Jeps. Ruotsissa prioriteetit vaihtuivat tuolloin kansainvälisiin tehtäviin eikä järjestelmää nähty niin tärkeäksi. Suomessa puolestaan päädyttiin varustelemaan laivoja koska laivat ovat kivoja. Miinajärjestelmien t&k sekä käyttökulut rauhan aikana ovat aika mitättömiä verrattuna aluksiin, mutta ne eivät tarjoa kovin mielenkiintoista urakiertoa.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Jeps. Ruotsissa prioriteetit vaihtuivat tuolloin kansainvälisiin tehtäviin eikä järjestelmää nähty niin tärkeäksi. Suomessa puolestaan päädyttiin varustelemaan laivoja koska laivat ovat kivoja. Miinajärjestelmien t&k sekä käyttökulut rauhan aikana ovat aika mitättömiä verrattuna aluksiin, mutta ne eivät tarjoa kovin mielenkiintoista urakiertoa.
Nimenomaisesti erityisolosuhteissamme (puolustuksellisuus, lyhyet etäisyydet) pintataistelualuksen käyttö pintatorjuntaan onkin aika kustannustehotonta. Maalta toimivat järjestelyt yhdessä miehittämättömien sensorien kanssa toimivat paremmin. Tykki voi olla isompi, mto:t voidaan keskittää kauempaa ja niiden koko ei aseta rajoituksia. Suomenlahti on kuitenkin leveimmillään hieman päälle 100km ja matkaa mantereelta Ruotsiin on Ahvenanmaan kohdalla 160km. Suomi ei ole valtameren rannalla.
Rautapommien pudotus on itse asiassa erittäin tarkkaa kun ei tarvitse huolehtia maalin etsinnästä eikä vihollistulituksesta - merimiinoituksessa kyse on juuri tästä. Haluttaessa miinoihin voi asentaa GPS-ohjauksen tai GPS-ohjatun jarruvarjon mikäli halutaan metritarkkuutta. Lentomiinat olivat luotettavaa teknologiaa jo toisessa maailmansodassa, tekniikka on parantunut eikä huonontunut. Kolme on Hawkille varovainen arvio. Kone pystyy kantamaan muutaman tonnien hyötykuormaa ja kauppatavarana olevien lentomiinojen paino lähtee 225kg:stä. Raskaimmatkin herätemiinat painavat Suomessa 1,5 tonnia (Stonefish) eli Hawkille mahtuu ainakin yksi.
Hornetiin puolestaan lentomiinoja mahtuukin sitten ripustinjärjestelyistä riippuen maksimissaan noin 26...
USA käyttää merimiinoitukseen niin ilmavoimien koneita kun merivoimien hävittäjälentokoneita, ja miksipä ei. Merimiinojen pudottaminen on erittäin yksinkertainen tehtävä jota jo toisen maailmansodan aikana käytettiin pommituslentojen harjoituksiin. Se ei vaadi koneelta erityisvarustusta tai koulutusta.
Kuljetuskoneita voi käyttää kuljetuksiin. Ristiriitaista jos Ilmavoimien koneet ovat täystyöllistettyjä mutta toisaalta vaikkapa kahdelle korvamerkitylle miinoittajakuljetuskoneelle ei löytyisi muita tehtäviä miinoitustehtävien loputtua esim. lennättäessä rannikkojoukkoja Ahvenanmaalle. Kahdella Casalla saisi melkoiset miinarivit aikaiseksi lyhyessä ajassa. Rauhan aikana niillä voisi lentää avustuskuljetuksia Ambomaahan jolloin Merivoimien kriha-sädekehä kasvaisi.
Kovasti vaan esim. Hämeenmaa -projektin aikana korostettiin miinalaivaominaisuuksia ja sivutoimisesti kuljetusaluskykyä, kuten taannoin linkitetyssä projektikuvauksessa lukee. Miinalaiva on myös sidottu aikakriittisessä harmaassa vaiheessa tuohon miinoitustehtäväään eikä se voi samaan aikaan hoitaa lipunnäyttöä, alusten saattamista tai Ahvenanmaan / Saaristomeren ilmapuolustusta.
Kuten sanoin, toki niitä kiskoja voi hitsailla alukseen kuin alukseen jos sikseen tulee.
[QUOTE="fulcrum, post: 154415, member: 158"Kyllä rt taitaa jäädä kakkosiksi pinta-aluksille kantamassa nykypäivänä, lisäksi alusmaaleissa on sellainen huono puoli että ne liikkuvat: maalinosoitus horisontin taakse voi olla tykistölle vaikeaa. Tietysti joissain erityistilanteissa taistelualukset saattavat joutua tulemaan lähellekin rannikkoa eikä tietenkään niilläkään aina välttämättä ole uusinta hottia käytössä (AK-130 maksimikantama 23 kilometriä). Kyllä liikkuva rannikkotykistö hyödyllistä toki on, ei siinä mitään, muttei se muita meripuolustuksen osa-alueita korvaa.[/QUOTE]
Ei toki, mutta meille ei ole tulossa tykistöaluksia joilla a) olisi 155mm tykki (127mm tykki olisi hyödyllinen mutta varmaankin kohde jossa säästetään) b) jolla voisi toimia Suomenlahdella c) jotka tarpeen vaatiessa voi siirtää vaikkapa Kymijoelle jos yleistilanne vaatii. Liikkuva rt kykenee tähän.
Rannikkotykistö on käyttänyt tulenjohtajia jo sata vuotta sitten, ei kyseessä ole hightech. Nykyaikainen teknologia, etenkin tutkatulenjohto, akustinen tulenjohto puhumattakaan miehittämättömistä aluksista ja sensoreista vaikka sillä huomaamattomalla kivellä tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Kyse on toki järjestelmästä joka toimii mto:n ohella, ei sitä korvaten.
Kantaman puolesta jo 130 TK:n kantama on 32km. 155mm kalustolla ulottuvuus kohoaa 40km:n, erikoisa-tarvikkeilla pidemmälle.
Viimeksi muokattu:
yrjö
Ylipäällikkö
Koska herätemiinasta tulee shokki-isku pohjasta niin raskaampi rakenne varmaan kärsii pahiten. Isku on niin kova, että laiva voi katketa. Ainakin useimmiten konventionaalinen potkuriakseli-pääkonelinjaus menee pieleen eli kone ns. hyppää pediltään ja laiva on toimintakyvytön.
Viimeksi muokattu:
yrjö
Ylipäällikkö
40 km on vajaat 20 mailia mikä on ihan hiton vähän. Turusta et oo edes puolivälissä jos esim. meet Utöseen.
Kuljetuskyky oli ennen, aivan erityisesti miinalautoille, olennainen osa koska niistä kaksi palveli alunperin maavoimissa, siis RT:ssä ja ne huolsivat linnakkeita käytännössä kuljetusaluksina. Kun linnakeverkko on on jaettu alas niin vastaavaa "ro-ro"-kuljetuskykyä ei tarvita noin paljoa.
Kuljetuskyky oli ennen, aivan erityisesti miinalautoille, olennainen osa koska niistä kaksi palveli alunperin maavoimissa, siis RT:ssä ja ne huolsivat linnakkeita käytännössä kuljetusaluksina. Kun linnakeverkko on on jaettu alas niin vastaavaa "ro-ro"-kuljetuskykyä ei tarvita noin paljoa.
Korppoosta Utöhön on 20nm. Vertailun vuoksi tällä hetkellä ohjusveneillä ei ole kykyä tykeillä pinta-ammuntaan 10km kauemmaksi.
Viimeksi muokattu:
Santahaminasta Viroon (enkä nyt puhu mistään saaresta siellä päässä) on Google Earthin mukaan hieman yli 60 kilsaa. Siitä vähennä Viron aluevedet ja se 40+ kilsaa on aika pitkä matka. Ja sitten voit miettiä, että mihin se kantama riittää, jos katsoo noita kantamia erikoisammuksille: http://en.wikipedia.org/wiki/G6_howitzer Tampellan -98 on yhtä pitkällä putkella, en tiedä panoskammion tilavuutta, mutta kai tuosta jotakin voi päätellä, että kuinka kauas noilla ammuksilla voisi yltää?
yrjö
Ylipäällikkö
Kyl sen kaikki tietää et Suomenlahti on kapea, mut ammutaan kai sodassa muussakin suunnassa kuin poikittaissuunnassa ja muuallakin kuin Suomenlahdella. Kaikki noi isot kantamat on erikoisammuksilla joita sitten käytettäisiin itsekulkevilla tykeillä jotta hommassa olisi itua. Tuollainen aseistus olisi tykistön osalta osapuilleen maailman parasta ja Suomen parasta uusimpien raketinheitinten jälkeen mitä Suomella olisi. Silti ei olisi mitään omaa ilmatorjuntaa ei yhtään sensoria tai muuta millä tietäisi mihin noilla ampuu. Toisin sanoen noista pitäisi luoda toimiva järjestelmä, missä tietty olisi todella paljon hyviäkin puolia kun kaikki ei ole samassa yksikössä, vähän kuin NASAMS.
Suomenlahden kattamiseen olis tietty toimiva, mut ampuma-asema pitää olla maantien päässä, mieluiten optimaalisessa paikassa ja pitää päästä lähelle veden äärelle ampumaan, tehokas kantama on kai edelleen eri asia kuin maksimi kantama. Sit olet saarella jumissa tollasella viiden miljoonan Archerilla jos silta pamautetaan paskaksi tai tie kun oot jossain niemennokassa mökkitien päässä.
Ne MTO-yksiöt kuorkin päällä on jo, edelleen. Niille on koulutettu miehistö, ajoneuvot, huoltoverkosto ja aseet ovat samoja kuin ohjusveneissä. Pienelle puolustushaaralle on mielekästä hallita aseiden kirjo. En kyl mitenkään kiistä hyviä puolia.
Suomenlahden kattamiseen olis tietty toimiva, mut ampuma-asema pitää olla maantien päässä, mieluiten optimaalisessa paikassa ja pitää päästä lähelle veden äärelle ampumaan, tehokas kantama on kai edelleen eri asia kuin maksimi kantama. Sit olet saarella jumissa tollasella viiden miljoonan Archerilla jos silta pamautetaan paskaksi tai tie kun oot jossain niemennokassa mökkitien päässä.
Ne MTO-yksiöt kuorkin päällä on jo, edelleen. Niille on koulutettu miehistö, ajoneuvot, huoltoverkosto ja aseet ovat samoja kuin ohjusveneissä. Pienelle puolustushaaralle on mielekästä hallita aseiden kirjo. En kyl mitenkään kiistä hyviä puolia.
IT on ongelma, mutta se pätee myös koko loppu armeijaankin, mutta oletan että asialle on tarkoitus joskus tehdäkin jotakin.
Mitä taas tulee noihin sensoreihin, niin eikös se sama järjestelmä käy mikä on RT:llä ollut tähänkin mennessä? Kunhan vain saavat sanan menemään hieman entistä kauemmas. Kuten sanoit, niin harvoin sodassa ammuttaisiin poikkisuunnassa, niin sehän vain auttaa. Sama vanha tulenjohto kertoo missä viholliset on, mutta nyt pidemmän kantaman tykeillä saadaan keskitettyä tuli laajemmalta alueelta. Ei kukaan sano, että niillä MTO:illakaan tarvitsisi ampua heti kun tulevat kantamalle, voi ihan yhtä hyvin ampua ne ohjukset vasta sitten, kun RT on avannut tulen.
Ja tykkien ei tarvitse olla itseliikkuvia, voi käyttää hinattaviakin, jos haluaa viedä ne vaikka saareen.
Joskus olen heittänyt ehdotuksen, että meidän lisäksi ainakin E-Korea, Taiwan ja Japani voisivat olla kiinnostuneita MLRS:n merimaaliammuksesta. Ja miksikäs ei, kun Kiina mesoaa heidän ballistisella tukialuksen tuhoajalla. Perusammus ei välttämättä olisi kovin hyvä, mutta maihin päässeitä vihollisia vastaan erittäin hyvä. Tai olikos ne värkkäämässä sellaista ammusta, joka kantaisi SDB:n tai pari? Ja olikos SDB:stä tulossa malli, joka osaa etsiä itse maaleja?
fulcrum
Greatest Leader
Jos meripuolustuksen ainoa skenaario olisi massiivisen valmistellun maihinnousun torjunta niin olisin varmaan samaa mieltä. Koska ei ole, niin en ole. Maalla oleva Brahmos-patteri ei voi saattaa, suojata, varmistaa, etsiä tai miinoittaa. Järjestelmän hajauttaminen myös tuo mukanaan potentiaalisia viestiongelmia. Kun tutka, ohjukset ja tykki ovat kaikki 100km päässä toisissaan niin siinä tulee aika monta failure pointtia mihin tilannetaju voi kaatua.
Muistaakseni Sveitsin Hawkien (Mk66) ripustimet on mitoitettu 500 (vai oliko 600) kilogrammalle, lisäksi Hawkin matala laskuteline rajoittaa kuljetettavan kuorman kokoa. Vanhemmat Mk50-Hawkit tuskin kuljettavat yhtään miinaa, tai korkeintaan yhden tosi pienen keskiripustimessa. Asia on irrelevantti koska ei Hawkeissa ole sellaista pommitus- tai navigointijärjestelmää joka pystyisi tuollaiseen tarkkuuteen, pilotteja ei ole koulutettu jne. Hornetit taas on niin täystyöllistetty että niille ei kyllä miinanlaskua enää viitsi antaa lisätehtäväksi.
Entäs sitten GPS-pudotus? Perinteisen kosketusmiinan kappalehinta lienee luokkaa 3000-5000 euroa. Ilmapudotteinen kosketusmiina rahi-metodilla kaksi kertaa kalliimpi. GPS-sarja lentopommille maksanee noin 30 000 euroa. Oletamme että tarvitsemme varastoon vähintään 2000 miinaa. Jo pelkät GPS-sarjat uusille miinoille maksaisivat todennäköisesti yhtä paljon kuin koko nykyinen merimiinavarastomme.
Ja sitten se pudotustarkkuus. Tuuli painaa laskuvarjomiinat minne sattuu, huolimatta GPS-ohjauksesta. Sitten kun sodan jälkeen joudumme raivaamaan omat miinamme pois, tai sodan aikana avaamaan uudestaan jonkun väylän kun operatiivinen kuva muuttuu, niin kumpi on helpompi, halvempi ja turvallisempi raivata? Ilmamiinasulku joka on pudotettu "jonnekin ton väylän alueelle" vai merimiinasulku jossa joka miinan sijainti on tiedossa metrin tarkkuudella?
Paitsi että ilmakuljetusmiinojen teho olisi huomattavasti huonompi koska niiden laskutarkkuus on huonompi, luotettavuus huonompi, sekamiinotteiden teko vaikeampaa ja miinojen koko rajattu: syvän veden herätemiinoja CASA voisi kuljettaa ehkä 3-5 kappaletta yhdellä lennolla. Sadan miinan sulku olisi aika sahausta.
Lentokonemiinoja käytetään liki poikkeuksetta hyökkäyksillisiin miinoitteisiin. Käydään tiputtamassa jonkun vihollisen käyttämän väylän tai satamaan eteen sulku ja naureskellaan rannalla kun laivat posahtelee. Sitten rauhan tultua kohdevaltio saa tapella niiden miinakenttien raivauksessa itse. Tuskin monikaan - jos mikään - maa tekee puolustuksellisia miinoitteita ilmasta käsin, ainakaan mainittavissa määrin.
Hämeenmaat suunniteltiin 25 vuotta sitten saatavilla olevilla teknisillä ratkaisuilla. Siltikin se oli jo alkujaan monikäyttöalus joka soveltui myös saattajaksi ja kuljetusalukseksi. Peruskorjauksessa se sitten muutettiin enempi "sotalaivamaiseksi", aseistusta ja merenkulkuominaisuuksia parannettiin. Keularamppi taidettiin poistaa, joskus mainittiin että miinakansikin pieneni mutta en ole varma.
Tietysti miinoitteita voi tehdä ihan ersatz-tyyliinkin sekalaisilla aluksilla, mutta jos miinoituskykyä tarvitaan niin tuntuisi hölmöltä olla suunnittelematta sitä joihinkin aluksiin jo valmiiksi. Se kutsutaanko tulosta vartiolaivaksi, fregatiksi vai miinalaivaksi ei ole relevanttia. Miinoituskyky ei kuitenkaan ole sellainen kiviriippa joka tuomitsisi aluksen suorituskyvyn mutasarjaan. 2. maailmansodan aikana hävittäjät suorittivat merkittävän osan Pohjanmeren miinoituksesta.
Pitkät kantamat eivät merimaaliammunnassa ole niin erinomainen juttu koska maalit liikkuvat. Mikä mahtaa olla kranaatin lentoaika 50 kilometriin, pari minuuttia? Jo 20 solmua kulkeva alus kulkee tässä ajassa 1200 metriä, lisäksi kranaattien hajonta äärietäisyyksillä kasvaa suhteessa suuremmaksi. 40 solmua kiitävään maihinnousuilmatyynyalukseen ei osu pitkän matkan tykistöllä varmaan oikein millään ellei ole laserohjattu tai muuten hakeutuva ammus (GPS-ohjaus ei luonnollisesti liikkuvaan maaliin auta yhtään mitään). Tietysti voidaan ampua sulkua ja toivoa parasta mutta kalliilla erikoisammuksilla lienee tuhlausta. Erikoisammuksia voi tietenkin hankkia jo olemassaolevaan tykistöön: 130-millisen putki on yhtä pitkä kuin uusimpien 155mm kanuunoiden ja kyllä sillekin erikoisammuksia saa, jos se siitä on kiinni.
76-millisellekin olisi jo saatavissa 20 kilometrin kantamaisia ammuksia, ja OTO-Melara on kehittämässä Vulcano-ammuksesta 76-millistä versiota. Sen kantama olisi peruskranaatilla 30 kilometriä, ja GPS-ohjatulla 40 kilometriä. Tietysti kranaatin paino jää jo aika pieneksi, mutta parempi kuin ei mitään.
Jos laitat 1000 kg:n merimiinat Hawkin siipiin, niin siivet repeävät lennettäessä, jos koneella edes päästään ilmaan moisessa lastissa...
Lisäksi miten huolehdit siitä, että miinat putoavat tarkasti oikeaan kohteeseen?
En ole oikeastaan huolissani siitä, että kuinka paljon ennakkoa tarvitaan, kun ne tärkeimmät maalit ovat yleensä luokkaa 100+ metriä pitkiä. Enemmän huolettaa, että miltä etäisyydeltä se ammuksen tulokulma on kylliksi loiva, jotta siihen laivan kylkeen saadaan osuma. Jos vihollinen päättää koettaa väistellä noita ammuksia, niin arvaisin että se on aika turhaa, koska ammunnalla on kuitenkin jonkin verran hajontaa ja väistely vain hidastaa matkantekoa. Mitä taas tulee noihin ilmatyynyaluksiin, niin voi olla, että niihin on vaikeampi osua, mutta jossakin vaiheessa niihinkin alkaisi osua ja tämä etäisyys on pitempi kantamaiselle tykille pitempi johtuen ammuksen matalammasta lentoradasta.
Mutta mikäpä firma valmistaa 130 millisen erikoisammuksia? Muistaakseni meidän piti hankkia ne nykyisetkin hyvin suolaiseen hintaan ja erikoistilauksena. 155 milliselle ne olisi valmiina ostettavissa.
fulcrum
Greatest Leader
Norinco tietääkseni ainakin, itse asiassa jossain välissähän oli tarkoitus hankkia rt:n tykkeihin kranaatit Kiinasta. En tiedä miksi se ei sitten toteutunut. Vanhojen tykkien kranaattimarkkinoilla on iso potentiaali, jota toki vähentää se että kylmän sodan jäljiltä jäi tolkuttomasti ammuksia ylijäämäisiksi, joten uusia ei välttämättä raaskita ostaa.
Hawkin hyötykuorma versiosta riippuen on 600-3000kg. Ilmasta laskettavien miinojen paino alkaa 225kg:sta. Hawkissa on takuuvarmasti riittävän hyvä pommitusjärjestelmä rautapommien tiputtamiseen (mitä miinat ovat), onhan kone alun perin tarkoitettu apuhävittäjäksi ja rynnäkkökoneeksi.
Failure pointteja on kuitenkin vähemmän kuin käytettäessä pintasota-aluksia jota Suomessa on tulevaisuudessa vain muutamia. Ei ohjusveneitäkään ole tarkoitettu toimimaan itsenäisesti, vaan osana verkostoa.
Etuna on suunnattoman paljon nopeampi ja joustavampi miinoitus. Jos aikaa on, toki aluksillakin voi kuuhastella koska ei kiskojen hitsaaminen sinänsä hankalaa ole. Sotaan valmistautuessa tuppaa vaan olemaan kiire ja kun elintärkeä meriliikenne jää saattamatta aluksen ollessa miinoittamassa ei tilanne ole optimi.
Mikä johtuu siitä että Irania ja Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta juuri mikään maa ei tee puolustuksellisia miinotteita. Suomella on tässä suhteessa erityisolosuhteet.
Kuten kirjoitin, ei kiskoissa sinänsä vikaa ole. Ne vain vievät strategisen iskuun valmistautuessa merivoimien pääsaattajat pois meriliikenteen suojaamisesta laskemaan miinoja. Ilmasta tapahtuva miinoitus on ripeämpi ja joustavampi ja mahdollistaa aluskannan käytön tarkoituksenmukaisesti.
Ampumalla alkuun hersyjä ja tytärammuksia osuminen helpottuu huomattavasti. Liikkuva rt ei korvaa merimaali- tai rannikko-ohjuksia vaan tukee niitä. Mitenkäs muuten ohjusveneellä torjutaan over-the-horizon maihinnousua jossa hekokuljetteinen joukko tekee aluksi maahanlaskun johonkin sisämaan tienristeykseen?
Niin no, mitä se hyödyttää jos saat 1-2 miinaa pudotettua yhdellä lentosuoritteella, jos 100 miinan miinoitteen laskemiseen tarvitaan 50-100 lentosuoritusta?
Luulisi, että vihollinenkin alkaa tuossa vaiheessa kiinnostua asiasta...
Pitääkö niitä sadan miinan miinoitteita tehdä tuolla tavalla? Eiköhän ideana olisi se, että vihollinen tietää, että yksi lentosuoritus ja jossakin lentokoneen lentomatkan sisällä on yksi tai kaksi herätemiinaa? Itseasiassa lennellään ihan muuten vain niillä koneilla meren yllä ja vihollisella on tosissaan ihmettelemistä.
Itseasiassa voisi tietyissä oloissa piruilla niinkin paljon, että tehdä Hornetilla "ystävyysvisiittejä" vaikka Puolaan tai eteläiseen Ruotsiin, jotka ovat periaatteessa vain tankkaus pysähdyksiä ennen paluulentoa. Varustus sellainen, että mukaan olisi ihan helposti mahtunut ainakin yksi isompi miina. Itseasiassa voisi jopa olla, että joskus nähtäisiin Hornet lähtevän tälläiselle lennolle jokin esine kyydissä, joka voisi olla miina, mutta paluumatkalla se olisi kadonnut. Jos joku oikein paljon painostaisi asiasta, niin siihen voisi vastata, että Hornet harjoitteli matkalla pommittamista.
Ja kaikki varmaan osaavat laajentaa tätä hämäystä...
Siis hyvähän tuo lentomiinoitus kyky olisi kaikinpuolin olla olemassa, mutta ei se kyllä millään muotoa korvaa perinteisiä miinalaivoja raskaiden suojamiinoitteiden laskemisessa kustannustehokkuudessa ja tarkkuudessa...
Kuten jo aiemmin todettu lentomiinoitus sopii parhaiten hyökkäyksellisiin ja yllättäviin miinoitusoperaatioihin kaukana kotivesistä, kun tarkoituksena on lähinnä tuottaa tappioita meriviholliselle.
Kokonaisia meriväyliä sulkevien puolustuksellisten miinoitteiden laskemiseen taas ei juuri miinalaivaa parempaa lavettia löydy. Tällaisilla miinoituksilla kun on päätarkoituksena kokonaan estää viholliselta tietyn meriväylän käyttäminen kaikissa olosuhteissa, eikä niinkään suoranaisesti tappioiden tuottaminen meriviholliselle. Tällöin tarvitaan erityisesti volyymia ja tarkkuutta miinoittamisessa, jotta väylälle ei jää aukkoja, joista vihollisalukset pääsisivät kulkemaan. Riittävä miinoittamisen volyymi ja erityyppiset miinat samassa miinoitteessa vaikeuttavat myös huomattavasti miinoitteen raivaamista.
Molempi parempi.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Ei olekaan, mutta juuri lyhyiden etäisyyksien vuoksi meillä pitää olla osana meripuolustusta myös korkean valmiuden yksiköitä jotka voivat toimia itsenäisesti oman aloitteensa pohjalta jos on pakko. Kronstadtista Helsinkiin on noin 270 kilometriä. Kuutisen tunnin purjehdus kohtuureipasta 25 solmun vauhtia. Nelisen tuntia ilmatyynyaluksilla. Hajautetut järjestelmät ovat toki monella tapaa kestäviä, mutta usein ne ei ole kovin nopeita reagoimaan. Joku komentokeskus posautetaan ohjuksella, tai Spetsnatzit leikkaavat valokaapelit, tai kenraali Raatikainen on nukkumassa eikä häntä saa herättää...äkkiä tulee se 3-5 tunnin informaatiokatkos systeemiin, ja sisämaassa olevat puolustusjärjestelmät ovat tilanteesta ihan kujalla.
No yhtä hyvin ne kuljetuskoneet on sitten pois elintärkeistä ilmakuljetuksista...saattoalusten olisi luultavasti kuitenkin oltava suojaamassa miinoitusyksiköitä, oli ne sitten lentokoneita tai laivoja. Asioita on joka tapauksessa tuollaisessa tilanteessa priorisoitava. Pääkaupunki on tärkeämpi kuin muutaman päivän ulkomaankauppa.
Lentomiinoitusta voi toki miettiä olemassaolevan kaluston (lähinnä varmaan Rajan koptereiden ja koneiden) suhteen. Parhaimmillaan ne olisivat sellaisessa pikamiinoituksessa mielellään aika matalaan veteen johon riittää pienempikin miina. Sen sijaan jotain syvän veden sulkuja ei kannata varmaan yrittää lentokoneella näperellä...lisäksi koneet olisivat luultavasti kauemmas havaittavissa esimerkiksi tutkakoneilla kuin miinalaiva. CASA ei tosiaan ole mikään stealth-kone.
Ammutaan ohjus luonnollisesti siihen maihinnousualukseen jos mahdollista! Jos satutaan kohdalle, voidaan tietysti yrittää myös ampua alas koptereita, ja jopa tulittaa joukkoja jos ne ovat lähellä rantaa. Toki 57-millinen on siinä aika kepoinen peli (vaikkei nyt täysin turha.) Asiaa, sivuten, Tässä muuten OTO-Melaran mainosvideo 76mm Vulcano-ammuksista. Kyllä sota on helppoa, eikä edes ruumiita tule...
Lisäksi ohjusvene voi myös tutkallaan avittaa ilmatorjunnan ja hävittäjien taistelua...Haminan tutkan kantamaksi on mainostettu 200 kilometriä, vaikka se matalalla lentävään kopteriin on toki lyhyempi.
Viimeksi muokattu: