Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mielestäni on täysin kuolleena syntynyt ajatus tehdä ohjusveneiden tai tulevien korvettien kaltaisista etulinjan aluksista monitoimikompromisseja. Kriittistä suorituskykyä ei saa heikentää. Lisäksi tietyt ominaisuudet (esimerkiksi miinantorjunta-aluksen alhainen hydrodynaaminen heräte ja ohjusveneen/korvetin suorituskykyinen propulsiojärjestelmä) ovat täysin ristiriidassa keskenään.

Kyllä merivoimissa tarvitaan tuki- ja apualuksiakin. Miinantorjunta-alus vaikuttaa fiksulta hankinnalta toimintaympäristössä, jossa merimiina on tehokas ja todennäköisesti käytetyin ase molemmilla osapuolilla.

Tilanne vaan on kohta se että meillä ei ole muita kuin tuki-ja apualuksia eli Katanpää-luokka ja joku järkyttävän kokoinen koululaiva.
 
Tilanne vaan on kohta se että meillä ei ole muita kuin tuki-ja apualuksia eli Katanpää-luokka ja joku järkyttävän kokoinen koululaiva.

Onkohan nyt kuitenkaan näin...

On toki myönnettävä, että uusien taistelualusten hankkimiseen tulee nyt hieman pidempi tauko, koska nykyisillä määrärahoilla ei ole enää varaa uudistaa sekä hyökkäys- että miinapuolta samanaikaisesti kuten 90-luvun alussa tehtiin. Edellisesti alustoimituksesta (ohjusvene Pori) on kuitenkin "vain" kahdeksan vuotta ja uuden alusluokan (Monitoimialus 2020) suunnittelu on alkanut jo viime vuosikymmenen lopussa. 2020-luvullekaan ei ole loputtoman pitkä aika. En siis lähtisi ainakaan näin asiaa tarkemmin tuntematta maalailemaan piruja seinille, vaikkei Suomi rakennekaan Jenkkien tapaan jatkuvasti uusia sota-aluksia.
 
Mielenkiintoinen.

An SSN can be three to five times more expensive than a conventional submarine fitted with AIP. The price of one Los Angeles-class submarine is about $1 billion, a Virginia class $1.6 billion, and a Seawolf class about $2.1 billion. In contrast, the price of one Gotland-class AIP submarine is about $365 million, and one Type 212A about $500 million.

SSNs are expensive and cannot be easily replaced in the event of loss or severe damages. But SSKs have more than enough range, endurance, and speed to operate in a typical narrow sea. They are more maneuverable in shallow waters, and they are two to three times less expensive. Advanced SSKs are very difficult for enemy ASW sensors to detect.
http://www.usni.org/magazines/proceedings/2010-06/right-submarine-lurking-littorals

Vaikka yksikkö hinta on suurempi kuin f35sessa niin periaatteessa muutamalla miljardilla lainarahaa saataisiin pystyyn esim kolme sukellusvenettä ja aivan kokonaan uusi haara puolustusvoimille. Mutta samalla tulee mieleen että tilaanteen sattuessa mitä tekee länsinaapuri heidän omilla aluksillaan? Jotenkin en jaksa uskoa että he pysyvät aloillaan omalla puolella, varsinkin jos itänaapuri kurmottaa niin meitä kuin heitä.
 
Onkohan nyt kuitenkaan näin...

On toki myönnettävä, että uusien taistelualusten hankkimiseen tulee nyt hieman pidempi tauko, koska nykyisillä määrärahoilla ei ole enää varaa uudistaa sekä hyökkäys- että miinapuolta samanaikaisesti kuten 90-luvun alussa tehtiin. Edellisesti alustoimituksesta (ohjusvene Pori) on kuitenkin "vain" kahdeksan vuotta ja uuden alusluokan (Monitoimialus 2020) suunnittelu on alkanut jo viime vuosikymmenen lopussa. 2020-luvullekaan ei ole loputtoman pitkä aika. En siis lähtisi ainakaan näin asiaa tarkemmin tuntematta maalailemaan piruja seinille, vaikkei Suomi rakennekaan Jenkkien tapaan jatkuvasti uusia sota-aluksia.

Kannattaa tässä minusta pitää mielessä myös että Rauma luokan MLU (mid life update) on juuri saatu päätökseen ja alusluokalle käytännössä taas tuli modernisoituna 15-20vuotta lisää käyttöaikaa. Tuossahan MLU:ssahan ne modernisoitiin taas tämän päivän mittapuulle. Sotalaivahan on käytännössä vain järjestelmälavetti eikä tuollainen ohjusveneen runko ja peruskoneistot nyt ihan niin mahdottomasti 20 vuoden aikana tuotekehityskehitysevoluution johdosta kehity. Totta kuitenkin on se että alusprojektit on pitkiä ja suorituskykyä kehitetään koko ajan pala palalta niin olemassa olevien kuin piirrustuspöydällä olevan kaluston osalta.
 
Raivaajat olisi voitu rakentaa lasikuidulla pinnoitetusta puusta jenkkien Avenger-luokan tapaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Avenger-class_mine_countermeasures_ship#

Olisi ollut perinteet kunniassa.

80-luvulla ehkä olisi voinut löytyä vielä veistäjiä joilta olisi onnistunut tuollainen isompikin puualus. Nykyään ei enää, ainakaan Suomesta.
Puuvenetietäjät ovat tyrmänneet lasikuitupinnoituksen täysin, ja Nuoli-luokassahan sitä meillä kokeiltiin eikä toiminut.
 
Kannattaa tässä minusta pitää mielessä myös että Rauma luokan MLU (mid life update) on juuri saatu päätökseen ja alusluokalle käytännössä taas tuli modernisoituna 15-20vuotta lisää käyttöaikaa. Tuossahan MLU:ssahan ne modernisoitiin taas tämän päivän mittapuulle. Sotalaivahan on käytännössä vain järjestelmälavetti eikä tuollainen ohjusveneen runko ja peruskoneistot nyt ihan niin mahdottomasti 20 vuoden aikana tuotekehityskehitysevoluution johdosta kehity. Totta kuitenkin on se että alusprojektit on pitkiä ja suorituskykyä kehitetään koko ajan pala palalta niin olemassa olevien kuin piirrustuspöydällä olevan kaluston osalta.
Päivitys enemmänkin kotimaisen pientelakkateollisuuden tekohengittämistä kuin alusten iskukykyvyn parannus. Itseasiassa heikkeni, koska Mistral poistettiin.
Hesarien päivitys olisi aikanaan ollut paljon tätä Raumojen päivitystä järkevämpi. Yksi konemestari sanoi, että Hesarien koneet 10 vanhempia mutta paljon luotettavammat.
 
80-luvulla ehkä olisi voinut löytyä vielä veistäjiä joilta olisi onnistunut tuollainen isompikin puualus. Nykyään ei enää, ainakaan Suomesta.
Puuvenetietäjät ovat tyrmänneet lasikuitupinnoituksen täysin, ja Nuoli-luokassahan sitä meillä kokeiltiin eikä toiminut.

Joskus komposiittista purjeveneen palaa käsissä ihmetelleenä pakko todeta että puu+lasikuitu yhdistelmä on painoltaan sama kuin vertaisi puista Robin Hood ajan kilpeä ja modernia luotiliiviä. Komposiittirunko saadaan vahvemmaksi (nanoteknologialla jopa sietämään kevyissä jäissä kulkua, tosin äärimmäisen kallista) sekä ennen kaikkea kevyemmäksi ja rakenteet optimaalisemmiksi rakennusteknisesti. Tällä saadaan taas suurempi kantavuus, sisätilavuus ja hyötykuorma samankokoiseen runkoon = parempi lavetti järjestelmille.

Ei riitä oma kompetenssi vertailla Helsinki/Rauma MLU:n paremmuuksia. Helsinki lk tosin jo niin mennyttä aikaa että nykyhetkellä sillä ei enää merkitystä kun niitä meillä ei ole. Iskukyvystä oma näkemykseni on se että se on sensorien ja aseistuksen yhdistelmä joten paremmilla sensoreilla pienemmälläkin aseistuksella voi saavuttaa paremman suorituskyvyn. Tässä kohtaa en osaa sanoa tapahtuiko tässä missä(än) suhteessa noin kun Mistral poistui. Tätä voisi puntaroida joku paremmin asiaan perehtynyt. Ja se on totta että näissä näkyy aina julkishallinnon tukitoimet taustalla mitä milloinkin puuhataan.
 
Moinen temppu on jo tehty superjahtiin, taisi olla pari vuotta sitten tehty Hetairos jossa tuollainen rakenne oli ekaa kertaa tosielämässä. Linkkiä ei ole tähän laittaa, mutta siitä kirjoitteli aikanaan mm Yachting World, Boat International ja muut superjahdeista kirjoittelevat tunnustetut kansainväliset julkaisut.
 
Onko tästä jotain referenssiä, vai onko tämä taas näitä "nanoteknologialla kaikki on mahdollista"-juttuja?

On kun etsit hakusanoilla carbon nanotube armor.

With respect to their overall ballistic-protection performance, monolithic fiber-reinforced polymer-matrix composite
armors are generally classified into two main categories [2] :

(a) high-stiffness/high-hardness composite armors (typically based on carbon-fiber reinforcements), which are highly effective in deforming and/or fracturing the incoming projectile while having a very limited ability for absorbing the projectile’s kinetic energy;

and

(b) high-ductility/high-toughness advanced composites (typically based on glass, aramid or ultra-high molecular-weight poly-ethylene fibers) whose properties
are optimized with respect to maximizing the absorption of the projectile’s kinetic energy
http://myweb.clemson.edu/~gmica/Publications/Ref_149.pdf
 
Kohta tulee joku ehdottamaan että miksei sukellusveneitä voisi tehdä kolmedee-printterillä
Maallikon korvissa varmaan uskomatonta sekin että suomessa on tehty useampiakin yli 20m huviveneitä joissa kannella näkyvät kiiltävät rosteriosat eivät olekaan rosteria vaan teetetty painonsäästön vuoksi titaanista. Olen ollut kohta vuosikymmenen työssä jossa tällaisista asioista pääsee keskustelemaan erilaisten alusmaailman huippuosaajien kanssa ja siitä ei kerry valitettavasti linkkejä joilla todistella asioita harrastuskeskustelupalstalle.
 
Ruotsalaisilla oli mielenkiintoinen koevene, joka tehtiin vanerista jne. Jotain komposiittimateriaalejakin käytettiin, mutta nano-teknoa kaiketi jäätiin vielä kaipaamaan.
 
Sikäli kun kisapurjeveneistä puhutaan niin mikään mitä tehdään painonsäästön perusteella ei ole ollenkaan uskomatonta. Hetairos on kyllä jotakin aivan epätodellista löytyy googlella ihmeteltäväksi ja kieltämättä ihmettelemistä siinä riittää. En kyl ole ollenkaan vakuuttunut että vastaavalla konevoimalla tehdyllä rakenteella voi ajaa jäissä, no ehkä ihan syksyn riitteessä.

http://www.boatinternational.com/ya...ht-that-is-both-innovative-and-retrospective/

Olikohan se baikal HMS Smyge?
 
Juu, ei kunnon jäistä kyse vaan kevyissä riitteissä / jo murretussa raossa. Itse asiassa nuo ei ole olleet edes puhtaita kilpaveneitä vaan ihan mukavuusvarusteltuja mutta mahdollisimman nopeaksi tehtyjä regatta/cruising veneitä.
 
En muista kirveelläkään. SE oli männä vuosina muistaakseni Tekniikka ja Talous-lehdessä. Se oli mielenkiintoinen artikkeli kuvineen. Lopputulema TAISI olla se, ettei tuo vanerirakenne ollut tarpeeksi lujaa kestääkseen vuosikausien rynkytystä. Nano-teknologiasta odotetaan kaiketi ratkaisua puupohjaisille rakenteille ja niiden käytettävyydelle. Haettiinko sitten myös häiveeseen liittyviä etuja, saattoi olla. Heräte monessa mielessä lienee pienempi kuin metalliratkaisuissa. ? Merenkulun tekniikan kehittyminen tuskin on jämähtänyt paikoilleen, kyllä uusille ratkaisuille on sijansa.
 
Sikäli kun kisapurjeveneistä puhutaan niin mikään mitä tehdään painonsäästön perusteella ei ole ollenkaan uskomatonta. Hetairos on kyllä jotakin aivan epätodellista löytyy googlella ihmeteltäväksi ja kieltämättä ihmettelemistä siinä riittää. En kyl ole ollenkaan vakuuttunut että vastaavalla konevoimalla tehdyllä rakenteella voi ajaa jäissä, no ehkä ihan syksyn riitteessä.

http://www.boatinternational.com/ya...ht-that-is-both-innovative-and-retrospective/

Olikohan se baikal HMS Smyge?


Upea tuo Hetairos...olen itsekin peräänkuuluttanut retrospektiivisyyttä konesuunnittelussa.
 
Suhtaudun skeptisesti komposiittirakenteen ja jäissäkulun yhdistämiseen, mutta en välttämättä näe ongelmaa kyseisen materiaalin käytössä uuden taistelualuksen rakentamisessa. Tällöin toiminta vain rajoittuu avovesikaudelle. Jäissä kuljetaan joka tapauksessa hitaasti, joten modulaarisia asejärjestelmiä (esim. IT-ohjukset) voi tällöin sijoittaa myös muille aluksille (Louhi, miinalautat, siviilistä otetut jäissäkulkuun vahvistetut alukset), joilla voi operoida itsenäisesti tai jäänmurtajan perässä.
 
Back
Top