Merivoimien kehitysnäkymät

Etelä-Itämerellä ehken, vaikkapa brittien, ruotsalaisten, tanskalaisten, saksalaisten ja puolalaisten kanssa. Tuskin saadaan mitään lisäarvoa harjoittelemalla olosuhteissa (esim. Välimeri), joissa ei tositilanteessa tulla operoimaan tai laivastojen kanssa, joiden kanssa ei koskaan tulla operoimaan. Eikä Etelä-Itämerikään ole oikein tällainen operaatioalue, paitsi jos ollaan NATO:ssa.
Välimerellä pääplayerit talvisin ovat USN, RN, Ranskan ja Saksan merivoimat. Kaikki kannaltamme keskeisiä liittolaisia. Mahdollisessa NATO-Venäjä -kahinassa Välimeren laivastot vahventanevat Itämerta ja Pohjois-Atlanttia.

Lisäksi ei koskaan kannattaisi halveksia mahdollisuuksia operoida isoissa harjoituksissa. Monimutkaisempi ilmatilanne, EW simulaatiot, ylipäätään uudet haasteet ja näkökulmat joihin ei arjen pyörityksessä törmää.
 
Välimerellä pääplayerit talvisin ovat USN, RN, Ranskan ja Saksan merivoimat.
Unohditko kenties Italian? Italian merivoimillahan on mm. lentotukialus ja puolen tusinaa modernia hävittäjää ja fregattia ja lisää on rakenteilla. Ja onhan Välimeri vähän niinkun Italian kotikenttää.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Jokseenkin näin:

Toki niin että luksuskorvetit valmistetaan ensin, ja niiden korvattua miinalaivat vahvuudessa näiden varustus siirretään kahdelle viimeiselle. Lisäksi ajattelin kierrättää taistelunjohtojärjestelmänkin, jotta noilta ylimääräisiltä integraatiokuluilta säästyttäisiin.

Kelpo suunnitelma tämäkin, paitsi neloskohdasta olen eri mieltä. Kahdeksan etulinjan taistelualusta on mielestäni jo sillä kipurajalla että pystytäänkö riittävä läsnäolo kaikilla merialueilla takaamaan kaikissa olosuhteissa.
Okei, nyt selkisi. :)

Vanhan varustuksen siirrossa uusiin aluksiin minua arveluttaa pienenevät budjetit. Nälkäkurjet jouduttaisiin varustamaan käytännössä kokonaan uusiksi viimeistään joskus 30-/40-lukujen taitteessa. Merivoimat on sanonut neljän korvetin taistelujärjestelmään kuluvan ainakin 600 miljoonaa euroa, ja tässä lienee huomioitu poistuvasta kalustosta kierrätettävät komponentit. Kahden aluksen varustamiselle tulisi 2030-luvulla hintaa helposti yli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi menetettäisiin skaalaetuja, jos alukset laitettaisiin tuolloin viimeisen päälle ja yhteneväisyys kahden luksuskorvetin kanssa kärsisi, toki myös suorituskyky olisi tällöin hieman korkeampi näiden kahden ex-Nälkäkurjen osalta.

Tuolloin 30-/40-lukujen taitteessa, tai hieman aikaisemmin, eläköityvät Hamina-luokka ja Pansio-luokka, joten merivoimilla on kuitenkin muitakin suuria rahareikiä. Varsin pian tulee eteen myös Katanpää-luokan elinkaaren loppu. Rahoitustilannetta ei helpota ilmavoimien tarve ratkaista Hawkin poistuminen ja maavoimien suurhankinnat.

Edellisistä syistä johtuen koen, että Laivue 2020 pitää hoitaa tiptop-kuntoon heti, vaikka sitten Haminoiden kyvyistä ja/tai määristä karsimalla. Kahdeksan etulinjan taistelualusta olisi kiva, mutta toisaalta jossakin pitää olla painopiste. Joka puolustaa kaikkea, ei puolusta mitään. Ohjusvene on kyvyiltään varsin rajoittunut, toimintakykyä löytyy lähinnä pintamaaleja ja vedenalaisia maaleja vastaan. Miinoitukseen, kuljetukseen tai ilmatorjuntaan ohjusveneiden kontribuutio on pieni.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Laivue 2020-julkaisun aikataulukaavion mukaan Rauma-luokka poistuu 2022-2025 ja Hamina jatkaa valmiudessa 2030-luvulle. Laivue 2020 olisi käytössä 2025, mutta onko kyseessä IOC vai FOC jäänee kysymysmerkiksi johon ei nykytavan mukaan kerrota vastausta.
FOC saavutettaneen 2027.

Aluska-
luston korvaamista valmisteleva Laivue 2020 -hanke
käynnistettiin 25.9.2015 puolustusministeri Niinistön
päätöksellä. Alusten rakentamisen on suunniteltu
alkavan vuonna 2019 ja niiden valmistuvan vuoden
2024 kuluessa. Operatiivinen valmius saavutetaan
vuoteen 2027 mennessä.
http://www.defmin.fi/files/3686/Laivue2020_PLM_2017_verkkojulkaisu.pdf
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Unohditko kenties Italian? Italian merivoimillahan on mm. lentotukialus ja puolen tusinaa modernia hävittäjää ja fregattia ja lisää on rakenteilla. Ja onhan Välimeri vähän niinkun Italian kotikenttää.
Entä Espanja? On heilläkin lentotukialus ja viisi modernia fregattia/hävittäjää.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Okei, nyt selkisi. :)

Vanhan varustuksen siirrossa uusiin aluksiin minua arveluttaa pienenevät budjetit. Nälkäkurjet jouduttaisiin varustamaan käytännössä kokonaan uusiksi viimeistään joskus 30-/40-lukujen taitteessa. Merivoimat on sanonut neljän korvetin taistelujärjestelmään kuluvan ainakin 600 miljoonaa euroa, ja tässä lienee huomioitu poistuvasta kalustosta kierrätettävät komponentit. Kahden aluksen varustamiselle tulisi 2030-luvulla hintaa helposti yli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi menetettäisiin skaalaetuja, jos alukset laitettaisiin tuolloin viimeisen päälle ja yhteneväisyys kahden luksuskorvetin kanssa kärsisi, toki myös suorituskyky olisi tällöin hieman korkeampi näiden kahden ex-Nälkäkurjen osalta.

Tuolloin 30-/40-lukujen taitteessa, tai hieman aikaisemmin, eläköityvät Hamina-luokka ja Pansio-luokka, joten merivoimilla on kuitenkin muitakin suuria rahareikiä. Varsin pian tulee eteen myös Katanpää-luokan elinkaaren loppu. Rahoitustilannetta ei helpota ilmavoimien tarve ratkaista Hawkin poistuminen ja maavoimien suurhankinnat.

Edellisistä syistä johtuen koen, että Laivue 2020 pitää hoitaa tiptop-kuntoon heti, vaikka sitten Haminoiden kyvyistä ja/tai määristä karsimalla. Kahdeksan etulinjan taistelualusta olisi kiva, mutta toisaalta jossakin pitää olla painopiste. Joka puolustaa kaikkea, ei puolusta mitään. Ohjusvene on kyvyiltään varsin rajoittunut, toimintakykyä löytyy lähinnä pintamaaleja ja vedenalaisia maaleja vastaan. Miinoitukseen, kuljetukseen tai ilmatorjuntaan ohjusveneiden kontribuutio on pieni.
Tuossa 30/40-lukujen taitteessa tulee eteen kaiken lisäksi myös LV2020 MLU. Tässä kohdassa voitaisiin sanoa saatavan säästöä, kun nämä Nälkäkurki-luokan (sisaralus Matti Kurki?) laivat päivitetään samaan standardiin kuin poistuvia aluksia korvaava luokka. Alkuperäiset luksukset pärjäisivät luultavasti (lue: toivottavasti) kevyemmällä kunnostuksella jääden tuosta eteenpäin nälkäkurkien rooliin. Muiden puolustushaarojen ylläpito pitää joka tapauksessa saada sopimaan samaan budjettiin, järjesteltiin hankinnat miten hyvänsä. On se vaan helvetin kallista kun kansa on pieni ja vihollinen... no, ei niin pieni.

Ohjusveneet ovat rajoittuneita, totta, mutta kuitenkin olemassa. Vaikka poistaisimme kaikki, niin samaa suorituskykyä ei säästyvällä rahalla saada mitenkään lisättyä korvetteihin. Lukumäärä antaa muitakin pelimerkkejä kuin tasajaon, esimerkiksi pintatorjuntaohjusten ampuminen vihollisosastoon useilta suunnilta onnistuu helpommin kun voimme jakaa aluksemme useampaan osastoon. Mutta tällä hetkellä näkisin ohjusveneet ja korvetit toimimassa yhdessä pareina, korvetin suojatessa saattuetta läheltä tai lähestyessä upotettavaa kohdetta suoraan ohjusveneen nopeutensa avulla kiertäessä tarkistamassa mahdollisia suve-kontakteja, partioidessa kauempana pahimmalla uhka-akselilla tai kiertäessä kohteen sivulle saarrostamaan. Tulevaisuudessa tätä roolia tulevat varmasti hoitamaan miehittämättömät laitteet, mutta vielä ne eivät meidän budjettiimme mahdu.
 

ctg

Ylipäällikkö
Mutta tällä hetkellä näkisin ohjusveneet ja korvetit toimimassa yhdessä pareina, korvetin suojatessa saattuetta läheltä tai lähestyessä upotettavaa kohdetta suoraan ohjusveneen nopeutensa avulla kiertäessä tarkistamassa mahdollisia suve-kontakteja, partioidessa kauempana pahimmalla uhka-akselilla tai kiertäessä kohteen sivulle saarrostamaan.
Miten olisi ohjusveneen sijasta paikalla olisi viime vuonna esitellyn tykkiveneen tapainen alus mihin on esim istutettu 2A4sen torni. Vakautus veneessä helpompi kuin maalla joten tuolla saisi suoraammunta vaikutusta nemon sijasta. Taikka tykkitornin sijasta 35mm konetykki antamaan ilmatorjuntaa ja suoravaikutusta lähietäisyydelle pyrkijöille. MTOt olisi korveteissa ja maalla.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Miten olisi ohjusveneen sijasta paikalla olisi viime vuonna esitellyn tykkiveneen tapainen alus mihin on esim istutettu 2A4sen torni. Vakautus veneessä helpompi kuin maalla joten tuolla saisi suoraammunta vaikutusta nemon sijasta. Taikka tykkitornin sijasta 35mm konetykki antamaan ilmatorjuntaa ja suoravaikutusta lähietäisyydelle pyrkijöille. MTOt olisi korveteissa ja maalla.
Entä jos lähietäisyydelle pyrkijä onkin sukellusvene? Ja avomerellä tuollainen pikkukippo on vielä ohjusvenettäkin kiikkerämpi, mikä näkyy viime kädessä sitten miehistön toimintakyvyssä. Ohjusten jättäminen pois taas poistaa kolmannen piikin tuosta korvetti-ohjusvene-maalavetti saarrostushyökkäyspaketista. Ja enne kaikkea Haminat meillä jo on.

Ehkä sitten kun nuo kyvyt ovat saatavissa erikseen pienissä korvetille tai saaristoon tukeutuvissa paketeissa. Siis suto-drone, mto-drone, it-drone jne. niin että jokainen kyky voidaan viedä erikseen sinne missä juuri sitä eniten tarvitaan. Sitä odotellessa tuplakorvettien puutteessa ohjusvene on minusta noille paras taistelupari.
 
Alusten määrästä ei kannata tehdä lopullisia päätelmiä LV2020 hankkeen määrärahojen perusteella. Historiallisesti ei ole uutta, että sotalaivojen hankintaan vaaditaan insinööritaidon lisäksi myös rahoitusinnovaatioita.

Osa aseistuksesta, kuten torpedot, IT-ohjuslaukaukset ja meritorjuntaohjukset, voidaan hankkia budjetin ulkopuolelta. Osa varustuksesta kierrätetään vanhoista laivoista, ja laivanrakennus- ja suunnittelutyön hankintahintaa voidaan painaa alas tukemalla Rauman telakkaa.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Entä jos lähietäisyydelle pyrkijä onkin sukellusvene? Ja avomerellä tuollainen pikkukippo on vielä ohjusvenettäkin kiikkerämpi, mikä näkyy viime kädessä sitten miehistön toimintakyvyssä. Ohjusten jättäminen pois taas poistaa kolmannen piikin tuosta korvetti-ohjusvene-maalavetti saarrostushyökkäyspaketista. Ja enne kaikkea Haminat meillä jo on.

Ehkä sitten kun nuo kyvyt ovat saatavissa erikseen pienissä korvetille tai saaristoon tukeutuvissa paketeissa. Siis suto-drone, mto-drone, it-drone jne. niin että jokainen kyky voidaan viedä erikseen sinne missä juuri sitä eniten tarvitaan. Sitä odotellessa tuplakorvettien puutteessa ohjusvene on minusta noille paras taistelupari.
Saarrostus onneksi onnistuu seuraavaksi hankittavalla ohjuksella hyvin todennäköisesti myös maalta laukaistuna. Lavetin ei tarvitse olla ns. yllättävässä suunnassa kun ohjus hoitaa homman.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tuossa 30/40-lukujen taitteessa tulee eteen kaiken lisäksi myös LV2020 MLU. Tässä kohdassa voitaisiin sanoa saatavan säästöä, kun nämä Nälkäkurki-luokan (sisaralus Matti Kurki?) laivat päivitetään samaan standardiin kuin poistuvia aluksia korvaava luokka. Alkuperäiset luksukset pärjäisivät luultavasti (lue: toivottavasti) kevyemmällä kunnostuksella jääden tuosta eteenpäin nälkäkurkien rooliin. Muiden puolustushaarojen ylläpito pitää joka tapauksessa saada sopimaan samaan budjettiin, järjesteltiin hankinnat miten hyvänsä. On se vaan helvetin kallista kun kansa on pieni ja vihollinen... no, ei niin pieni.

Ohjusveneet ovat rajoittuneita, totta, mutta kuitenkin olemassa. Vaikka poistaisimme kaikki, niin samaa suorituskykyä ei säästyvällä rahalla saada mitenkään lisättyä korvetteihin. Lukumäärä antaa muitakin pelimerkkejä kuin tasajaon, esimerkiksi pintatorjuntaohjusten ampuminen vihollisosastoon useilta suunnilta onnistuu helpommin kun voimme jakaa aluksemme useampaan osastoon. Mutta tällä hetkellä näkisin ohjusveneet ja korvetit toimimassa yhdessä pareina, korvetin suojatessa saattuetta läheltä tai lähestyessä upotettavaa kohdetta suoraan ohjusveneen nopeutensa avulla kiertäessä tarkistamassa mahdollisia suve-kontakteja, partioidessa kauempana pahimmalla uhka-akselilla tai kiertäessä kohteen sivulle saarrostamaan. Tulevaisuudessa tätä roolia tulevat varmasti hoitamaan miehittämättömät laitteet, mutta vielä ne eivät meidän budjettiimme mahdu.
Kirjoitamme ehkä vähän eri lähtökohdista?

Olen pitänyt prioriteettina korvettien varustamista, ja ohjusveneisiin liittyvä näkökantani on kiinteässä yhteydessä siihen. On ihan totta, ettei Haminoiden poisto olisi erityisen onnistunut säästötoimenpide. Sen sijaan olen sitä mieltä, että jos esimerkiksi suto-torpedot on varaa ostaa vain neljälle alukselle, niin ne tulee asentaa korvetteihin. Syitä tähän on useita. Yksi on se, että korvetit palvelevat yli 30 vuotta, kun taas Haminat ovat jo elinkaarensa puolivälissä (eli säästetään kustannuksissa pitkässä juoksussa, kun torpedojen integaatiota ei tarvitse suorittaa ensin ohjusveneisiin ja niiden poistuessa korvetteihin). Toinen on se, että korvetit pystyvät operoimaan tehokkaasti myös jäissä (varsinkaan sukellusveneuhka ei katso jääpeitettä). Kolmas syy on siinä, ettei isosta ja varustamattomasta (tai heikosti varustetusta) rungosta synny kuin kuluja ilman mainittavaa suorituskykyä. Neljäs syy lähentelee @StmSvejk :n nihilististä maailmankuvaa: jos merivoimien aluskalustoa leikataan tulevaisuudessa säästösyistä, niin vahinko on pienempi, jos ohjusveneitä ei ole remontoitu viimeisen päälle juuri ennen leikkauksia.

Hyvä tietysti on, mikäli rahaa riittää Haminoiden kykyjen kasvattamisen lisäksi vielä korvettien säälliseen varustamiseen. Jos taas täytyy alkaa pohtia, jätetäänkö kaksi korvettia ilman ilmatorjuntaohjuksia ja hankitaanko torpedot vain ohjusveneisiin, niin kyllähän Haminoihin pitää voida koskea tuossa tilanteessa.

Haminoiden MLU:n hinnaksi arvioitiin muistaakseni 150 miljoonaa euroa puolustusteollisuuden kalvosulkeisissa eduskunnan puolustusvaliokunnalle. Rauma-luokan MLU maksoi muistaakseni n. 70 miljoonaa euroa, joten 150 miljoonaa saattaa hyvin sisältää myös esimerkiksi pintatorjuntaohjuksen ja suto-varustuksen integraation aluksiinn, mutta tuskin itse aseita. Kun aluksilla itselläänkin on vielä jokin arvo, niin kahden aluksen päivittämättä jättämisellä ja myymisellä voisi vapauttaa merkityksellisen määrän rahaa muihin tarkoituksiin (100-150 miljoonaa euroa?)
 

Rannari

Ylipäällikkö
Kirjoitamme ehkä vähän eri lähtökohdista?

Olen pitänyt prioriteettina korvettien varustamista, ja ohjusveneisiin liittyvä näkökantani on kiinteässä yhteydessä siihen. On ihan totta, ettei Haminoiden poisto olisi erityisen onnistunut säästötoimenpide. Sen sijaan olen sitä mieltä, että jos esimerkiksi suto-torpedot on varaa ostaa vain neljälle alukselle, niin ne tulee asentaa korvetteihin. Syitä tähän on useita. Yksi on se, että korvetit palvelevat yli 30 vuotta, kun taas Haminat ovat jo elinkaarensa puolivälissä (eli säästetään kustannuksissa pitkässä juoksussa, kun torpedojen integaatiota ei tarvitse suorittaa ensin ohjusveneisiin ja niiden poistuessa korvetteihin). Toinen on se, että korvetit pystyvät operoimaan tehokkaasti myös jäissä (varsinkaan sukellusveneuhka ei katso jääpeitettä). Kolmas syy on siinä, ettei isosta ja varustamattomasta (tai heikosti varustetusta) rungosta synny kuin kuluja ilman mainittavaa suorituskykyä. Neljäs syy lähentelee @StmSvejk :n nihilististä maailmankuvaa: jos merivoimien aluskalustoa leikataan tulevaisuudessa säästösyistä, niin vahinko on pienempi, jos ohjusveneitä ei ole remontoitu viimeisen päälle juuri ennen leikkauksia.

Hyvä tietysti on, mikäli rahaa riittää Haminoiden kykyjen kasvattamisen lisäksi vielä korvettien säälliseen varustamiseen. Jos taas täytyy alkaa pohtia, jätetäänkö kaksi korvettia ilman ilmatorjuntaohjuksia ja hankitaanko torpedot vain ohjusveneisiin, niin kyllähän Haminoihin pitää voida koskea tuossa tilanteessa.

Haminoiden MLU:n hinnaksi arvioitiin muistaakseni 150 miljoonaa euroa puolustusteollisuuden kalvosulkeisissa eduskunnan puolustusvaliokunnalle. Rauma-luokan MLU maksoi muistaakseni n. 70 miljoonaa euroa, joten 150 miljoonaa saattaa hyvin sisältää myös esimerkiksi pintatorjuntaohjuksen ja suto-varustuksen integraation aluksiinn, mutta tuskin itse aseita. Kun aluksilla itselläänkin on vielä jokin arvo, niin kahden aluksen päivittämättä jättämisellä ja myymisellä voisi vapauttaa merkityksellisen määrän rahaa muihin tarkoituksiin (100-150 miljoonaa euroa?)
Hesarissa hinta-arvio oli muistaakseni 190 miljoonaa. Taitaa kuitenkin käydä niin että tuo raha on jo käytetty kun korvettien lopullinen rahoitustilanne alkaa valjeta. Eli ainoiksi säästökohteiksi jäisivät nuo uusien aseiden keskittämiset korveteille. Sinällään tuollainen parinsadan miljoonan lisäpotti tekisi tietysti korvettiprojektille hyvää.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Hesarissa hinta-arvio oli muistaakseni 190 miljoonaa. Taitaa kuitenkin käydä niin että tuo raha on jo käytetty kun korvettien lopullinen rahoitustilanne alkaa valjeta. Eli ainoiksi säästökohteiksi jäisivät nuo uusien aseiden keskittämiset korveteille. Sinällään tuollainen parinsadan miljoonan lisäpotti tekisi tietysti korvettiprojektille hyvää.
Varmaan tuossa tilanteessa yritettäisiin karsia jostakin muusta ennen Haminoiden kannibalisointia, lähinnä ohjuslaukaisujen, torpedojen ja tykin ammusten määristä. Olisi melkoista rahantuhlausta integroida SUTO-varustus Haminoihin ja repiä se irti käytännössä heti.

Mikäli kaikkialta muualta on jo niistetty, niin siinä tapauksessa kannattaisi ehkä yrittää löytää alusluokan puolikkaalle ulkomaalainen ostaja. Saataisiin rahaa vähän muuhunkin, mm. noihin ampumatarvikkeisiin. Vaan löytyykö mistään salonkikelpoista asiakasta, joka haluaisi ostaa kaksi modernia ja raskaasti aseistettua ohjusvenettä käypään tai lähes käypään hintaan?
 

Rannari

Ylipäällikkö
Vaan löytyykö mistään salonkikelpoista asiakasta, joka haluaisi ostaa kaksi modernia ja raskaasti aseistettua ohjusvenettä käypään tai lähes käypään hintaan?
Tuskin olisivat mikään hittituote. Suurimmaksi hyödyksi voisi jäädä säästö käyttömenojen puolella. Sen saavuttaa helpommin koipussittamalla mikä tosin sopii huonosti elektroniikalla lastatuille aluksille. Vaikea yhtälö kaiken kaikkiaan.
 
Minkälaisia synergiamahdollisuuksia näette LV2020 ja HX-hankkeilla? Osa hävittäjävalmistajista tuottaa myös taistelu- ja asejärjestelmiä laivastokäyttöön. Entä olisiko korveteista mahdollista luoda vientituote vastakauppoja varten?