Ei välttämättä jos tuo 900kg on skaalamallin paino kuivalla maalla. Aluksen koko suhteessa miinalaivaan viittaisi kuitenkin yli 2000 mutta enintään 2500 tonnin uppumaan.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Ei välttämättä jos tuo 900kg on skaalamallin paino kuivalla maalla. Aluksen koko suhteessa miinalaivaan viittaisi kuitenkin yli 2000 mutta enintään 2500 tonnin uppumaan.
Tuolla oli mainittu: "the scale factor for the mass (M) and displacement is the same as that for the volumes"
https://en.wikipedia.org/wiki/Similitude_of_ship_models
Tietysti sen puolesta täytyy olla varovainen, että kokonaisuuden painoa ei ole voitu tietää ennakkoon kun ei tiedetä kenen rihveleillä se aiotaan sisustaa. Pyöristys, arvio. Sinnepäin.
Rungosta ja muista rakenteista se paino tietysti tulee. Eikä tuo n. 3000tn mikään mahdoton uppouma ole edes nopeakulkuiselle alukselle tuossa kokoluokassa. Yllättävän iso se kyllä on.
Eipä varmaan ole tavanomaisissa aluksissa hirveästi merkitystä saako tykin putken suojaan jonkun katteen alle. Näissä aluksissa tutkaheräte on niin iso että ne kyllä havaitaan jossei max kantamalla niin melkein.VVisby on eri juttu, sen herätteet on viety minimiin ja varmaan tykin rakenne on osa tätä periaatetta.
@Merten sheriffi Mistä sä näitä tarinoita oikein keksit? Viimeisimpänä tykkiveneiden tykkien kierrätys.
@Merten sheriffi Mistä sä näitä tarinoita oikein keksit? Viimeisimpänä tykkiveneiden tykkien kierrätys.
Mainitseppa mistä muualta ne otettiin käyttöön? Käytettyinä asennettiin.
miinalaivoilta
Niin samaa tyyppiä nekin olivat. Saattaa olla niitäkin. Karjalan 40 on alkuperäinen 60 luvulta nyt museoituna. Modernimmat siirrettiin kaikki varikolle.
No riippuu varmaan siitä mitä mitataan. Tiedät varmasti Reynoldsin luvun ja ne pari muuta - fyysikkona varmaan osaat niitä käyttääkin toisin kuin minä. En todellakaan uskaltaisi mennä olettamaan että rungon massa voitaisiin skaalata suoraan pituus/pinta-ala/tilavuussäännön kautta. Enhän tiedä esimerkiksi miten jään vahvuus/lujuus noissa kokeissa skaalautuu oikeaan merijäähän verrattuna - ja se taas määrää miten tutkittavan rungon liikemomentin pitää skaalautua jotta tulokset olisivat käyttökelpoisia. Ainakaan sitä ei valmisteta täysikokoisista piirustuksista mittaan skaalattuna - puolen tuuman runkolevystähän tulisi silloin 0,08333... millimetriä. No on se sentään seitsemisen kerrosta alumiinifoliota...
Jotain kertoo kuitenkin se että tuossa implikoitiin kyseisen testikappaleen olevan nimenomaan jäissäkulkukokeisiin valmistettu. Yksi ja sama testikappale ei siis kelpaa kaikkiin kokeisiin mitä runkomallille halutaan tehdä.
@Merten sheriffi Hämeenmaa-luokalta (siis ennen modernisointia) vapautui käsittääkseni 4 kpl 40 mm tykkejä. Pohjanmaalta vapautui 2000-luvulla 1 kpl 40 mm tykkejä. Nuo nyt ainakin on ollut käytettävissä
Kerrostalo vielä mikä vikaa on 90-luvun alun 40 mm tykkää johon on vaihdettu vielä uusi kate
Kerrostalo vielä mikä vikaa on 90-luvun alun 40 mm tykkää johon on vaihdettu vielä uusi kate
Pieni verrattuna normi roroon
Juu ja USS Nimitziin
Sama 4 vapautui tykkiveneiltä.
Ne olivat kuitenkin vanhempaa mallia. Raumalla ja Hämeenmaalla on kotimaista mallimerkintää 40 70 89 LT kantavat Boforsit. Combinent Oy on tehnyt niille suojakuvut. Raumalla ja Katanpäällä näkyy tätä nykyä olevan samanalaiset kannellaan. Toki tuo kupu voi Katanpään osalta pitää sisällään jonkun vanhankin Boforsin mutta miksi ei olisi asennettu uusimpia vapaana olevia tykkejä?
Nhhk
Kenraali
Mukavaa keskustelua tullut tuosta laivan mallintamisesta, ainakin näin ihmiselle joka ei asiasta mitään tiedä.
Mutta nyt kertokaas maallikolle(maakravulle) voiko tuosta jäätestistä tehdä mitään laskelmia tulevan laivan koosta?. Koska ainakin mitä tälläinen amatööri yritti wikistä tavata niin juurikin jäätesteistä voisi.?
Eikö tuleviin 300milj korvettiin ole varaa ostaa uusia tykkejä esim 76mm? Paljon nuo 57 tai 76 oikein maksaa. Ei hitto, kyllä aika kokoelma tulee tuosta veneestä. Kai siihen ostetaan moottoritkin käytettynä jostain jos vaan halvalla saa. Jotenkin vaan tulee hieman pettynyt olo tietyissä asioissa. Mikä noiden tykkien ensijainen käyttötarkoitus on modernissa laivassa? Tuskin sillä naapurin vastaavan kokoista alusta upottaa. Onko lähinnä itsepuolustukseen tai it-torjuntaan? Tietenkin pienempiä veneitä/vihreitä miehiä tuolla myös kurittaa.
Nhhk
Kenraali
Veikkaisin että juurikin laivoissa on kaikkein järkevintä kierrättää tykkejä jos vertaa uusien hintaan, ja vanha tykki on vielä riittävän tehokas.
Muoks. ja tämä johtuu siitä että niiden uusien laivoihin käytettävien tykkien hinta on niin suuri verrattuna vastaaviin maallakäytettäviin
Suomella nuo tykit ovat varmaan ensisijaisesti it-aseita. Maajoukkojen tukemisesta korvettien tekemin tykistösyöksyin voi puhua mutta en nostaisi tuota kovin korkealle prioriteettilistalla. Tarvittaessa noilla voi tietysti ampua pintaankin. Parempi hommata rannikkojääkäreille tukiaseet niin ei tarvitse edes miettiä moisia. Kaiken kaikkiaan nuo kierrätykset vaikuttavat fiksuille. Uutta ja/tai käyttökelpoista kannattaakin kierrättää.
Juu en epäilekään etteikö käyttökelpoista kannata kierrättää. Eipä kai noille tykeille pidä antaa liikaa painoarvoa. Ohjuksillahan se vaikutus lähinnä tehdään.
Meillä oli käytössä II MS:n aikana suunniteltuja 40 mm Boforseja Matti Kurjessa ja pienemmissä aluksissa mutta sodanjälkeiset nykyaikaiset Boforsit ampuu pitkää patruunaa ja niiden mallimerkintä on L70. Ensimmäinen vuosimalli oli m58, jota hankittiin Nuo-
li -luokkaa varten. Tykissä oli kaksi lataajaa jotka mättivät 4 kpl:een patruunanippuja syöttölaitteeseen kuten sodan aikana. Tähän perusmalliin tuli joitakin muutoksia kaukokäyttöön ja syntyi alavariantti m66 jota on myös kuvattu B -muunnokseksi. Nämä tykit
asennettiin viimeiselle neljälle Nuoli -veneelle sekä Turunmaihin. Itse aseen vuosimalli on siis 1958. Tämä tykki löytyy Forum Marinumista tykkivene Karjalan kannelta
Pohjanmaalle hankittiin Boforsin uudempaa mallia 78, joita tuli kolme kpl vaikka laivaan tarvittiin ainoastaan kaksi. Nyt ylimääräistä ei jätetty varastoon kuten kahta 120 mm:n keulatykkiä edellisellä vuosikymmenellä vaan se asennettiin toiselle tykkiveneelle.
Tykissä oli edelleen avomallinen kaukalo, joka on tunnusomaista kaikille sotalaivojen vanhoille it-aseille II MS:sta lähtien. Kotimaassa sitten teetettiin näille kolmelle aseelle 80 -luvun puolivälissä kuvut, joista veli @Rannari linkkasi. Tunnusmerkki kartiomainen
muoto. Parannuksena entiseen oli tulinopeus 300 ls/min (aikaisemmin 240 ls). Nämä kolme asetta siirtyivät Katanpäille eli väite tykkiveneen tykin periytymisestä piti (puolittain) paikkansa.
Raumoille ja kahdelle miinalaivalle hankittiin tämä 40 70 89 -malli, kuten @Rannari jo kirjoitti. Merkittävin parannus on 100 ls lipas joka voitiin ladata kahdella eri patruunalajilla ja käyttää molempia vapaasti. Tulinopeus nousi nyt 330 ls/s. Aseessa kupu oli jo
tehtaan jäljiltä alaosa terästä ja yläosa komposiittia. Se on kooltaan suurempi ja suorakulmion muotoinen eli helppo tunnistaa.
Leaderwolf
Respected Leader
Mitenkähän kun Hämeenmaa luokassa on teräsrunko mutta muu on alumiiniseosta, onko korvetit ns.täyttä rautaa kölistä mastonjuureen? Se selittäisi suhteessa suurempaa painoa
