Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Zyvex LRV-17 tai Piranha on ainakin valmistettu hiilikuitukomposiitista joka sisältää hiilinanoputkia. Väittävät että 8 kertaa vahvempaa ja 66% kevyempää kuin alumiini.
http://www.gizmag.com/zyvex-marine-lrv17/23381/
http://www.gizmag.com/zyvex-marine-lrv17/23381/
Rauma-lk modernisointi koski pääasiallisesti laivateknisia osia ja niidenkin osalta suurimmaksi osaksi työt olivat kunnostusluonteisia (runko, moottorit, propulsio). Suurimmat taistelutekniset muutokset olivat taistelunjohtojärjestelmä (päätteet, ohjelmistot), MASS-harhamaaliheittimet sekä kaikuluotain. Mitään 15-20 vuoden eliniän jatkoa ei näillä synny PV mainitsee että elinkaari ulottuu 2020-luvulle eli n. 10 lisävuotta.
Mikä on tuollaisen hiilikuitu-/komposiittirakenteen vauriomekanismi? Mikäli nanotekninen ihmerakenne räiskähtää sirpaleiksi jäistä aiheutuvan piste-, viiva- tai painekuorman ylittäessä rakenteen lujuuden, tulee rakenne mitoittaa huomattavasti kestävämmäksi kuin vastaaviin olosuhteisiin suunniteltu teräsrakenne, jolle hyväksytään pieni pysyvä muodonmuutos. Tällöin menetetään osa painoedusta, joskaan ei välttämättä kaikkea. Kuinka helposti hiilikuiturungon paikallinen vaurio on korjattavissa (vrt. teräksen polttoleikkaus ja hitsaaminen). Mikä on komposiittimateriaalin mekaaninen kulutuskestävyys?
MeriTJ
Ylipäällikkö
Mehän keskustelimme tuossa aiemmin kuidutetun puun ja komposiitin erosta miinanraivaajan rungossa, teräshän on ennen kaikkea on idioottivarmin korjattava ja sen jälkeen alumiini runkomateriaaleina. Kuidutettu puu aiheuttaa sen että puuosan hajottua joudutaan vaihtamaan useasti koko lauta, komposiittirungossa joudutaan tekemään melko laaja uudelleen laminointi myös. Oma kommenttini nanoteknologiaa hyödyntävästä komposiittirungosta lähinnä valaisi sen mahdollisuuksia verrattuna ehdotettuun vanhanaikaiseen puu/lasikuituyhdistelmään enkä missään nimessä pidä sitä "kaikessa maailman parhaana materiaalina". Perusmateriaaleihin verrattuna sen merkittävimmät heikkoudet on nimenomaan hinta ja tekemisen/korjaamisen vaativuus.
Rauman päivityksessähän ilmeisesti uudistettiin myös taistelunjohtojärjestelmän lisäksi myös koko komentosilta, tästä aiheutunut mielikuva että aluksen suorituskyky siltäkin osin parantunut. Esittämäni arvio 15-20 vuotta on keskimääräinen käyttöiänodotus tuon kokoiselle alukselle joka käy keski-iän rempassa. Muistaakseni ML Pohjanmaakin oli monta vuotta lisäajalla alkuperäisestä suunnitellusta käyttöiästään ennen kuin sitten vapautui tehtävistään loppujen lopuksi ja tästä syystä realistina olettaisin noidenkin toteutuvan käyttöiän olevan yli 10 vuotta ellei Suomesta löydy mittavaa öljyesiintymään tai muuta mistä tämä maa rikastuisi yllättäen. Jotenkin silti pidän outona ajatusta että Merivoimat laskisi aluksensa suorituskykyä päivityksessä mutta maailmassa on muutenkin pirun monta asiaa joita allekirjoittaneen monasti vaikea käsittää tai ymmärtää.
Mehän keskustelimme tuossa aiemmin kuidutetun puun ja komposiitin erosta miinanraivaajan rungossa, teräshän on ennen kaikkea on idioottivarmin korjattava ja sen jälkeen alumiini runkomateriaaleina. Kuidutettu puu aiheuttaa sen että puuosan hajottua joudutaan vaihtamaan useasti koko lauta, komposiittirungossa joudutaan tekemään melko laaja uudelleen laminointi myös. Oma kommenttini nanoteknologiaa hyödyntävästä komposiittirungosta lähinnä valaisi sen mahdollisuuksia verrattuna ehdotettuun vanhanaikaiseen puu/lasikuituyhdistelmään enkä missään nimessä pidä sitä "kaikessa maailman parhaana materiaalina". Perusmateriaaleihin verrattuna sen merkittävimmät heikkoudet on nimenomaan hinta ja tekemisen/korjaamisen vaativuus.
Rauman päivityksessähän ilmeisesti uudistettiin myös taistelunjohtojärjestelmän lisäksi myös koko komentosilta, tästä aiheutunut mielikuva että aluksen suorituskyky siltäkin osin parantunut. Esittämäni arvio 15-20 vuotta on keskimääräinen käyttöiänodotus tuon kokoiselle alukselle joka käy keski-iän rempassa. Muistaakseni ML Pohjanmaakin oli monta vuotta lisäajalla alkuperäisestä suunnitellusta käyttöiästään ennen kuin sitten vapautui tehtävistään loppujen lopuksi ja tästä syystä realistina olettaisin noidenkin toteutuvan käyttöiän olevan yli 10 vuotta ellei Suomesta löydy mittavaa öljyesiintymään tai muuta mistä tämä maa rikastuisi yllättäen. Jotenkin silti pidän outona ajatusta että Merivoimat laskisi aluksensa suorituskykyä päivityksessä mutta maailmassa on muutenkin pirun monta asiaa joita allekirjoittaneen monasti vaikea käsittää tai ymmärtää.
Suorituskyvyn alentumasta ei varmaan kannata puhua kuin tietyissä yksittäisissä osa-alueissa (ilmatorjunta), mutta tuo modernisaatio ei käsittänyt käytännössä mitään kovin merkittävää tai sellaista jota niihin ei olisi jo aikaisemminkin tehty (esim. päätteet ja ohjelmistot). Nuo kaikki löytyy PVn omista tiedotteista niistä pitää vain suodattaa kaikki se PR-paska.
Pohjanmaa on valmistunut 1979 ja poistui käytöstä 2013 tuleeko siitä 34 vuotta. Raumat valmistunut 1990-1992 eli 34 vuotta tulee täyteen 2024-2026. Uskoisin että Pohjanmaalla on tällä hetkellä enemmän tehokasta käyttöikää jäljellä kuin pienemmillä ja vähemmän perinteisimmillä ohjusveneillä 34 vuoden käytön jälkeen.
Hesareihin suunniteltiin rungon pidennystä. Kenties torpedot oli yksi vaihtoehto.
8 MTO ohjusta oli kyllä liikaa veneille.
Väitän edelleen, että modernisaatio olisi ollut järkevää. Ikävä kyllä juustohöylä lähti merivoimissa
juuri tästä perumisesta liikkeelle.
8 MTO ohjusta oli kyllä liikaa veneille.
Väitän edelleen, että modernisaatio olisi ollut järkevää. Ikävä kyllä juustohöylä lähti merivoimissa
juuri tästä perumisesta liikkeelle.
Raveni
Greatest Leader
Tässä merivoimien tulevaisuudesta puhutaan niin mietin että maavoimien taistelutapaa uudistetaan reagoivasta (passiivisesta) entistä enemmän aktiiviseen toimintaan kykeneväksi ja liikkuvammaksi. Ilmavoimien taktiikkaa on MLU2:n myötä muutettu myös aktiivisempaan suuntaan... Merivoimilla en ole vastaavaa vielä nähnyt. Tuulen oli tarkoitus sellainen olla mutta se kuopattiin... Eli merivoimien teho nojaa edelleen pitkälti passiiviseen vaikuttamiseen (miinoihin) Meritorjunta ohjukset on kuitenkin sidottu kriisiaikana käytännössä rannikoille ja maalle. Kukaan tuskin tulee ehdottamaan että ohjusveneitä käytettäisiin hyökkäyksellisesti. Merivoimille on tulossa hankintoja tulevaisuudessa ja kun lasketaan että maa- ja ilmavoimat tulee viemään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä leijonanosan rahoituksesta niin mitä merivoimille oikein jää? Sillä rahoituksella ei tulla kovin ihmeellisiä aluksia hankita... Joku monitoimialus ehkä saadaan kansalle myytyä jonka pääkäyttötarkoitus tulee olemaan kansainväliset tehtävät... Kotimaan puolustusta jossa kriisi aikana jossa vihollinen saattaa ampua takaisin, tuollaisella kompromissilla tuskin kovin kummoista tehoa saavutettaisiin suhteessa hintaan...
rukkaskikka
Majuri
Katanpää-luokan (Lerici-lk) runko ei ehkä loppujen lopuksi ole kovinkaan nano:
Ämpärimuoviset (polyeteeni) inkkarikanootit on jäykistetty vähän samaan tapaan:
Rannikkojääkärien uusi kuljetusveneprojekti edennyt koeajovaiheeseen.
http://www.marinealutech.com/about_...as_reached_the_sea_trial_test_status.263.news
3 ensimmäistä venettä toimitetaan vielä tänä vuonna ja loput 9 2015-2016.
http://www.marinealutech.com/about_...as_reached_the_sea_trial_test_status.263.news
3 ensimmäistä venettä toimitetaan vielä tänä vuonna ja loput 9 2015-2016.
Se eka proto oli sillä pienemmällä ohjaamolla. Tuolta linkin kuvista löytyy toi merivoimien versio.
Samses
Ylipäällikkö
Merellä ongelmana ovat juuri nuo ahtojäät, jotka Tups toi esille. Aiheuttavat usein monen metrin valleja.
Suomessa ei ahtojäistä, laivaväylistä ja etelän heikoista jäistä johtuen ole montaa jäätietä merellä, ja pohjoisessakin Hailuodon merijäätietä ei ole joinakin vuosina pystytty avaamaan lainkaan tai se on ollut käytössä vain muutaman viikon vuodesta.
Jäätien varaan ei voi kuljetuskykyä laskea.
crane
Ylipäällikkö
Oulujärvi ja perämeri on hieman eri asia ja hieman erilainen vesistö. On meilläpäinkin jääteitä, muttei niitä silti voi verrata meren yli menevään jäätiehen.
Merivoimien kehitysnäkymät tarkoittavat tulevaisuutta. Ja näkymät lienee jäättömiä ainakin täällä etelässä. Toista tietenkin Perämeren pohjukassa mutta tuskin vihollinen sieltä saakka koukkaa.