Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Merivoimien kehitysnäkymät

Viestiketju osiossa 'Muu sotilaskalusto' , aloittaja Museo, 15.04.2010.

  1. Huhta

    Huhta Ylipäällikkö ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    3,831
    Tykkäykset:
    3,866
    Pisteet:
    1,286
    Onkohan ohjusveneiden ja miinalaivojen samankaltaisuudesta mitään hyötyä tässä suhteessa? Haminassa ja Hämeenmaassa on samankaltaiset tykit, samat harhamaaliheittimet, sama tutka ja eo-sensori sekä (ainakin toistaiseksi) sama it-ohjus.

    Noista saisi aika kivan paketin: kaksi ohjusvenettä ja kaksi miinalaivaa. Kattavaa valvontakykyä ja tyydyttävää vaikutuskykyä? Miinalaivat ovat tietysti aika loppu joskus 202X, kun Suomi niistä luopuu, mutta elinkaarta voidaan venyttää käyttämällä aluksia vuorotellen. Pohjanmaatakin matkustettiin katsomaan aina Kroatiasta asti, ja se oli sentään 34-vuotias eläköityessään. Hämeenmaa-luokka lienee muutaman vuoden nuorempi eläköityessään, ja niitä voidaan myydä kaksi kappaletta.
     
    Rannari tykkäsi tästä.
  2. Huhta

    Huhta Ylipäällikkö ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    3,831
    Tykkäykset:
    3,866
    Pisteet:
    1,286
    LV2020:n kokoonpano lyötäneen lukkoon ennen HX:n valintaa. Näin ollen suurimmat synergiaedut saattavat löytyä sattumalta täsmäävästä yhteisestä pintatorjuntaohjuksesta, jos satutaan valitsemaan Rafale ja Exocet tai F-35 ja LRASM (tai NSM).

    Vastakauppojen osalta kehotan lukemaan esiselvityksen tarkemmin. EU-lainsäädäntö ei mahdollista vastakauppoja totutussa mittakaavassa. Sen sijaan en pidä täysin mahdottomana, että Laivue 2020:stä tulisi muutoin vientituote. Parhaita vientiasiakkaita ovat luonnollisesti muut Itämeren alueen rantavaltiot, etenkin ne joilla ei ole varaa kuin yhden-kahden aluksen hankintaan, jolloin oman alusluokan suunnittelu ei välttämättä ole järkevää.
     
  3. Mainos



  4. Leaderwolf

    Leaderwolf Kapteeni Lahjoittaja

    Liittynyt:
    16.02.2016
    Viestejä:
    693
    Tykkäykset:
    1,090
    Pisteet:
    76
    Ei voi olla tulematta Puola mieleen tuosta. Niillä on meneillään suuria hankintoja joka aselajissa, mutta ovat onnistuneet merivoimien projektit möhlimään kerta toisensa jälkeen, joten ehkä 2020 korvetti olisi heille passeli ostos.

    Edit. Mietiskelin tässä päiväpaskalla istuessani että jos Puola hommaisi kaksi omaa, niin 6 korvettia ja kaksi erittäin hiljaista itämerisuklaria(A26) lisää läntisille voimille. Jos senkin jälkeen Venäjä yhä pystyisi ottamaan Itämeren hallintaansa, olisi se suoritus joka jäisi merisodankäynnin historiaan. Olkoonkin että vaatisi maalta ja ilmasta laukaistavaa tulitukea Itämeren laivastolle, joka muuten olisi ottavana osapuolena nykyisilläkin voimasuhteilla.
     
    Viimeksi muokattu: 14.03.2017
    TBman tykkäsi tästä.
  5. Spitfire

    Spitfire Kersantti

    Liittynyt:
    10.04.2010
    Viestejä:
    130
    Tykkäykset:
    195
    Pisteet:
    16
    Ja Espanja ja Kreikka. Espanjallakin oli vielä muutama vuosi sitten lentotukialus, mutta luopuivat säästösyistä. Nykyään heillä on yksi amphibio-alus joka toimii myös lentotukialuksena. Ja Italialla on kaksi lentotukialusta joista toista ollaan korvaamassa lähitulevaisuudessa uudella helikopteritukialuksella.
     
  6. Falangi

    Falangi Kapteeni

    Liittynyt:
    02.10.2016
    Viestejä:
    964
    Tykkäykset:
    1,712
    Pisteet:
    76
    Joka tapauksessa useammalla (NATO-)maalla on Saksaa enemmän toimintaa Välimerellä. Otin vain sen Italian laivaston esimerkkinä, mm. koska se on miehistöltäänkin aika kiitettävän kokoinen - yli 30,000 miestä aktiivipalveluksessa, mikä lähenee jo Royal Navyn lukuja.
     
    Spitfire tykkäsi tästä.
  7. Lurker

    Lurker Kersantti

    Liittynyt:
    08.05.2015
    Viestejä:
    296
    Tykkäykset:
    587
    Pisteet:
    16
    Itämeren laivasto on jo nyt alivoimainen jos vastassa on koko läntinen voima alueella. Laivaston merkittävin tukeutumisalue on tykistön kantaman etäisyydellä vihollisesta. Se on täysin alivoimainen ilmassa ja maalla eikä tilanne merelläkään ole mitenkään vahva. Onneksi Itämeren laivaston kannalta alueella on kaksi maata jotka ovat sen verran tyhmiä etteivät tajua liittyä tähän läntiseen voimaan, ja niille Itämeren laivasto onkin varteenotettava uhka. Varsinkin toiselle niistä joka on pussin perällä...
     
    Merten sheriffi ja Hanski tykkäsivät tästä.
  8. scip10

    scip10 Eversti

    Liittynyt:
    23.07.2012
    Viestejä:
    1,652
    Tykkäykset:
    2,573
    Pisteet:
    316
    "Vastakauppa" on varmaan väärä termi, mutta jotain vastakaupaksi ymmärrettävää tullaan HX-hankintaan liittämään.

    http://www.defensenews.com/articles...influence-finnish-fighter-competition-outcome

    Useiden miljardien hanke on niin suuri, että jonkinlaiseen järjestelyyn löytyy varmasti luovuutta sekä ostajalta että myyjältä. En yllättyisi jos kaupan voittanut taho sattumoisin huomaisi Suomen erinomaiseksi investointikohteeksi tuotannolleen tai löytäisi suomalaisia yhteistyökumppaneita kuten esim Rauman telakan.

    Yhtä varmasti hävinnyt osapuoli tulee viemään päätöksen käräjille.
     
  9. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    Laitetaanpa Laivue 2020-it -ohjusjärjestelmäkeskustelusta lainehtinutta keskustelua tänne, eli spekuloin että Laivue 2040 (= Pansiot, Katanpäät, Haminat) korvaaja voisi olla kaksi isompaa monitoimialusta tai useampi pienempi monitoimialus.

    Henkilöstöä näillä poistuvilla aluksilla on yhteensä 288 ja realistinen lähtökohta lienee henkilöstötarpeen supistaminen 50-75% nykyisestä. Alusten henkilöstömäärät tulevat joka tapauksessa tippumaan rajusti niin sotilas- kuin siviilipuolella

    Millaisia nämä kaksi isompaa alusta voisi olla? Laitetaan viime aikaisina referensseinä kaksi, johon kokonsa puolesta mahtuisi myös alueilmatorjuntaa

    -Absalon -luokka - fregattimainen kuljetus / tukialus. Kykenee kuljettamaan esim 2 Stridsbåt 90:tä tai 7 taistelupanssarivaunua. https://en.wikipedia.org/wiki/Absalon-class_support_ship
    -Singaporen Endurance-luokan tukialus, 8500tn https://en.wikipedia.org/wiki/Endurance-class_landing_platform_dock, suuri kuljetuskansi ja mahdollisuus kuljettaa pienempiä aluksia / erilaisia miehittämättömiä vehkeitä. Iso tasainen kansi, jolle mahtuu erilaista lentävää härpäkettä
    tai vaikka lisää kuljetettavaa tavaraa

    Miksi isompi alus? Parempi kuljetuskyky, mahdollisuus varata tilaa alueilmatorjunnalle joka voi 2040-luvulla ulottua satojen kilometrien päähän ja ennen kaikkea villinä korttina mahdollisuus asentaa alukselle sähkömagneettinen raidetykki.

    http://www.baesystems.com/en/product/electromagnetic--em--railgun

    Itse pitäisin realistisempana ja parempana vaihtoehtoa jossa hankittaisiin useampia pienempiä aluksia.
     
    Viimeksi muokattu: 20.03.2017
  10. yrjö

    yrjö Kenraali

    Liittynyt:
    29.01.2012
    Viestejä:
    2,592
    Tykkäykset:
    3,096
    Pisteet:
    636
    elso, fyysikko, scip10 ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  11. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    Jatketaanpa vielä Laivue 2040 -pohdiskelua. Joku voi protestoida, että mennään liian kauaksi tulevaisuuteen mutta realistisesti Laivue 2020 olisi voitu speksata jo vuoden 1993 tiedoilla jos tehtäväksi olisi tiedetty meriliikenteen suojaus. Silloin verrokiksi olisi varmaan otettu Tanskan Niels Juel tms. https://en.wikipedia.org/wiki/Niels_Juel-class_corvette

    Eli millainen voisi olla pieni alusvaihtoehto, ehkäpä 8 alusta: Tehtävät:

    - Meriliikenteen suojaaminen sodassa ja harmaassa vaiheessa vaikeimpia jääolosuhteita lukuun ottamatta (aluksen koko rajoittavana tehtävänä). Nopeusvaatimus.
    - Miinoittaminen -> Suoraan alukselta mahdollisesti itseliikkuvia miinoja käyttäen
    - Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen
    - Sukellusveneentorjunta -> käyttäen miehittämättömiä RIB/Jurmo -kokoluokan pinta-aluksia ja mahdollisesti miehittämätöntä hekoa.
    - Miinantorjunta -> Tiedustelu- ja raivausrobotit
    - Kuljetus
    - Öljyntorjunta -> Tässäkin miehittämättömällä kalustolla varmasti käyttöä
    - Pintatorjunta omasuojana miehittämättömiä pieniä aluksia vastaan -> Laser-CIWS,RWS, kevyt pinta-torjuntaohjus. RAM-tyyppinen ratkaisu?
    - Mahdollinen yhteishankinta Rajavartiolaitoksen kanssa mikäli stealth-ominaisuuksista tingitään
    - KV-toimintakyky Välimerelle -> ei niin suuria merikelpoisuusvaatimuksia kuin LV2020
    - Tilaa "Fitted for, but not with" -ominaisuuksille jonkinlaisilla moduleilla -> pintatorjuntaohjus, kohdetorjuntaohjus, raskaampi sensorimasto

    Kaikissa tehtävissä pl. kuljetus käytetään hyväksi miehittämättömiä pinta-, ilma- ja sukellusaluksia.

    Tämän hetken verrokiksi voisi ottaa karkeaksi verrokiksi esim. Ruotsin rannikkovartioston KBV201 -alusluokan. Ehkä kokoa pitäisi olla enemmän, jotain 700tn?

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Kombinationsfartyg_201-serien. 470 tonnia, teräsrunko, murtaa 30cm jäätä, 22kts.

    Laivue 2040-versiona komentosilta kaukana edessä, takana pitkä monitoimikansi joka on tehtävän mukaan joko katettu tai kattamatta. Monitoimikannelle voi asentaa "fitted for, but not with" esimerkiksi pintatorjuntaohjukset tai kevyet it-ohjukset Stanflex-tyyppisessä modulissa. Keulassa kevyt tykki tai ehkä jopa laser.
     
  12. Huhta

    Huhta Ylipäällikkö ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    3,831
    Tykkäykset:
    3,866
    Pisteet:
    1,286
    Olet aiemmin esittänyt, että merivoimat paalaa Haminat saatuaan korvetit käyttöön, ja nyt ollaan hankkimassa kahdeksaa n. 500-1000 tonnin alusta? Todellisuuksia voi toki olla useampia yhdelläkin kirjoittajalla.

    Kysyn silti edelleen, kuinka pienen aluksesta voi rakentaa, jos siihen halutaan järkevä kapasiteetti? Saavutetaanko määrällä mitään etua, jos esimerkiksi rannikkojääkärien materiaalikuljetustehtävään pitää osoittaa neljä pientä ja heikosti aseistettua alusta yhden ison ja raskaasti aseistetun aluksen sijaan?

    On tärkeää huomioida kokonaisuus. Mikäli nyt hankittavien korvettien ilmatorjunta-aseistus jää heikoksi tai tyydyttäväksi (Umkhonto-IR-ER, CAMM(-ER), ESSM jne.), voidaan perustellusti kysyä, onko kevyt omasuoja-aseistus riittävä pienille aluksille aikajänteellä 2035 eteenpäin? Raskaamman ilmatorjunnan (Aster 30, SM-2, SM-6 jne.) puutteessa vastuu ilmatilan puhtaana pitämisestä myös merialueilla jää ilmavoimien harteille, ja jos se ei onnistu kunnolla, kevyillä omasuoja-aseilla varustettujen alusten selviytymiskykyä ei välttämättä voi kehua.

    Jos LV2020-korveteille saadaan raskaampaakin ilmatorjunta-aseistusta, niin sitten tilanne on toki hieman eri. Silloinkin epäilen, ettei kahdeksan aluksen alusluokkaan oikein ole paukkuja. Neljä pienehköä korvettia/monitoimialusta (alle 1000 tonnia) voisi olla realistisempi. Varustukseksi LV2020:n MLU:sta ylijäävät 57 mm Boforsit ja Haminoista kannibalisoidut sonarit, suto-torpedot ja pintatorjuntaohjukset sekä ilmatorjuntaan pieni määrä jotakin tyyliin CAMM/ESSM.

    Yksi vaihtoehto saattaisi olla siinäkin, että rakennettaisiin kaksi ilmatorjuntakorvettia LV2020:n pohjalta jättäen miinoitus- ja kuljetuskyky täysin toissijaiseen asemaan. Sitten rakennettaisiin erikseen ehkä kolme kuljetus- ja miinoituskykyistä miinantorjunta-alusta, joiden aseistus jäisi jonkinlaiseen omasuoja-ilmatorjuntaan.
     
  13. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    Teräs on halpaa. Lisäksi tekemällä yhteistyötä RVL:n kanssa runkoja voidaan hankkia enemmän.

    Neljä alusta voi olla neljässä eri paikassa, kahdeksan kahdeksassa eri paikassa, kaksi vain kahdessa paikassa.

    On varmasti luultavaa, että LV2020 ei hankita muuta kuin CAMM-ESSM -tason aseistusta, mutta MLU:n aikoihin aseteknologia on kehittynyt, ohjukset keventyneet ja kantama kasvanut. Pansioilla ja Kataisilla ei omasuojakykyäkään juuri nykyisilläänkään ole. Oletettavaa on, että näiden toisen linjan alusten pitäisi toimia joka tapauksessa riskillä tai muun ilmapuolustuksen piirissä. Harmaassa Vaiheessa (tm) aluksille voi hankkia ilmatorjuntaa enemmänkin.

    LV2040 on varmasti eri tavalla monitoimialus kuin LV2020. Modulaarisuus ja monikäyttöisyys on nouseva trendi ja käytännössä kaikki kyvyt nojautuvat vahvasti tulevaisuudessa erilaisiin miehittämättömiin aluksiin. Itse asiassa veikkaan, että LV2040 aikoihin alus on kapasiteettien tukikohta. Kapasiteetit voivat toimia joko alukselta tai maista käsin. Vaikkapa suto-varustus voikin toimia vaikkapa Kökarin saaresta käsin johon se on kuljetettu LV2040 toimesta. Meritorjuntaohjukset voivat toimia joko rannalta käsin tai aluksesta käsin.
     
  14. Mainos



  15. Huhta

    Huhta Ylipäällikkö ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    3,831
    Tykkäykset:
    3,866
    Pisteet:
    1,286
    OK.


    Voivat olla, mutta ovatko ne? Vai käytetäänkö niitä keskitetysti?


    Pansion ja Katanpään puuttuva omasuoja ei tarkoita, että tulevien alusten pitäisi olla yhtä heikosti varustettuja, kun uhkaympäristökin muuttuu. Harmaa vaihe lienee tarkoitettu vitsiksi.


    Mitä enemmän miehittämättömän kaluston käyttö lisääntyy, sitä polttavammaksi nousee kysymys, tarvitseeko se erillistä emoalusta ja kuinka lähellä emoaluksen pitää olla?

    Esimerkiksi MQ-8B kykenee lentämään 200 kilometrin päähän, partioimaan yli 5 tuntia ja palaamaan takaisin lähtöpisteeseen. Suomen koko etelä-rannikko voitaisiin kattaa helposti operoimalla ko. laitteita Upinniemestä ja Pansiosta.

    Tällainen miinantorjuntaan tarkoitettu miehittämätön pinta-alus taas kykenee ~400 kilometrin toimintamatkaan. Suomen oloissa näitä voisi operoida Suomenlahdella rannikolta käsin. Ahvenanmaa-saaristomeri-akselilla pinta-alukseen tukeutuminen on luultavasti tarpeen, mutta edelleen kysymys kuuluu, montako alusta tarvitaan ja saavutetaanko useammalla heikommin aseistetulla aluksella mitään merkittävää hyötyä? Miehittämättömien alusten siirtymät toiminta-alueen ja emoaluksen välillä toki pienenevät, jos emoaluksia on enemmän, mutta onko siitä suurta käytännön hyötyä? Raskaampi alus on luultavasti taistelunkestävämpi vaihtoehto kuin useampi pieni, heikosti aseistettu alus.

    Yksi raskaammin aseistettu alus kykenee myös luultavasti suojelemaan miehittämättömiä aluksia paremmin kuin useampi vain omasuoja-aseistuksella varustettu alus. Lisäksi isompi emoalus kykenee oletettavasti laajempaan huoltotoimintaan (viallisten komponenttien vaihdot, korjaukset jne.), siinä missä pieni emoalus ei välttämättä kykene muuhun kuin miehittämättömien alusten tankkaamiseen ja mahdolliseen aseistamiseen.
     
    ctg ja Rannari tykkäsivät tästä.
  16. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    Tässähän avautuu kaksi eri skenaariota aseteknologian kehitykselle vuoteen 2040 - harvempia, mutta kauaskantoisempia laitteita vai useampia lyhytkantamaisia laitteita. Hoitamalla siirtymät tukialuksella ehkäistään kulumista siirroista ja useissa tapauksissa siirrot hoituvat myös nopeammin. Useammat tukialukset tuovat joustavuutta - jos tarve on vaikkapa Suomenlahdella ja sitten Pohjanlahdella voidaan siirtymä hoitaa jopa maitse tai ilmoitse toiselle tukialukselle. Alusten kuljetus- ja miinoitustehtävän osalta useampi alus voi olla useammassa paikassa samaan aikaan. Myös alueelllisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä öljyntorjunta ovat esimerkki tehtävistä joissa lavettien lukumääräkin on itseisarvo.

    Ymmärrän halusi kaukoilmatorjuntaan aluksille, mutta itse epäilen vahvasti että 2040 kaukoilmatorjunta aluksilta - Suomen tapauksessa - on hieman saman kaltainen ominaisuus kuin merimaaliohjukset aluksilla laivue 2020 tapauksessa. Kiva lisä, mutta ei kriittinen. Ohjusten kantama kasvaa sukupolvi sukupolvelta. RIM-7 Sea Sparrow 1976 - 10nm. RIM-162 ESSM - 27nm. Tämä tarkoittaa Suomen oloissa sitä, että 2040 on aika varmasti järkevämpää hankkia maalle sijoitettu kaukoilmatorjunta-aseistus joka hoitaa kaukoilmatorjunnan Suomen mannermaalta käsin koko Pohjanlahden kattaen ja siinä sivussa ainakin eteläisen Suomen. Itse asiassa tämähän olisi teoreettisesti nykykalustolla jo mahdollista jos uskomme SM-6:n (valitettavasti vain merellisenä versiona) tai S-400:n (hiukan väärä valmistusmaa) tai Stunnerin (kauppamieslisä) brosyyrejä. Tulevaisuudessa brosyyrien ja todellisuuden välinen ero tullee kapenemaan.

    Tässä esimerkki 300km kantaman ilmatorjunnasta sijoitettuna Kustaviin.

    https://www.freemaptools.com/radius...5998962&lc=FFFFFF&lw=1&fc=00FF00&mt=r&fs=true

    Tämän takia esitän vahvan oleksuman, että vuoden 2040 paikkeilla Merivoimat ei tarvitse enää kaukoilmatorjuntaa vaan riittävä vaikutus saadaan maalta. Tämä ei poista tarvetta alusten lähitorjunnalle tai keskikantaman ilmatorjunnalle. Epäilisin, että LV2020 MLU:n tienoilla ohjusten uusien versioiden kantama lähenee jo 100km.

    Voi olla, mutta tarviiko tuon huoltotoiminnan olla merellä? Toimimme kuitenkin pienten etäisyyksien Itämerellä, emme muilla merillä.

    Mutta kuten sanottua, nämä päätelmät perustuvat omaan ajatuskulkuuni ja nämä kannattaa ihmeessä kiistää, en ole totuutta julistamassa vaan pohdiskelemassa.
     
    Viimeksi muokattu: 22.03.2017
  17. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Kapteeni

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    610
    Tykkäykset:
    1,073
    Pisteet:
    76
    Jos / kun vaikuttaminen siirretään miehittämättömien laitteiden varaan, lisääntyvät elso ja cyber -sodankäynnin vaatimukset. Toki lisääntyväthän ne muutenkin, mutta sen verran vanhanaikainen olen, että tuossa on vaarana on avata lisää hyökkäyspinta-alaa ja pahimmillaan vielä eliminoida tai vaikeuttaa omaan kykyyn vaikuttaa perinteisillä aseilla ja järjestelmillä (tehdyillä valinnoilla).
    Silloin pitää olla kyky elimioida vastustajan kyseinen sodankäyntikyky. Se on innostava ja jänittävä ajatus, mutta tarkoittaa käytännössä cyber-hyökkäyskykyä. Oikeastaan sen osalta ollaan lähes sotatilassa jatkuvasti.. ainakin jos nykymenoa katsoo.
    Minulla ei oikein usko riitä siihen, että tämä tilanne muuttuisi jatkossa "rauhanomaisemmaksi"; jo ihan näin siviiliyhtiössäkin ollaan tilanteessa, jossa nostetaan valmiustasoa useita (runsaasti) vuosittain ja tätä harjoitellaan sekä analysoidaan uhkia/hyökkäysverktoreita.

    Ongelmaksi, (toisin kuin tämmöisessä siviilipuolen tietoturvakamppailussa, jossa pikku matsi on kokoajan käynnissä) sotahommissa tulee se, kuinka mitataan suorituskyky. Mistä tiedetään että miehittämättömät ratkaisut ja oma cyber sodankäyntikyky on kosher. Pitääkö meidän lähteä osallistumaan proxy-sotiin, jotta voidaan mitata vastustajaa. Millä saadaan aikaan pelote. Siis niin että uhkaaja ymmärtää pelätä.
     
  18. StmSvejk

    StmSvejk Majuri

    Liittynyt:
    08.08.2014
    Viestejä:
    1,234
    Tykkäykset:
    852
    Pisteet:
    156
    Toki, mutta tilannehan on tietyssä mielessä sama jo nyt. Vastustaja voi teoriassa elektronisin keinoin tehdä alustemme merimaaliohjukset ja ilmatorjunnan käyttökelvottomaksi tai ainakin merkittävissä määrin heikentää niiden käyttökelpoisuutta emmekä voi sitä tietää ennen tositilannetta. Tämän takia on hyvä, että on olemassa useita eri vaikutuskeinoja, esimerkiksi ilmatorjunnassa myös tykki ja ohjusten erilainen hakupää (IR/tutka), meritorjunnassa miinat, torpedot, ohjukset ja (ohjautuvat) ammukset. Näin vihollisen kyky toimia meitä vastaan vaikeutuu.
     
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  19. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    6,881
    Tykkäykset:
    2,107
    Pisteet:
    1,286
    Voidaanko ottaa takkiin ja palata satamaan jos miehittämätön pystytään korjaamaan merellä? Satamassa alus on kusessa kun se on kiinnitetty laituriin kiinni tai se on satamassa jumissa. Merellä huolto on tarpeellinen koska alus on niin sanotusti taistelussa eikä huollossa. Vaikka se olisi maastoutunut saareen kiinni niin hyvä olisi olla kyky huoltaa ja korjata vehkeitä.
     
  20. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Kapteeni

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    610
    Tykkäykset:
    1,073
    Pisteet:
    76
    Näinhän se on.
    Onnistuit tulevaisuuden aseteknologian avaamilla skenaarioilla aktivoimaan mun .. mikälie käpylisäkkeen :D kun jäin miettimään noita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Teoriassa o_O meillähän on sama mahdollisuus vastustajaan nähden. Tietenkin myös pitää miettiä sitä, mikä on annettu tehtävä, miten tulevaisuuden kriisi nähdään. Maihinnousun estäminen, meriliikenteen suojaaminen, .. vastustajan eliminoiminen ennaltaehkäisevällä iskulla (Kaliningradin alue olisi hyvä vetäistä sileeksi, lähinnä toki sen sotilaallinen kyky). Voidaanko vaikkapa meriliikenne suojata tulevaisuudessa, jollain toisella menetelmällä kuin sotalaivalla tai fyysisillä aseilla.
     
  21. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    6,881
    Tykkäykset:
    2,107
    Pisteet:
    1,286
    Ei, koska fyysistä uhkaa kohtaan pitää olla toinen fyysinen kappale millä sitä torjua. Mutta jos foliota ruvetaan käärimään ja käännetään uhka tulemaan ulkoavaruudesta, niin mahdollisuus torjua ufoja cybersodalla on tällä hetkellä olematon. En kuitenkaan sano etteikö droneja taikka ufoja voida ottaa haltuun jos ne tulee kantamalle ja niihin saadaan yhteys. Silti ei se poista sitä fyysistä objektia.
     
  22. Leaderwolf

    Leaderwolf Kapteeni Lahjoittaja

    Liittynyt:
    16.02.2016
    Viestejä:
    693
    Tykkäykset:
    1,090
    Pisteet:
    76
    Raidetykit vihollisen kurmoottamiseen Itämeren etäisyyksillä, ja Laser hävittäjien, ucav/uav ja ohjusten torjuntaan. Häirintäherkät ohjukset voisi silloin jättää pienemmälle roolille. 2040 ollaan ainakin Jenkeissä tässä tilanteessa Burke Flight III & Zumwaltin seuraajalla, mutta onko Suomella silloin jo vesirahoja niin paljon käytössä jää nähtäväksi.
     

Jaa tämä sivu