niin saaristossa kuin avomerellä. Kuljetuskalustoa löytyy busterista ruotsinlaivaan. Miinanraivauksessa kalapaatit voivat käyttää hinattavaa kalustoa ja mahdollisesti muutkin soveltuvat alukset voisivat soveltua sukeltajien ja joidenkin vedenalaisten sensorien liikutteluun. Et laivaston koko laajenis huomattavasti näinkin omasta takaa ja sodanajankokoonpanoissa AUV ja ROV -kalustoa voidaan kuljettaa vaikka sillä busterilla kunhan on operoivaa henkilöstöä ja esim. Katanpäät pysyy salassa ja ehjinä toimien eräänlaisina hubeina joista toimintaa johdetaan.

NATO-maanakin Suomen olisi kuitenkin lähtökohtaisesti kyettävä puolustamaan itse oma aluettaan maalla, merellä ja ilmassa. Mielestäni Suomi ja Ruotsi eivät voi ottaa Baltian asennetta ja ulkoistaa jotakin kokonaan pois. Jo siksi, että NATO ei välttämättä kestä sitä ja vielä vähemmän Suomi ja Ruotsi kestää. Lisäksi puolustus hoidetaan melko räätälöidyllä kalustolla jollaista millään muulla valtioilla ei ole edes heittää meille. Lisäksi sotilasmerenkulku on ihan eri asia meikäläisessä saaristossa solttuväyliä pitkin kuin avomerellä. Ei sinne kukaan toinen osaa edes tulla ajelemaan, ne olis kivellä jos pitäis ihan oikeasti painaa +30 solmua alle 1,5m venereittiä huonommin merkittyä väylästöä pitkin. Suomalainen meriupseeri on tavallaan samalla oman aluksensa ja alueensa "luotsi" koska oma toiminta-alue tunnetaan niin hyvin. Ei pidä tuijottaa sokeasti vaan teknologiaa ja unohtaa kaikista tärkein eli ihminen. Aivot on edelleen aseena tärkeä jos ei tärkein.

Historia on myös ihan erilainen. Itse en lämpenee vapaamatkustukselle mutta muiden maiden mukaan varmaan joku "panttipataljoona" tulis. Oma merellinen tontti on pidettävä puhtaana. Muuhunhan nykyinen laivasto ei sovellukaan. Siten osana natoa en osaa nähdä kovin suurta painetta muuttaa Merivoimien kokoonpanoa. 2 miinalaivaa ja 8 rannikon ohjusvenettä ei kuitenkaan ole NATO:n mittakaavassa voima eikä mikään, muussa kuin torjunnassa rannikon välittömässä läheisyydessä. Siihen se onkin tarkoitettu. Miinalaivat voivat estää merenkulun miinoituksilla Saaristomerelle ja sen kautta Pohjnalahdella sekä sulkea Suomenlahden ja tietenkin omat rannikon sisääntuloväylät. Kulkukelpoiset väylät voidaan myös miinoitta niin, että itse osataan kulkea, mutta vihollinen ei.

Lisäksi on on vedenalaisia kuuntelulaitteita joilla voidaan kontrolloida omaa aluetta. Merivoimat ei ole vaan laivoista koostuva laivasto. Tämän lisäksi Suomella on kykyjä erikoisjoukkotoimintaan (Aarnio mm. tiettävästi pohjoimaiden ainoa navy-SEAL?). Suomella ja Ruotsilla on yhteinen harjoitteluhistoria ATU-kokoonpanossa ja Ruotsi valmistaa myös SEAL-carrier vehkeitä joita saataneen Suomeen tarvittaessa. Suomi-Ruotsi yhteistyö, jälleen.

NATO:n myötä tulisi ihan toiset jutut eli meriliikenteen suojaus nykyistä etäämmälle, Itämeren liittolaisten satamat ja tukeutumispaikat sekä liittolaisten aluevesillä kulkeminen kunkin valtion asevoimien turvaamana ja ohjaamana. Tilannekuva paranisi ja Venäjän alusten liikkeistä saatettaisiin olla nykyistä paljon paremmin selvillä. Jos ja kun RBS-15 Mk IV jonakin päivänä valmistuu ja siitä tulee puoliksikaan niin tykki vehje kuin Wiki ennustaa ja valmistaja povaa niin ilman muuta maalinosoitustiedon tarve tulee. Lisäksi Suomen voisi kuvitella antaman toimintaan koko Itämeren alueelle joitakin rajoitettuja resursseja. Tällöin voisi tulla kyseeseen esim. kahden avomerikelpoisen korvetin, max pikkufregatin, (poliittisista syistä kuitenkin aina korvetti) kokoluokkaa olevan aluksen tarve. Ei nuo kuitenkaan ratkaisevasti nykyisiä miinalaivoja isompia olisi. Osapuilleen n. 100m ei nyt niin paljoa isompi ole kuin 80 m. Ehkä joku uusi suurlujuusteräs tai muu innovaatio voisi tehdä teräsrungosta kevyemmän ja siten pitää syväyden aisoissa suhteessa kantavuuteen ja näin säilyttää Suomelle tärkeän saariston solttuväyläkelpoisuuden. Rautaruukin omistaa nykyään ruotsalainen SSAB joten ehkä tuolta voisi tulla aika kovaakin metallialan osaamista. Tai sit toinen tie eli Visbyn tyylinen komposiitti-alus. Edelleenkään ei pidä unohtaa nato-nosteessa Suomi-Ruotsi yhteistyötä. Ilma- ja merivoimien osalta tuossa olisi potentiaalia. Olen jo kauan sitten ennustanut profetian, ihan vittuillakseni, et Suomi ostaa 2 Visby-korvettia ja Ruotsi rakentaa lisää ja täyttää keskeneräisen aseistamisen. Tai sit ei. Mahdollisesti Suomi ottaa osaa yhdessä Ruotsin "the modular multi-function corvette of the futureen" eli (kai?) K40 korvettiin. Näitä suunnitelmia on jo tihkunut skenen sisälle:

http://www.defence-industries.com/news/id/4318
https://www.rusi.org/downloads/assets/Grenstad_0207_RDS.pdf

Modulaarinen, Suomi ehkä ostaa käytettyjä aluksia, Suomi-Ruotsi-yhteistyö, yhteinen alusluokka? 1+1, jne...

Et sikäli mun mielestä noi jeesuksen aikaiset jenkkifragatit voi tunkee sinne missä aurinko ei paista ja unohtaa nää karmeimmat merivoimadystopiat koska mikään ei mielestäni tue niitä. Muutamasta heitosta ei voi tulla totuus. Vaikkaan et ne merivoima-peliliikkeet joita pohjolassa tehdään ja nähdään tulevaisuudessa tuottaa ihan ennennäkemättömän modernia shittii... Ainoo vaan et projektit käyneet niin tyhjäkäynnillä. Ehkä ne nyt nopeutuu?
 
Viimeksi muokattu:
Suomen Merivoimat ovat ihan erilaiset. Jo aluskoko ja syväydet kertovat mihin ne on suunniteltu. Neuvostoliiton maihinnousun estämiseen ohjustulen keinoin saariston suojista suorittamalla ohjustulen saturaatiohyökkäyksiä. Merivoimien doktriini perustuu neukkulan aikaiseen torjuntaan. Being said that, pitää samalla muistaa, että meriliikenteen suojaamisen (joka siis ei edelleenkään tarkoita vain "saattamista") korostus on aluskaluston elinkaareen nähden hyvin nuori muutos Merivoimien tehtävien painoarvossa. Koiraleuka voisi sanoa, että muutos oli salonkikelpoinen keino päästä kunniallisesti ita Tuulesta...

Maihinnousun torjuntaan ITA Tuuli -konsepti olisi ollut huomattavasti perinteisiä ohjusveneitä parempi. Kun sitä maihinnousevaa laivastoa ei ole olemassa on sitä hyvin hankala torjua. Ellei sitten meitä oikeasti uhata lännestä.

Laivaston aluskaluston suorituskyvyt koostuvat kahdesta pääsuorituskyvystä joista ensisijainen pääsuoristuskyky on ohjustuli ja toinen pääsuorituskyky on miinasodankäynti. Näin tämä on ollut Neuvostoliiton ajoilta saakka ja tehdyt valinnat eli uudisrakennukset ovat jatkaneet samaa linjaa. Ehkä pienoisin eri nyanssein, meriliikenteen suojaus ja kv-toiminta, mut ei nää suurta kuvaa muuta. Voisi sanoa, että merivoima on pysynyt jopa poikkeuksellisen samantyylisenä muiden maiden muuttaessa Suomea enemmän painotuksia. Samoin kuin ilmavoimat ovat ylläpitäneet samaa konemäärää muiden samalla vähentäessä niin ilmavoimien suhteellinen kyky on kasvanut Suomea vastaaviin maihin vertailtaessa. Ohjusvene, miinalaiva ja -lautta sekä miinanraivaajat ja -etsijät ovat kaikki pääsuorituskykyjen mukaisia aluksia. Miinanraivaajat ovat osa miinasodankäyntiä ja ne ovat myös osa meriliikenteen suojaamista. Ei maa-alueitakaan miinoiteta ilman, että on kyky purkaa miinoitukset. Samalla vihollisen miinoituksia voidaan purkaa ja jokainen tajuaa kuinka vendenalainen toiminta on kaikkien merivoimien kehityksen kohde joten myös Suomen on huolehdittava ja pidettävä operatiivisena tämä osaamisalue ja oltava mukana ettei pudota kokonaan kelkasta. Oma tontti pitää tuntea myös pinnan alta.

Laivaston alusten suorituskyvyn osalta ohjustuli on hoidettavissa maista, haluttaessa myös ilmasta, miinoittaminen puolestaan ei uhkakuvan muutoksesta johtuen ole niin tarpeen kuin kylmän sodan kulta-aikoina. Miinoituskin olisi itse asiassa hoidettavissa haluttaessa pitkälti ilmasta.

NATO-Suomen tapauksessa lännen ylivoima merellä on absoluuttinen. Yksin Itämeren rantavaltioiden merivoimat ovat määrällisesti ja laadullisesti täysin ylivoimaisia Venäjän merivoimiin nähden. Maihinnousut, pieniä merikoukkauksia lukuun ottamatta, ovat täysin mahdottomia. Merikoukkausten torjuntaan taas tarvitaan rannikkojoukkoja, ei laivastoa.

NATO-maanakin Suomen olisi kuitenkin lähtökohtaisesti kyettävä puolustamaan itse oma aluettaan maalla, merellä ja ilmassa. Mielestäni Suomi ja Ruotsi eivät voi ottaa Baltian asennetta ja ulkoistaa jotakin kokonaan pois. Jo siksi, että NATO ei välttämättä kestä sitä ja vielä vähemmän Suomi ja Ruotsi kestää. Lisäksi puolustus hoidetaan melko räätälöidyllä kalustolla jollaista millään muulla valtioilla ei ole edes heittää meille. Lisäksi sotilasmerenkulku on ihan eri asia meikäläisessä saaristossa solttuväyliä pitkin kuin avomerellä. Ei sinne kukaan toinen osaa edes tulla ajelemaan, ne olis kivellä jos pitäis ihan oikeasti painaa +30 solmua alle 1,5m venereittiä huonommin merkittyä väylästöä pitkin. Suomalainen meriupseeri on tavallaan samalla oman aluksensa ja alueensa "luotsi" koska oma toiminta-alue tunnetaan niin hyvin. Ei pidä tuijottaa sokeasti vaan teknologiaa ja unohtaa kaikista tärkein eli ihminen. Aivot on edelleen aseena tärkeä jos ei tärkein.

NATO-maana Suomi olisi usein eri kalleimmin tavoin vapaamatkustaja. Suomella ei ole mm. avaruustiedustelukykyä tai ydinaseita, aew-koneita tai ilmatankkauskykyä jne. Suomi kykenee puolustamaan aluettaan ilman nykyisenkaltaista laivastoa. Ellei meitä sitten uhkaa Yhdysvallat. Venäjän itämeren laivasto ei ole Itämeren punalippulaivasto. Merenkulun turvaamiseen Suomi ei kykene nykyisellänsäkään itse mikäli Venäjä pääsisi toimimaan itsenäisesti Suomea vastaan.

Voitko kehitellä skenaarion, jossa NATO-maana Venäjän laivasto olisi Suomelle minkäänlainen uhka?

Lisäksi on on vedenalaisia kuuntelulaitteita joilla voidaan kontrolloida omaa aluetta. Merivoimat ei ole vaan laivoista koostuva laivasto. Tämän lisäksi Suomella on kykyjä erikoisjoukkotoimintaan (Aarnio mm. tiettävästi pohjoimaiden ainoa navy-SEAL?). Suomella ja Ruotsilla on yhteinen harjoitteluhistoria ATU-kokoonpanossa ja Ruotsi valmistaa myös SEAL-carrier vehkeitä joita saataneen Suomeen tarvittaessa. Suomi-Ruotsi yhteistyö, jälleen.

Laivaston tarve on jälleen olematon. Laivasto on kiva juttu, mutta NATO-Suomelle kallis ja tarpeeton. Jokainen laivastoon työnnetty euro maanpuolustuksen potista on poissa huomattavasti tarpeellisemmasta maa- ja ilmapuolustuksesta. Valitettavasti lopettamatta Merivoimia kokonaan itsenäisenä puolustushaarana pääsemme tuskin eroon laivastosta.
 
"Laivaston alusten suorituskyvyn osalta ohjustuli on hoidettavissa maista, haluttaessa myös ilmasta, miinoittaminen puolestaan ei uhkakuvan muutoksesta johtuen ole niin tarpeen kuin kylmän sodan kulta-aikoina. "

"Laivaston tarve on jälleen olematon. Laivasto on kiva juttu, mutta NATO-Suomelle kallis ja tarpeeton. Jokainen laivastoon työnnetty euro maanpuolustuksen potista on poissa huomattavasti tarpeellisemmasta maa- ja ilmapuolustuksesta. Valitettavasti lopettamatta Merivoimia kokonaan itsenäisenä puolustushaarana pääsemme tuskin eroon laivastosta".

Rohkenen olla kanssasi eri mieltä aiheesta ohjustuli maista/ilmasta ilman alusosastoja. Jos ajattelemme että vihulainen tulee pelkästään Kronstadista niin helppohan se on ennen Suursaarta ampua maista lavetilta upoksiin ohjuksella joka kantaa lahden toiselle rannalle? Ilmavoimilla on todennäköisesti sen verran reilusti tehtäviä että esimerkiksi laajemman alusosaston torjuminen vaatisi kohtuuttoman suuren panostuksen sen käytettävissä olevasta suorituskyvystä. Okei, mutta onhan meillä ne lavetit? Vihulainen siis voi huoletta odottaa että koska ohjuskantamamme on rajallinen, kaikki ohjuspuolustus voidaan lähtökohtaisesti suunnata kompassisuuntaan 000 eikä meidän ohjusase välttämättä olekaan enää niin suorituskykyinen. Nykyisellään kykenemme sentään ohjusveneiden ja -patteriston avulla saamaan tulijat tarvittaessa useammalta suunnalta tulevan samanaikaisen ohjusiskun alle.

Toinen olennainen seikka on tilannekuva. Jos me luotamme meritilannekuvamme pelkästään maasensoreihin, tarkoittaa se sitä että meillä pitää olla ulkoluodoilla helvetin korkeat kiinteät mastot sillä tutkahorisontti ei ole juurikaan olennaisesti optista horisonttia kauempana ja lämpökameralla sama homma. Tällöin Pienet Vihreät Miehet Tm voivat halvaannuttaa sammakkomiehen roolissaan meidän ennakkovaroituskyvyn melko pienin kustannuksin poksauttamalla meidän mastot nurin siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa samaan aikaan kun me ressut olemme vasta itkemässä PERK:ssä pakkolunastettujen pehmeiden saapassukkiemme perään. Lisäksi koska meritilannekuva tulee luonteeltaan olla 24/7/365, sen ylläpito lentävin sensorein on uskomattoman kallista.

Ja tämä kaikki oli sitä silmälläpitäen että tänne tullaan Kronstadista. Koko näytelmä meneekin ihan löpinäksi jos naapuri toteaakin että sen kannattaa aloittaa rynnistys Kaliningradista koska siellä suurempi toimintavapaus kuin valmiiksi pussissa olevasta Kronstadista. Tällöin meidän eteläisin piste onkin Utö ja hyvänä seurana sille on Jurmo. Jätetäänkö me oikeasti homma sen varaan että naapuri ei keksi pistää noista kaikkia korkeita rakenteita nurin? Eli vaikka periaatteessa voisimmekin asevaikutuksen kantaman puitteissa hoitaa maista, meidän tulenosoitus ja tilannekuva tarpeet vaativat liikkuvia alustoja, toisin sanoen laivastoyksiköitä varmistamaan tunnistus ja tulenosoitus senkin jälkeen kun meillä on ulkoluodot pahemmassa kunnossa kuin merimetsoparven jäljiltä naapurin ensimmäisen tervehdyksen jälkeen. Lisäksi ilman alusosastoja me käytännössä annamme viholliselle täyden vapauden sukellusveneellä tapahtuvaan miinoitukseen tai erikoisjoukkojen kuljetukseen.

Miinoituskyvystä ei tällaisella rannikolla ole varaa luopua, eikä Nato tuota asiaa muuta. Suomalainen miinaosaaminen on maailman mittakaavassa korkeatasoista ja siinä mielessä ainutlaatuista että näin rikkonaista ja kokonaan talvisin jääpeitteistä ei löydy muualta. Jo Viron rannikkokin on täysin erilainen piirteiltään. Tästä syystä Nato-Suomikin miinoittanee Saaristomerellä ja Suomenlahdella jatkossakin kotimaisin nuotein ja kapellimestarein. Vaikka maailma kuinka muuttuisi, saaristoisella merialueella ei merimiinaa kattavampaa ja kustannustehokkaampaa asetta ole. Sen viimeisin osoitus on Persianlahdelta kun Irakin laskemat/oletetusti laskemat merimiinat vei maailman vahvimmalta sotakoneelta, Yhdysvaltojen johtamalta koalitiolta halun tehdä maihinnousu avamaan toinen rintama kilpajuoksussa Bagdadiin.

Toki minua meritulenjohtajana imartelee olla niin kova jätkä että korvaan naamioverkon alla maatessani tulenosoitus ja tilannekuva kyvylläni kalliin sotalaivan mutta edes orastava narsismi ei riitä kääntämään itseäni tähän ajatustapaan. Ihan samalla tavalla kuin maalla, merellä tarvitaan myös asymmetristä taistelukykyä useammalta tasolta toisiaan tukien ja tästä syystä minusta näkemys alusten täydellisestä korvaamisesta maalta ja ilmasta on utopiaa edes tilanteessa jossa olisimme Nato-jäsen koska tuskin kukaan toinen jäsenvaltio haluaa kallista aluskalustoaan pyhittää täysin meidän sirpaleisen rannikkomme suojaukseen.
 
^sama, hyvät pointit tilannekuvasta ja merimiinoitusten tehosta

^^^^Jep, jep. Mut jos liitytään siihen natoon ensin?

Eli miinoittaminen voidaan Merivoimista ajaa alas, mutta voidaan hoitaa ilmasta käsin? Ihan oikein halvemmallakinko? Natoltako tämä lentomiinoitus sit tulee vai mistä? Vaikuttaa hyvin korkealentoiselta ja aikamoiselta lentävän kapasiteetin väärinkäytöltä. Miinlaiva on kuitenkin lopulta erittäin kustannustehokas laite.

Aluskaluston elinkaariodote on siinä 30 v tietämissä. Jos sitä edeltää n. 10 v suunnittelu ja funtsiminen niin ymmärräthän, että nykyiset poistuvat alusluokat ovat n. 30-40v vanhojen suunnitelmien hedelmää? Näin esim. mil Pohjanmaa. Tällöin tulisi käsittää nyt tehtävissä ratkaisuissa millainen Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on 30-40 v kuluttua. Tietenkin myös aiemminkin. Eli tietää, että esim. tuolloinkaan ei ole maihinnousukalustoa Itämerellä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä varustautuu sotilaallisesti. Aluskalusto on elimellisesti mobiilia. Mikään ei estä esim. Venäjää siirtämästä kalustoa Itämerelle. Ainakin Venäjälle oltiin toimittamassa (toivottavasti ei) niitä kuuluisia Mistraleja.

Mielestäni teet virheen, kun katsot mitä tulevaisuus liittoutumalla ja teknisen kehityksen myötä meille näyttää ehkä ja kenties joskus mahdollistavan ja tältä pohjalta arvostelet nykykalustoa mikä perustuu ratkaisuihin jotka on tehty 80 ja 90-luvuilla. Ikään kuin Suomi olisi jo naton jäsen. Tämä päälle vielä teet olettamaan, että Venäjän Itämeren laivastossa ei tapahtuisi kehitystä ollenkaan sekä siihen, että aluskalustoa ei voitaisi siirtää tai että Itämeren voimatasapaino ei muutu nykyisestä. Ohjusveneet voidaan varmasti poistaa rivistä joskus ja siirtää resurssit muuhun. Esim. sukellusvenenisiin, suto-koptereihin, torpedo-aseeseen, maista laukaistavat MTO:t maalittaviin tiedustelulennokkeihin, ilmasta ja maasta ammuttaviin torjuntaohjuksiin ja/tai korvetti/fregattiluokkaan. Aikansa kutakin, mutta toistaiseksi ohjusvene ei ole vielä vanhentunut konsepti. En pidä kovin järkevänä kurantin kaluston poistamista, siitähän täällä on ollutkin aika tavalla juttua. Ensin vaan pitäisi olla ne ilmasta ammuttavat ohjukset joita ei ole, lentomiinoittajat, joita ei ole, kauas kantavat ohjukset, joita ei ole, riittävästi koneita niitä ampumaan, joita ei ole ja olla natossa, jossa ei olla. Eikä näillä näkymin ihan heti edes päästä. Tämän lisäksi Suomi harvoin on ns. early adaptor puolustusmateriaalissa.

Miinoittamisen tarpeesta olen kyllä ihan eri mieltä. Suomella on hyvä olla kyky sulkea oman rannikon pääväylät, Pohjanlahti, Saaristomeri ja tarpeen vaatiessa myös Suomenlahti. Näin merenkulkuyhteydet Ruotsiin voidaan turvata suhteellisen pienin panostuksin ja pitää Pohjanlahti pinta-aluksista ja sukellusveneistä melko vapaana vesialueena sekä meille, että Ruotsille.

Voi hyvinkin käydä, että Haminat ovat viimeinen ohjusvene-luokka tuossa muodossaan. Tai sitten ei.

Yksinkertaisimmillaan esim. Venäjä pitää laivastoharjoitukset millä tahansa kalustolla ja tämä kalusto jää Itämerelle Venäjän sotasatamiin. Se on ihan laillista ja siihen ei ole kellään mitään sanottavaa. Kalustosiirtoja voidaan tehdä hyvin nopeasti minkä tahansa tekosyyn varjolla, esim. koulutuspurjehdus, tärkeän tapahtuman suojelu jne. Ihan saman tyyliin kuin joukkoja on esim. olympiakisojen nimissä koottu ja sitten niillä on suoritettu muutakin sen jälkeen. Maihinnousu on yksi asia. Se millä torjutaan maihinnousua on aika samaa millä torjutaan muuten vaan vihamielisissä aikeissa liikkuvaa pinta-alusvoimaa meikäläisillä voimavaroilla. Eli pidetään oma alue ja sen edusta alueena jolla ei voi vapaasti liikkua. Kirjoitin, että koko Suomen merellinen voima on aikoinaan mietittykin juuri pääosin tätä maihinnoususkenaariota vastaan ja että aluskaluston pitkistä elinkaarista johtuen muutoksiin ei ole vielä yksinkertaisesti ehditty vastaamaan. En suinkaan sanonut, että juuri tässä ja takavuosien tilanteessa se olisi ollut täydellisen optimaalinen ratkaisu. Kuitenkin erittäin hyvä, koska jos oltaisi apinoitu muita niin oltaisiin luultavasti kunnollinen iskukyky saatettu hyvinkin ajaa alas ja todellakin suunnattu resurssit sinne kv-tehtäviin. Mutta esim. Hamina-luokka oli todiste nimenoman kotivesien puolustamisesta. Mutta tässä tullaan aina aluskaluston pitkiin käyttövuosiin eli laivastoa ei niin ketterästi ja nopeasti muutella. Tämä olikin siis lähinnä suunnattu sitä argumenttia vastaan, että Merivoimat ikään kuin olisivat jo keskittyneet operoimaan vain kv-tehtävissä.

Samalla tavalla koko armeijaa voisi kritisoida. Pistetään intti pystyyn silloin kuin sitä tarvitaan. Jos tarvitaan. Jos Merivoimat ajettaisiin alas niin ei sitäkään hetkessä polkaista uudelleen käyntiin. Kuka osaa ennustaa tulevan? En minä ainakaan.

PS. raja on sisäministeriön alainen lafka joka on keskittynyt merellisiltä osiltaan lähes täysin rajavalvontaan, kadonneiden etsintään, veneilijöiden puhalluttamiseen&käsisammutinten pvm:n tarkastamisiin eli vesiliikennevalvontaan sekä tietty isommin vielä passitarkastuksiin, meripelastukseen, päästöjen valvontaan, ympäristöpäästöjen sakottamiseen ja tietty nyt myös öljyntorjuntaan. Ilman lakimuutoksia ja ministeriötason mulkkauksia noita ei kai ihan helposti edes muutella.
 
Eli miinoittaminen voidaan Merivoimista ajaa alas, mutta voidaan hoitaa ilmasta käsin? Ihan oikein halvemmallakinko? Natoltako tämä lentomiinoitus sit tulee vai mistä? Vaikuttaa hyvin korkealentoiselta ja aikamoiselta lentävän kapasiteetin väärinkäytöltä. Miinlaiva on kuitenkin lopulta erittäin kustannustehokas laite.

Quickstrike on ollut käytössä vuosikymmeniä.

http://www.minwara.org/Meetings/2011_05/Presentations/thurspdf/0800/Mining.pdf

Yhteen Hornetiin mahtuu 26 miinaa, mikäli pysytään keveimmissä versioissa mitkä itse asiassa riittäisivät useimmissa tapauksissa. Merimiinat ovat painavia lähinnä siksi, ettei massaa ja tilantarvetta ole ollut tarve optimoida. Jos halutaan raskaimpia miinoja, mahtuu kyytiin vain 6 kerrallaan, eli vaikkapa Hämeenmaan yhden täyden lastin korvaaminen vaatisi 5-20 lentosuoritetta. Toki miinoituksiin voisi käyttää myös kuljetuskoneita mikäli Hornetin suorituskykyä ei tarvittaisi. Mainittakoon että lentomiinoitus toimisi mainiosti myös hyökkäyksellisessä miinanlaskussa missä voitaisiin tarpeen vaatiessa hyödyntää myös stand-off mahdollisuutta.

Tämän lisäksi myös kuljetuskalusto, ottokalusto, rvl:n kalusto jne on tarpeen mukaan käytettävissä jos tilanne vaatii nimenomaisesti pinta-aluksesta tehtyä miinoitusta.

Editlisä: Mainittakoon että Hawk-kalustolle tässä olisi oiva tehtävä.

PS. raja on sisäministeriön alainen lafka joka on keskittynyt merellisiltä osiltaan lähes täysin rajavalvontaan, kadonneiden etsintään, veneilijöiden puhalluttamiseen&käsisammutinten pvm:n tarkastamisiin eli vesiliikennevalvontaan sekä tietty isommin vielä passitarkastuksiin, meripelastukseen, päästöjen valvontaan, ympäristöpäästöjen sakottamiseen ja tietty nyt myös öljyntorjuntaan. Ilman lakimuutoksia ja ministeriötason mulkkauksia noita ei kai ihan helposti edes muutella.

Lakimuutokset ovat mahdollisia haluttaessa, eivät kiveen hakattuja. Aivan samoin maaosiltaan rvl on erilainen lafka kuin vaikka 1980-luvulla.

Tilannetietoa merialueelta toki tarvitaan, mutta nähtävissä on tuskin tilannetta jossa pinta-alus olisi optimiväline tämän tuottamiseen Suomenlahdella, Saaristomerellä tai Pohjois-Itämerellä. Miehittämättömät sukellusveneet ja pinta-alukset voisivat toki olla ja nehän ovat kovassa kehitysvaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpa tähänkin ketjuun ajatusten herättämiseksi: Jos Suomi liittyisi Natoon, olisiko meillä enää mitään tarvetta Merivoimien laivastovoimille? Katanpää-luokka kannattaisi varmaankin säilyttää kun alukset ovat upouusia, vaikkapa Rajavartiostoon liitettyinä. Mutta mitä ihmettä miinalaivoilla ja ohjusveneillä enää tehtäisiin? Liittolaisten laivastovoimat ovat niin täydellisen ylivoimaiset.

Pidän kokonaan muiden avun varaan heittäytymistä aina erittäin huonoa ideana. Siinä on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa. Etenkin huomattava miinoituskyky on syytä säilyttää. Ohjusveneitä ilman voidaan hätätilassa elää, voitaisiin nytkin.
 
Pidän kokonaan muiden avun varaan heittäytymistä aina erittäin huonoa ideana. Siinä on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa. Etenkin huomattava miinoituskyky on syytä säilyttää. Ohjusveneitä ilman voidaan hätätilassa elää, voitaisiin nytkin.

Suomella on huomattava miinoituskyky Merivoimien kuljetuskalustossa, ottokalustossa, Horneteissa ja hyvin pienin vaivoin myös Casoissa ja Hawkeissa.
 
Aluskaluston elinkaariodote on siinä 30 v tietämissä. Jos sitä edeltää n. 10 v suunnittelu ja funtsiminen niin ymmärräthän, että nykyiset poistuvat alusluokat ovat n. 30-40v vanhojen suunnitelmien hedelmää? Näin esim. mil Pohjanmaa. Tällöin tulisi käsittää nyt tehtävissä ratkaisuissa millainen Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on 30-40 v kuluttua.

Ei vain Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne, pitäisi hahmottaa kuinka paljon Suomen kannattaa varautua olemaan sotilaallisesti läsnä merillä seuraavan puolen vuosisadan kuluessa. Sanoisin että rannikkomme maantiede, maailmankaupan virrat ja arktisten alueiden luonnonvarat eivät ainakaan täysin poista sotalaivaston ylläpidon tarvetta. Sinälläänhän Suomessa voitaisiin kyllä lakkauttaa itsenäiset puolustushaarat, sitähän jo Kanadassa kokeiltiinkin. Ja koska emme osaa ennakoida turvallisuuspoliittista tilannetta ja rahat ovat tiukoilla, kannattaisi ehkä lähinnä hankkia uudeksi alusluokaksi kohtuullisen kokoisia, miinoituskykyisiä ja hyvillä sensoreilla varustettuja monitoimialuksia, niillä kun hoidettaisiin Suomen asevoimien merikomponentin kuviteltavissa olevat päätehtävät edes jotenkin seuraavat vuosikymmenet.
 
Ei vain Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne. Pitäisi hahmottaa kuinka paljon Suomen kannattaa varautua olemaan sotilaallisesti läsnä merillä seuraavan puolen vuosisadan kuluessa. Sanoisin että rannikkomme maantiede, maailmankaupan virrat ja arktisten alueiden luonnonvarat eivät ainakaan täysin poista sotalaivaston ylläpidon tarvetta. Sinälläänhän Suomessa voitaisiin kyllä lakkauttaa itsenäiset puolustushaarat, sitähän jo Kanadassa kokeiltiinkin. Ja koska emme osaa ennakoida turvallisuuspoliittista tilannetta ja rahat ovat tiukoilla, kannattaisi ehkä lähinnä hankkia uudeksi alusluokaksi kohtuullisen kokoisia, miinoituskykyisiä ja hyvillä sensoreilla varustettuja monitoimialuksia, niillä kun hoidettaisiin Suomen asevoimien merikomponentin kuviteltavissa olevat päätehtävät edes jotenkin seuraavat vuosikymmenet.

Jos päätöksenä on säilyttää laivasto, tuo olisi varmasti optimiratkaisu. Alusten pitäisi lisäksi olla riittävän isoja jotta niitä voisi vuosikymmenien ajan modifioida. Stealth-ominaisuuksien maksimointi tulisi unohtaa, siinä pelissä mikää ei riitä.
 
Katselin youtubesta kahden uuden LCS prototyypilaivan dokkarin ja kyllähän tuo aika onnettomalta vaikutti senkin perusteella. Tuossa linkki mistä pitäisi aueta.

LCS-aluksista tuli niin hemmetin kalliita että eiköhän tuo konsepti alusten modulaarisesta (lue: lähes olemattomasta) aseistuksesta haudata ja ne tarvittavat vehkeet pultataan sinne kiinni pysyvästi.
 
Suomella on huomattava miinoituskyky Merivoimien kuljetuskalustossa, ottokalustossa, Horneteissa ja hyvin pienin vaivoin myös Casoissa ja Hawkeissa.
En ole kuullutkaan että hornetit voivat miinoittaa...?
 
Ilmapudotteiset miinat vaikuttavat offensiivisilta miinoitteilta joita Suomi tai nato sitten tekisi vihollisen vesille. Taktisesti voisi ollakin todella viisasta olla tuollainenkin kyky hallussa, mutta ihan eri tarkoitukseen nuo näyttävät olevan. Meikäläinen perinteinen konsti olisi tietää tarkasti missä omat miinat ovat ja näitähän olisi siis omalla vesialueella, ettei vihollinen pääse tänne tai alueen läpi muualle mutta itse voidaan kulkea miinoitteiden läpi tai ohi.

Erittäin kiinnostavaa kuitenkin ja ilman muuta Suomen tulee tutkia eri vaihtoehtoja, näin ihan varmasti jatkuvasti tehdään, varsinkin autonomisia laitteita eli miinan ja AUV:n ja/tai torpedon miinan hybridejä.

Kustannustehokkaana ja raivaamisen hankaloittava menetelmänä meillä on suosittu sekamiinoitetta jossa seassa mahdollisesti raivausesteitä. Sitä en tiedä kuinka miinoitus toimisi ottoaluksilla. Laivaston tornarilegendahan on laittaa miinakiskot ruotsinlaivan autokannelle. Miksei? Tekniikka on kuitenkin edistynyt ja luulisi siirrettävän miinoituksen johtokeskuksen olevan mahdollista duunata kohtuu pienin panostuskin. Siinä vaan, että tollasen integrointi puhtaasti kaupallisen varustamon vehkeisiin on ihan oma juttunsa eli tuskin onnistuu eli sen pitäisi olla melkein täysin autonominen.

Sit itsekin on vaikea uskoa noihin moduleihin ainakaan vielä. Kyl tossa empimistä on ja vaikeita päätöksiä materiaalikeskus joutuu päättämään.
 
Back
Top