Risteilyohjus on ainoa suhteellisen riskitön vaihtoehto tehtävään, kaikissa muissa tappioita voi odottaa meille edullisella vaihtosuhteella.
Onko tarkkuus risteilyohjuksilla riittävä, en ole lukenut analyysia heidän ohjuksistaan.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Risteilyohjus on ainoa suhteellisen riskitön vaihtoehto tehtävään, kaikissa muissa tappioita voi odottaa meille edullisella vaihtosuhteella.
Onko tarkkuus risteilyohjuksilla riittävä, en ole lukenut analyysia heidän ohjuksistaan.
Totta, risteilyohjus on ainoa riskitön. Tarkkuus kyllä riittää, Kalibr on täysin Tomahawkiin verrattavissa oleva kapine.
Silti, sellaista vaihtoehtoa kuin riskitön maihinnousu ei ole. Se on sellainen sotatoimi mihin pannaan huomattavasti eforttia ja sodassa tulee joskus tappioita. Muutama kone on siinä pieni hinta suurvallalle.
Kuten alunperin sanoin, kaikella on hintansa. Rannikkotykkikin vaatii huoltoa ja ylläpitoa. Miehistö vaatii harjoittelua ja kouluttajia. Tulenjohtokapasiteettiakin tarvitaan.
Jos asiaa miettii vainolaisen näkökulmasta, on melkoisen paljon vittumaisempaa toteuttaa maihinnousu-operaatio alueelle jossa on liikkuvia rannikko-ohjusryhmiä joita on erittäin vaikea paikantaa ja jotka voivat olla missä vaan, joiden ampumatarvike on ohjautuva ja jotka laukaisun jälkeen vaihtavat paikkaa, vs. kiinteät asemat.
Kiinteä rannikkotykistö puolsi paikkansa ohjautumattomien aseiden aikakaudella. Nykyään se alkaa olla samanlainen reliikki kuin raskas ilmatorjuntatykki, vaikkakin hieman eri syistä.
J0h1F
Ylipäällikkö
Ampuivatkohan sitten tahallaan Syyriassa ohjuksia maalipäässä parkkipaikalle eikä rakennukseen?
https://www. liveleak.com/view?i=bad_1479221764
Embedded media from this media site is no longer available
Jotenkin en lähtisi vertaamaan Kalibria ihan Tomahawkiin, joka nyt osuu vaikka rakennuksen ikkunasta sisään.
Edelleen näkisin noiden tuhoamisen sitoavan enemmän resursseja kun meillä menee niiden ylläpitämiseen.
Ne ovat ylimääräinen kanto kaskessa ja kuten sanoit maihinnousussa on muutenkin eniten liikkuvia osia.
Pidän kyllä isoa maihinnousua epätodennäköisenä meihin kohdistunvana operaationa jos Baltia ei ole jo miehitetty.
Itse toivoisin sitä suojeluskuntaa takaisin jolle voitaisiin antaa nämäkin linnakkeet hyvää hoitoon.
Ei kai tästä olekaan erimielisyyttä. Tykit ovat kuitenkin ainoastaan yksi vaikkakin näkyvin osa rannikkolinnakkeita ja rannikkopuolustusta. Niiden tuhoaminen tarkoittaa täyttä sotaa. Mutta ennen tätä vaihetta voi tapahtua paljon kuten ulkomaiset esimerkit osoittavat.
Näin oli tosiaan 1939 monessa muussakin valmiuteen liittyvässä asiassa. Tähän suuntaan ei kuitenkaan olla menossa.
Sopikaamme sitten olevamme tässä asiassa eri mieltä. Tänä päivänä kolmen-neljän rannikolla olevan kiinteän kohteen tuhoaminen stand-off etäisyyksiltä ei ole mikään erityinen sotatekninen haaste.
Niin minäkin pidän, vaan jos katselee wikipediasta Itämeren laivaston kalustoa, ei taktista maihinnousua voi täysin poissulkeakaan.
Suomessa se olisi varmaan lähempänä rajaa, sielläkin lienee linnakkeita vielä?
Huhta
Greatest Leader
Olen yleisesti ottaen samaa mieltä tuosta rannikkolinnakkeiden haavoittuvuudesta. Ei enää nykypäivänä kovin relevantti suorituskyky. Mutta joissakin tilanteissa, etenkin hybridisodankäynnissä, niistä voi olla jotakin hyötyä. Minimissäänkin tykit toimivat ohjusmagneettina ja imevät sen 5 tai 10 Iskanderia/Kalibria pois muista maaleista.
Toisaalta Suomessa on yleinen asevelvollisuus, joten varusmiehet on pakko kouluttaa johonkin. En toki tiedä, kuinka paljon kalliimpaa/halvempaa käyttäjien koulutus on verrattuna vaikkapa jalkaväen kiväärijoukkueisiin tai miten paljon tykit vaativat huoltoa (lue: tuottavat kustannuksia), mutta kovin kallis asejärjestelmä se tuskin on.
Valvonta- ja tulenjohtokapasiteettia puolestaan tarvitaan muidenkin rannikkoa puolustavien aseiden käyttöön, joten siinä suhteessa tykeistä luopuminen ei toisi juuri mitään säästöjä.
Toisaalta Suomessa on yleinen asevelvollisuus, joten varusmiehet on pakko kouluttaa johonkin. En toki tiedä, kuinka paljon kalliimpaa/halvempaa käyttäjien koulutus on verrattuna vaikkapa jalkaväen kiväärijoukkueisiin tai miten paljon tykit vaativat huoltoa (lue: tuottavat kustannuksia), mutta kovin kallis asejärjestelmä se tuskin on.
Valvonta- ja tulenjohtokapasiteettia puolestaan tarvitaan muidenkin rannikkoa puolustavien aseiden käyttöön, joten siinä suhteessa tykeistä luopuminen ei toisi juuri mitään säästöjä.
Hankinnathan ovat viime aikoina suuntautuneet ohjusjärjestelmiin eikä tornitykin ajanmukaisuudesta kaiketi ole mitään epäselvyyttä. Vanha mikä vanha. Kun linnakesaarista on kuitenkin voitu luopua ja tornitykit ovat teknisesti kunnossa niin kustannukset ovat vaatimattomat ja nekin kannattaa säilyttää elinkaarensa loppuun eli kaiketi vielä 5 tai enintään 10 vuotta. Miehistöt on koulittuna ja merimaalikranaatit hankittuna joten kalusto ei vaadi millään tasolla erityisiä ponnisteluja. Mikään meripuolustuksen kantava voima nuo eivät enää ole mutta tuhti rikka rokassa kuitenkin.
Tornitykit muodollisesti korvaavan asejärjestelmän hankintaprosessi lienee jo olemassa. Jotain kyselyjäkin aiheen tiimoilta jo tehtiin. Hanketta ei voi sanottavasti nopeuttaa esimerkiksi tornitykkien ennakoivasta poistosta saatavilla säästöillä. Kun rahaa ei muutenkaan ole vielä budjetoituna niin teknisesti toimiva kalusto roikkuu toistaiseksi rivissä. Minua ihmetyttää eniten se että liikkuva rt poistettiin kokonaan mutta tornitykit pidettiin. Liikkuvat patteristot olisivat maallikon ymmärryksellä taistelunkestävämpi ratkaisu.
Samoin ja kun olisivat kai voineet tukea myös rannikkojoukkoja?
Huhta
Greatest Leader
Voi olla pidempäänkin mukana. Ainakin miehistöjä koulitaan yhä, luotettavan lähteen mukaan. Tai sitten kyse on ihan vain valmiudesta, ei haluta nojata pelkästään reserviläisiin ja kantahenkilökuntaan.
Sama tulee itsellänikin mieleen. Mutta ehkä koettiin, että liikkuva rannikkotykistö tarvitsee enemmän huoltoa ja muita resursseja (viesti jne.). Kiinteällä kalustolla lienee mahdollista pitää yllä osaamista suhteellisen pienillä resursseilla, jos joskus tulisi tarve alkaa jälleen kehittää rannikkotykistöä.
20-luvulla 130TK:n on mainittu tulevan tiensä päähän. Heitin 5-10 vuotta kun en tiennyt onko puheissa tarkoitettu vuosikymmenen alkua vai loppua
Ja voi hyvin olla että ne liikkuvat patteristot olisivat työläämpiä/kalliimpia säilytettäviä kuin tornikanuunat. Kai sekin päätös johonkin perustuu. Tai sanotaanko että toivottavasti perustuu.
Tämä pitää paikkansa mutta mun mielestä liittyy yhtä paljon siihen, että parempaa valmiutta tarvitaan nykymaailmassa.
Näin varmaan ei olis käynytkään, mutta liikkuvan rt:n kohtalo oli sinetöitu siinä vaiheessa, kun koko rt joutui osaksi Merivoimia.
John Hilly
Ylipäällikkö
Menisitkö itse sinne torniin odottamaan ohjusta?
Patu
Kenraali
Istuisitko Pasissa odottamassa ohjusta? Poterossa odottamassa käsikranaattia? Sähköaseman portilla odottamassa vihollisen erikoisjoukkojen iskua? Kotona odottamassa sähköjen katkeamista ja elintarvikkeiden loppumista?
Olisiko sodan aikana kivaa? Tuskin. Tekisinkö silti parhaani, jos isänmaan olemassaolo ja rakkaitteni hyvinvointi olisi uhattuna? Taatusti.
Einomies1
Respected Leader
Tässä onkin se kysymys että millä ne korvataan? Itse uskon että liikkuvilla ohjuksilla....20-luvulla 130TK:n on mainittu tulevan tiensä päähän. Heitin 5-10 vuotta kun en tiennyt onko puheissa tarkoitettu vuosikymmenen alkua vai loppua
Ja voi hyvin olla että ne liikkuvat patteristot olisivat työläämpiä/kalliimpia säilytettäviä kuin tornikanuunat. Kai sekin päätös johonkin perustuu. Tai sanotaanko että toivottavasti perustuu.
Konttinemo voisi olla hyvä vaihtoehto.
Leaderwolf
Respected Leader
Mille kantamalle? Ja mihin/mille alustalle?