Merivoimien kehitysnäkymät

Persona (Kvarts) vaikuttaa jo vähän paremmalta. Koko lähempänä jenkkien vastaavia tosin ratakorkeus kasvanut. Pystyy lähettämään dataa maa-asemalle (ei tarkoita että tiedot käytettävissä sillä sekunnilla). Russianspaceweb kertoo että 2 olisi laukaistu ja molempien kanssa ollut ongelmia. Jos niillä nyt 1 tollanen on käytössä korkeintaan 2 niin ei se nyt kauhean huolestuttavaa ole ja edelleenkään sillä ei ohjusveneitä metsästetä.
 
Etenkin NL:n aikoina venäläisillä oli tapana pitää varastossa/tuotannossa isoa kasaa satelliitteja, joita sitten tarpeen vaatiessa laukaistiin aika lyhyelläkin varoitusajalla. Määrä korvasi laadun. Kuulemma myös Ukrainan sodan aikana pikalaukaistiin yksi vanhemman polven satelliitti. Venäjä on myös yrittänyt kompensoida tiedustelusatelliittien pientä määrää laittamalla niitä korkeammille kiertoradoille, jolloin ne näkevät isomman alueen kerralla, mutta erottelukyky kärsii. Esimerkiksi Araks 1 ja 2 olivat tällaisia.
Niin ja optiset satelliitit ei näe pilvien läpi :) tutkasatelliitit kuten LACROSSE näkee. Niilläkin saa aika hyviä kuvia:
cs5080d7f3.jpg


Mutta pitää muistaa että nekin ottavat vain tuokiokuvia: ne viilettävät matalalla kiertoradalla kovaa vauhtia eivätkä vietä montaa minuuttia tietyn alueen päällä. Lisäksi tiedonsiirtonopeus rajoittaa sitä paljonko kuvia voi lähettää, ei sinne kiertoradalle mitään valokaapelia mene - vaikka tiedonsiirtonopeuksia onkin saatu merkittävästi nostettua.

Neukkujen legendaarinen RORSAT oli suunniteltu nimenomaan reaaliaikaisen meritilannetutkakuvan hankkimiseen. Mutta se oli hyvin kallis ja epäluotettava setuppi. Eikä sekään 24/7 peittoon pystynyt.
 
Mites sitten tämäntyyppiset järjestelmät? Vaikka ei näilläkään varmaan mihinkään 24/7-sensoripeittoon päästä, niin tarjoavat kyllä uusia mahdollisuuksia meritilannekuvan ylläpitoon:

http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_MQ-4C_Triton

Edit: Valmistaja kylläkin mainostaa myös 24/7-sensoripeiton olevan mahdollinen, mikäli yksi UAV on 80 % toiminta-ajastaan tehtäväalueella, näihin tietoihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella...
 
Global Hawkin meriversio. Strateginen tiedustelulennokki, hinta vain n. 140$ milj. per kpl. Ehkä hiukan turhan jymy vehje Suomelle. Varmaan vois alottaa jollain hiukan edullisemmalla kun lähtökohta on ettei laivastolla oo kuin maalilennokkeja.

Tolla rahalla sais uuden korvetin tai esim. parikin Haminaa lisää kun pitäähän tohon kouluttaa, hankkii osia ja huoltosopimuksia jne. ja Haminat on jo suunniteltu.
 
Tups kirjoitti:
Sisussa ja Urhossa on hangaarit, mutta huhujen mukaan niissä on nykyään kuntosalit, koska helikopteritoiminta murtajilta on loppunut. Monitoimimurtajien hangaarit taas ovat käyttökelvottomia hekokenttäuudistuksen jälkeen (ja niissäkin on kuntosalit). Uudessa Liikenneviraston murtajassa ei ole helikopterikenttää/-kantta, vaan vinssausalusta, jolle voi laskeutua hätätilanteessa.

Jäänmurtajien käyttö tukikohtina on hyvä ajatus, mutta hekotoiminta loppuu merenkäynnin yltyessä. Toki saariston suojasta ja jäissä voi operoida.



Onko yhteenkään jäänmurtajaan rakennettu tykkilavetteja Voiman jälkeen? Sisussa ja Urhossa on toki huhun mukaan sähkötaulussa lähdöt tykeille (hyvinkin mahdollista, koska ruotsalaisissa sisaraluksissa oli tykkiaseistus), mutta tuskin Otsossa ja sitä uudemmissa murtajissa on mitään erityisvalmiuksia asejärjestelmille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, sanoinkin, että vanhoissa murtajissa oli optio aseistukselle olemassa. Tuo optio poistui Otson ja Kontion myötä. Faija nyt sattui aikanaan rakentamaan Urho-luokkaa ( ja itseekin olin kesätöissä Hietalahden telakalla niihin aikoihin ) ja sitä kautta tuo tieto mulla on. Siihen aikaan ruotsalaiset murtajat kuuluivat laiavstolle ja siksi ne olivat aseistettuja myös rauhan aikana ( ainakin Boforsin 40mm tykkejä niissä oli ). Suomalaiset murtajathan kuuluivat Merenkulkuhallituksen alaisuuteen ( nykyään Arctia Shipping ja sen sisaryritykset ), joten niissä ei ollut aseita rauhan aikana, mutta sodan sattuessa ne olisi aseistettu samaan tapaan kuin ruotsalaiset sisaraluksensa. Vaikka Kontio-luokalla ei ole suoranaista optiota aseistukselle, niin uskoisin, että yksinkertainen tykkiaseistus niihin voitaisiin asentaa. On sitten kokonaan eri asia, onko sellaisesta aseistuksesta enää mitään hyötyä tänä päivänä
 
yrjö kirjoitti:
Global Hawkin meriversio. Strateginen tiedustelulennokki, hinta vain n. 140$ milj. per kpl. Ehkä hiukan turhan jymy vehje Suomelle. Varmaan vois alottaa jollain hiukan edullisemmalla kun lähtökohta on ettei laivastolla oo kuin maalilennokkeja.

Tolla rahalla sais uuden korvetin tai esim. parikin Haminaa lisää kun pitäähän tohon kouluttaa, hankkii osia ja huoltosopimuksia jne. ja Haminat on jo suunniteltu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis en todellakaan tarkoittanut, että Suomi lähtisi tällaisia hankkimaan, vaan kun tässä nyt oli puhe näistä venäläissatelliiteista ja niiden käytöstä meritiedusteluun, niin halusin vaan tuoda esile seikan, että joskus tulevaisuudessa Venäjälläkin voi olla käytettävissään vastaavia järjestelmiä...

Edit. Tuossa vielä vähän lisäinfoa tosta systeemistä:

 
Viimeksi muokattu:
Niin, ne Urho-lk:n hekohangaarit eivät koskaan ole olleet varsinaisessa käytössään, mutta mikään ei estä ottamasta niitä sotatilanteessa siihen käyttöön. Kuntosalin purkaminen sieltä ei vie kovin pitlää aikaa...
 
Tups kirjoitti:
Toisaalta mahtuuko 70-luvulla suunniteltuun siviili-hekohangaariin nykyaikaista sotahekoa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Se onkin hyvä kysymys... tarkemmin kun miettii, niin tuskin mahtuu... Ainoa käyttötapa lienee "aputukikohta" täydennyksiä varten, joka tosin vaatii melko rauhallisen merenkäynnin....
 
Tässä video HEKO operoinnista vähän kovemmassa aallokossa. Tanskan Knud Rasmussen-luokka ja helikopterina Lynx.


Jonkintyyppinen koelento, mutta onnistuuhan tuo tositilanteessakin.
 
yrjö kirjoitti:
Liikuteltavan tykistöaseistuksen kantama ei millään riitä merelle ja koko konsepti on hyvin vanhentunut. Siitä on pääosin luovuttu syystäkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vastataanpa pätkittäin, alkaen tästä. Liikkuva rannikkotykistö ei suinkaan ole vanhentunut, sillä ei vain länsimaissa ole käyttöä. Ruotsi testasi ennen rannikkotykistön kuoppamista Pzh-2000:sta rt-käyttöön. Pzh-2000, Archer tms. toimisi rt-käytössä mainiosti. Kantamaa riittää 40km:n asti, ohjautuvilla ammuksilla huomattavasti pidemmälle. Italialaisella Oto-Melaralla on ip-ohjautuva merimaaliammus jonka kantama on 50km luokkaa eli Porkkalasta Suomenlahden poikki. Eiköhän se riitä ulottuvuudeksi.

Linnuntietä Virolahti-Helsinki-Hanko-Maarianhamina on noin 500km. Jos koko tuo matka pitäisi kattaa esim. 50km välein olevilla jaoksilla, eli jolloin peittoa olisi, kyse olisi vasta paristakymmenestä tykistä.

Ennen kaikkea liikkuva rt ei ole samalla tavalla haavoittuvainen GPS/Glonass aseistukselle, sillä voi tukea rannikkojoukkojen taistelua ja tilanteessa jossa merellinen uhka onkin pienempi samaa kalustoa voi käyttää maataistelujen tukemiseen.
 
Noi on kyllä hienoja tykkejä. Jos noita ostetaan kymmeniä rannikkopuolustukseen ni yli 100 milliä palaa välittömästi ja silti kantama on huonompi kuin merimaaliohjuksella joita on jo ja joihin on koulutetut joukot. Tota archeria kattelinkin joskus future weaponsista ja Oto-Melaran Vulcanoa youtubesta mut en mä noista tiiä paskaakaan. Ehkä liikkuva RT tekee paluun jossain vaiheessa, tykin ammuksia ei niin helposti enää torjuta. Tollasille olis käyttöä varmasti maavoimissa, mahtaisivatko lainata.

Tuli mieleen hyvin jukemainen out-of-box juttu: entä jos olis vesitiivis veden alle upotettava kapseli joka nousee pintaan silloin kun sillä ammutaan? Millaisen aseen tollaseen vois asentaa? Esim. ohjuksia. Tota ei kyl helposti siirreltäis. Esim. jossain Helsingin edustalla uppeluksissa oleva last line of Helsinki defence submersible missile platform vois toimia kun kaikki muu toivo näyttää menneen...
 
peelo kirjoitti:
Tässä video HEKO operoinnista vähän kovemmassa aallokossa. Tanskan Knud Rasmussen-luokka ja helikopterina Lynx.


Jonkintyyppinen koelento, mutta onnistuuhan tuo tositilanteessakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaanpa kyllä, että 99-prosentissa tapauksista noissa keliolosuhteissa ei harjoiteta helikopterilentotoimintaa, yksinkertaisesti riskitasot liian korkeita monessakin mielessä...

Testissä kopterilla oli varmaankin mahdollisuus laskeutua myös maalle merenkäynnin yltyessä liian kovaksi, mutta tositilanteessa tätä mahdollisuutta ei välttämättä ole...
 
yrjö kirjoitti:
Noi on kyllä hienoja tykkejä. Jos noita ostetaan kymmeniä rannikkopuolustukseen ni yli 100 milliä palaa välittömästi ja silti kantama on huonompi kuin merimaaliohjuksella joita on jo ja joihin on koulutetut joukot. Tota archeria kattelinkin joskus future weaponsista ja Oto-Melaran Vulcanoa youtubesta mut en mä noista tiiä paskaakaan. Ehkä liikkuva RT tekee paluun jossain vaiheessa, tykin ammuksia ei niin helposti enää torjuta. Tollasille olis käyttöä varmasti maavoimissa, mahtaisivatko lainata.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rannikkotykistöllä ja merimaaliohjuksilla on molemmilla roolinsa. Merimaaliohjuksella etuna on pidempi kantama sekä mahdollisuus käyttää puutteellistakin maalitietoa, esim. elektronisen tiedustelun tuottamaa paikkatietoa. Rannikkotykistöllä etuna on reagointinopeus ja hankalampi torjuttavuus.

Liikkuva RT ei tee paluuta Suomessa sillä Merivoimat on laivapuolustushaara aivan samoin kuin Ilmavoimat ovat hävittäjäpuolustushaara. SEllaista ihmettä että Merivoimat panostaisi laivojen sijaan maalle sijoitettavaan kalustoon ei näy sen kummemmin kuin Ilmavoimien panostusta ilmatorjuntaan hävittäjien sijaan.
 
yrjö kirjoitti:
. Miehittämättömät alukset, vedenalaiset ja lentävät härvelit ovat varmasti merivoimien hankintalistalla. Katanpäissä on jo operatiivista AUV-kalustoa. Joku camcopter ja lennokki voisi toimia. Rajakin voisi olla siviilipuolella tuollaisen hankkeen hyötyjä ja osallistuja. Kun tarkastelee vaikkapa Haminoissa veneen ja sen vehkeiden hintoja (vene n. 20€ milj., järjestelmät&aseet n. 54€ milj.) niin tuskin järjestelmiä halvalla saisi vaikka ne asentaisikin miehittämättömään alukseen. Tuosta niitä pelättyjä t&k- ja investointikuluja tulisi. Maalinosoituksessa ja tiedustelussa lentävä kalusto on uskoakseni suunta jo nopeudenkin takia. Tästä sentään Suomessa on jotain osaamista. Kun kalusto on liikuteltavaa niin se voidaan lähettää maista, veneestä ja laivalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lentävien härvelien ongelmana on, ettei yhtäkään Suomelle soveltuvaa lennokkia ole, minilennokkeja lukuun ottamtta, vielä markkinoilla. Meidän lennokkiemme pitäisi toimia erästä maailman parhaista ilmapuolustuksista vastaan. AUV:t ovat meritiedusteluun sopivampaa kamaa kaikkien merenpohjaan asetettavien kiinteiden sensorien ja magneetti-ilmaisimien jne. ohella. Miehittämättömään pinta-alukseen ei tarvitse asentaa 3D ilmavalvontatutkaa tai taistelunjohtojärjestelmää, näin muutaman mainitakseni. Lämpökamera + laseretäisyysmittari riittävät mainiosti.

Rauhan aikana merivalvontajärjestelmä tulee olla toiminnassa joka tapauksessa - myös Ahvenanmaalla. Se muodostaa rungon jota voi kriisiaikana täydentää ja korvata liikuteltavilla robottiyksiköillä. Perinteisillä meritj:lläkin on toki paikkansa -automatisoitujen järjestelmien asentajana ja huoltajina.

yrjö kirjoitti:
Miina on erityisen hyvä Suomelle koska tänne voi päästä meritse vain väylien kautta. Merimiinoja ei voi laskea maista joten tulevaisuudessakin näen miinalaivat keskeisenä osana Merivoimia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miinoilla on toki paikkansa ja miinakiskoja voi laittaa aluksiin melko helposti, mutta miinalaivojen rakentaminen haiskahtaa erikoisolosuhteille. Lentokone on paljon parempi, nopeampi ja halvempi miinanlaskija kuin tarkoitukseen rakennettu miinalaiva. Esimerkiksi Ilmavoimilla on jatkossa 24 Hawkia ilman SA-tehtävää. Vaikkapa CASA 295-kuljetuskone on puolestaan hinnaltaan 25mE tienoilla. Nämä pääsevät miinoittamaan kaikkalle merialueelle ennen kuin Hämeenmaa on päässyt Pansiosta Korppoon ohi. Horneteilla miinoitus onnistuu sellaisillekin alueelle mihin miinalaivoilla ei ole pääsyä. Lukuun ottamatta mahdollisia kohdealueelle itse kulkevia torpedomiinoja jotka voi laittaa liikkeelle vaikkapa saaristosatamasta.
 
fulcrum kirjoitti:
Venäläiset käyttävät vieläkin ainakin osin vanhanaikaisia filmisatelliitteja, jotka ottavat kuvia filmille joka sitten palautetaan erillisellä kapselilla. Satelliitissa on kai tyypillisesti 3 kapselia. Eli ei niitä ruveta ihan huvikseen räpsimään, se on kallista filmiä. Tosin heilläkin on jo digitaalisia satelliitteja käytössä. Heidän paras satelliittimallinsa nykyään taitaa olla Persona, joita on kiertoradalla yksi (1) kpl. Se on noin puolet jenkkisatelliittien koosta joten suorituskykykin jäänee jälkeen.
Jenkkien satelliitit ovat tehokkaampia, mutta todella kalliita. Jokainen satelliitti on kuin ampuisi taivaalle Hubble-teleskoopin. Jokainen ratamuutos vähentää polttoainetta jota on rajallinen määrä. Joten vaikka filmiä ei kulu niin kyllä niilläkin tarkoin mietitään mitä lähdetään kuvaamaan. Yleensä satelliitit eivät ota (tai edes pysty) ottamaan mitään kovin laajakulmaisia kuvia. Eli se että yksi satelliitti lentäisi Saaristomeren yli, ottaisi joka neliömetrin filmille ja siitä alettaisiin vertailemaan kuvaprosessoinnilla naamioituja sotalaivoja, on utopiaa, jopa jenkeille. Tietysti tuurilla voi aina jotain löytyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aluksen etsimiseen ei tarvita 30cm resoluutiota - noin kaksi metriä riittää. Siihen päästään vaikkapa ottamalla kamerakännykkä, ruuvaamalla siihen aurinkokenno, harrastelijateleskooppi ja soveltuva radiolähetin. Niin mikrosatelliitteja nykyään tehdään. Jos parin kymmenen vuoden päästä Venäjällä ei ole kykyä tähän ei Venäjä ole enää meille sotilaallinen uhka.

Tutkasatelliitit halventuvat myös koko ajan ja tämän päivän kaupallisesti saatavilla oleva tekniikka riittää aivan mainiosti alusmaalien seuraamiseen.

Olemalla osa liittoumaa tämä murhe toki poistuu sillä satelliitteja voi ammuskella alas ja häiritä monin muin tavoin...
 
StmSvejk kirjoitti:
Lentävien härvelien ongelmana on, ettei yhtäkään Suomelle soveltuvaa lennokkia ole, minilennokkeja lukuun ottamtta, vielä markkinoilla. Meidän lennokkiemme pitäisi toimia erästä maailman parhaista ilmapuolustuksista vastaan. AUV:t ovat meritiedusteluun sopivampaa kamaa kaikkien merenpohjaan asetettavien kiinteiden sensorien ja magneetti-ilmaisimien jne. ohella. Miehittämättömään pinta-alukseen ei tarvitse asentaa 3D ilmavalvontatutkaa tai taistelunjohtojärjestelmää, näin muutaman mainitakseni. Lämpökamera + laseretäisyysmittari riittävät mainiosti.

Rauhan aikana merivalvontajärjestelmä tulee olla toiminnassa joka tapauksessa - myös Ahvenanmaalla. Se muodostaa rungon jota voi kriisiaikana täydentää ja korvata liikuteltavilla robottiyksiköillä. Perinteisillä meritj:lläkin on toki paikkansa -automatisoitujen järjestelmien asentajana ja huoltajina.



Miinoilla on toki paikkansa ja miinakiskoja voi laittaa aluksiin melko helposti, mutta miinalaivojen rakentaminen haiskahtaa erikoisolosuhteille. Lentokone on paljon parempi, nopeampi ja halvempi miinanlaskija kuin tarkoitukseen rakennettu miinalaiva. Esimerkiksi Ilmavoimilla on jatkossa 24 Hawkia ilman SA-tehtävää. Vaikkapa CASA 295-kuljetuskone on puolestaan hinnaltaan 25mE tienoilla. Nämä pääsevät miinoittamaan kaikkalle merialueelle ennen kuin Hämeenmaa on päässyt Pansiosta Korppoon ohi. Horneteilla miinoitus onnistuu sellaisillekin alueelle mihin miinalaivoilla ei ole pääsyä. Lukuun ottamatta mahdollisia kohdealueelle itse kulkevia torpedomiinoja jotka voi laittaa liikkeelle vaikkapa saaristosatamasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vielä kun oltaisiin nähty Ilmavoimien, edes kerran, harjoittelevan tuota merimiinoittamista...

Sitä paitsi musta tuntuu, että kriisitilanteessa Ilmavoimilla on muutakin tehtävää kuin merimiinoittaminen...

Lisäksi meillä ei tietääkseni ole yhtäkään ilmapudotetteista merimiinaa olemassa...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top