Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Vaativat sähköä. Veivisergei ei tarvitse kuin rasvaa veiviin ja ampujalle hampaat irveen
Strategisesti olisi erittäin ikävää menettää viholliselle vaikka Jussärö, Örö tai Kökar. Takaisinvaltaaminen olisi vaikeaa ja veristä ja sinne jätettynä vihollinen jäytäisi selustassa kuin piikki persauksissa.
Ei noita ihan muutamalla lentopommilla tuhota. Käy vaikka joskus itse katsomassa. Hienoja paikkoja.
Raveni
Greatest Leader
Voisi vain kuvitella, että huolto tuollaiseen saareen olisi erittäin heikosti järjestettävissä. Lähinnä tarkoitan, että kuinka monta päivää yhtään mikään joukko kykenisi tuollaisessa saaressa säilyttämään taistelukosketuksen ja tehon? Veikkaan, että 2-3 jonka jälkeen heiluu valkoinen lippu.
Kun se on pommitettu siihen kuntoon että siellä on vain kiväärimiehiä poteroissa rannikkojääkärit lähetetään puhdistamaan paikat.
Raveni
Greatest Leader
Jos kallioisella saarella on mitään puhdistettavaa hersyillä varustettujen jäljiltä. Ruumiideen kasaan kantaminen ja polttaminen todennäköisesti.
Muistelisin suursaarenkin olleen aika hankala paikka toisessa isossa. Kalliota paljon ja huolto hankalaa. Poterot täytyy räjäyttää jne. Vaikea ajatella, että vihollinen saisi saarien haltuunottamisesta mitään etua suhteessa riskeihin. Nykyään vielä on tosiaan kranaatit kehittyneet ja tullut herätesytyttimet kuvioihin. Käytännössä tuollainen saari voidaan eristää ja pitää sellaisen tulen alla muutama päivä että sieltä ei kukaan kävele pois. Ahvenanmaa onkin sitten kokonaan toinen juttu koska se on jos sen kokoinen, että sitä ei saa mennä antamaan viholliselle.
Suursaarta voidaan ja pitäisi tulittaa 24/7 sodan syttyessä, sen ottaminen pitäisi olla prioriteetti.
Museo
Kenraali
Olen tutustunut noista saarista kaikkiin. Ei niitä tuhota muutamalla lentopommilla mutta keskustelu aiheesta on kuitenkin täysin turhaa ja osoittaa että on jämähdetty johonkin jatkosodan tai Tyynenmeren taistelun poteroihin. Ei todennäköinen vihollinen noita ryhdy valtaamaan ja sitten linnoittaudu sinne. Ja jos valtaisi niin ne ovat ovat tykinkantaman päästä. Nyt herätys taas ja uudestaan miettimään mitä tulitukea rannikkojoukot tarvitsevat liikkuvassa sodankäynnissä. Nykyään mukana liikkuvat kait lähinnä kranaattikonekiväärit ja kevyet heittimet eivätkä rannikkojoukot kait edes osaa hyödyntää epäsuoraa kovin hyvin. Todennäköisesti järkevin tapa korjata tilanne olisi hankkia pidemmän kantaman älyammuksia 155mm kalustolle ja mahdollisesti raskaille raketinheittimille ja alistaa pieni määrä tykkejä merivoimille.
Viimeksi muokattu:
Jos vihollinen ei hyödy haltuunotosta mitää,niin miksi tuhlata erittäinvähäistä ilmasta maahan varastoa?
Huhta
Greatest Leader
Niin, tuohan olisi hyvin perinteikäs loppusijoitus Sergei-kalustollekin, kun ei sieltä saaresta pääse pakoon.
Huhta
Greatest Leader
^Tämä lienee vanhaa tietoa. Salomaa on kerännyt Suomen Kuvalehden juttuun vuonna 2014 seuraavat numerot:
https://hommaforum.org/index.php?topic=92675.msg1593598#msg1593598
Huhta
Greatest Leader
...mikäli heittimiä on riittävästi siellä, missä niitä tarvitaan. Kranaatinheittimien lyhyen kantaman vuoksi tulta on vaikea keskittää - rannikolla on melkoisesti pituutta. 155 K 98:lla tai K9:llä voidaan ampua 40 kilometriin asti. Raskaalla kranaatinheittimellä jäädään alle neljännekseen tästä.
Huhta
Greatest Leader
Tuossa onkin puolenkymmentä eri tehtävää joita voi olla hankala suorittaa yksittäisellä asejärjestelmällä olipa se sitten mikä hyvänsä. Rannikkojääkärit tarvitsevat riittävällä liikkeellä varustetun orgaanisen epäsuoran tulituen ja rannikkotykistö kalustoa liikkuvien merimaalien ampumiseen. Lisäksi on ne perinteiset tykistön hommat vaikkapa juuri maihinnousuja ja maahanlaskuja vastaan. Rannikko-ohjukset ovat noiden lisäksi ihan oma lukunsa.
155K voisi korvata liikkuvat heittimet jollain tasolla ja osan aikaa. Tieverkkoon sidotulla tykistöllä on kuitenkin ilmeisiä ja pahimmillaan katastrofaalisia puutteita kun pitäisi tukea veneellä saaristossa liikkuvaa joukkoa. Olisi sekin toki paljon notkeampi ratkaisu kuin rannikkojääkäripataljoonien nykyinen tieverkkoon sidottu ja lyhytkantamainen raskas heittimistö. Niiden hyödyntämisessä tarvitaan jo tuuriakin.
Kun RT:n sisälläkin kunnianhimoinen tavoitetila on että saadaan ehkä joskus hetkeksi Maavoimilta käyttöön tykki tai jopa useampia niin en pidätä hengitystä rannikolle sijoittuvan tykistön hankintoja odotellessa
Vene loivalle rannalle tai laituriin ja heitin osina maalle useamman miehen voimin? Mutta raskastahan tuo on ja epäkäytännöllistä, vasteaika on tolkuttoman pitkä.
Enkä tosiaan minäkään pidätä henkeä. Jehut voisivat olla mielenkiintoinen ratkaisu useampaankin ongelmaan, kranaatinheittimellä voisi tukea hyökkääviä rannikkojääkäreitä ja hoitaa myös tykkiveneen virkaa vihollisen kevyemmän kaluston torjunnassa. Mutta se kustannus puolustuksen kokonaisuudessa... mieluummin jyvittää ko. rahan MLRS:n raketteihin ja sijoittaa kourallisen heittimiä rannikolle maihinnousu-uhan ollessa aktiivinen. Tai panssarihaupitseihin ja tuo rannikolle patterikokoonpanossa toimivaa vedettävää 155 mm tykistöä.
Siellä saa mouhot vartoa rauhassa maihinnousua jota tuskin on sellaisenaan enää milloinkaan odotettavissa. Unohtakaa vedettävä tykistö. Unohtakaa myös krh patteristot sekä kaikki muukin epäsuora luodoilla. Ainoa kurantti kalusto tulee olemaan nopeat tulivoimaiset veneet joita toki meiltä löytyy. Näillä tullaan sitten jahtaamaan hyökkääjän pieniä iskuosastoja. Muuten hommat on puhtaasti tulevaisuudessa koptereiden sekä ennen kaikkea lennokkien peliä.
Mielenkiintoinen dokumentti siitä kuinka 2010 Saksa, Suomi ja USA sopivat alumiinialusten kestävyyden tutkimisesta perustuen Helsinki-luokan kokemuksiin. Kukin maksoi 2,2 milliä per lärvätsalo.
https://www.state.gov/documents/organization/198469.pdf
https://www.state.gov/documents/organization/198469.pdf
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10...+ohjusveneet+lahtevat+Kroatiaan+rahtilaivassa
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Sotateknisessä arviossa ja ennusteessa 2025 kerrotaan rannikkopuolustuksesta mm. näin:
Tietoverkot yhdistävät eri sensoreilta saatavat tiedot kattavaksi maalitilannekuvaksi. Tarkkaa maalitietoa saadaan satelliittien ja ilma-alusten sensoreilta sekä tutkilta ja optisilta sensoreilta. Maalitiedustelulta suojautuminen on entistä vaikeampaa. Sensorialustoista suurimman mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena ovat miehittämättömät ilma-alukset.
Rannikolla toimivat tykistön tuliyksiköt ovat liikkuvia ja niiden kehityssuunta on sama kuin kenttätykistöllä.
Ampumamenetelmien kehittyessä tykistöyksiköiden perinteinen jako kenttä-, rannikko- ja ilmatorjuntatykistöön sekä heittimistöön hämärtyy;
kaikki tuliyksiköt kykenevät ampumaan liikkuvia pinta- ja ilmamaaleja.
Käynnissä olevissa raskaan tykistön kehittämishankkeissa valtaosa aseista sijoitetaan tela- ja pyöräalustoille. Niiden ammunnanhallintajärjestelmiin liitetään paikantamisvälineet (inertia, GPS), maalinpaikannusvälineistöt (tutka tai etäisyysmittari), ammunnan laskimet ja lähtönopeustutkat. Johtamisjärjestelmä välittää tulitehtävät ja tuliaseman ulkopuolisten tulenjohtajien antamat maalitiedot. Tykki kykenee johtamisjärjestelmän välittämän maalitiedon perusteella itsenäisesti tulitoimintaan.
Pyöräalusta tarjoaa paremman operatiivisen liikkumiskyvyn kuin tela-alusta. Hyökkääjän maihinnousun tai syvän iskun ensimmäisessä portaassa nähdäänkin todennäköisimmin kevyttä – myös ilmakuljetteista – tykistöä, kun taas raskaat telahaupitsit ovat valmistellun puolustuksen aseita.
Älykkäät tykki-tulenjohtojärjestelmät ampuvat tulikuvioita ja ohjelmoivat yksittäiset ammukset kulloisenkin maalin tyypin mukaan. Esimerkiksi maamaaleja ja pieniä merimaaleja vastaan voidaan ampua tulikuvio, joka peittää torjuttavan kohteen ilmaräjähdyksillä.
Suoraa osumaa ei siten tarvita kohteen tehtävän keskeyttämiseksi.
Tykistö tavoittelee jopa 200 km kantamaa erikoisampumatarvikkeilla. Ammukset ovat GPS-ohjattuja ja ne on varustettu perävirtausyksiköllä, rakettimoottorilla ja siivekkeillä.
Ammuksissa voi olla loppuvaiheen hakeutumista varten sensorit ja ohjaimet tai radiolinkillä toteutettava lentoradan päivitysmahdollisuus. Lentoaika 200 km:n päähän on 10–15 minuuttia. Tärkeimpiin maaleihin voidaan tarvittaessa ohjata useita ammuksia samalla iskuhetkellä. Tarkasti ohjautuva tykistön ammus on kuitenkin erittäin vaikeasti toteutettava ja kallis asejärjestelmäsovellus, joten niiden massamainen hankinta ja käyttö on epätodennäköistä.
Lopuksi laitan vielä rannikon ja saariston puolustamisesta kiinnostuneille pdf-liitteen. Suomalaisen sotataidon klassikot. Laivastotoiminta saaristotaisteluissa Suomen olosuhteissa (Jouko Pirhonen).
Suomalainen saaristo muodostaa erityislaatuisen toimintaympäristön, mikä edellyttää erityislaatuista meripuolustusta.
Tietoverkot yhdistävät eri sensoreilta saatavat tiedot kattavaksi maalitilannekuvaksi. Tarkkaa maalitietoa saadaan satelliittien ja ilma-alusten sensoreilta sekä tutkilta ja optisilta sensoreilta. Maalitiedustelulta suojautuminen on entistä vaikeampaa. Sensorialustoista suurimman mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena ovat miehittämättömät ilma-alukset.
Rannikolla toimivat tykistön tuliyksiköt ovat liikkuvia ja niiden kehityssuunta on sama kuin kenttätykistöllä.
Ampumamenetelmien kehittyessä tykistöyksiköiden perinteinen jako kenttä-, rannikko- ja ilmatorjuntatykistöön sekä heittimistöön hämärtyy;
kaikki tuliyksiköt kykenevät ampumaan liikkuvia pinta- ja ilmamaaleja.
Käynnissä olevissa raskaan tykistön kehittämishankkeissa valtaosa aseista sijoitetaan tela- ja pyöräalustoille. Niiden ammunnanhallintajärjestelmiin liitetään paikantamisvälineet (inertia, GPS), maalinpaikannusvälineistöt (tutka tai etäisyysmittari), ammunnan laskimet ja lähtönopeustutkat. Johtamisjärjestelmä välittää tulitehtävät ja tuliaseman ulkopuolisten tulenjohtajien antamat maalitiedot. Tykki kykenee johtamisjärjestelmän välittämän maalitiedon perusteella itsenäisesti tulitoimintaan.
Pyöräalusta tarjoaa paremman operatiivisen liikkumiskyvyn kuin tela-alusta. Hyökkääjän maihinnousun tai syvän iskun ensimmäisessä portaassa nähdäänkin todennäköisimmin kevyttä – myös ilmakuljetteista – tykistöä, kun taas raskaat telahaupitsit ovat valmistellun puolustuksen aseita.
Älykkäät tykki-tulenjohtojärjestelmät ampuvat tulikuvioita ja ohjelmoivat yksittäiset ammukset kulloisenkin maalin tyypin mukaan. Esimerkiksi maamaaleja ja pieniä merimaaleja vastaan voidaan ampua tulikuvio, joka peittää torjuttavan kohteen ilmaräjähdyksillä.
Suoraa osumaa ei siten tarvita kohteen tehtävän keskeyttämiseksi.
Tykistö tavoittelee jopa 200 km kantamaa erikoisampumatarvikkeilla. Ammukset ovat GPS-ohjattuja ja ne on varustettu perävirtausyksiköllä, rakettimoottorilla ja siivekkeillä.
Ammuksissa voi olla loppuvaiheen hakeutumista varten sensorit ja ohjaimet tai radiolinkillä toteutettava lentoradan päivitysmahdollisuus. Lentoaika 200 km:n päähän on 10–15 minuuttia. Tärkeimpiin maaleihin voidaan tarvittaessa ohjata useita ammuksia samalla iskuhetkellä. Tarkasti ohjautuva tykistön ammus on kuitenkin erittäin vaikeasti toteutettava ja kallis asejärjestelmäsovellus, joten niiden massamainen hankinta ja käyttö on epätodennäköistä.
Lopuksi laitan vielä rannikon ja saariston puolustamisesta kiinnostuneille pdf-liitteen. Suomalaisen sotataidon klassikot. Laivastotoiminta saaristotaisteluissa Suomen olosuhteissa (Jouko Pirhonen).
Suomalainen saaristo muodostaa erityislaatuisen toimintaympäristön, mikä edellyttää erityislaatuista meripuolustusta.
Huhta
Greatest Leader
Tässä arviossa ei osuttu nappiin. Teknologisesti se on yksinkertainen ja toteutettavissa, ja kun tuotetaan riittävästi, hintakin saadaan edulliseksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/M1156_Precision_Guidance_Kit
Tähän Sotatekniikka 2025 ei kannata liikaa muutoinkaan tuijottaa, sillä se on laadittu vuonna 2009.
Jos tuollaisen tarkkuus (ja kantama) riittää, niin silloin ei ongelmaa, mutta jos mennään siitä yli niin hintakin nousee hyvin äkkiä.
Väärinymmärryksen vaara on täällä niin suuri, että pitää hieman tarkentaa: en odota että vihollinen valtaa jonkin ulkosaaren, kaivaa sen reikäjuustoksi ja ryhmittäytyy katkeraan puolustustaisteluun kuin Iwo Jimassa konsanaan.
Sen sijaan jokin saari saatetaan vallata etuasemana osana isompaa operaatiota tai väliaikaisesti jotain tiettyä tehtävää varten. Skenaarioita voi kehitellä monenlaisia. Hyökkäävän joukon ei tarvitse olla suuri, varsinkaan jos vastahyökkäyksellä ei ole tykistötukea.
Toki koko ajatus voi olla täysin mahdoton, mutta siinä tapauksessa kannattaa lakkauttaa rannikkojoukot ja varmuudeksi vielä lukita tämä ketju. Itse olen sitä mieltä, että meillä tulee olla jonkinlainen kyky vallata saaria takaisin.
Jos rannikkojoukkoja aiotaan pitää yllä, on:
Tätä tykistöä voitaisiin käyttää liikkuvana rannikkotykistönä, maihinnousun/maahanlaskun torjuntaan, rannikkojoukkojen epäsuorana tulena tai maataisteluiden tukena. Pienen maan asevoimien kannattaa pyrkiä monikäyttöisyyteen aina kun se on mahdollista.