Merivoimien kehitysnäkymät

[Mosuri]

Aina välillähän tulee näitä juttuja, että saadaan jotain niin niin hienoa ja todetaan syvällä rintaäänellä "nyt paska ei haise". No ehkä vähemmän kuin ennen mutta paska haisee edelleenkin.

Nyt eräs Yrjö sitten haluaa laittaa rannikkosodankäynnin ihan uusiksi kun on saatu hienot kalliit vehkeet. Nyt lauluun on sitten liittynyt muitakin kertomaan, että nyt kakka ei haise ja kaupalliset varustamot tuo meille hyvää vaikka Venäjä uhittelee...

Väylävalvonta edellyttää normaalia merivalvontaa tiiviimmän ryhmityksen miinojen
tarkan paikan havaitsemiseksi. Miinanpudotuksista pyritään selvittämään pudotettujen
miinojen lukumäärä, tarkka paikka sekä malli, tyyppi ja muoto.
Miinanpudotusten havaitseminen on perusta kaikille miinantorjuntatoimenpiteille.
Väylävalvontaa suoritetaan miinantorjunnan perustoimintana kriisin kaikissa vaiheissa.
Sodanuhan ja sodan aikana miinantorjuntayksiköiden tehokas käyttö edellyttää
miinanpudotuksien tarkkaa paikantamista. Miinanpudotusten ja miinanlaskujen
havaitseminen perustuu rannikolla toimivien joukkojen yhteistoiminnassa suorittamaan
väylävalvontaan sekä miinantorjuntalaivueen suorittamaan tiedusteluraivaukseen
ja miinanetsintään. Väylävalvonta on miinantorjuntalajeista tärkein. Se ei paljasta
eikä kuluta miinantorjuntavoimaa. s. 35.

MIINANTORJUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSSUUNNAT ITÄMERELLÄ
Pro gradu -tutkielma
Kadetti
Indrek Reinbach
Merikadettikurssi 73
Laivastolinja
Maaliskuu 2007

 

[baikal]

Meriyhteytemme saa niin halutessaan tehokkaasti sekaisin jo parilla rauhan aikana rahtilaivan partaan yli pudotetulla herätemiinalla. Miten kuvittelette ulkomaisten varustamojen ja vakuutusyhtiöiden suhtautuvan Suomi-liikenteeseen yhden tai kahden satunnaisen miinaanajon jälkeen?

Oma tonnisto auttaisi paljon, mutta sitä ei ole läheskään riittävästi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää jokikisen miinan löytäminen ja raivaaminen, koska liikenne olisi muuten käytännössä seis.

Meriväylien miinoittaminen on yksi helpoimpia tapoja saattaa Suomi polvilleen ilman sen suurempia ponnisteluja ja tuossa kohdassa löytyy myös se MITO-alusten tärkein paikka ravintoketjussa. Siis jos niillä on tosiasiallista suorituskykyä enemmän, kuin mitä Katanpään kippari TS:ssa arvioi.

Tähän suuntaan mennään nykyään monella rintamalla, puolustuksella varaudutaan hallitsemaan paljon muutakin kuin täyttä sotatilannetta. Sieto on päivän sana ja siihen vielä se plussa päälle.

Mielenkiintoista olisi kuulla arvio siitä, olisiko väylien siivous vaihtoehtoisesti hoidettavissa va-robotein muultakin, kuin erityisiltä miinantorjunta-aluksilta, eli olisiko vaikkapa jokin merivartioston alus tms. varustettavissa riittävin vermein. Jos olisi, niin nyt on tuhlattu rahaa tai menetetty määrää.

Jep. Palikat loksahtelevat paikoilleen, kun asettaa ne SIETO-asentoon, jos siihen saa päälle plussan niin ihan hyvin menee. Pojille ei vaan kelpaa muu kuin Merivoimien voittamaton Armada, Maavoimille Cannae tai ainakin Kursk-toisinto ja Ilmavoimilta vaatimattomasti vaaditaan suorituskykyä a la Britannian puolustus v. -40.

Ja nämä Merivoimienkin nappulat asettuvat ojentoon, kun rassaa ne SIETO:on ilman räpelehtämistä minkään kuukausien Merisodan kanssa. Pitäskö olla muuta, ehkä, mutta mistä hillot?

 

[Hande]

Tuo Mosurin lainaama tutkielma on ladattavissa Doriasta pdf-tiedostona.

http://www.doria.fi/handle/10024/74404

 

[Hande]

Jep. Palikat loksahtelevat paikoilleen, kun asettaa ne SIETO-asentoon, jos siihen saa päälle plussan niin ihan hyvin menee. Pojille ei vaan kelpaa muu kuin Merivoimien voittamaton Armada, Maavoimille Cannae tai ainakin Kursk-toisinto ja Ilmavoimilta vaatimattomasti vaaditaan suorituskykyä a la Britannian puolustus v. -40.

Ja nämä Merivoimienkin nappulat asettuvat ojentoon, kun rassaa ne SIETO:on ilman räpelehtämistä minkään kuukausien Merisodan kanssa. Pitäskö olla muuta, ehkä, mutta mistä hillot?

Hyvään alkuun olisi päästy jättämällä pintamaalien torjunta RT:lle ja panostamalla aluspuolella sutoon. Budjetin sisältä olisi ollut löydettävissä hilloa, jos halua vain olisi löytynyt.

Se on tietenkin hyvä pitää mielessä, ettei alimitoitettu budjetti voi tekniikan puolella tuottaakaan muuta kuin alimitoitetun suorituskyvyn. Näin ihan valitusta painopisteestä riippumatta.

 

[baikal]

Aina välillähän tulee näitä juttuja, että saadaan jotain niin niin hienoa ja todetaan syvällä rintaäänellä "nyt paska ei haise". No ehkä vähemmän kuin ennen mutta paska haisee edelleenkin.

Nyt eräs Yrjö sitten haluaa laittaa rannikkosodankäynnin ihan uusiksi kun on saatu hienot kalliit vehkeet. Nyt lauluun on sitten liittynyt muitakin kertomaan, että nyt kakka ei haise ja kaupalliset varustamot tuo meille hyvää vaikka Venäjä uhittelee...

Väylävalvonta edellyttää normaalia merivalvontaa tiiviimmän ryhmityksen miinojen
tarkan paikan havaitsemiseksi. Miinanpudotuksista pyritään selvittämään pudotettujen
miinojen lukumäärä, tarkka paikka sekä malli, tyyppi ja muoto.
Miinanpudotusten havaitseminen on perusta kaikille miinantorjuntatoimenpiteille.
Väylävalvontaa suoritetaan miinantorjunnan perustoimintana kriisin kaikissa vaiheissa.
Sodanuhan ja sodan aikana miinantorjuntayksiköiden tehokas käyttö edellyttää
miinanpudotuksien tarkkaa paikantamista. Miinanpudotusten ja miinanlaskujen
havaitseminen perustuu rannikolla toimivien joukkojen yhteistoiminnassa suorittamaan
väylävalvontaan sekä miinantorjuntalaivueen suorittamaan tiedusteluraivaukseen
ja miinanetsintään. Väylävalvonta on miinantorjuntalajeista tärkein. Se ei paljasta
eikä kuluta miinantorjuntavoimaa. s. 35.

MIINANTORJUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSSUUNNAT ITÄMERELLÄ
Pro gradu -tutkielma
Kadetti
Indrek Reinbach
Merikadettikurssi 73
Laivastolinja
Maaliskuu 2007

En tunne rannikkosotaa sitä vähääkään mitä maasotaa, mutta eikös ainakin ammoin ajateltu niin, että harmaassa ja jopa kovassa vaiheessa jätkiä on kivillä ihan sitä tehden? Eli eiköhän sitä ihmissilmää edelleen vaan tarvittane, kuten Mosuri esittää?

Ja jokuhan niille kiville nousee kuitenkin, jos ei ite niin kaveri putsaa saappaitaan luodolla ja tekee koiruutta.

 

[baikal]

Jep. Palikat loksahtelevat paikoilleen, kun asettaa ne SIETO-asentoon, jos siihen saa päälle plussan niin ihan hyvin menee. Pojille ei vaan kelpaa muu kuin Merivoimien voittamaton Armada, Maavoimille Cannae tai ainakin Kursk-toisinto ja Ilmavoimilta vaatimattomasti vaaditaan suorituskykyä a la Britannian puolustus v. -40.

Ja nämä Merivoimienkin nappulat asettuvat ojentoon, kun rassaa ne SIETO:on ilman räpelehtämistä minkään kuukausien Merisodan kanssa. Pitäskö olla muuta, ehkä, mutta mistä hillot?

Hyvään alkuun olisi päästy jättämällä pintamaalien torjunta RT:lle ja panostamalla aluspuolella sutoon. Budjetin sisältä olisi ollut löydettävissä hilloa, jos halua vain olisi löytynyt.

RT taidettiin suomeksi syödä Merivoimain hyväksi, jos ollaan aivan rehellisiä. Se on semmosta.

 

[Hande]

RT taidettiin suomeksi syödä Merivoimain hyväksi, jos ollaan aivan rehellisiä. Se on semmosta.

Jep, laivasto tarvitsi rahat, joten meripuolustus sai mennä.

 

[baikal]

RT taidettiin suomeksi syödä Merivoimain hyväksi, jos ollaan aivan rehellisiä. Se on semmosta.

Jep, laivasto tarvitsi rahat, joten meripuolustus sai mennä.

Oma pohdintansa toki olisi se, että vahvistuiko kokonaisuus noin toimien vai menetettiinkö jotain oleellista? Jota sitten kuitenkaan ei millään ilveellä voitu/voida paikata? Semmoinen käsitys tästä ruletista vähän jäi.

 

[Hande]

Oma pohdintansa toki olisi se, että vahvistuiko kokonaisuus noin toimien vai menetettiinkö jotain oleellista? Jota sitten kuitenkaan ei millään ilveellä voitu/voida paikata? Semmoinen käsitys tästä ruletista vähän jäi.

Aivan varmasti jää vakavia puutteita, mitäpä sitten päätetäänkin tehdään. Tai sitten saadaan nykytilaa vahvistettua, mutta siirretään murheet kymmenen vuoden päähän. Aina on kuitenkin mielenkiintoista pohtia vaihtoehtoisia malleja.

 

[Tähystäjä]

Täytyypä itsekin heittää muutama kommentti aiheeseen liittyen:

Mitä tulee väylävalvontaan, niin on täysin absurdi ajatus että kaikissa keliolosuhteissa pystyttäisiin tehokkaaseen väylävalvontaan kaikilla merkittävillä laivaväylillä. Koko ajan supistetuista rannikkojoukoista ei mitenkään riitä miehiä jokaiselle luodolle, linnakkeetkin on lähes täysin alasajettu. Ulommas merelle on etenkin huonoissa keliolosuhteissa mahdotona edes nähdä rannikolta. Palvellessani miinalaiva Uusimaalla, ajoittain oli niin kova sumu ettei edes laivan keulaa tahtonut nähdä komentosillalta, miten siinä kelissä sitten pystyy tehokkaaseen väylävalvontaan? Lisäksi sukellusveneistä pinnan alla laskettuja miinoja ei pysty havaitsemaan ihmissilmällä tai edes tutkalla. Osin puutetta voidaan korvata automaattisilla ja miehittämättömillä sensoreilla, mutta en usko että ne ainakaan lähitulevaisuudessa pystyvät täysin korvaamaan ihmissilmää varsinkaan väylävalvonassa. Mikä muu sensori kuin ihmissilmä pystyy esimerkiksi eroittelemaan pudotetut miinat tyyppikohtaisesti tai edes tunnistamaan milloin liikkeellä on miinanlaskija ja milloin joku muu alus?

Näkisin että kaksi merivoimien pääpanostuskohdetta tulevaisuudessa tulisi olla SUTO- ja IT-kyky. Nyky-merivoimien kyvyssä etsiä sukellusveneitä on vakavia puutteita, ja kyky tuhota niitä on lähes olematon. Merivoimilta puuttuvat kokonaan sukellusveneiden torjunnassa olennaiset SUTO-torpedot, joita lähes kaikilla kehittyneemmillä merivoimilla on käytössä.

IT-kykyä löytyy vain rajoittuneeseen kohteenpuolustukseen, käytännössä alukset pystyvät parhaimmillaankin suojaamaan vain itseään ilmauhkalta. ITO-04 omaa maksimissaankin vain 15km vaakaulottuvuuden ja 8km pystyulottuvuuden. Sinänsä sensorikyky ja ilmatilannekuva ovat täysin riittäviä suuremman kantaman omaavien IT-ohjusten käyttöönkin. En rupea tässä kertomaan mitään OPSEC-informaatiota esim. havaintoetäisyyksistä, mutta todistetusti kyky havaita tutkalla ilmamaaleja kaukaakin löytyy, sekä myös esimerkiksi matalalla saarten katveessa lentävät helikopterit ja pintakulussa kulkevat sukellusveneet ovat havaittavissa tutkalla ja muilla sensoreilla. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta...

 

[Hande]

Näkisin että kaksi merivoimien pääpanostuskohdetta tulevaisuudessa tulisi olla SUTO- ja IT-kyky. Nyky-merivoimien kyvyssä etsiä sukellusveneitä on vakavia puutteita, ja kyky tuhota niitä on lähes olematon. Merivoimilta puuttuvat kokonaan sukellusveneiden torjunnassa olennaiset SUTO-torpedot, joita lähes kaikilla kehittyneemmillä merivoimilla on käytössä.

Samaa mieltä, etenkin sutokyvyn päättäväinen alasajo on mielestäni ollut raskas virhearvio. Pintamaaleihin kyllä yltäisi rannaltakin ja paateilta saisi maalitietoa liikkeelle siinä kuin nytkin. Pitää oikein ihmetellä amiraalien aivoituksia ja painotuksia.

 

[Merten sheriffi]

Jopa Ruotsi päätti olla asentamatta it ohjuksia stealth korvetteihinsa.
Eikö tämä ole selvä merkki siitä, että operaatioiden ilmatorjuntaa hoitaa käytännössä vaikkapa saksalaiset fregatit. Turhaa on siis haaveilla Suomen hankkivan mitään Umhkonto ohjusta raskaampaa aseistusta tuleviin projekteihinsa. Meikäpojat raivaa miinaa. Se on Suomipojalle sopivaa.

 

[Tähystäjä]

Voisi tähän jakaa muutamia huippuhetkiä omalta palvelusajaltani miinalaiva Uusimaalla:

Yksi jälkikäteen hauskimmista harjoitustilanteista sattui kun olin eräässä sotaharjoituksessa ruorimiehenä. Ajoimme simuloidussa miinakentässä Kiiski-luokan raivaajan perässä, raivaajan raivaamaa uraa pitkin radiohiljaisuuden vallitessa ja ohjauskomentojen tapahtuessa vilkkuviestityksellä. Samaan aikaan Hornet-aloittaa matalarynnäköinnin takasektorista, voi sitä komentojen määrää kun Försti aloitti käskytyksen pääpunaisena, siinä sai suunnilleen veivata laivan solmuun...:a-grin: Tositilanteessa olisi voinut olla aika kusiset paikat...

Oli myös haastavaa yrittää pitää maalinosoittimella kovassa merenkäynnissä väistöliikkeitä tekevää Hornettia piikillä, kokemuksesta voin sanoa ettei ihan helppoa...

Toinen hyvä kommentti tuli laivan miinaupseerilta kun eräässä miinoitusharjoituksessa lastasimme laivaa täyteen kovia merimiinoja: "Nyt pojat varovasti, tai päästään kaikki vähän pidemmällä kahvitauolle...".

Lohtajalla kun ammuttiin ITO-04:ää Banshee-maalilennokkiin, niin laivaa kallistettiin varotoimenpiteenä niin paljon, että vessanpöntöistä valuivat vedet lattialle...

SUTO-raketteja ammuttaessa koko laivan etuosa peittyi savupilveen, varusmiesten ensimmäinen nakki Pansioon päästäessä olikin kaivaa maalitelat esiin...

Syvyyspommeja pudotettaessa syntyi merellä ainakin 500m halkaisijaltaan oleva alue, joka oli täynnä kuollutta kalaa. Kuulemma männä vuosina, laskettiin aina vene vesillä syvyyspommipudotusten jälkeen, ja seuraavalla viikolla ruokalistalla oli vain kalasoppaa...

Hupaisia olivat myös merirosvojen torjuntaharjoitukset, laivan ylikersantti tuli moottoriveneellä kohti arabihuivi päässä ammuskellen ilmaan räkäpäitä RK:lla ja huudellen "Allahu Akbaria" ja muuta vastaavaa. Oltiin vastaanottamassa mm. paloletkujen kanssa...

Ehkä yksi vaarallisimmista tilanteista tuli kun Örön ampumalueella pinta-ammunnoissa 57mm keulatykillä, eräs purjeveilijä sai kuningasidean lähteä kesken ammuntojen puskemaan keskelle suljettua maalialuetta. Veneeseen ei saatuu radioyhteyttä, lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ajaa miinalaivalla vierellä ja komentaa vene pois alueelta megafonilla käskyttäen...:lanssi:

Laivastovierailu Kaliningradiin oli yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista. Paikka vilisi kulkukoiria ja rottia, talot näyttivät voivan sortua kasaan minä hetkenä hyvänsä. Vesi oli vihreän väristä liejua, joka oli täynnä kelluvaa roskaa. Laivan komentajan mukaan ei voitu täyttää painolastitankkeja, koska jos ne olisi tyhjennetty Airistolla, oltaisiin saatu syytteet ympäristörikoksista...

Ensimäisenä yönä Kaliningradissa tuli ukkosmyrsky, ja laivan peräkannelle vieraita varten kasattu telttakatos romahti kasaan. Eikun kaikki varusmiehet keskellä yötä kaatosateeseen katosta kasaamaan. Hupaisinta koko jutussa oli että koko kaupungista lähti myrskyn takia sähköt, tunteihin ainoa valo koko satamassa tuli meidän laivasta, koska meillä oli tietysti omat generaattorit...

Sähköön liittyy toinenkin hauska juttu Kaliningradista. Muutama yö tuli vietettyä laiturialueella vahdissa, ja siinä tuli nähtyä kaikkea erikoista. Laiturialuuen katuvalotkin olivat venäläiseen tapaan varmatoimisen "manuaalisia", eräs mummo kävi aina iltaisin kääntämässä veivistä valot päälle ja otti ne pois päältä aamuisin samasta veivistä.

Meille oli hienosti järjestettu kiertoajelu Kaliningradin keskustassa isäntien toimesta. Koomisinta asiassa oli että ajelua varten oli tilattu kaksi bussia, täytyy hän sitä nyt olla "varabussi" mukana, jos ensimmäinen hajoaa...

Hauska yksityiskohta venäläisaseistukseen liittyen oli 12,7 ITKK:n alkuperäiseen huoltovälinesarjaan kuuluva iso leka. "Kun mikään muu ei auta, niin käytä tätä!" Venäläisaseet ovat tunnetusti kestäviä...:lanssi:

Se mitä iltavapailla ja ulkomailla muuten tapahtui jääköön laivan sisäiseksi asiaksi, sen verran voin sanoa että kaikki laivastosta kerrotut huhut todennäköisesti pitävät paikkansa...:a-cool:

 

[Merten sheriffi]

Voisi tähän jakaa muutamia huippuhetkiä omalta palvelusajaltani miinalaiva Uusimaalla:

Yksi jälkikäteen hauskimmista harjoitustilanteista sattui kun olin eräässä sotaharjoituksessa ruorimiehenä. Ajoimme simuloidussa miinakentässä Kiiski-luokan raivaajan perässä, raivaajan raivaamaa uraa pitkin radiohiljaisuuden vallitessa ja ohjauskomentojen tapahtuessa vilkkuviestityksellä. Samaan aikaan Hornet-aloittaa matalarynnäköinnin takasektorista, voi sitä komentojen määrää kun Försti aloitti käskytyksen pääpunaisena, siinä sai suunnilleen veivata laivan solmuun...:a-grin: Tositilanteessa olisi voinut olla aika kusiset paikat...

Oli myös haastavaa yrittää pitää maalinosoittimella kovassa merenkäynnissä väistöliikkeitä tekevää Hornettia piikillä, kokemuksesta voin sanoa ettei ihan helppoa...

Toinen hyvä kommentti tuli laivan miinaupseerilta kun eräässä miinoitusharjoituksessa lastasimme laivaa täyteen kovia merimiinoja: "Nyt pojat varovasti, tai päästään kaikki vähän pidemmällä kahvitauolle...".

Lohtajalla kun ammuttiin ITO-04:ää Banshee-maalilennokkiin, niin laivaa kallistettiin varotoimenpiteenä niin paljon, että vessanpöntöistä valuivat vedet lattialle...

SUTO-raketteja ammuttaessa koko laivan etuosa peittyi savupilveen, varusmiesten ensimmäinen nakki Pansioon päästäessä olikin kaivaa maalitelat esiin...

Syvyyspommeja pudotettaessa syntyi merellä ainakin 500m halkaisijaltaan oleva alue, joka oli täynnä kuollutta kalaa. Kuulemma männä vuosina, laskettiin aina vene vesillä syvyyspommipudotusten jälkeen, ja seuraavalla viikolla ruokalistalla oli vain kalasoppaa...

Hupaisia olivat myös merirosvojen torjuntaharjoitukset, laivan ylikersantti tuli moottoriveneellä kohti arabihuivi päässä ammuskellen ilmaan räkäpäitä RK:lla ja huudellen "Allahu Akbaria" ja muuta vastaavaa. Oltiin vastaanottamassa mm. paloletkujen kanssa...

Ehkä yksi vaarallisimmista tilanteista tuli kun Örön ampumalueella pinta-ammunnoissa 57mm keulatykillä, eräs purjeveilijä sai kuningasidean lähteä kesken ammuntojen puskemaan keskelle suljettua maalialuetta. Veneeseen ei saatuu radioyhteyttä, lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ajaa miinalaivalla vierellä ja komentaa vene pois alueelta megafonilla käskyttäen...:lanssi:

Laivastovierailu Kaliningradiin oli yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista. Paikka vilisi kulkukoiria ja rottia, talot näyttivät voivan sortua kasaan minä hetkenä hyvänsä. Vesi oli vihreän väristä liejua, joka oli täynnä kelluvaa roskaa. Laivan komentajan mukaan ei voitu täyttää painolastitankkeja, koska jos ne olisi tyhjennetty Airistolla, oltaisiin saatu syytteet ympäristörikoksista...

Ensimäisenä yönä Kaliningradissa tuli ukkosmyrsky, ja laivan peräkannelle vieraita varten kasattu telttakatos romahti kasaan. Eikun kaikki varusmiehet keskellä yötä kaatosateeseen katosta kasaamaan. Hupaisinta koko jutussa oli että koko kaupungista lähti myrskyn takia sähköt, tunteihin ainoa valo koko satamassa tuli meidän laivasta, koska meillä oli tietysti omat generaattorit...

Sähköön liittyy toinenkin hauska juttu Kaliningradista. Muutama yö tuli vietettyä laiturialueella vahdissa, ja siinä tuli nähtyä kaikkea erikoista. Laiturialuuen katuvalotkin olivat venäläiseen tapaan varmatoimisen "manuaalisia", eräs mummo kävi aina iltaisin kääntämässä veivistä valot päälle ja otti ne pois päältä aamuisin samasta veivistä.

Meille oli hienosti järjestettu kiertoajelu Kaliningradin keskustassa isäntien toimesta. Koomisinta asiassa oli että ajelua varten oli tilattu kaksi bussia, täytyy hän sitä nyt olla "varabussi" mukana, jos ensimmäinen hajoaa...

Hauska yksityiskohta venäläisaseistukseen liittyen oli 12,7 ITKK:n alkuperäiseen huoltovälinesarjaan kuuluva iso leka. "Kun mikään muu ei auta, niin käytä tätä!" Venäläisaseet ovat tunnetusti kestäviä...:lanssi:

Se mitä iltavapailla ja ulkomailla muuten tapahtui jääköön laivan sisäiseksi asiaksi, sen verran voin sanoa että kaikki laivastosta kerrotut huhut todennäköisesti pitävät paikkansa...:a-cool:

Mulla ikävät muistot Uusimaalta. Karkkihammasta kolotti ja päätin käydä Uusimaan miinakannen kanttiinissa ostoksilla. Miinakannella vastaan tullut aliupseeri kysyi minulta, että kumpaa saapumiserää olen. Nuorempaa kun olin, niin kanttiini ei minulle myynyt. No onneksi Tykkilaiturissa oli Tykkivene Karjala jonne rahani kelpasi.
Turunmaa-luokasta vielä sen verran, että mikään Suomen merivoimissa ei ole viime vuosikymmeninä ollut niin kaunista kuultavaa, kuin 120mm tykin jyly.

 

[Merten sheriffi]

90 luvulla elettiin muutenkin laivastomme viimeisiä hyviä aikoja.
Tuolloin parhaimmillaan harjoituksissa merellä oli 2x Turunmaa, 4x Hesareita, 4x Tuimaa, 4x Raumaa, R luokan vartioveneitä, miinalaivat X 3 eli käytännössä lähes kaikki alukset. Isälläni on työhuoneen seinällä komea taulu jossa kahdessa rivissä purjehtivat kaikki merivoimien alukset yhteysaluksista aina miinalaivoihin. Ilmasta käsin kuvattu.
Täytyy pyytää se itselleni, kun isäpappa siirtyy parin vuoden päästä eläkkeelle.

 

[Tähystäjä]

90 luvulla elettiin muutenkin laivastomme viimeisiä hyviä aikoja.
Tuolloin parhaimmillaan harjoituksissa merellä oli 2x Turunmaa, 4x Hesareita, 4x Tuimaa, 4x Raumaa, R luokan vartioveneitä, miinalaivat X 3 eli käytännössä lähes kaikki alukset. Isälläni on työhuoneen seinällä komea taulu jossa kahdessa rivissä purjehtivat kaikki merivoimien alukset yhteysaluksista aina miinalaivoihin. Ilmasta käsin kuvattu.
Täytyy pyytää se itselleni, kun isäpappa siirtyy parin vuoden päästä eläkkeelle.

Näinhän se pitkälti on. Uusimaan modernisointiin varatut rahatkin menivät upseerien mukaan Pohjanmaan ilmastointeihin ja muuhun kv. varustukseen...

 

[Mosuri]

Mulla ikävät muistot Uusimaalta. Karkkihammasta kolotti ja päätin käydä Uusimaan miinakannen kanttiinissa ostoksilla. Miinakannella vastaan tullut aliupseeri kysyi minulta, että kumpaa saapumiserää olen. Nuorempaa kun olin, niin kanttiini ei minulle myynyt. No onneksi Tykkilaiturissa oli Tykkivene Karjala jonne rahani kelpasi.

Ohhoh ei uskoisi, että tuollaista voi sattua 90-luvulla! Kyllä nyt hävettää, että olen epäillyt laivaston miehiä silkkipippeleiksi...

Toisaalta onhan se vähän niin, että joka paikassa on vähän se oma henki. Joillain ei pyöri lomat, toisilla taas kantahenkilökunta on ihmissyöjiä, dragassa koksu haluaa korkata jääkärin jne...:-/

 

[Merten sheriffi]

Mulla ikävät muistot Uusimaalta. Karkkihammasta kolotti ja päätin käydä Uusimaan miinakannen kanttiinissa ostoksilla. Miinakannella vastaan tullut aliupseeri kysyi minulta, että kumpaa saapumiserää olen. Nuorempaa kun olin, niin kanttiini ei minulle myynyt. No onneksi Tykkilaiturissa oli Tykkivene Karjala jonne rahani kelpasi.

Ohhoh ei uskoisi, että tuollaista voi sattua 90-luvulla! Kyllä nyt hävettää, että olen epäillyt laivaston miehiä silkkipippeleiksi...

Toisaalta onhan se vähän niin, että joka paikassa on vähän se oma henki. Joillain ei pyöri lomat, toisilla taas kantahenkilökunta on ihmissyöjiä, dragassa koksu haluaa korkata jääkärin jne...:-/

Minun aikanani Uusimaa-luokka oli vielä ihka aito ja alkuperäinen miinalaiva. Toki kutsuttiinhan sitä silloinkin maailman moderneimmaksi miinalaivaksi.

 

[Tähystäjä]

Eräs omituinen sattumus oli vielä kun yksi vanhempaa saapumiserää edustanut laivamme alikersantti osallistui päähänpistosta merivoimien rk-ammuntakilpailuihin kaiketi kuntsarien toivossa. Kaveri ei ollut ampunut varmaan puoleen vuoteen yhtään laukausta RK:lla, mutta voitti silti koko roskan. En muista enää tarkkaan että mistä sarjasta oli kyse. Joka tapauksessa shame on you sukeltajat ja muut "gung ho erikoisjoukot"... Vain lahjattomat harjoittelee.

Saapumiserässämme oli muutenkin esim. AUK:ssa kovempi keskiarvo Cooper-tuloksissa laivastolinjalla kuin SPOL-linjalla, ja sekös SPOLK:in vetäjää sapetti... Laivastoon myös vaadittiin P-kauden jälkeen kovemmat pisteet Upinniemessä sekä AUK:iin että miehistöön kuin millekään muulle linjalle. Uusimaalla oli myös sekä Cooperien että kuntotestien tulokset varusmiesten keskiarvoa paremmat, ja pärjäsimme hyvin kaikissa kilpailuissa ja harkoituksissa.

 

[Merten sheriffi]

Kävin muutama vuosi sitten avointen ovien päivillä Pansiossa. Kyllä oli tunnelma aavemaisen hiljaista verrattuna siihen, kun vuonna 1998 Pansiossa palvelin.
Tuolloin pansiossa majaili vielä esikuntakomppanian kiväärimiehet ketkä läheisen metsikön haudoissa ryömivät. Tänä päivänä alue on täysin metsittynyt ja juoksuhaudat kasvaneet umpeen. Sotasataman laitureilla pelattiin jalkapalloa eri alusten miehistöjen kesken. Nykyään ei kuulemma enää. Laivastotietä pitkin satamaan saapuessaan Tykkivene karjalan 120mm keulatykki tervehti jo kaukaa saapujaa. Vastapäätä tätä tykkilaiturissa oli tiedustelualus Kustaanmiekka joka sekin on jo poistettu käytöstä.
Päivystäjänä muistan kaikki ne kamerat aluksella jotka kuvasivat kannella liikkuneita.
Nyt Pansio muuttuu taas laivastoasemaksi, kun Upiniemestä alusyksiköt poistuvat. Tästä huolimatta osa aluksista tulee siltikin pysyvän Upiniemessä. Liekö syynä henkilökunnan halumattomuus muuttaa perheiden kanssa Turkuun, ei tiedä. Saa nähdä herääkö Pansio muutosten jälkeen jälleen eläväksi laivaston tukikohdaksi.