Merivoimien kehitysnäkymät

--
Nykyaikainen suto vaatii ilmakomponentin, joka liikkuu nopeasti ja laajalla alueella. Suurintä hölmöyttä oli jättää AS 332PL1e Superpumat ilman dippaavaa sonaria ja TP 47 kiinnikkeitä. Tämä olisi tuonut saaristomerelle ja laajemmallekin aivan uuden kyvyn. Leijunnastakin kopterit voitaisiin tankata Pohjanmaalta (otaksun) ja Turvalta.

Onhan Super Pumassa ollut kaikumittain ainakin aiemmin? Toki se lienee jo vanhaa tekniikkaa, mikäli on enää edes käytössä.


Mitä tankkaukseen tulee, niin kyllä se Super Puma voinee ihan hyvin laskeutuakin kummallekin alukselle. Luultavasti helpompi ja turvallisempi tankata siten. Ainakin Turvalle onnistuu, ja tuskin Pohjanmaankaan helikopterikantta on millilleen NH90:lle suunniteltu, kun Rajalla kuitenkin on Super Pumat.

31151

Astetta kunnianhimoisempi olisi RUM-139 VL-ASROC, joka sopisi Mk 41 kanisteriin. Niitähän jää oletettavasti tyhjiksi jos tulee se 16 kpl /alus ja ESSM-ohjuksia vain 68 kpl.
http://www.seaforces.org/wpnsys/SURFACE/RUM-139-VL-ASROC.htm

Aiemmissa keskusteluissa on oltu sitä mieltä, että näistä on iloa vain, jos maalinosoitus saadaan ulkopuolelta (lue: helikopterilta). Paha myös sanoa, miten ASROC:n kuormana oleva Mark 54 -torpedo toimii Itämeren olosuhteissa. Meillehän hankittiin Torped 47, tosin sitä ei tietenkään tiedetä, tehtiinkö valinta suorituskyky, hinta vai koulutusyhteistyö etusijalla.
 
Luulisi että kovassa merenkäynnissä tankkaus ilman laskeutumista olisi helpompaa ja turvallisempaa. Nuo ovat kovin pieniä laivoja, joten hekokannen liikkeet ovat vastaavasti suuria.

En ymmärrä helikopterilentämisestä juuri mitään, mutta kuulemma leijunta on hankalimpia lentotiloja. Tietämättä toimenpiteen nopeutta epäilisin myös, että jomman kumman osapuolen nopeuden äkillinen muutos, ja sitä myöten yhteentörmäys, laiterikon seurauksena on potentiaalinen riski.
 
En ymmärrä helikopterilentämisestä juuri mitään, mutta kuulemma leijunta on hankalimpia lentotiloja. Tietämättä toimenpiteen nopeutta epäilisin myös, että jomman kumman osapuolen nopeuden äkillinen muutos, ja sitä myöten yhteentörmäys, laiterikon seurauksena on potentiaalinen riski.

Onneksi tästäkin aiheesta on tehty opinnäyte

Sivulta 10:

Leijuntatankkaus on helikopterin polttoainetäydennystä siten, että helikopteri ei laskeudu aluksen kannelle, vaan tankataan sen ollessa ilmassa leijunnassa (kuva 3). Aluksen kannella oleva leijuntatankkausletku vinssataan helikopteriin sen omalla vinssillä.
Leijuntatankkausta tehdään ajan säästämiseksi ja helikopterin toiminta-ajan maksimoimiseksi (Vartiolentolaivue 2018). Leijuntatankkaus mahdollistaa helikopterin tankkauksen olosuhteissa, jolloin se ei muuten olisi mahdollista. Mikäli aluksen liiketekijät ylittävät seuraavat arvot, helikopterin laskeutuminen aluksen kannelle ei ole mahdollista.

• Helikopterikannen pituus- ja poikittaissuuntainen liike maksimissaan  1,5  (pitch/roll)
• Helikopterikannen kaltevuus maksimi 2 (indination)
• Helikopterikannen pystyliikkeen nopeus maksimi 1,0 ms-1 (heave rate)
• Helikopterikannen pystyliikkeen suuruus maksimi 2,0 m (heave amplitude)
• Tuulen nopeus enintään 30 kn


Eli ainakin tämän mukaan leijunnassa tankataan juuri kovalla kelillä

Ja riskien suhteen olit oikeilla jäljillä.

Sivulta 17:

Esimerkiksi kovassa merenkäynnissä, kun aluksen liiketekijät ovat suuret, voi nykäisy olla kohtalokas helikopterille. Tämän takia ilmailuletkussa on letkurikkoventtiilit, jotka murtuvat noin. 220 – 250 kg kuormituksesta
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi tästäkin aiheesta on tehty opinnäyte

Sivulta 10:

Leijuntatankkaus on helikopterin polttoainetäydennystä siten, että helikopteri ei laskeudu aluksen kannelle, vaan tankataan sen ollessa ilmassa leijunnassa (kuva 3). Aluksen kannella oleva leijuntatankkausletku vinssataan helikopteriin sen omalla vinssillä.
Leijuntatankkausta tehdään ajan säästämiseksi ja helikopterin toiminta-ajan maksimoimiseksi (Vartiolentolaivue 2018). Leijuntatankkaus mahdollistaa helikopterin tankkauksen olosuhteissa, jolloin se ei muuten olisi mahdollista. Mikäli aluksen liiketekijät ylittävät seuraavat arvot, helikopterin laskeutuminen aluksen kannelle ei ole mahdollista.

• Helikopterikannen pituus- ja poikittaissuuntainen liike maksimissaan  1,5  (pitch/roll)
• Helikopterikannen kaltevuus maksimi 2 (indination)
• Helikopterikannen pystyliikkeen nopeus maksimi 1,0 ms-1 (heave rate)
• Helikopterikannen pystyliikkeen suuruus maksimi 2,0 m (heave amplitude)
• Tuulen nopeus enintään 30 kn


Eli ainakin tämän mukaan leijunnassa tankataan juuri kovalla kelillä

Ja riskien suhteen olit oikeilla jäljillä.

Sivulta 17:

Esimerkiksi kovassa merenkäynnissä, kun aluksen liiketekijät ovat suuret, voi nykäisy olla kohtalokas helikopterille. Tämän takia ilmailuletkussa on letkurikkoventtiilit, jotka murtuvat noin. 220 – 250 kg kuormituksesta

You got me there. Pitäisi aina tarkistaa opinnäytteet ennen kuin tarttuu näppäimistöön. :salut:
 
Hamina-luokan ohjusvene bongattu eilen aamusumussa Kemiönsaaren ja Ulkoluodon välisessä salmessa. Etäisyys ja sumu tekivät tarkemman havainnoinnin ja kuvaamisen mahdottomiksi mutta väri vaikutti entistä vaaleamnalle. Maalaustyö voi tietysti olla vielä kesken. Masto oli huputettu ja keulatykki ilmeisesti puuttui. Saattueena oli pienempi paatti. Joku telakan koeajo ennen varustelua mahdollisesti käynnissä?

( on muuten hyvät haukivedet noilla kulnilla )

Lehtijuttu ohjusvene Tornion koeajoista. On näköjään ollut liikkeellä viikkoa aiemminkin. Ainoa muutos suhteessa omaan havaintooni oli maston ympärille sittemmin ilmestynyt huputus tms. Ilmeisesti tuo on lopullinen maalauskuvio? Yleisilme saattaa olla aavistuksen entistä vaaleampi niin kuin olin sumun seasta ainakin huomaavinani. Takakannelta on hävinnyt pyramidin mallinen pikkumasto jonka paikalle asennetaan Trackfire. Oletettavasti näin juuri Tornion koska Hamina on otettu myöhemmin työn alle. Onhan se voinut olla pelkässä pohjamaalissa liikkunut Haminakin.
 
Hamina pikkareissa ;)

Siitä on mielestäni otettu EO sensori pois takaa :unsure:

Tavaraa on ainakin jonkin verran siirtynyt uusiin paikkoihin. Kovin tarkkaan ei tuosta kuvasta kyllä näe. Ja paljaalla silmällä sumussa vielä huonommin :D

Takaapään EO-sensoria en kyllä muista olleenkaan.
 
Tavaraa on ainakin jonkin verran siirtynyt uusiin paikkoihin. Kovin tarkkaan ei tuosta kuvasta kyllä näe. Ja paljaalla silmällä sumussa vielä huonommin :D

Takaapään EO-sensoria en kyllä muista olleenkaan.
31175

Edit. Vaikuttaisi myös tuon lehtijutun kuvan perusteella, että Gabriel laukaisimet on saatu myös ponnahduslaudalle samaan paikkaan kuin vanhat RBS ohjuksetkin.
 
Lehtijuttu ohjusvene Tornion koeajoista. On näköjään ollut liikkeellä viikkoa aiemminkin. Ainoa muutos suhteessa omaan havaintooni oli maston ympärille sittemmin ilmestynyt huputus tms. Ilmeisesti tuo on lopullinen maalauskuvio? Yleisilme saattaa olla aavistuksen entistä vaaleampi niin kuin olin sumun seasta ainakin huomaavinani. Takakannelta on hävinnyt pyramidin mallinen pikkumasto jonka paikalle asennetaan Trackfire. Oletettavasti näin juuri Tornion koska Hamina on otettu myöhemmin työn alle. Onhan se voinut olla pelkässä pohjamaalissa liikkunut Haminakin.

Enpä tiedä. Jos vertaan tuota Perniönseudun lehdessä ollutta kuvaa muihin netissä oleviin kuviin, niin kuvio näyttää olevan sama. Tietynlainen illuusio vaaleudesta kyllä syntyy, mutta syytän siitä valaistusolosuhteita ja kuvaajaa. Merikin on poikkeuksellisen vaaleansininen ja taustalla oleva metsä hailakka.
 
Enpä tiedä. Jos vertaan tuota Perniönseudun lehdessä ollutta kuvaa muihin netissä oleviin kuviin, niin kuvio näyttää olevan sama. Tietynlainen illuusio vaaleudesta kyllä syntyy, mutta syytän siitä valaistusolosuhteita ja kuvaajaa. Merikin on poikkeuksellisen vaaleansininen ja taustalla oleva metsä hailakka.

Valokuvista asiaan ei saa selvyyttä. Vaihtelee aika paljon valaistuksen mukaan. Raumat olivat rempan aikana vaalean harmaassa pohjamaalissa. Ehkä näin sittenkin Haminan? Tornion kuva on otettu viikkoa ennen tuota omaa näköhavaintoani ja maston asennukset näyttävät siinä valmiille. En keksi miksi sitäkään olisi enää huputettu.
 
Katso liite: 31175

Edit. Vaikuttaisi myös tuon lehtijutun kuvan perusteella, että Gabriel laukaisimet on saatu myös ponnahduslaudalle samaan paikkaan kuin vanhat RBS ohjuksetkin.

Olen aina nähnyt tuon takapään EOMS:n pelkkänä antennina. Tuo masto joka tapauksessa poistetaan ja sen paikalle on mainittu tulevan Trackfire.
 
Eiväthän ne ex-itäblokin maat enää tykkejäkään tarvitse, jos Suomi hamstraa niiden ammukset? Voivat lähettää ne kehitysapua Suomeen. ;)

Saataisiin ainakin MOTtiin jakso ilmatorjunnan kaikkien aikojen edullisimmasta asekaupasta. :sneaky: "Tällä tuhannen tykin kaupan hinnalla olisi kovasti tinkimällä saanut ehkä kaksi uutta 35 mm Oerlikonia", kertoo Ahti Lappi, eversti evp.

Viiden vuoden kuluttua ampumatarvikkeet räjäytetään vanhentuneina Pokassa ja tykit myydään Stenalle. Sulatuspäätöksen hyväksynyt virkamies jää myöhemmin kiinni Stenalta saamastaan 2500€ lahjuksesta.
 
Onhan Super Pumassa ollut kaikumittain ainakin aiemmin? Toki se lienee jo vanhaa tekniikkaa, mikäli on enää edes käytössä.
Sitä enemmän ihmettelin kun kuulin tuosta aikaisemmin että miksi sitä ei ole päivitetty viimeistään nyt kun kopterit uusittiin ja uusiakin tilattiin? Olisi kevyttorpedoille enemmän käyttöalustoja.
Mitä tankkaukseen tulee, niin kyllä se Super Puma voinee ihan hyvin laskeutuakin kummallekin alukselle. Luultavasti helpompi ja turvallisempi tankata siten. Ainakin Turvalle onnistuu, ja tuskin Pohjanmaankaan helikopterikantta on millilleen NH90:lle suunniteltu, kun Rajalla kuitenkin on Super Pumat.
Voihan se, mutta kuten jo luit leijunta on turvallisempi kovassa kelissä, koska lasku kannen keinuessa kovasti on vaikein osuus. Myöskään "harppuunaa" ei ole käytössä noissa hekoissa, joka hieman helpottaisi.
Aiemmissa keskusteluissa on oltu sitä mieltä, että näistä on iloa vain, jos maalinosoitus saadaan ulkopuolelta (lue: helikopterilta). Paha myös sanoa, miten ASROC:n kuormana oleva Mark 54 -torpedo toimii Itämeren olosuhteissa. Meillehän hankittiin Torped 47, tosin sitä ei tietenkään tiedetä, tehtiinkö valinta suorituskyky, hinta vai koulutusyhteistyö etusijalla.
Onhan meillä muitakin aluksia, jotka osallistuisivat sukellusvenejahtiin kuin Pohjanmaat. Muut eivät sitten voi kantaa tuota asetta. Toki, varsin raflaavasti heitin sen vain maailman mahdollisuuksista ja tuon teoreettinen hankintakin olis hypoteettinen. Tärkeintä olisi saada Tp 47 hekon alle.
En ymmärrä helikopterilentämisestä juuri mitään, mutta kuulemma leijunta on hankalimpia lentotiloja. Tietämättä toimenpiteen nopeutta epäilisin myös, että jomman kumman osapuolen nopeuden äkillinen muutos, ja sitä myöten yhteentörmäys, laiterikon seurauksena on potentiaalinen riski.
AS 332PL1e on varustettu leijunta-automatiikalla, joka pitää koneen paikallaan varsin hyvin kovassakin kelissä kun pintapelastaja joudutaan laskemaan alas ja vinssaamaan uhreja ylös. Nykyaikaisissa meripelastuskoptereissa on noi vakiona varmaankin. Pumassa on myös tehoa riittävästi, joka on edellytys pahassa kelissä ja tankkaaminen onnistuu myös silloin.
 
Back
Top