Taisi pelkästään sutoraketit olla itäkamaa. Kuulemma niin idioottivarmaa kamaa, että jopa Tuuleen näitä suunniteltiin.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
ajs178
Respected Leader
Korvaako tätä vasteajan puutetta HX-hanke ainakin osittain? Tarkoitan siis ilmasta-mereen ohjusta, jos tällainen kyvykkyys HX:ään hankitaan. Ehkä rauhanaikana tästä on vähemmän hyötyä? Vai voisiko ajatella, että jos ilmatilaan tunkeutuvaa lentokonetta mennään tunnistamaan aseistetulla Hornetilla, niin miksi ei aluevesille tunkevaa pinta-alusta mennä tervehtimään Harpoon-ohjuksella varustetulla HX:llä?
Kyllä se koko setti tietääkseni oli neukkulalaista tekniikkaa. Samanmoisia oli kaiketi R-luokassa sekä Pohjanmaassa. Jälkimmäisestä härvelit poistettiin peruskorjauksessa. 90-luvulla niitä käyttivät Suomen lisäksi myös ainakin sellaiset sutotoiminnan suurvallat kuin Albania ja Pohjois-Korea.
Sutoraketinheitinhan on meillä ollut muutenkin laajalti käytössä. Myös läntisten sonarien rinnalla uudemmissa miinalaivoissa ja rajan ulkovartiolaivoissa.
Pitäisin erittäin kyseenalaisena väitettä siitä että ilmatyynyaluksiin olisi kaavailtu sutoraketinheittimiä kun saman laivueen ohjusveneetkin hankittiin kokonaan ilman sutokykyä.
Tuon Tuulen sutoraketin olen jostain kuullut tai lukenut. Saattaa toki olla väärää tietoa. Kenties jopa liian raskas systeemi ilmatyynyalukselle.
Turunmaat modernisoitiin 80 luvun lopulla ja kaiken järjen mukaan niihin oltaisiin vaihdettu länsimaalaiset systeemit. No, taisi Suomessa tuolloin vielä joka toinen autokin ollut Lada joten kaikki on mahdollista.
Muistelin tuolla edellä alkuperäistä asennusta. Voihan matkan varrella olla tehty muutoksia joista ei ole erikseen osunut silmääni mainintaa.
Suomella on kiinteää kuuntelua väylien varrella.
Suomella on alusten perässä hinattavaa kuuntelukalustoa.
Suomella on myös ymmärtääkseni aluksiin kiinteämmin asennettua kuuntelukalustoa.
Pääosin noille löytyy jopa kotimaisen (tamperelaisen) valmistajan mallinimet ihan julkisista lähteistä.
Suomella on alusten perässä hinattavaa kuuntelukalustoa.
Suomella on myös ymmärtääkseni aluksiin kiinteämmin asennettua kuuntelukalustoa.
Pääosin noille löytyy jopa kotimaisen (tamperelaisen) valmistajan mallinimet ihan julkisista lähteistä.
Jos jollakulla on julkisiin lähteisiin perustuvaa tietoa suomalaisiin aluksiin kiinteämmin asennetusta kuuntelukalustosta tai tiedossa linkkiä sellaiseen, voisiko postata sen tänne. Siis koskien sekä asennusta alukseen (mikä alus ja missäpäin alusta) että itse kalustoa, ja tietysti vain julkisiin lähteisiin perustuvaa sellaista.
Laivastoluetteloissa on ainakin miinalaivoille ja vanhemmille vartiolaivoille ( Tursas Uisko Merikarhu ) merkitty Simradin valmistamat runkoasenteiset sonarit. Tyyppinumeroita en lunttaamatta muista. Palaan tähän asiaan loppuviikosta jos muistan. Jo poistuneista aluksista oli myös Helsinki-luokassa Simradin sonarit.
Yhteen löytyy verkosta lähde:
Miinalaivojen sonarit ovat tyyppiä SS249. Kts. sivu 10
Edit
Saattaa olla myös sivu 9. Jää kännyn ruudulla vähän epäselväksi mikä on sivun numero. Alkuperäinen sivu 149 joka tapauksessa.
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Olisihan se hienoa jos Suomella olisi edes yksi NH-90 kopteri varustettuna SUTO-tehtäviin.
Heko pääsisi nopeasti paikan päälle tarkkailemaan tilannetta, mutta, mutta...
Sellaista tässä mietin, että jos meillä olisikin NH-90 varustettuna SUTO-kalustolla, niin jotta se pääsisi riittävän nopeasti paikan päälle, täytyisi koulutetun miehistönkin olla koko ajan lähtövalmiudessa.
Ei riitä, että kotiin tulee SUTO-tehtävähälytys ja sitten ajellaan kopterin luokse ja lennetään kohteeseen. Tuossa ajassa sukellusvene on jo mennyt melkoisen pitkälle toiseen paikkaan.
Nythän NH-90:set ovat Utissa. Varmaankin tämä SUTO NH-90:nen pitäisi olla sijoitettuna johonkin merivartioston tukikohtaan taikka sitten @Merten sheriffi takapihalle.
Tässä vielä video kun Ruotsin porukka harjoittelee NH-90:llä SUTO toimintaa:
Specialized naval helicopter with underwater sonar system, tactical radar and high cabin,
the NH90 ASW is specially tailored for its maritime missions and the operative environment in the Baltic Sea.
Heko pääsisi nopeasti paikan päälle tarkkailemaan tilannetta, mutta, mutta...
Sellaista tässä mietin, että jos meillä olisikin NH-90 varustettuna SUTO-kalustolla, niin jotta se pääsisi riittävän nopeasti paikan päälle, täytyisi koulutetun miehistönkin olla koko ajan lähtövalmiudessa.
Ei riitä, että kotiin tulee SUTO-tehtävähälytys ja sitten ajellaan kopterin luokse ja lennetään kohteeseen. Tuossa ajassa sukellusvene on jo mennyt melkoisen pitkälle toiseen paikkaan.
Nythän NH-90:set ovat Utissa. Varmaankin tämä SUTO NH-90:nen pitäisi olla sijoitettuna johonkin merivartioston tukikohtaan taikka sitten @Merten sheriffi takapihalle.
Tässä vielä video kun Ruotsin porukka harjoittelee NH-90:llä SUTO toimintaa:
Specialized naval helicopter with underwater sonar system, tactical radar and high cabin,
the NH90 ASW is specially tailored for its maritime missions and the operative environment in the Baltic Sea.
MCM 80 on pikemminkin emäalus kuin perinteinen raivaaja. Esimerkiksi sen runko ei ole yhtä shokinkestävä kuin tarkoitusta varten tehtyjen raivaajien ja optiona on teräsrunko. Ja kuten olen paasannut vuosia, tämä lienee kaikkein fiksuin tapa tulevaisuutta ajatellen, MCM 80 kuuluu korvettiperheeseen ja sen pohjana on 80m OPV.
Suomen osalta emäaluksen muotoa ja kykyä määrittelee se, halutaanko emäalukselle lisäkykyä esim. miinoituksen tai kuljetuskyvyn osalta. Epäilisin, että Suomelle riittäisi vähemmänkin kunnianhimoinen emäalus jolla olisi kyky miinoitukseen ja kuljetuksiin, eli Pansio-luokan seuraaja. Jos asiaa mietittäisin hallintorajat ylittäen, myös RVL:n kalustoa kannattaisi käyttää hyväksi aivan kuten nykyäänkin jo tehdään.
Mothership
Medium to high signatures
Medium shock resistance
Medium defence capability
Low to medium cost
Suomen erikoisoloissa panostaisin myös siihen, että kyvyt ovat tarvittaessa siirrettäessä maanteitse, osa kenties jopa hekolla. Näinhän toki on nytkin, pienimmät AUV:t tai vaikkapa sukeltajat siirtyvät vaikka pakettiautolla tai hekolla toiminta-alueelle.
Viimeksi muokattu:
Linkissä on hieno kuvaus miinalaivojen suunnittelusta käyttöönottoon ja satamainfran muutoksiin. Kiitos siitä.
Linkin mukaan miinalaivasta löytyy aktiivinen runkoasennettu kaikuluotain, ei passiivista pelkkään kuunteluun perustuvaa runkoasenteista sonaria, josta käsittääkseni oli kyse myös @PSS kommentissa, johon vastasin. Laitteilla on todella valtava ero siinä miten hiljaista ääntä niillä kuulee ja mitä ei kuule. Toki aluksista voi nykyään löytyä hinattava sonarikin, mutta siitä runkoasenteisesta en edelleenkään ole saanut minkäänlaista vahvistusta mikäli sellainenkin löytyy. Vaikeaa käsittää miten sellaisen asentaminen jäissäkulkukykyiseen alukseen (miinalaivaan) olisi onnistunut. Jos jossain muussa suomen merivoimien aluksessa sellainen löytyy, ja aihetta käsitellään julkisessa materiaalissa niin edelleen otan mielelläni lisätietoa vastaan.
Jossain muistaakseni oli maininta että miinalaivoille ja Rauma=luokalle asennettiin käytännössä sama laite. Miinalaivoissa runkoon ja ohjusveneissä syvyytettävänä ratkaisuna. Raumat saivat sittemmin päivityksessä uudet ST2400-laitteet jotka siirtyvät edelleen Hamina-luokalle k.o. alusten peruskorjauksen jälkeen. Miinalaivojenkin värkit piti samassa yhteydessä päivittää mutta rahat loppuivat ja niissä on edelleen tuo alkuperäinen asennus. Ainakin tuossa uudemmassa laitteessa muistaakseni on mainittu olevan myös passiivinen toiminto. Sehän ei tietenkään tarkoita että myös vanhemmassa olisi ollut mutta lyhyet määrittelyt eivät aina kerro koko totuutta. Aktiivilaitteessa voi siis olla myös passiivitoiminto Tarina ei kerro onko SS249-mallissa?
Varsinaisia passiivisia laitteita ovat kai kiinteiden järjestelmien ohella olleet lähinnä Sonac PTA hydrofonikaapelit joita käytettiin ainakin Helsinki-luokalla ja Telkkä-luokan nyt jo poistetuilla vartiolaivoilla. Tuollaisen asentaminen kiinteänä olisi varmaan haasteellista. Ainakin osa kaluista ilmeisesti lähti ohjusveneiden mukana Kroatiaan.
Tämä on kyllä kaiken kaikkiaan hankalasti selviteltävä aihepiiri. Vaikka löytäisi laitteen tarkan tyypityksen eivät sen ominaisuudet silti mistään avaudu, Eivät ainakaan kaltaiselleni amatöörille.
Jo ysärillä ohjusveneissä oli kelat perässä jossa hinattavat sonarit.
Edit: Rannari jo sivuuttikin.
Nuo Sonac PTA:t oli valmistuksessa 90-luvun jälkipuolella. Mikäs se silloisen Finnyardsin toinen, vähän samanniminen laite olikaan? En muista enää.
En tunne noita. Muistan vaan kun hesareilla oli nuo paikallaan. Tosin kertaakaan en muista niitä käytetyn.
Mun pitäsi tietää se toinenkin (en kerro syytä, heh
) mutta en nyt millään muista. Samaa tuoteperhe tätä, mutta heiman eri käyttökohde. Miten eri? En muista?
Huhta
Greatest Leader
Elmat Haminoilla ovat siis ankka? Mistäköhän lie lähtenyt moinen huhu liikkeelle...
Wikipedian mukaan niissä on 2-3 erilaista sonariakin. Totuus kuitenkin selvisi viimeistään silloin kun Helsingin edustalla taannoin jahdattiin sukellusveneitä. Mitään vetenalaisia vehkeitä ei ole.
Syvyyspommejahan Haminalta on pystynyt haluttaessa pudottamaan niin kuin tietysti miltä tahansa alukselta.
Voi olla että Elmat vielä ilmestyvät Haminan keulalle kun kaluja kierrätetään.
Viimeksi muokattu:
Mun pitäsi tietää se toinenkin (en kerro syytä, heh
Sonac PFA -tyypityksen olen jossain nähnyt. Se taitaa olla kiinteän valvonnan kalustoa.
Huhta
Greatest Leader
Eikö paino ollut jo ongelma? Tuskin sinne mitään kakkossijaista SUTO-KRH:ta enää pultataan torpedojen seuraksi, varsinkin kun ne tekevät kuitenkin hallaa häiveelle ja tuottavat häpeää laivastovierailuilla.