Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
hessukessu
Kenraali
Miksi muuten rannikkotykistön linnakkeilla on tykkien ympäriltä kaivettu julmettu määrä kalliota pois ja korvattu se teräsbetonilla? Luulisi, että suojan vuoksi olisi parempi maksimoida kallion määrä ja minimoida teräsbetonin määrä. Jos kalliossa on vain pieni reikä tykkiä varten, tykin viereenkään osunut kranu ei saa tuhoa aikaa - mutta jos kallion sijasta 10m tykin ympärillä on teräsbetonia, niin jälki on aika tuhoisaa.
rukkaskikka
Majuri
hessukessu kirjoitti:
Kallion suojaava vaikutus kai perustuu siihen, että ainevahvuus on luokkaa kymmeniä metrejä. Kivi on toisaalta haurasta ja jollain luokkaa 1 metri ainevahvuuksilla teräsbetoni voi olla parempi. Helsingissä on Broändan pommikivi, siirtolohkare, joka sai venäläisten lentopommista täysosuman. Louhintaräjäytyksissäkin räjähdemäärät taitaa olla aika vaatimattomia.
Pommikivi ennen:
ja jälkeen:
hessukessu
Kenraali
Tuo voisi selvittää sen, miksi monesti teräsbetonin pintaan on jätetty/laitettu isoja kiviä. Kivi on kovaa ja haurasta, joten räjäyttää myös hidastinsytyttimellä varustetut kranut, joita teräsbetoni ei ehkä räjäyttäisi. Teräsbetoni sitten kestää (???) tärinävaikutuksen.
Sammutusjärjestelmiä suunniteltaessa on tainnut aluksen komposiittimateriaalit unohtua:
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=pk-SIKhM78w[/video]
Miten mahtaa olla tilanne Haminoiden suhteen? Onko uudet materiaalit huomioitu sammutusjärjestelmissä ja miesten varustuksessa? Miltä kuulostaisi umpinaamari ja pieni happipullo kaikille miehille vakiovarusteeksi? Pienen palonalun sammuttaminen ei tyssäisi sankkaan savuun. Sprinklerit aluksesta toivottavasti löytyvät, mutta ovatko ne aina toiminnassa ja riittääkö niissä teho?
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=pk-SIKhM78w[/video]
Miten mahtaa olla tilanne Haminoiden suhteen? Onko uudet materiaalit huomioitu sammutusjärjestelmissä ja miesten varustuksessa? Miltä kuulostaisi umpinaamari ja pieni happipullo kaikille miehille vakiovarusteeksi? Pienen palonalun sammuttaminen ei tyssäisi sankkaan savuun. Sprinklerit aluksesta toivottavasti löytyvät, mutta ovatko ne aina toiminnassa ja riittääkö niissä teho?
kimmo.j
Respected Leader
Sammutustyön raskaudessa 6 litran/300 bar paineilmapullo kestää noin 30 min, pahimmillaan 15 min.
Maailmalla on paljon erilaisia paineilma/happi järjestelmiä pakenemiseen, mutta ne eivät sovellu sammuttamiseen, siihen tarvitaan myös muuta suojaa.
Laivapalot ovat kyllä erittäin vaikeita sammuttaa. Sprinklerijärjestelmät nimittäin vaurioituvat taistelukärjen osumasta ja tällöin joko koko järjestelmä menettää tehonsa, tai ainakin isot alueet kärsivät. Palon eristäminen on ehkä alkuvaiheessa paras keino päästä alkuun.
JOKOn linkissä näkyvän aluksen kohdalla lienee paras siirtyä APP taktiikkaan, antaa paskan palaa
Maailmalla on paljon erilaisia paineilma/happi järjestelmiä pakenemiseen, mutta ne eivät sovellu sammuttamiseen, siihen tarvitaan myös muuta suojaa.
Laivapalot ovat kyllä erittäin vaikeita sammuttaa. Sprinklerijärjestelmät nimittäin vaurioituvat taistelukärjen osumasta ja tällöin joko koko järjestelmä menettää tehonsa, tai ainakin isot alueet kärsivät. Palon eristäminen on ehkä alkuvaiheessa paras keino päästä alkuun.
JOKOn linkissä näkyvän aluksen kohdalla lienee paras siirtyä APP taktiikkaan, antaa paskan palaa
yrjö
Ylipäällikkö
En tiedä Haminoista, mutta palontorjuntajärjestelmänä uskoisin noin uusissa aluksissa olevan (Suomessa keksityn) sprinklerimäisen HI-FOG-systeemin ja konetiloissa ehkä haloni (Jos niitä vielä saa sotalaivoissa käyttää? vaiko onko kaikki jo CO2-perusteisia?). Palontorjunta Suomessa ei todellakaan häpeä kansainvälisessä vertailussa. Eikä sen puoleen muukaan merenkulun kehitystyö. Rauma Repola Oceansicsen Mir-aluksista ja CIA:n painostuksesta tuskin tarvitsee tällä foorumilla muistuttaa. Toinen esimerkki jenkkien innostuksesta omia eurooppalaisten keksintöjä on svenski Håkan Lans http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5kan_Lans jonka kehitystyö on osin pohjana merenekulun AIS-systeemille, jota muuten myöhemmin Suomen Merenkulkulaitoksen insinööri Rolf Bäckströmyhdessä ruotsalaisten kanssa kehitti ja testasi pilottivaiheessa.
EEBD-laite on tuo pakomaski, mutta onhan aluksilla ihan täysveriset savusukelluslaitteet ja varusteet sekä varsin pätevä alkusammutuskalusto. Tietty jos ohjus osuu napakymppiin ja laiva on ns. paskana ei siinä minkään maailman systeemi paljoa enää auta...
Suunnittelussa palokuorma on ihan ratkaiseva tekijä materiaalivalinnoissa ja kaikessa suunnitellussa. Eli tuskin on unohtunut, mutta silti laivoja vaan palaa. Palomääräykset ovat äärimmäisen tiukat.
Suomesta tulee muuten Silja Linen, nyt jo eläkkeellä oleva päällikkö Kari Larjo, jonka uraauurtava työ komentosiltateknologiassa on käytännössä ollut pohjana ECDIS-laitteiden kehittymiselle, komentotiltaintegraatiolle ja varsnkin -ergonomialle. Larjo toimessaan mm. oli niin aikaansa edellä, että laitevalmistajilla ei ollut toimittaa tarpeeksi tarkkoja laitteita joita sitten maailman ensimmäisenä tehtiin Larjon ohjeiden mukaan tilauksena ja jotka myöhemmin yleistyivät käytännössä kaikkaelle kehittyneeseen maailmaan. Larjon alulle panema kehitys ohjaamon laitteiden sijoittelusta ja integraatiosta myöhemmin muodostui epäviralliseksi standardiksi ja nyt vihdoin eletään aikoja kun ECDIS alkaa tulla pikkuhiljaa pakolliseksi kaikkiin aluksiin. Siljan aluksissa oli jo 90-luvulla ns. predktori eli liiketilan ennustus mikä myöhemmin liitettiin elektroniin merikarttoihin. Kehitys on pitkälti Larjon ansiota. Enpä ole kuullut, että miestä olis pahemmin julkisuudessa kiitelty.
Vielä yksi "tuntematon suuruus" on kotimainen onboard napa -ohjelmisto (kykyisin ohlemistoperhe) jolla on käytännössä monopoli kaikissa maailman isoissa risteiljöissä ja autolautoissa. Maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön sunnattu GPS:n differentiaalitukiverkko valmistettiin Suomen ja Ruotsin yhteistyössä pitkälti ruotsinlaivojen tarpeisiin. Nykyisin sekin on standardi läntisessä maailmassa.
Sota-alukset käyttävät pitkälle samoja laitteita kuin siviilialuksen yhteneväisissä toiminnoissa, eli navigoinnissa. Tietenkin sitten on päälle tulenjohto ja kaikenlainen muu hys-hys-elektroniikka jota ymmärrettävästi ei ole ollut resursseja kauheasti kehittää. Tuskin sekään osaamisen puutteeseen olisi tyssännyt.
EEBD-laite on tuo pakomaski, mutta onhan aluksilla ihan täysveriset savusukelluslaitteet ja varusteet sekä varsin pätevä alkusammutuskalusto. Tietty jos ohjus osuu napakymppiin ja laiva on ns. paskana ei siinä minkään maailman systeemi paljoa enää auta...
Suunnittelussa palokuorma on ihan ratkaiseva tekijä materiaalivalinnoissa ja kaikessa suunnitellussa. Eli tuskin on unohtunut, mutta silti laivoja vaan palaa. Palomääräykset ovat äärimmäisen tiukat.
Suomesta tulee muuten Silja Linen, nyt jo eläkkeellä oleva päällikkö Kari Larjo, jonka uraauurtava työ komentosiltateknologiassa on käytännössä ollut pohjana ECDIS-laitteiden kehittymiselle, komentotiltaintegraatiolle ja varsnkin -ergonomialle. Larjo toimessaan mm. oli niin aikaansa edellä, että laitevalmistajilla ei ollut toimittaa tarpeeksi tarkkoja laitteita joita sitten maailman ensimmäisenä tehtiin Larjon ohjeiden mukaan tilauksena ja jotka myöhemmin yleistyivät käytännössä kaikkaelle kehittyneeseen maailmaan. Larjon alulle panema kehitys ohjaamon laitteiden sijoittelusta ja integraatiosta myöhemmin muodostui epäviralliseksi standardiksi ja nyt vihdoin eletään aikoja kun ECDIS alkaa tulla pikkuhiljaa pakolliseksi kaikkiin aluksiin. Siljan aluksissa oli jo 90-luvulla ns. predktori eli liiketilan ennustus mikä myöhemmin liitettiin elektroniin merikarttoihin. Kehitys on pitkälti Larjon ansiota. Enpä ole kuullut, että miestä olis pahemmin julkisuudessa kiitelty.
Vielä yksi "tuntematon suuruus" on kotimainen onboard napa -ohjelmisto (kykyisin ohlemistoperhe) jolla on käytännössä monopoli kaikissa maailman isoissa risteiljöissä ja autolautoissa. Maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön sunnattu GPS:n differentiaalitukiverkko valmistettiin Suomen ja Ruotsin yhteistyössä pitkälti ruotsinlaivojen tarpeisiin. Nykyisin sekin on standardi läntisessä maailmassa.
Sota-alukset käyttävät pitkälle samoja laitteita kuin siviilialuksen yhteneväisissä toiminnoissa, eli navigoinnissa. Tietenkin sitten on päälle tulenjohto ja kaikenlainen muu hys-hys-elektroniikka jota ymmärrettävästi ei ole ollut resursseja kauheasti kehittää. Tuskin sekään osaamisen puutteeseen olisi tyssännyt.
yrjö
Ylipäällikkö
En tiedä Haminoista, mutta palontorjuntajärjestelmänä uskoisin noin uusissa aluksissa olevan (Suomessa keksityn) sprinklerimäisen HI-FOG-systeemin ja konetiloissa ehkä haloni (Jos niitä vielä saa sotalaivoissa käyttää? vaiko onko kaikki jo CO2-perusteisia?). Palontorjunta Suomessa ei minusta häpeä kansainvälisessä vertailussa. Eikä sen puoleen muukaan merenkulun kehitystyö. EEBD-laite on tuo pakomaski, mutta onhan aluksilla ihan täysveriset savusukelluslaitteet ja varusteet sekä varsin pätevä alkusammutuskalusto. Tietty jos ohjus osuu napakymppiin ja laiva on ns. paskana ei siinä minkään maailman systeemi paljoa enää auta... Suunnittelussa palokuorma on ihan ratkaiseva tekijä materiaalivalinnoissa ja kaikessa suunnitellussa. Eli tuskin on unohtunut, mutta silti laivoja vaan palaa. Palomääräykset ovat äärimmäisen tiukat.
yrjö kirjoitti:
Opiskelin tuossa taannoin muovipuolella ja voin vissiin kertoa, että laivoissa käytetään runsaasti vinyylejä, jossa käytetään halogeeni pohjaisia palonestoaineita. Aineet eivät ole erityisen mukavia niiden kannalta, joiden pitää väkisinkin hengittää niiden palotuotteita, mutta toisaalta, jotta ne palaisivat, niin se vaatii jotakin palamaan siinä vieressä, koska ne käsitellyt vinyylit ovat V0 -paloluokan saavuttavia aineita. Tämä tarkoittaa, että materiaali sammuu itse. Tämä siis koskee sisusteita, mutta uskoisin, että lujitemuovit mitä käytetään veneen runkoon ovat melkoisen hyvin palosuojattuja.
Tai voi tietenkin olla, että tietyt Itä Suomessa kehitetyt komposiitit ovat jo alkaneet vallata markkinoita ainakin sisustuksien kohdalla...
JOKO kirjoitti:
Ilmeisesti sammutusjärjestelmiä ei ollut vielä asennettu. Olettaisin että korvaavan yksilön (jonka vakuutusyhtiö maksaa) kohdalla se asennetaan hieman aikaisemmassa vaiheessa...
p.s. Eka postaus. En järjestä juhlia. :a-cool: