Persona (Kvarts) vaikuttaa jo vähän paremmalta. Koko lähempänä jenkkien vastaavia tosin ratakorkeus kasvanut. Pystyy lähettämään dataa maa-asemalle (ei tarkoita että tiedot käytettävissä sillä sekunnilla). Russianspaceweb kertoo että 2 olisi laukaistu ja molempien kanssa ollut ongelmia. Jos niillä nyt 1 tollanen on käytössä korkeintaan 2 niin ei se nyt kauhean huolestuttavaa ole ja edelleenkään sillä ei ohjusveneitä metsästetä.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Etenkin NL:n aikoina venäläisillä oli tapana pitää varastossa/tuotannossa isoa kasaa satelliitteja, joita sitten tarpeen vaatiessa laukaistiin aika lyhyelläkin varoitusajalla. Määrä korvasi laadun. Kuulemma myös Ukrainan sodan aikana pikalaukaistiin yksi vanhemman polven satelliitti. Venäjä on myös yrittänyt kompensoida tiedustelusatelliittien pientä määrää laittamalla niitä korkeammille kiertoradoille, jolloin ne näkevät isomman alueen kerralla, mutta erottelukyky kärsii. Esimerkiksi Araks 1 ja 2 olivat tällaisia.
Niin ja optiset satelliitit ei näe pilvien läpi
tutkasatelliitit kuten LACROSSE näkee. Niilläkin saa aika hyviä kuvia:
Mutta pitää muistaa että nekin ottavat vain tuokiokuvia: ne viilettävät matalalla kiertoradalla kovaa vauhtia eivätkä vietä montaa minuuttia tietyn alueen päällä. Lisäksi tiedonsiirtonopeus rajoittaa sitä paljonko kuvia voi lähettää, ei sinne kiertoradalle mitään valokaapelia mene - vaikka tiedonsiirtonopeuksia onkin saatu merkittävästi nostettua.
Neukkujen legendaarinen RORSAT oli suunniteltu nimenomaan reaaliaikaisen meritilannetutkakuvan hankkimiseen. Mutta se oli hyvin kallis ja epäluotettava setuppi. Eikä sekään 24/7 peittoon pystynyt.
Niin ja optiset satelliitit ei näe pilvien läpi
tutkasatelliitit kuten LACROSSE näkee. Niilläkin saa aika hyviä kuvia:
Mutta pitää muistaa että nekin ottavat vain tuokiokuvia: ne viilettävät matalalla kiertoradalla kovaa vauhtia eivätkä vietä montaa minuuttia tietyn alueen päällä. Lisäksi tiedonsiirtonopeus rajoittaa sitä paljonko kuvia voi lähettää, ei sinne kiertoradalle mitään valokaapelia mene - vaikka tiedonsiirtonopeuksia onkin saatu merkittävästi nostettua.
Neukkujen legendaarinen RORSAT oli suunniteltu nimenomaan reaaliaikaisen meritilannetutkakuvan hankkimiseen. Mutta se oli hyvin kallis ja epäluotettava setuppi. Eikä sekään 24/7 peittoon pystynyt.
Mites sitten tämäntyyppiset järjestelmät? Vaikka ei näilläkään varmaan mihinkään 24/7-sensoripeittoon päästä, niin tarjoavat kyllä uusia mahdollisuuksia meritilannekuvan ylläpitoon:
http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_MQ-4C_Triton
Edit: Valmistaja kylläkin mainostaa myös 24/7-sensoripeiton olevan mahdollinen, mikäli yksi UAV on 80 % toiminta-ajastaan tehtäväalueella, näihin tietoihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella...
http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_MQ-4C_Triton
Edit: Valmistaja kylläkin mainostaa myös 24/7-sensoripeiton olevan mahdollinen, mikäli yksi UAV on 80 % toiminta-ajastaan tehtäväalueella, näihin tietoihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella...
yrjö
Ylipäällikkö
Global Hawkin meriversio. Strateginen tiedustelulennokki, hinta vain n. 140$ milj. per kpl. Ehkä hiukan turhan jymy vehje Suomelle. Varmaan vois alottaa jollain hiukan edullisemmalla kun lähtökohta on ettei laivastolla oo kuin maalilennokkeja.
Tolla rahalla sais uuden korvetin tai esim. parikin Haminaa lisää kun pitäähän tohon kouluttaa, hankkii osia ja huoltosopimuksia jne. ja Haminat on jo suunniteltu.
Tolla rahalla sais uuden korvetin tai esim. parikin Haminaa lisää kun pitäähän tohon kouluttaa, hankkii osia ja huoltosopimuksia jne. ja Haminat on jo suunniteltu.
Bodyguard
Kenraali
Niin, sanoinkin, että vanhoissa murtajissa oli optio aseistukselle olemassa. Tuo optio poistui Otson ja Kontion myötä. Faija nyt sattui aikanaan rakentamaan Urho-luokkaa ( ja itseekin olin kesätöissä Hietalahden telakalla niihin aikoihin ) ja sitä kautta tuo tieto mulla on. Siihen aikaan ruotsalaiset murtajat kuuluivat laiavstolle ja siksi ne olivat aseistettuja myös rauhan aikana ( ainakin Boforsin 40mm tykkejä niissä oli ). Suomalaiset murtajathan kuuluivat Merenkulkuhallituksen alaisuuteen ( nykyään Arctia Shipping ja sen sisaryritykset ), joten niissä ei ollut aseita rauhan aikana, mutta sodan sattuessa ne olisi aseistettu samaan tapaan kuin ruotsalaiset sisaraluksensa. Vaikka Kontio-luokalla ei ole suoranaista optiota aseistukselle, niin uskoisin, että yksinkertainen tykkiaseistus niihin voitaisiin asentaa. On sitten kokonaan eri asia, onko sellaisesta aseistuksesta enää mitään hyötyä tänä päivänä
Siis en todellakaan tarkoittanut, että Suomi lähtisi tällaisia hankkimaan, vaan kun tässä nyt oli puhe näistä venäläissatelliiteista ja niiden käytöstä meritiedusteluun, niin halusin vaan tuoda esile seikan, että joskus tulevaisuudessa Venäjälläkin voi olla käytettävissään vastaavia järjestelmiä...
Edit. Tuossa vielä vähän lisäinfoa tosta systeemistä:
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Se onkin hyvä kysymys... tarkemmin kun miettii, niin tuskin mahtuu... Ainoa käyttötapa lienee "aputukikohta" täydennyksiä varten, joka tosin vaatii melko rauhallisen merenkäynnin....
Vastataanpa pätkittäin, alkaen tästä. Liikkuva rannikkotykistö ei suinkaan ole vanhentunut, sillä ei vain länsimaissa ole käyttöä. Ruotsi testasi ennen rannikkotykistön kuoppamista Pzh-2000:sta rt-käyttöön. Pzh-2000, Archer tms. toimisi rt-käytössä mainiosti. Kantamaa riittää 40km:n asti, ohjautuvilla ammuksilla huomattavasti pidemmälle. Italialaisella Oto-Melaralla on ip-ohjautuva merimaaliammus jonka kantama on 50km luokkaa eli Porkkalasta Suomenlahden poikki. Eiköhän se riitä ulottuvuudeksi.
Linnuntietä Virolahti-Helsinki-Hanko-Maarianhamina on noin 500km. Jos koko tuo matka pitäisi kattaa esim. 50km välein olevilla jaoksilla, eli jolloin peittoa olisi, kyse olisi vasta paristakymmenestä tykistä.
Ennen kaikkea liikkuva rt ei ole samalla tavalla haavoittuvainen GPS/Glonass aseistukselle, sillä voi tukea rannikkojoukkojen taistelua ja tilanteessa jossa merellinen uhka onkin pienempi samaa kalustoa voi käyttää maataistelujen tukemiseen.
yrjö
Ylipäällikkö
Noi on kyllä hienoja tykkejä. Jos noita ostetaan kymmeniä rannikkopuolustukseen ni yli 100 milliä palaa välittömästi ja silti kantama on huonompi kuin merimaaliohjuksella joita on jo ja joihin on koulutetut joukot. Tota archeria kattelinkin joskus future weaponsista ja Oto-Melaran Vulcanoa youtubesta mut en mä noista tiiä paskaakaan. Ehkä liikkuva RT tekee paluun jossain vaiheessa, tykin ammuksia ei niin helposti enää torjuta. Tollasille olis käyttöä varmasti maavoimissa, mahtaisivatko lainata.
Tuli mieleen hyvin jukemainen out-of-box juttu: entä jos olis vesitiivis veden alle upotettava kapseli joka nousee pintaan silloin kun sillä ammutaan? Millaisen aseen tollaseen vois asentaa? Esim. ohjuksia. Tota ei kyl helposti siirreltäis. Esim. jossain Helsingin edustalla uppeluksissa oleva last line of Helsinki defence submersible missile platform vois toimia kun kaikki muu toivo näyttää menneen...
Tuli mieleen hyvin jukemainen out-of-box juttu: entä jos olis vesitiivis veden alle upotettava kapseli joka nousee pintaan silloin kun sillä ammutaan? Millaisen aseen tollaseen vois asentaa? Esim. ohjuksia. Tota ei kyl helposti siirreltäis. Esim. jossain Helsingin edustalla uppeluksissa oleva last line of Helsinki defence submersible missile platform vois toimia kun kaikki muu toivo näyttää menneen...
Veikkaanpa kyllä, että 99-prosentissa tapauksista noissa keliolosuhteissa ei harjoiteta helikopterilentotoimintaa, yksinkertaisesti riskitasot liian korkeita monessakin mielessä...
Testissä kopterilla oli varmaankin mahdollisuus laskeutua myös maalle merenkäynnin yltyessä liian kovaksi, mutta tositilanteessa tätä mahdollisuutta ei välttämättä ole...
Spikellä voi.
Tosi halpaa touhua.
ICBM:lläkin voi ampua varoituslaukauksia, eri asia kannattaako...
Rannikkotykistöllä ja merimaaliohjuksilla on molemmilla roolinsa. Merimaaliohjuksella etuna on pidempi kantama sekä mahdollisuus käyttää puutteellistakin maalitietoa, esim. elektronisen tiedustelun tuottamaa paikkatietoa. Rannikkotykistöllä etuna on reagointinopeus ja hankalampi torjuttavuus.
Liikkuva RT ei tee paluuta Suomessa sillä Merivoimat on laivapuolustushaara aivan samoin kuin Ilmavoimat ovat hävittäjäpuolustushaara. SEllaista ihmettä että Merivoimat panostaisi laivojen sijaan maalle sijoitettavaan kalustoon ei näy sen kummemmin kuin Ilmavoimien panostusta ilmatorjuntaan hävittäjien sijaan.
Lentävien härvelien ongelmana on, ettei yhtäkään Suomelle soveltuvaa lennokkia ole, minilennokkeja lukuun ottamtta, vielä markkinoilla. Meidän lennokkiemme pitäisi toimia erästä maailman parhaista ilmapuolustuksista vastaan. AUV:t ovat meritiedusteluun sopivampaa kamaa kaikkien merenpohjaan asetettavien kiinteiden sensorien ja magneetti-ilmaisimien jne. ohella. Miehittämättömään pinta-alukseen ei tarvitse asentaa 3D ilmavalvontatutkaa tai taistelunjohtojärjestelmää, näin muutaman mainitakseni. Lämpökamera + laseretäisyysmittari riittävät mainiosti.
Rauhan aikana merivalvontajärjestelmä tulee olla toiminnassa joka tapauksessa - myös Ahvenanmaalla. Se muodostaa rungon jota voi kriisiaikana täydentää ja korvata liikuteltavilla robottiyksiköillä. Perinteisillä meritj:lläkin on toki paikkansa -automatisoitujen järjestelmien asentajana ja huoltajina.
Miinoilla on toki paikkansa ja miinakiskoja voi laittaa aluksiin melko helposti, mutta miinalaivojen rakentaminen haiskahtaa erikoisolosuhteille. Lentokone on paljon parempi, nopeampi ja halvempi miinanlaskija kuin tarkoitukseen rakennettu miinalaiva. Esimerkiksi Ilmavoimilla on jatkossa 24 Hawkia ilman SA-tehtävää. Vaikkapa CASA 295-kuljetuskone on puolestaan hinnaltaan 25mE tienoilla. Nämä pääsevät miinoittamaan kaikkalle merialueelle ennen kuin Hämeenmaa on päässyt Pansiosta Korppoon ohi. Horneteilla miinoitus onnistuu sellaisillekin alueelle mihin miinalaivoilla ei ole pääsyä. Lukuun ottamatta mahdollisia kohdealueelle itse kulkevia torpedomiinoja jotka voi laittaa liikkeelle vaikkapa saaristosatamasta.
Aluksen etsimiseen ei tarvita 30cm resoluutiota - noin kaksi metriä riittää. Siihen päästään vaikkapa ottamalla kamerakännykkä, ruuvaamalla siihen aurinkokenno, harrastelijateleskooppi ja soveltuva radiolähetin. Niin mikrosatelliitteja nykyään tehdään. Jos parin kymmenen vuoden päästä Venäjällä ei ole kykyä tähän ei Venäjä ole enää meille sotilaallinen uhka.
Tutkasatelliitit halventuvat myös koko ajan ja tämän päivän kaupallisesti saatavilla oleva tekniikka riittää aivan mainiosti alusmaalien seuraamiseen.
Olemalla osa liittoumaa tämä murhe toki poistuu sillä satelliitteja voi ammuskella alas ja häiritä monin muin tavoin...
Vielä kun oltaisiin nähty Ilmavoimien, edes kerran, harjoittelevan tuota merimiinoittamista...
Sitä paitsi musta tuntuu, että kriisitilanteessa Ilmavoimilla on muutakin tehtävää kuin merimiinoittaminen...
Lisäksi meillä ei tietääkseni ole yhtäkään ilmapudotetteista merimiinaa olemassa...