Lippueamiraali Jori Harju ei lisäisi enää kansainvälisten harjoitusten määrää. "Mielestäni olemme saavuttaneet näillä resursseilla jonkinlaisen maksimin nyt", hän sanoo.
www.reservilainen.fi
Merivoimien komentaja: ”Itämerellä vallitsee uusi normaali”
Tulevaan vuosikymmeneen kohdistuvat Merivoimissa suuret odotukset. Isoimpana edessä siintää miljardiluokan Laivue 2020 -hanke.
Tarkoituksena on korvata Merivoimien käytöstä poistuvat alukset neljällä uudella modernilla monitoimikorvetilla.
Vuoden alussa Merivoimien komentajana aloittanut lippueamiraali
Jori Harju pitää hanketta koko Puolustusvoimien kannalta äärimmäisen tärkeänä.
– Nämä asiat pitää nähdä kokonaisuutena. Laivue-hanke on tärkeä nimenomaan koko Puolustusvoimille ja sitä kautta myös Merivoimille.
Valmistuessaan sieltä tulee meille välitöntä suorituskykyä. On tärkeä muistaa, että Merivoimat on toki paljon muutakin, Harju taustoittaa.
Komentaja myöntää hankkeen olevan myöhässä aikataulusta.
Myöhästymisen taustalla on hallituksen keväinen ero ja oikeuskanslerin antama linjaus, jonka mukaan toimitusministeriö ei voi tehdä hankintaan liittyviä päätöksiä.
– Asiat kuitenkin etenevät. Taistelujärjestelmästä on sopimus, ohjusvalintoja on tehty ja nyt neuvotellaan itse laivojen rakentamisesta.
Olen luottavainen, että tämän kesän aikana pääsemme kertomaan lisää sopimuspuolesta.
Siinä missä kuluvaa vuosikymmentä on pidetty Maavoimien vuosikymmenenä, ensi vuosikymmen on laskettu Puolustusvoimissa Meri- ja Ilmavoimien kehittämiseen.
– Jos nykyiset tehtävät säilyvät, tarvitaan luonnollisesti toisiaan täydentäviä suorituskykyjä.
Samalla meidän täytyy kuitenkin peilata ympärillämme muuttuvaa toimintaympäristöä.
Kyberpuoli ja tietojärjestelmät varmasti korostuvat, ja nämä ovat varmasti puolustusvoimallisia uudistuksia, eivätkä pelkästään Merivoimien haasteita.
Merivoimia ei kehitetä yksin, vaan osana isoa puolustusjärjestelmää.
Osaavat tekijät
Nykyistä tilannetta Itämerellä Harju pitää uutena normaalina. Tilanne on muuttunut muutamassa vuodessa paljon.
Harjoitusten määrä on kasvanut ja sotilaallinen läsnäolo alueella on vahvaa usealla maalla.
– Tästä on tullut niin sanottu uusi normaali. Ei ole samanlaista kuin kylmän sodan aikana, mutta samankaltaista.
Enkä näe, että asetelma Itämerellä olisi lähitulevaisuudessa mitenkään hiljenemässä, Harju toteaa ja nostaa vilkkaudesta esimerkiksi kesäkuisen Baltops 19 -harjoituksen,
johon osallistuu yli 20 000 sotilasta eri maista.
Lisääntynyt aktiivisuus Merivoimien tärkeimmällä merellä tarkoittaa myös valvonnan tärkeyden ja määrän nousua.
Harjun mukaan valmius on ollut aina keskiössä Merivoimissa, mutta komentajaa huolettaa miehistöön kohdistuva kuormitus.
– Henkilöstömme on ammattiylpeää väkeä, joka haluaa aidosti tehdä työnsä laadukkaasti, eivätkä he valita helposti.
Rima on korkealla ja näiden asioiden takia uupumus voi iskeä, mutta se ei aina tule riittävän ajoissa tietoon.
Harju puhuu dynaamisesta valmiudesta, joka käytännössä tarkoittaa työkuorman suhteuttamista valmiuden vaatimaan tasoon.
– Emme voi vetää yläketju kireällä jatkuvasti. Valmius huolehditaan aina riittävälle tasolle, mutta meillä pitää olla kyky myös laskea valmiutta ja sitä kautta kuormitusta, kun siihen mahdollisuus tulee.
Tämä vaatii suunnittelua ja ymmärrystä.
Kansainvälisyyttä laatu edellä
Myös Merivoimissa kansainvälistyminen näkyy.
Erityisen tiivistä yhteistyö on Ruotsin kanssa. Suomella on länsinaapureiden kanssa muun muassa suomalais-ruotsalainen taisteluryhmä SFNTG (Swedish-Finnish Naval Task Group),
jonka lisäksi
mailla on ollut yhteinen merivalvonta jo vuodesta 2006 lähtien. Harjun mukaan Merivoimat osallistuu niihin kansainvälisiin harjoituksiin, joista se selkeästi hyötyy.
– Hyöty tulee usein kehittämisen, valmiuden tai näkyvyyden kautta. Sen verran meidän pitää olla itsekkäitä, että kaikkeen emme voi mennä mukaan.
Puolustusvoimissa kansainvälistyminen vaikuttaa olevan alati lisääntyvä trendi, mutta ehkä hieman yllättäen Harju toppuuttelee kasvun suhteen.
Jo henkilöstön takia priorisointia täytyy tehdä.
– En lähtisi nykyisestä määrästä ainakaan lisäämään kansainvälisiä harjoituksia.
Mielestäni olemme saavuttaneet näillä resursseilla jonkinlaisen maksimin nyt.
Ennemminkin suorittaisin karsimista ja priorisoisin vielä enemmän, mikä on meille tärkeää ja hyödyksi ja mikä ei ole ehkä aivan niin välttämätöntä.
Tällä en tarkoita sitä, että meidän tulisi harjoitella vain itseksemme. Kansainvälisyys on olennainen osa tätä päivää, emme voi olla yksin hiekkalaatikolla.
Haastavia tehtäviä
Harjun mukaan reserviläisille on Merivoimissa tarjolla todella haastaviakin tehtäviä, jos vain halu ja osaaminen riittävät.
Lippueamiraalin mukaan Merivoimilla on hyvät yhteydet reserviläiskenttään, varsinkin Siniseen Reserviin Merivoimien esikunnasta on linja auki viikoittain.
– Ilman reserviläisiä ja heidän järjestöjään emme pystyisi tekemään kaikkia niitä asioita, joita nyt teemme.
Reserviläiset ovat minun mielestäni erottamaton osa henkilöstöämme siinä missä kantahenkilökuntakin, Harju toteaa.
Haastavista tehtävistä Harju kertoo esimerkin harjoituksesta, jossa reserviläiset itse laskivat vesille miinoitteen, jonka myös itse raivasivat pois.
Kantahenkilökunnasta oli raivauksessa mukana vain pakollinen varotoimihenkilö.
Komentajalta löytyy vielä toinenkin esimerkki.
– Ei se mikään salaisuus ole, että
meillä on Merivoimien operaatiokeskukseenkin sijoitettuna useita reserviläisiä.
Siellä työskennellessä käsityksen koko Merivoimista täytyy olla jo valtavan laaja, sillä sieltä käsinhän nimenomaan johdetaan koko Merivoimien toimintaa.
